Uskotko kehitykseen vai luomiseen?

 1. Mitä muita asioita koskevaan asenteeseen jonkun usko ihmiselämän alkuperän suhteen vaikuttaa?

KYSYMYS ”Uskotko kehitykseen vai luomiseen?” on enemmän kuin pelkkää uteliaisuutta. Kunkin antama vastaus kuvastuu syvästi asianomaisen asenteesta lähimmäiseensä, hänen moraaliarvoistaan ja tulevaisuudentoiveistaan.

 2. Mistä lähtien on usko kehitykseen huomattavasti lisääntynyt, ja missä sille erityisesti pannaan painoa?

² Usko kehitykseen ei ole uusi; se ei saanut alkuaan Charles Darwinista. Mutta sen jälkeen kun hänen kirjansa Lajien synty julkaistiin vuonna 1859, ajatuksen kannattajien lukumäärä on suuresti lisääntynyt. Maissa, joissa pannaan huomattava paino ”luonnontieteelle”, kehitysopilla on tärkeä sija koulujen oppikirjoissa. Sen opettaminen aloitetaan alaluokilla ja opetusta kerrataan ja laajennetaan vuodesta toiseen.

 3. Miten usko kehitysoppiin on vaikuttanut kuun ja Marsin tutkimukseen?

³ Halu löytää lisätodistuksia tämän opin puolesta on myös ollut tärkeimpänä innoittajana urotekoihin, joita kansat ovat suorittaneet kohtuuttoman kalliin avaruusohjelman puitteissa. NASAn suunnittelupäällikölle Vernher von Braunille Apollo-11-lento ei ollut ”sen vähäisempää kuin askel inhimillisessä kehityksessä, verrattavissa siihen aikaan, jolloin elämä maapallolla ilmaantui merestä ja vakiintui kuivalle maalle”. Ja Science-lehti ilmoitti 30.1.1970 erikoisnumerossaan: ”Hiiltä sisältävän aineen etsintä kuun pinnalta ei ole ainoastaan yksi osatekijä kuun alkuperän ja historian tutkimisessa, vaan myös tärkeä askel ymmärtääksemme elämän syntyyn johtavan kemiallisen kehityksen varhaisasteet.” Kivinäytteitä tuotiin siis hartain odotuksin maan päälle ja tutkittiin huolellisesti, löytyisikö niistä mitään merkkejä elämästä, nykyisestä tai menneestä, mutta se, ettei tuloksista annettu julkisuuteen tietoja, heijasti kehitysopin kannattajien tuntemaa pettymystä. Silti he tunkeutuvat yhä kauemmas ja yhä suuremmin kustannuksin. Miksi? U.S. News & World Report ilmoitti ”Tulevaisuus avaruudessa – Kuusta Marsiin” -nimisessä kirjoituksessa: ”Yksi tällaisen tutkimusretken päätarkoituksista on etsiä todisteita elämästä tuolla kiertotähdellä.”

 4. a) Selitä kehitysopin perusajatus. b) Ketkä eivät usko tähän teoriaan?

⁴ Kehitysopin perusajatus on, että kaikki kasvi-, eläin- ja ihmiselämä täällä maan päällä sai alkunsa yksisoluisista elämänmuodoista, jotka kehittyivät meressä satoja miljoonia vuosia sitten. Vaikka jotkut tunnustavat uskovansa, että Luoja pani alulle tapahtumasarjan, niin enemmistö ei ajattele siten. Kehitysoppiin uskovat väittävät, että ihmisen esi-isien joukkoon kuului sekä apinankaltaisia eläimiä että kaloja. Mutta kaikki eivät usko tätä. Kaikki opettajat eivät usko kehitykseen eivätkä kaikki tiedemiehetkään. Monet ihmiset uskovat, että Jumala loi maan ja että hän teki kasvillisuuden, eläimet ja ihmisen. (Jer. 27:4, 5) Jeesus Kristus uskoi näin. (Mark. 10:5, 6; Matt. 6:26–30) Mitä sinä henkilökohtaisesti uskot?

 5. Mitä erään katolisen oppikoulun oppilaat sanoivat uskovansa ihmisen alkuperästä, mutta miksi he katselivat asioita sillä tavalla?

⁵ Tämä kysymys tehtiin äskettäin Yhdysvalloissa erään New Yorkin osavaltiossa sijaitsevan katolisen oppikoulun 9. luokan oppilaille ja opettajille. Koko luokka vastasi uskovansa ”ihmisen tulleen kehityksen kautta”. Kun kysyttiin, uskoiko kukaan heistä Jumalan tehneen ihmisen, ei yksikään käsi kohonnut. Lisäkysely paljasti, että he tiesivät kehitysoppiin liittyviä nimiä ja yksityiskohtia, mutta kukaan heistä ei tiennyt edes sen Jumalan nimeä, jonka Raamattu sanoo tehneen ihmisen. Uskoivatko he todella kehitykseen? Vai oliko vain niin, että he tiesivät jotain kehitysopista, mutta heille ei ollut opetettu, mitä Raamattu sanoo luomisesta?

MITÄ SINUN LAPSESI USKOVAT?

 6. a) Miksi eräisiin lapsiin vaikuttaa syvemmin kehitysopin opetus kuin heidän vanhempiensa usko Raamattuun? b) Mitä vanhemmat voisivat tehdä jokaisen lukukauden alkaessa suojellakseen lastensa uskoa?

⁶ Eräille vanhemmille on ollut täysi yllätys, kun he ovat saaneet tietää, missä määrin kehitysoppi kyllästää koulukurssit. Koska he itse uskovat Raamattuun, niin he ovat saattaneet pitää ilman muuta selvänä, että heidän lapsensakin hyväksyisivät sen, mitä Raamattu sanoo Jumalasta ja siitä, että hän loi maan sekä kaiken elollisen siihen. Mutta kun koulu näkee enemmän vaivaa korostaakseen kehitysoppia kuin vanhemmat esittääkseen syitä uskoa luomiseen, niin ei ole vaikeata ymmärtää, kumpi näkökanta tulee vaikuttamaan syvemmin lapseen. (Sananl. 22:6; 5. Moos. 6:4–9) Jos olet isä tai äiti, niin varaatko aikaa jokaisen lukukauden alkaessa tarkastellaksesi oppikirjoja, joita lapsesi tulevat käyttämään, niin että tiedät mitä heille tullaan opettamaan? Sen tekeminen osoittaa sinun olevan syvästi kiinnostunut heidän hyvinvoinnistaan. Jos sitten huomaat oppikirjojen puoltavan kehitysoppia, niin mitä voit tehdä asiassa? Voit luonnollisesti sanoa lapsellesi mitä uskot, ja sinun tulee tehdä se. Mutta ollaksesi todella vakuuttava saatat havaita, että sinun on luettava yhdessä lapsesi kanssa joitakin kohtia koulussa käytettävästä oppikirjasta ja keskusteltava niistä varmistautuaksesi siitä, että lapsesi ymmärtää, miksi kehitysopin tueksi esitetyt erilaiset teoriat ovat väärässä ja mitkä tosiseikat tukevat uskoa luomiseen.

 7. a) Mitä monet koulujen oppikirjat opettavat kehitysopista? b) Koska kristityt lapset saavat tätä opetusta, niin mitä vanhempien on autettava lapsiaan tekemään?

⁷ Käytössä olevien koulukirjojen tarkastelu osoittaa, että alaluokkalaisten kirjoissa suoranainen ”kehitysoppi”-sanan mainitseminen on yleensä harvinaista. Mutta kirjat saattavat kertoa varhaisista elämänmuodoista, joiden ne sanovat kehittyneen meressä ”miljardeja vuosia sitten”, ja ”esihistoriallisista” hirmuliskoista, jotka elivät ”miljoonia vuosia sitten”. Vuosien varrella esitetään enemmän yksityiskohtia. Kehitysoppia tuetaan huomiota herättävästi maasta kaivetuilla luilla ja kivilajikerrostumissa olevilla eläinten fossiileilla. Nämä kirjat korostavat myös mutaatioita eli perintötekijöissä tapahtuvia muutoksia yhdessä luonnonvalinnan kanssa keinona, jonka avulla uusia lajeja ilmaantui. Lapsellesi voidaan antaa sellainen vaikutelma, että tieteellinen tutkimus on täysin vahvistanut tämän ja että vaikka hänellä on vapaus uskoa luomiseen, jos hän niin haluaa, niin kaikki tosiseikat tukevat kehitystä. Voidakseen pohtia asiaa selvästi lapsesi tarvitsee sinun apuasi. Hän on maailmassa, altis sen näkökannoille, joten hänen tarvitsee oppia tutkimaan tosiasioita, ajattelemaan järkevästi ja tekemään terveitä johtopäätöksiä. – Sananl. 5:1, 2.

 8. Mitä maan fossiilit kertovat, ja mitä ne eivät kerro? Mitä näkemystä elämän alkuperästä ne näin ollen todellisuudessa tukevat?

⁸ Sinä voit havaita hyödylliseksi suhtautua asiaan esimerkiksi seuraavalla tavalla: Kuinka monta tosiasiaa kehitysopin puoltajilla on todellisuudessa? Mitä fossiilit itse asiassa kertovat? Heidän omat kirjoituksensa myöntävät, etteivät he löydä niistä alimmista kerrostumista, joissa on fossiileja, alkukantaisia elämänmuotoja vaan monimutkaisia eliöitä, jotka edustavat kasvi- ja eläinelämän useimpia perusryhmiä.a He puhuvat paljon alkukantaisista muodoista, joista nämä ovat kehittyneet ja jotka ovat välttämättömiä heidän teorioilleen, mutta yhtäkään niistä ei ole koskaan löydetty. Myös oppikirjojen kuvissa ja museoitten näytteillepanoissa luurangot on järjestetty sillä tavalla, että niiden sanotaan todistavan hevosen, ihmisen ja muiden luomusten kehityksestä. Mutta huomaa, että jokainen luuranko on täysin muodostunut. He kirjoittavat yksityiskohtaisesti siirtymämuodoista, joista heidän koko todistelunsa riippuu, mutta niistä ei ole yhtään näytteillä siinä muodossa, että ruumis olisi muuten täysikasvuinen mutta kädet ja jalat alkukantaiset. Heidän piirtämänsä kuvat ovat suureksi osaksi mielikuvitusta; heillä ei ole valokuvia, joista voisi jäljentää.

 9. Todistavatko kehitysoppiin uskovien käyttämät aikamäärät Raamatun vääräksi?

⁹ Kehitysoppiin uskovien käyttämät aikamäärät kuulostavat vaikuttavilta. Mutta koulujen oppikirjoissa on harvoin sellaisia kohtia kuin oli Science-lehdessä 11.12.1959: ”Vaikka sitä tervehdittiin vastauksena muinaistutkijan rukoukseen silloin kun siitä ensin ilmoitettiin, niin menetelmä on tuottanut yhä kasvavaa pettymystä kronologisten epätarkkuuksien (joissakin tapauksissa järjettömyyksien) vuoksi, mihin julkaistujen C-14-aikamäärien orjallinen seuraaminen johtaisi.” Eivätkä ne varoita opiskelijoita siitä seikasta, että kivilajien kalium-argon-ajoitus ei ala tosiasiasta vaan todistamattomasta olettamuksesta, joka koskee kivilajien tilaa, ja että jos kivilajissa olisi jo ollut hivenkään argonia sen ollessa sula, niin aikamäärä voisi olla miljoonia vuosia liian suuri. Nämä ovat seikkoja, jotka lapsesi pitäisi tietää.

10. a) Mitä teorioita kehitysoppiin uskovat rakentavat mutaatioista, mutta millaisia ovat tosiasiat? b) Mihin tasapainoiseen näkemykseen tieteestä kristityt vanhemmat voivat auttaa lapsiaan pääsemään?

¹⁰ Entä sitten mutaatiot, todelliset muutokset perintötekijöissä, yhdessä luonnonvalinnan kanssa sen valitessa muutokset, jotka osoittautuvat hyödyllisiksi? Eivätkö kirjat viittaakin näihin esimerkkeihin? Niissä esitetään selostuksia ja kuvia mm. yöperhosissa, banaanikärpäsissä ja rypäleissä tapahtuneista muutoksista. Tällä perusteella mietiskellään, että suurempiakin muutoksia voisi tapahtua, että jyrkästi edellisistä poikkeavia elämänmuotoja saattaisi olla seurauksena ja että luonnonvalinta johtaisi todella edullisten muutosten säilymiseen. Mutta millaisia ovat tosiasiat? Yöperhoset eivät kehittyneet kotkiksi; banaanikärpäset eivät tuottaneet hiirihaukkoja, eivätkä rypäleet tulleet vesimeloneiksi. Vaihtelu värissä, koossa ja tuoksussa oli mahdollista, mutta muutosta toisenlaiseksi kasveiksi tai hyönteisiksi ei tapahtunut. Ei siis niin mitään todistusta kehitysopin puolesta. Pohdi lastesi kanssa näitä asioita; auta heitä näkemään ero tosiasian ja teoreettisen mietiskelyn välillä. Osoita heille, että tosi luonnontieteessä ei ole mitään väärää; se on Jumalan kätten työn tutkimista. Mutta on paljon sellaista, jota väärin kutsutaan ”tieteeksi” ja ”tiedoksi”, ja hyväksymällä sen jotkut menettävät sen, mikä on todella arvokasta elämässä. – 1. Tim. 6:20, 21.

TODISTUS LUOMISESTA

11. a) Mikä on uskon rakentamisessa vielä tärkeämpää kuin kehitysopin heikkouksien näkeminen? b) Mihin kysymykseen, joka saattaa ymmälle kehitysoppiin uskovat, Raamattu vastaa, ja minkä havaittavien tosiseikkojen kanssa vastaus on yhtäpitävä?

¹¹ Tärkeämpää kuin kehitysopin heikkouksien erittely on kuitenkin se, että tutkimme, mitä Raamattu itse sanoo ja onko se yhdenmukainen havaittavissa olevien todisteitten kanssa. 1. Mooseksen kirjan alkujae sanoo suurenmoisen yksinkertaisesti: ”Alussa loi Jumala taivaan ja maan.” (1. Moos. 1:1) Näin se tarttuu kysymykseen, joka saattaa ymmälle kehitysoppiin uskovat. Sen sijaan että se jättäisi meidät tietämättömyyteen tuosta kaiken alkuperää koskevasta perusasiasta, se kertoo meille vastauksen yksinkertaisesti ja ymmärrettävästi. Se vahvistaa meidän omat havaintomme siitä tosiasiasta, ettei mitään ilmaannu itsestään. Joku on suunnitellut ja rakentanut kaikki ruohomajat, puutalot ja tiiliset asuinrakennukset. Vaikka emme olleetkaan henkilökohtaisesti läsnä, kun jokin rakennus pystytettiin, niin me tiedämme, että sillä oli rakentaja. Tämän mukaisesti Raamattu todistaakin: ”Jokainen huone on jonkun rakentama, mutta kaiken rakentaja on Jumala.” – Hepr. 3:4.

12. Mikä ilmaisee, että maan tekeminen vaati todella ”voimaa”, kuten Raamattu sanoo?

¹² Laajentaen edelleen tätä Jer. 10:10–12 kertoo: ”Jehova on todella Jumala. Hän on elävä Jumala . . . Hän on tehnyt maan voimallaan, perustanut lujasti tuottoisan maan viisaudellaan ja levittänyt ymmärryksellään taivaat.” (Um) Onko tämä kuvaus yhtäpitävä sen kanssa, mitä voimme havaita? Vaatiko maan tekeminen suurta voimaa? Olet epäilemättä nähnyt kuvia siitä, mitä tapahtuu, kun ihminen halkaisee atomit vaikkapa hyvin pienestäkin erästä maan muodostavaa ainetta. Tällä tavalla vapautuu suunnaton voima joko rakentavaan tai tuhoavaan käyttöön. Tämä on näytetty toteen kerran toisensa jälkeen ydinräjäytyksellä. Jos kaikki atomit kilossa ainetta muutettaisiin energiaksi, niin sanotaan, että ne vapauttaisivat yhtä paljon voimaa kuin 22 miljoonan trotyylitonnin räjähdys. Kuinka suuri täytyykään sitten olla sen voiman, jota käytettiin tämän aineen luomisessa – eikä vain kilon vaan niiden kuudentuhannen triljoonan tonnin, mitkä maa sisältää!

13. Miten ”tuottoisa maa” todistaa ”viisaudesta” sopusoinnussa sen kanssa, mitä Raamattu sanoo?

¹³ Miten on ”tuottoisan maan” laita? Ilmenikö Jumalan viisaus sen perustamisessa? Totisesti! Tutkimus on osoittanut, että maa koostuu samoista kemiallisista alkuaineista, joita tarvitaan ihmiselämän ylläpitoon. Mutta kasvillisuuden täytyy ensin muuntaa nämä alkuaineet sellaisiin muotoihin, että ihmiselimistö voi ottaa ne vastaan. Joitakin näistä alkuaineista ei ehkä ole kuin sadasosa prosenttia ihmisruumiista, mutta ne ovat välttämättömiä elämälle. Yhteistoiminnassa niiden tekemiseksi käyttökelpoisiksi on maassa miljardeja eliöitä, jotka ovat lukemattoman erilaisia rakenteeltaan ja joista jokainen työskentelee kuolleitten lehtien, ruohojen ja muiden jäteaineiden muuttamiseksi jälleen käyttökelpoiseen muotoon tai maaperän kuohkeuttamiseksi, niin että ilma ja vesi voi päästä siihen. Kuka voi rehellisesti kieltää tässä järjestelyssä elämän ylläpitämiseksi ilmenevän suuren viisauden? – Ps. 24:1; 89:12.

14. Miten ”ymmärrys” heijastuu siitä tavasta, jolla ilmakehän taivaat on suunniteltu?

¹⁴ Entä ”taivaat” – heijastavatko ne sitä ymmärrystä, joka ilmaisee älyllistä suunnittelua? On merkille pantavaa, että vaikka kuulla ei ole itse asiassa lainkaan ilmakehää, niin maalla, jossa ihminen asuu, on ilmakehä, joka sisältää täsmälleen oikean määrän kaasuja hengitettäväksemme. Ihminen ei tarvitse mitään ”avaruuspukua” elääkseen täällä. Ilmakehällä on sopivasti myös sellaiset ominaisuudet, että kun maan painovoima vetää meteoreja ilmakehään, niin useimmat niistä palavat, ennen kuin ne edes saavuttavat maan, ja siten se varjelee meitä niiden 200 miljoonan kiven pommitukselta, jotka päivittäin syöksyvät ilmakehään. Ja tämä sama ilmakehä tekee mahdolliseksi sateen muodostumisen maan virvoittamiseksi, suojelee liialliselta auringon kuumuudelta päivällä ja säilyttää kohtuullisen määrän lämpöä yöllä. Kuinka ilmeistä onkaan, että ilmakehän ”taivaat” suunniteltiin huolellisesti ja ovat Hänen työtään, jonka ymmärrys ylittää suunnattomasti meidän ihmisten ymmärryksen!

15. Mikä selittää taivaankappaleitten liikkeiden täsmällisyyden?

¹⁵ ”Taivaat” ulottuvat luonnollisesti paljon maan ilmakehän ulkopuolelle. Tämä on vain vähäinen osa niistä. ”Nostakaa silmänne korkeuteen ja katsokaa”, kehottaa Jehova. ”Kuka on nämä luonut? Hän, joka johdattaa esiin niitten joukot täysilukuisina, joka nimeltä kutsuu ne kaikki; suuri on hänen voimansa ja valtainen hänen väkensä: ei yksikään jää häneltä pois.” (Jes. 40:26) Ne kaikki toimivat niin ihmeteltävän täsmällisesti, että ihminen on kauan pitänyt niitä ajanmittausperusteena ja merenkulun apuvälineenä. Kuka määräsi näille taivaankappaleille paikan ja vahvisti lait, joiden mukaan ne liikkuvat? (Job 38:33; Aam. 5:8) Kehitysoppi ei anna vastausta. Mutta Raamattu antaa: ”Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, taivaanvahvuus ilmoittaa hänen kättensä tekoja.” (Ps. 19:2) Tämä on ’Jehovan . . . elävän Jumalan’ työtä. – Jer. 10:10, Um.

ELÄMÄN ALKUPERÄ

16. Kumpi on sopusoinnussa elämän alkuperää koskevien havaittavien tosiasioitten kanssa – kehitysoppi vai Raamattu? Selitä.

¹⁶ Millaisia ovat havaintosi olleet elollisesta luomakunnasta? Eivätkö taimet verso siemenistä, joissa on elämää? Eivätkö hyönteiset, kalat, maaeläimet ja ihmiset lisäänny elävistä vanhemmista? Mitään elävää ei tule kalliosta, jollei siemeniä ole jäänyt sen rakoihin tai jollei jokin elollinen ole laskenut niihin muniaan. Sellaisen syntyminen, jolla on elämä, vaatii siis elävän alkulähteen. Biologit myöntävät tämän, mutta ne, jotka puoltavat kehitysoppia, pyytävät sinua uskomaan, että vaikka he eivät voi viitata yhteenkään esimerkkiin nykyään ja vaikkei ole ainoatakaan vertauskohtaa, niin elämää syntyi kerran toisensa jälkeen elottomasta aineesta useita miljoonia vuosia sitten. Koska he eivät voi löytää todistusta siitä täältä maan päältä, niin he ovat varustaneet miehitettyjä tutkimusretkikuntia etsimään todisteita sille kuusta, ja he toivovat voivansa tarkistaa teoriansa Marsissa. Mutta Raamattu on sopusoinnussa sen havaittavissa olevan tosiasian kanssa, että elämää tulee vain elollisesta lähteestä. Ps. 36:10 osoittaa Jehovalle, ”elävälle Jumalalle”, seuraavat sanat: ”Sinun tykönäsi on elämän lähde.”

17. Miksei Raamattu salli ajatella Jumalan käyttäneen kehitystä nykyään olemassa olevien eri kasvi- ja eläinlajien tuottamisessa?

¹⁷ Raamattu selittää myös miten elollisten eri lajit ilmaantuivat. Se kertoo ensimmäisessä luvussaan, että Jumala teki kasvillisuuden, merieläimet, linnut ja maaeläimet. (1. Moos. 1:10, 11, 21, 24), Raamattu ei sano yksisoluisten elämänmuotojen kehittyneen ruohoksi, puiksi, kaloiksi, linnuiksi ja maaeläimiksi. Eikä se salli sellaistakaan ajatusta, että Jumala olisi luonut sellaisia alkeellisia elämänmuotoja ja sitten käyttänyt kehitystä keinona, jonka avulla hän olisi valmistanut eri kasvi- ja eläinlajit, jotka nyt ovat olemassa. Se sanoo, että hän valmisti kunkin ”lajinsa mukaan” eikä jostain toisesta lajista. Kun tuli ihmisen ilmaantumisen aika, niin ihminen ei kehittynyt jostain apinankaltaisesta esi-Aadamista, vaan niin kuin Raamattu sanoo: ”Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu.” Kun tuolle ensimmäiselle ihmiselle Aadamille sitten syntyi poika sen säännön mukaan, että kukin tuottaa ”lajinsa mukaan”, niin hänen poikansa oli ”hänen kaltaisensa, hänen kuvansa”. – 1. Moos. 2:7; 5:3.

18. a) Mihin todistuksiin, jotka ovat sopusoinnussa sen Raamatun säännön kanssa, että elolliset lisääntyvät ”lajinsa mukaan”, voit viitata? b) Miksi Raamatun luomiskertomus vetoaa ajattelevaan mieleen päinvastoin kuin kehitysoppi?

¹⁸ Se, mitä Raamattu sanoo, on näin ollen täysin sopusoinnussa sen kanssa, mitä sinä olet henkilökohtaisesti nähnyt. Kun kylvät siemeniä, niin ne tuottavat ”lajinsa mukaan”. Sinä suunnittelet puutarhasi varmana tämän lain luotettavuudesta. Kun kissat synnyttävät, niiden jälkeläiset ovat kissoja. Kun ihmiset saavat lapsia, heidän lapsensa ovat ihmisiä. Vaihtelua on värissä, koossa ja muodossa, mutta aina 1. Mooseksen kirjan lajin rajoissa. Oletko koskaan nähnyt henkilökohtaisesti tapausta, jossa olisi ollut toisin? Et, eikä kukaan toinenkaan ole nähnyt. Maan päällä on nykyään yli kolme miljardia ihmistä sekä lukemattomia miljardeja kasveja ja eläimiä, jotka kaikki ovat elävä todistus sen todenperäisyydestä, mitä Raamattu sanoo.

MIKSI SINÄ USKOT

19. Mistä syystä sinä uskot luomiseen?

¹⁹ On kiinnostavaa panna merkille, että vuoden 1967 lokakuun Science Education sanoo: ”Pohjimmainen syy siihen, miksi niin monet, monet sellaiset, jotka ovat perehtyneet nykyaikaiseen biologiaan, hylkäävät kehitysteorian, on se, että se on ristiriidassa Raamatun luomiskertomuksen kanssa.” Jos ihminen uskoo rehellisesti, että Raamattu on Jumalan henkeytetty sana, niin tämän pitäisi ilmeisesti olla ensimmäinen ja tärkein syy, miksi hän uskoo luomiseen. Hän ei halua uskoa luomiseen vain siksi, että hän on huomannut säröjä kehitysopin perusteissa. Hän uskoo luomiseen pikemminkin siksi, että hän uskoo Jumalaan ja Hänen sanaansa. Uskotko sinä siitä syystä?

20. Miksei kehitysoppia suosivien uutisten tule tehdä meitä levottomiksi?

²⁰ Jos näin on, niin sinä et ole asiattomasti huolestunut, kun luet uutisia kehitysoppiin uskovien ”löydöistä”, joita julistetaan ”todisteina” kehityksestä. Eivätkä kehitysopin kannattajien teoriansa heikkouksista tekemät myönnytykset tule sinulle yllätyksenä. Sinä olet syystä vakuuttunut siitä, että Jumala tietää paljon enemmän kaikkeuden ja elollisten alkuperästä kuin yksikään ihminen, joka on vasta äskettäin astunut näyttämölle. – Room. 11:33, 34.

21. Miksi usko luomiseen, mikä vaatii uskoa näkymättömään Luojaan, on järkevämpi kuin usko kehitykseen?

²¹ Kenenkään, joka uskoo sen, mitä Raamattu sanoo luomisesta, ei tarvitse lainkaan tuntea olevansa anteeksipyynnön velkaa asenteensa takia. Tosin jotkut voivat sättiä häntä väittäen, että he uskovat vain sen, minkä näkevät, eivätkä tämän vuoksi usko Jumalaan. Mutta jos he tunnustavat uskovansa kehitykseen, niin, kuten olemme saaneet tietää, on todella paljon sellaista, minkä he hyväksyvät, mutta mitä eivät he eikä kukaan muukaan ihminen ole koskaan nähnyt. Osoittaako se tervettä ajattelua, kun ihminen uskoo näkymättömiin tapauksiin, jotka ovat kaikkien saatavissa olevien todistusten vastaisia ja ristiriidassa kaiken sen kanssa, mitä ihminen on kokenut, niin kuin kehitysoppi on? Vai onko, ottaen huomioon sen tosiasian, että koko kaikkeus ja kaikki elollinen puhuu älyllisestä suunnittelusta ja sellaisen dynaamisen energian lähteestä, joka on suunnattomasti suurempi kuin ihminen, järkevämpää uskoa, että on olemassa kaikkivaltias Luoja? – Hepr. 11:6; Room. 1:20.

22. Mitä Jumala on varannut Raamatussa menneisyyttä koskevien yksityiskohtien lisäksi, ja mitä meidän on näin ollen viisasta tehdä?

²² Vastaus on selvä: Usko luomiseen sopii yhteen tosiasioitten kanssa. Raamattu on täysin sopusoinnussa noiden tosiasioitten kanssa. Mutta se ei pysähdy menneisyyttä koskeviin yksityiskohtiin. Jehova Jumala on varannut sen sivuilla meille tarvitsemamme opastuksen voidaksemme menestyksellisesti selviytyä nykyajan ongelmista. Ja se näyttää meille mitä meidän täytyy tehdä hyötyäksemme hänen tulevaisuutta varten tekemistään rakkaudellisista varauksista. On näin ollen viisasta tutustua hyvin kaikkeen mitä se sisältää.

[Alaviitteet]