Edistytkö jatkuvasti?

Mikä edistyminen on tärkeintä? Miten se voidaan saavuttaa?

KAIKILLA yhteiskunnan aloilla kohdistuu kiinnostus edistymiseen. Hallitukset laativat kulttuuri-, opetus- ja talousohjelmia kansalaistensa edistymistä silmällä pitäen. Liikeyritykset etsivät jatkuvasti edistysmielisiä miehiä johtoasemiin. Ja kuka vanhemmista ei iloitse huomatessaan arvosanan nousseen lapsensa koulusta kotiin tuomassa todistuksessa?

Katsoimmepa siis minne tahansa nykyään, niin huomaamme ihmisten olevan kiinnostuneita edistymisestä. Mutta lyhyt tarkastelu osoittaa, että edistys, mistä enemmistö on kiinnostunut, on taloudellista eli materialistista lajia. Hyvin vähän jos lainkaan pannaan painoa moraalisille tai hengellisille arvoille. Seurauksena on, että me näemme maailmanlaajuisessa mitassa sen, mitä tapahtui muinaiselle Israelin kansalle, kun pantiin liian paljon painoa elämän aineellisille tarpeille.

Ymmärtäen, että aineellisesti hyvinvoivat ihmiset voivat helposti unohtaa Jumalan ja tulla itsevarmoiksi, Jumalan profeetta Mooses varoitti kansaa sen ollessa valmiina ottamaan haltuunsa tuon rikkaan maan, jonka Jumala oli luvannut sille:

”Varo, ettet unhota Herraa, sinun Jumalaasi, ja muista noudattaa hänen käskyjänsä, oikeuksiansa ja säädöksiänsä, jotka minä tänä päivänä sinulle annan. Kun sinä syöt ja tulet ravituksi, kun rakennat kauniita taloja ja asut niissä, kun karjasi ja lampaasi lisääntyvät ja kun hopeasi ja kultasi lisääntyy ja kaikki, mitä sinulla on, lisääntyy, niin älköön sydämesi ylpistykö, äläkä unhota Herraa, sinun Jumalaasi.” – 5. Moos. 8:11–14.

Raamatun historia kertoo myöhemmin, että juuri näin kävi: ”Israel on unhottanut tekijänsä.” (Hoos. 8:14) Israelilaiset alkoivat jopa palvoa materialistista väärää Baal-nimistä jumalaa ja lukivat aineellisen menestyksensä hänen ansiokseen! Sen sijaan että heidän suosionsa tosi Jumalan Jehovan edessä olisi kasvanut, se väheni, tai niin kuin Jehova itse asian ilmaisi: ”he . . . käänsivät minulle selkänsä eivätkä kasvojansa”. (Jer. 7:24) Koska kansa ei edistynyt hengellisesti uskon puutteen takia, niin Jumala lopulta hylkäsi sen. – Hepr. 3:19.

Kristitty apostoli Paavali kirjoitti Jumalan Israelin kansalle toimeenpanemista tuomioista: ”Tämä, mikä tapahtui heille, on esikuvallista ja on kirjoitettu varoitukseksi meille.” (1. Kor. 10:11) Mikä varoitus meidän tulee sitten ottaa opiksemme tuosta kansasta, ’joka käänsi selkänsä eikä kasvojansa’? Se, että jos meidän uskomme Jumalaan ei jatkuvasti lisäänny edistyäksemme hengellisesti, niin me ansaitsemme sen, että Jumala hylkää meidät.

Edistytkö sinä siis hengellisesti? Lisääntyykö uskosi?

USKO VÄLTTÄMÄTÖN EDISTYMISELLE

Kun mainitaan usko, niin monet vastaavat herkästi: ”Kyllä minä uskon Jumalaan!” Kuitenkaan monet näistä eivät ole edes lukeneet Raamattua, Jumalan sanaa. He saattavat siis tietää Jumalasta vain sen, mitä toiset ovat kertoneet heille. Ja nykyään, jolloin niin monet esittävät väärin Jumalan, on meillä oikeus kysyä: ”Onko sellaisilla todella täsmällistä tietoa Jumalasta?” Tavallisesti heillä ei ole. Jos me haluamme täsmällistä tietoa, niin meidän on välttämättä henkilökohtaisesti tutkittava Raamattua.

Tosi usko on luja vakaumus, joka perustuu täsmälliseen tietoon Jumalan sanasta, joka on totuus. (Room. 10:17; Joh. 17:17) Raamattu määrittelee tosi uskon olevan ”toivottujen asioitten vakuuttunutta odottamista, ilmeinen todistus todellisuuksista, vaikka niitä ei nähdäkään”. Tosi usko perustuu ”todellisuuksiin” eikä kuulopuheeseen. – Hepr. 11:1, Um.

Ilman Jumalan sanan täsmällistä tuntemusta on siis mahdotonta omata uskoa, millä voi miellyttää Jumalaa. Se, edistytkö sinä jatkuvasti hengellisesti vai et, riippuu todellisuudessa siitä, miten syvästi sinä arvostat Jumalaa ja hänen elämää varten tekemiään varauksia. Tällainen arvostus kasvaa suhteessa siihen tietoon, minkä saat hänestä. Mitä sinä siis teet Jumalan tuntemuksesi lisäämiseksi voidaksesi syventää arvostustasi ja rakentaa uskoasi.

TÄSMÄLLISEN TIEDON LISÄÄMISEN TARVE

Sinulla saattaa olla jotain tietoa Raamatusta, koska olet lukenut sitä. Ehkä olet tutkinutkin Raamattua niiden kanssa, jotka levittävät tätä lehteä, nimittäin Jehovan kristittyjen todistajien kanssa. Ja kenties olet käynyt joissakin heidän kokouksissaan paikallisessa valtakunnansalissa. Kun harkitset nykyistä Raamatun tuntemustasi verrattuna siihen tietoon, mitä sinulla oli saadessasi ensi kerran kosketuksen Jehovan todistajiin, niin hyvin todennäköisesti huomaat täsmällisen Raamatun tuntemuksesi lisääntyneen. Mutta edistytkö sinä jatkuvasti hengellisesti? Onko sinulla jo ’usko sielusi pelastukseksi’? (Hepr. 10:39) Vai oletko sallinut elämän huolten häiritä hengellistä edistymistäsi?

Vertauksessaan kylväjästä Jeesus osoitti olevan niitä, jotka kuulevat totuuden sanan, mutta jotka sallivat ”tämän maailman huolen ja rikkauden viettelyksen” häiritä hengellistä edistymistään. (Matt. 13:22) Vaikka onkin totta, että elämän välttämättömyyksien hankkiminen tulee useimmissa paikoissa maailmaa yhä vaikeammaksi, niin onko se syy sallia ’sanan tukahtua’? Jeesus osoitti, että niiltä, jotka ovat liiaksi huolissaan jokapäiväisistä välttämättömyyksistä, kuten siitä, mitä he pukevat ylleen ja mitä syövät, puuttuu todellisuudessa uskoa. (Matt. 6:30) Jos meillä on sama halu kuin Jeesuksen apostoleilla, jotka sanoivat: ”Lisää meille uskoa”, niin me emme silloin laiminlyö hengellisiä tarpeitamme aineellisista asioista huolehtimisen takia. – Luuk. 17:5

On myös useita ihmisiä, jotka rakastavat Jumalan sanaa mutta sallivat sukulaisten tai ystävien estää heitä suhtautumasta Jumalan sanan tutkimiseen vakavasti. Voidaan sanoa, että sellaiset ihmiset eivät edisty hengellisesti siksi, että he joutuvat ansaan, sillä ”ihmispelko panee paulan”. (Sananl. 29:25) Oletko joutunut tähän ansaan? Jos olet, niin sinulle täytyy muistuttaa, ettei ihmisen vaan Jumalan ”tulee olla pelkonne kohde, ja Hänen tulee saada teidät vapisemaan”. – Jes. 8:13, Um.

Meillä tulee olla kunnioittavaa pelkoa Jumalaa kohtaan, pelkoa olla miellyttämättä häntä. ”Herra mielistyy niihin, jotka häntä pelkäävät”, mutta sellaisesta, joka ”vetäytyy pois”, hän sanoo, että ”ei minun sieluni mielisty häneen”. (Ps. 147:11; Hepr. 10:38) Ilmeisestikään emme siis voi vetäytyä pois emmekä sovitella, jos aiomme saada hyväksymyksen Häneltä, joka voi palkita meidät iankaikkisella elämällä.

Ne, jotka kohtaavat menestyksellisesti uskonsa haasteet, ymmärtävät tarpeelliseksi uskonsa kehittämisen Raamatun säännöllisellä tutkimisella ja olemalla säännöllisesti Jumalan nimelleen ottaman kansan seurassa. He käsittävät tarpeelliseksi ’itsensä ravitsemisen uskon sanoilla’, jotta heidän uskonsa lujittuisi. (1. Tim. 4:6) Koska he tahtovat ’kasvaa pelastukseen’, he ovat opetelleet haluamaan ”sanan väärentämätöntä maitoa”. (1. Piet. 2:2) He eivät tyydy Raamatun tutkimiseen silloin tällöin eivätkä tilapäiseen aterioimiseen Jumalan hengellisessä pöydässä seurakunnan kokouksissa. Jos aiot ’kasvaa Jumalan täsmällisessä tuntemuksessa’, niin sinun täytyy noudattaa heidän uskonsa erinomaista esimerkkiä. – Kol. 1:10, Um.

USKOSI JULKINEN JULISTAMINEN

Kun kasvat jatkuvasti Jumalan sanan tuntemisessa ja sen totuuden ymmärtämisessä, niin huomaat uskosi Jumalaan lisääntyvän. Uutta vanhurskasta järjestystä koskevien Jumalan lupausten täyttymyksen vakuuttunut odotus tulee omaksi odotukseksesi. Kun luet Raamatusta profeetallisia ennakkovälähdyksiä Jumalan uudesta asiainjärjestelmästä, niin sinussa kehittyy toivo elää silloin nauttiaksesi sen siunauksista. (2. Piet. 3:13; Ilm. 21:3, 4) Ja aivan luonnollisesti sinulle tulee halu kertoa toisille Raamattuun perustuvasta toivostasi, puhua sydämesi kyllyydestä. – Matt. 12:34.

Kristitty apostoli Paavali tunsi halua julistaa julkisesti uskoaan. (Room. 10:10) Hän tiesi Jumalan tahtovan, ”että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden”. (1. Tim. 2:4) Totuudesta omaamansa täsmällisen tiedon takia hän katsoi olevansa velkaa kaikille. Hyvän uutisen julistuksen yhteydessä hän sanoi: ”Omasta puolestani minä . . . olen altis . . . julistamaan evankeliumia. . . . Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itsekullekin uskovalle pelastukseksi.” (Room. 1:14–17) Tahdotko osoittaa Paavalin intoa hyvän uutisen levittämisessä? Vai tahdotko hävetä hyvää uutista ja pysyä äänettömänä?

Apostoli Paavali ei ollut sellainen, joka olisi jättänyt vastaanottamatta Jumalan ansaitsemattoman hyvyyden huomioon ottamatta sen tarkoitusta. (2. Kor. 6:1, Um) Hän ymmärsi todella olevansa kilpajuoksussa, josta oli palkintona elämä, ja hän oli päättänyt juosta sillä tavalla, että hän voisi saavuttaa sen. ”Minä en siis juokse umpimähkään”, hän sanoi. (1. Kor. 9:24–27) Hän ’kurottautui sitä kohti, mikä on edessäpäin, riensi kohti päämäärää, voittopalkintoa’. Hän edistyi sillä tiellä, joka johtaa elämään, ja kannusti meitäkin: ”Kunhan vain, mihin saakka olemme ehtineetkin, vaellamme samaa tietä!” – Fil. 3:13–16.

Mihin saakka sinä olet edistynyt? Merkitseekö elämän palkinnon saavuttaminen sinulle yhtä paljon kuin Paavalille? Vai juoksetko sinä epävarmasti, ontuen kahden mielipiteen välillä, niin sanoaksemme? Jollet vielä palvele Jumalaa ehyellä sydämellä, niin eivätkö seuraavat kristityn apostoli Pietarin sanat sovellu sinuun: ”Riittäähän, että menneen ajan olette täyttäneet pakanain tahtoa”? (1. Piet. 4:3) Kun tiedät, ettei kansojen tahto voi voittaa Jumalan tahtoa, niin eikö sinun pitäisi suhtautua myönteisesti seuraavaan kysymykseen: ”Kuka on Jehovan puolella?” (2. Moos. 32:26, Um) Mutta ehkä sinä kysyt: ”Miten voin julistautua Jumalan puolelle?”

JULISTAUTUMISESI JUMALAN PUOLELLE

Sinä voit julistautua Jumalan puolelle tunnustamalla nöyrästi, että hän on ’arvollinen saamaan ylistyksen ja kunnian, sillä hän on luonut kaikki’, että ”hänessä me elämme ja liikumme ja olemme”. (Ilm. 4:11; Apt. 17:28) Sinun täytyy tukea tätä tunnustusta päätökselläsi tehdä Jumalan tahto. Tämän päätöksen tulee perustua siihen tietoon, minkä olet saanut Jumalasta ja hänen päätöksistään, sekä sydämestä lähtevään haluun tehdä hänen tahtonsa. Miten tämä nöyrä tunnustus ja päätös palvella Jumalaa tulee sitten tehdä tunnetuksi hänelle?

Se tehdään sopivasti tunnetuksi Jumalalle rukouksessa, niin kuin Jeesus teki tarjoutuessaan tekemään Isänsä tahdon. Hän sanoi silloin: ”Katso, minä tulen tekemään sinun tahtosi.” (Hepr. 10:9) Päätöksesi tehdä Jumalan tahto eli antautumisesi Jumalan tahdon tekemiseen on hyvin tärkeä askel eteenpäin Jumalaa ylistävässä elämässäsi. Sen otettuasi sinun tulee sitten näyttää toisille, että olet halunnut asennoitua Jehovan puolelle, alistumalla vesikasteeseen Jeesuksen esimerkin mukaan. – Matt. 3:13–17.

Kuten Raamatun ennustusten valossa nähdään, nykyiset maailman tapahtumat ilmaisevat, että jäljellä oleva aika, jolloin voit osoittaa olevasi Jumalan puolella, on suuresti lyhentynyt. Hyvin pian Jumala panee maan hallitusmiesten mieleen halun hävittää perusteellisesti se, mikä on jäljellä väärän uskonnon maailmanmahdista, ”Suuresta Babylonista”. Se päivä, jona Jumala toteuttaa tuomionsa väärälle uskonnolle, tulee äkisti, nopeasti. Silloin on liian myöhäistä paeta tuosta porton kaltaisesta järjestelmästä, joka pitää orjuudessa kaikkia, jotka eivät ole siinä vapaudessa, minkä yksin tosi palvonta tuo. On sen tähden tärkeätä, että otat viivyttelemättä selvän askeleen julistautuen Jehovan puolelle. – Ilm. 17:5, 16, 17; 18:21.

Suuri ilo tulee seurauksena hengellisestä edistymisestä. Ja koska iankaikkinen kohtalo on kysymyksessä, niin ei mikään muu edistyminen ole tärkeämpää eikä kiireellisempää. Älä anna kristillisen kypsyyden saavuttamiseen liittyvien edistysaskeleitten masentaa itseäsi. Kun uskosi vahvistuu ottaessasi vastaan Jumalan sanan oikeaan ja hyvään sydämeen, niin se panee sinut ottamaan jokaisen johdonmukaisen askeleen eteenpäin.

Samoin kuin lapsi edistyy kohti aikuisuutta vähitellen, sinäkin voit odottaa tulevasi täysikasvuiseksi hengellisessä merkityksessä. Ja samoin kuin rakastavat vanhemmat ovat valmiit auttamaan lastaan edistymään ruumiilliseen, henkiseen ja tunne-elämän kypsyyteen, kristityt Jehovan todistajatkin ovat halukkaita auttamaan sinua edistymään hengelliseen kypsyyteen. He kokevat ainoalaatuista iloa nähdessään henkilöiden, joiden kanssa he ovat tutkineet Raamattua, edistyvän Jumalan päätösten tuntemisessa ja ymmärtämisessä niin, että heistäkin tulee Jumalan toimeliaita palvelijoita. Ota siksi vastaan heidän apunsa vakuuttuneena siitä, että sitä tarjotaan ilman taka-ajatusta, aidosta ”rakkaudesta”, joka ”ei etsi omaansa”. – 1. Kor. 13:4, 5.