turvallisesta ja puhtaasta tilasta, joka vallitsee maailmanlaajuisesti Jehovan antautuneen kansan keskuudessa. Se on todella kuin hengellinen paratiisi. Kuuntele sen tähden ja noudata tätä Raamatun kehotusta tulla hänen hengelliseen paratiisiinsa ja saada sieltä turva.

KUTSU HENGELLISEEN PARATIISIIN

17. Mikä lupaus ja mikä kutsu annettiin Jesajan 54:17:ssä ja Jesajan 55:1, 2:ssa, ja mikä oli pienoistäyttymys?

¹⁷ Jesajan 54. luvun lopussa esitetään suurenmoinen lupaus ”ylhäällä olevan Jerusalemin” hengellisille lapsille: ”Jokainen ase, joka valmistetaan sinun varallesi, on oleva tehoton; ja jokaisen kielen, joka nousee käymään sinun kanssasi oikeutta, sinä osoitat vääräksi.” (Jes. 54:17) Sitten seuraa sykähdyttävä kutsu: ”Kuulkaa, kaikki janoavaiset, tulkaa veden ääreen. Tekin, joilla ei ole rahaa, tulkaa, ostakaa ja syökää; tulkaa, ostakaa ilman rahatta, ilman hinnatta viiniä ja maitoa. . . . Kuulkaa minua, niin saatte syödä hyvää, ja teidän sielunne virvoittuu lihavuuden ääressä.” (Jes. 55:1, 2) Näemme tilanteen paremmin, kun muistamme, että Jesaja ennusti Jerusalemin ja Juudean autioituksen ja juutalaisten joutumisen pakkosiirtolaisuuteen Babyloniin 70 vuodeksi. Hän ennusti myös heidän vapautuksensa Kyyros Persialaisen välityksellä, jota käytettiin profeetallisena esikuvana Jumalan messiaanisesta Palvelijasta Kristuksesta Jeesuksesta, joka kukistaisi ja tuhoaisi nykyisen Suuren Babylonin. (Jes. 44:28–45:6) Mutta miten on nykyään?

18. Miten Jehovan todistajien kokemukset vuodesta 1914 vuoteen 1919 johtivat edellä mainittujen raamatunkohtien suurempaan täyttymykseen?

¹⁸ Suuri Babylon sai todellakin ensimmäisen maailmansodan aikana Jehovan todistajat valtaansa maailmallisten rakastajiensa, poliittisten, sotilaallisten ja oikeusviranomaisten, välityksellä. Esiintyi laajalti vainoa ja kieltoja, mikä huipentui Jehovan todistajien hallitsevan elimen jäsenten vangitsemiseen. Tulevaisuus näytti synkältä. Sitten avautui äkisti heidän eteensä odottamaton sodanjälkeinen kausi. Jehovalta tuli vapautussanoma, raamatullinen sanoma, joka koski vapautumista Suuresta Babylonista perustetun messiaanisen valtakunnan välityksellä. Konkreettinen todiste tästä saatiin, kun edellä mainitut jäsenet vapautettiin vankilasta ja puhdistettiin täysin kaikista vääristä syytöksistä. Pian samana vuonna 1919 julkaistiin Vartiotornissa (engl., suom. helmik. 1920) pääkirjoitus ”Siunatut ovat ne, jotka ovat pelottomat”, joka oli myös 1.–8. syyskuuta 1919 Cedar Pointissa Yhdysvaltain Ohiossa pidetyn yleiskonventin teema. Yhtenä merkkinä lisääntyvästä hengellisestä ravinnosta ja edessä olevasta suuremmasta työstä tuossa konventissa ilmoitettiin uuden kaksi kertaa kuukaudessa ilmestyvän aikakauslehden, Kultaisen Ajan, julkaisemisesta. Voit ymmärtää, että kaikki tämä oli kuin virkistävää vettä, vahvistavaa leipää, iloa tuottavaa viiniä ja lihottavaa maitoa Jumalan tosi palvelijoille.

19. Mitä askeleita on sen jälkeen otettu hengellisen paratiisin ennallistamista kohti?

¹⁹ Se oli vasta alkua, ensimmäinen askel hengellisen paratiisin ennallistamiseksi Jumalan kansalle. Sen jälkeen on otettu pitkiä askeleita eteenpäin, kuten Jehovan todistajien nykyhistoria osoittaa, mikä on kaikkien nähtävissä ja tarkistettavissa. Lisäksi jokaisen edistysaskeleen voidaan nähdä olevan Raamatun Tekijän ohjauksessa, sillä hän sanoi: ”Minun sanani . . . ei . . . minun tyköni tyhjänä palaja, vaan tekee sen, mikä minulle otollista on, ja saa menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin. Sillä iloiten te lähdette, ja rauhassa teitä saatetaan; . . . kaikki kedon puut paukuttavat käsiänsä. Orjantappurain sijaan on kasvava kypressejä, nokkosten sijaan on kasvava myrttipuita; ja se tulee Herran kunniaksi, iankaikkiseksi merkiksi, joka ei häviä.” – Jes. 55:10–13.

20. Miten Psalmi 1:1–3 ilmaisee kutsun tuohon paratiisiin?

²⁰ Miten suurenmoinen ja puoleensa vetävä kuvaus hengellisestä paratiisista! Ja sinua kutsutaan henkilökohtaisesti tuohon paratiisiin, jos pidät lujasti kiinni Jumalan sanasta. Psalmissa 1:1–3 sanotaankin: ”Autuas se mies, joka . . . rakastaa Herran lakia ja tutkistelee hänen lakiansa päivät ja yöt!” Mitä sille miehelle tapahtuu? ”Hän on niinkuin istutettu puu vesiojain tykönä, joka antaa hedelmänsä ajallaan ja jonka lehti ei lakastu [vaan pysyy aina hedelmällisenä ja aina vehreänä]; ja kaikki, mitä hän tekee, menestyy.”

21, 22. a) Miten Matteuksen 25:34:ssä ja Ilmestyksen 22:17–20:ssä olevat raamatunkohdat laajentavat tätä kutsua? b) Minkä henkilökohtaisen ja myönteisen kannan voimme ottaa vastaukseksi tähän kutsuun?

²¹ Tie hengelliseen paratiisiin on yhä avoinna! Kutsua astua siihen ja nauttia siitä kaiutetaan yhä kautta maailman! Jeesuksen vertauksen kuningas sanoikin: ”Tulkaa, te Isäni siunaamat, perikää se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti.” (Matt. 25:34) Pyhä Raamattu, Jumalan sana, päättyy todellakin seuraavaan kutsuun: ”Ja henki ja morsian sanovat jatkuvasti: ’Tule!’ Ja joka kuulee, sanokoon: ’Tule!’ Ja joka janoaa, tulkoon; joka tahtoo, ottakoon elämän vettä ilmaiseksi.” Viimeiseksi Johannes kuulee Kristuksen Jeesuksen sanovan näyssä: ”Hän, joka todistaa näistä, sanoo: ’Niin; minä tulen nopeasti.’” Silloin Johannes vastaa innokkaasti: ”Aamen! Tule, Herra Jeesus.” – Ilm. 22:17–20.

²² Miksi et ottaisi myönteistä kantaa ja etsisi turvaa turmeltumattoman ”taivasten valtakunnan” alaisuudesta? Etkö vastaisi innokkaasti sellaiseen usein toistettuun ja kiireiseen kutsuun? Etkö tulisi mukaan?

”Tehkää tämä toistuvasti minun muistokseni”

KERRAN vuodessa, raamatullisena niisankuun 14. päivänä, Raamatun pääsiäisen iltana, Jehovan antautuneeseen kansaan kuuluvat kokoontuvat yhteen maapallon kaikissa osissa Jeesuksen käskyn mukaisesti: ”Tehkää tämä toistuvasti minun muistokseni.” (Luuk. 22:19; 2. Moos. 12:2–6) On oikein viettää Herran illallista vuosittain tänä oikeana pääsiäisiltana auringonlaskun jälkeen kunkin omalla paikkakunnallaan.

Keitä kutsutaan olemaan läsnä? Jehovan hengellä voideltujen jäännökseen kuuluvien vähäinen joukko tulee varmasti olemaan läsnä, mutta myös kaikkia lisääntyvään ”suureen joukkoon” kuuluvia, joilla on maalliset toiveet, kutsutaan sydämellisesti olemaan läsnä samoin kuin kaikkia niitäkin, jotka perehtyvät parhaillaan Jehovan varauksiin. (Ilm. 12:17; 7:4, 9) Onko tämä rituaalisen muodollinen tai mystinen tilaisuus? Ei lainkaan. Sen sijaan tämä vuosittainen tilaisuus, jossa käytetään vertauskuvina leipää ja viiniä, palauttaa läsnä olevien mieleen ja sydämeen sen, mitä Jeesus Kristus teki heidän puolestaan 1 900 vuotta sitten, ja sen, mitä kaikki tämä merkitsee heille nyt ja loputonta tulevaisuutta ajatellen. – 1. Kor. 11:23–26.

Mistä tiedetään, milloin tämä tärkeä päivä on? Ensimmäisellä vuosisadalla Jeesus ja varhaiskristityt hyväksyivät Jerusalemin juutalaisen temppelipapiston määrityksen niisanin 14. päivän ajankohdasta (joka päivä alkoi auringonlaskusta). On huomionarvoista, että Jeesus nautti pääsiäisaterian niisankuun 14. päivänä, niin kuin Mooseksen laissa neuvottiin. (2. Moos. 12:6–8; 3. Moos. 23:5; Matt. 26:18–20) Hän ei syönyt pääsiäisateriaa niisankuun 15. päivänä, kuten useimmat juutalaiset nykyään syövät. Sen jälkeen kun temppeli hävitettiin vuonna 70, kristittyjen on täytynyt itse ottaa selville, milloin on niisankuun 14. päivä, raamatullinen pääsiäispäivä.

Silloin kun Rooman keisari Konstantinus teki luopiokristillisyydestä valtionuskonnon (vuonna 325), Nikean kirkolliskokous määräsi, että kristikunnan pääsiäistä tulisi aina viettää sinä sunnuntaina, joka ensimmäiseksi seuraa kevätpäiväntasauksen päiväksi tai seuraavaksi sen jälkeen sattuvaa täyttäkuuta. Tavallisesti kevätpäiväntasauksen aika on 21. maaliskuuta.