Ilo tosi palvonnan Jumalassa

”Onnellinen on se kansa, jonka Jumala on Jehova, kansa, jonka hän on valinnut perinnökseen. Sillä hänessä meidän sydämemme iloitsee; sillä hänen pyhään nimeensä me olemme panneet luottamuksemme.” – Ps. 33:12, 21, Um.

 1. Miten tilanne maailmassa on nyt rinnakkainen 2 700 vuotta sitten vallinneelle?

KÄÄNTÄKÄÄMME historian sivuja taaksepäin 2 700 vuotta. Lähes kolme vuosituhatta! joku huudahtaa. Mikä sinä päivänä ja aikana voisi kiinnostaa meitä tämän tietoviisaan 20. vuosisadan nykyaikaisia ihmisiä? On todellisuudessa paljonkin meitä kiinnostavaa, sillä maailman nykyinen kriittinen tilanne pelottavine mahdollisuuksineen on silmiinpistävän rinnakkainen sille uhalle, mikä muinainen Assyrian valtakunta oli kaikille muille kansoille tuona valtansa kukoistusaikana. Kiihkeät kansallistunteet kohosivat kiehumapisteeseen. Ja tänä atomiaikana ruoskivat radikaaliset, diktatoriset vallat jälleen maata kansallismielisen rikkinäisyyden käymistilaan. Näin ollen tulee nyt esiin sama kysymys kuin ylpeän Assyrian päivinä: kuka voi menestyksellisesti ottaa vastaan kansallismielisyyden haasteen ja varjeltua?

 2, 3. a) Millä tavalla Hiskian hallitus oli huomattava? b) Ketä ja mitä Hiskian kokoamat psalmit ylistivät, ja mikä sen profeetallinen merkitys on?

² Assyrian maailmanvalta saavutti kahdeksannella vuosisadalla eaa. valtansa huipun. Samana aikakautena vuonna 745 Hiskia nousi samoin kuin Daavid ja Salomo hänen edellään istumaan ”Herran valtaistuimelle kuninkaaksi” Jerusalemissa. ”Hän teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä, aivan niinkuin hänen isänsä Daavid oli tehnyt.” (2. Kun. 18:3; 1. Aikak. 29:23; 2. Aikak. 29:2) Hän tuki kokosydämisesti Jehovan oikeaa palvontaa. Hän kokosi paljon psalmeja, Daavidin sepittämätkin, kirjan muotoon temppelipalvontaa varten. Hiskia itse on saattanut kirjoittaa yllä mainitun Psalmin 33 samoin kuin toisiakin psalmeja, jotka näyttävät ylistävän Jehovaa hänen assyrialaisista saamansa loistavan voiton tähden.

³ Nämä psalmit kohoavat yleviin korkeuksiin ylistäessään Jehovaa suurena Vapauttajana. Ne ylistävät tosi palvontaa pelastukseen ja pysyvään onneen johtavana keinona. Vertaansa vailla on iankaikkinen Kuningas Jehova, ja miten siunattu onkaan hänen tosi palvontansa kaupunki! ”Suuri on Herra ja korkeasti ylistettävä meidän Jumalamme kaupungissa, pyhällä vuorellansa. Kauniina kohoaa, kaiken maan ilona, pohjan puolella Siionin vuori, suuren kuninkaan kaupunki. Jumala on sen linnoissa turvaksi tunnettu.” Jehova antaa Hiskian aikana suorittamallaan rakastamansa kansan yliluonnollisella vapautuksella profeetallisen ennakkovälähdyksen siitä, kuinka hän pelastaa tosi palvojat nykyajan kansallismielisistä sortajistaan nimensä ylistykseksi. – Ps. 48:2–6, 11.

KANSALLISMIELISYYDEN UHKA

 4, 5. a) Mikä uhkasi kansoja Hiskian aikana? b) Mikä on hyökkäävän Assyrian vastine nykyään?

⁴ Toisena Raamatun historian maailmanvaltojen rivissä oli julma ja hyökkäävä Assyria. Jehovan profeetta Naahum sanoi sen pääkaupunkia Niiniveä ”verivelkojen kaupungiksi” ja vertasi sitä porttoon, ”joka myi kansakunnat . . . velhouksillansa”. (3:1, 4) Hiskian aikana ainoastaan Tirhaka, Egyptin etiopialainen kuningas etelässä, oli jonkinlainen uhka Assyrian yliherruudelle. Assyrian ja Egyptin välillä olivat mm. Syyrian, Israelin (Samarian), Filistean, Mooabin ja Ammonin kansat, joista ei yksikään ollut kyllin voimakas tekemään vastarintaa edes pakanajumaliensa avullakaan. Ennemmin tai myöhemmin joku Assyrian peräkkäisistä tyrannimaisista hallitsijoista teki niistä kylmän sodan satelliitteja tai muuten valloitti ne kuumassa sodassa ja siirsi niiden asukkaat muualle Assyrian valta-alueella.

⁵ Katsokaamme nyt nykyisiä aikoja. Löydämmekö vastinetta hyökkäävälle Assyrialle? Varmasti löydämme! Diktatorinen nationalismi eli kansallismielisyys on löytänyt samanlaisen ilmauksen ”Pohjan kuninkaan” perättäisissä valloissa, joissa huomattavia ovat olleet Saksan keisari, natsi-Hitler ja nyt kommunistidiktaattorit.a Kansallismielisyys leviää sen lisäksi kuin myrkyllinen viini Amerikoissa, vastasyntyneissä Afrikan valtioissa ja kautta Aasian. Koskaan ei pakolaisongelma ole ollut näin suuri maan päällä. Hyökkäävä ja järjetön kansallismielisyys kuohuttaa tunteita. Seurauksena siitä maailman 3 300 000 000 asukasta ovat jakautuneet ryhmiin sen kansan mukaan, missä he ovat sattuneet syntymään. Heistä on tullut valtion orjia.

 6. Miten kansallismielisyydestä on tullut tiesulku erään historioitsijan mukaan?

⁶ Maailman asioitten tutkijat alkavat herätä näkemään kohoavan kansallismielisyyden aallon sisältämän vaaran. Yksi näistä on englantilainen historioitsija Arnold Toynbee, joka kirjoitti ainutlaatuisen artikkelin Tokiossa ilmestyvään lehteen Yomiuri Shimbun 1.1.1965. Siinä oli viiden palstan levyinen otsikko ”Kansallismielisyys uhkaa ihmisrodun säilymistä atomikautena” ja siinä sanottiin mm.:

”On tuskin liioittelua sanoa, että 90 prosenttia ihmiskunnasta tunnustaa nykyään 90-prosenttisesti uskontonaan nationalismia. Kansallismielisyys on voimakkain kolmesta nykyisestä ideologiasta. Kommunistit ja kapitalistit ovat samanmielisiä siinä, että he ovat ennen muuta kansallismielisiä. . . . Tässä kansallismielisyyden yli-ihannoimisessa eivät ole nykyään mukana ainoastaan kommunistit ja kapitalistit vaan myös länsimaalaiset ja ei-länsimaalaiset, ’kehittyvät’ ja ’kehittyneet’ kansat, buddhalaiset, šintolaiset, hindut, muhamettilaiset, kristityt, juutalaiset ja parsilaiset. On ironista, että meidän pitäisi olla yhdistyneitä kannattaessamme ideologiaa, joka jakaa meidät. Paitsi että tämä on ironista, se on tuhoisaa, sillä ihmiskunnan hengissä säilymisen toivo on atomiaikana siinä, että sen onnistuu kasvaa yhteen jonkinlaiseksi maailmanlaajuiseksi perheeksi. Me ponnistelemme edistyäksemme tähän suuntaan, mutta kansallismielisyys on kuin tiesulku meidän ja päämäärämme välissä – päämäärän, joka meidän on saavutettava, jos aiomme säilyä elossa.”

Miten ihmiskunta voi päästä tämän tiesulun ylitse?

 7, 8. a) Osoita, kuka on kansallismielisyyden alkuunpanija ja päätukija. b) Mikä kohtalo odottaa häntä ja miksi?

⁷ Ensiksikin on tärkeätä, että tunnistamme kansallismielisyyden alkuunpanijan ja päätukijan. Assyriassa vaali kansallismielisyyttä kuningas Sanherib. Hänen nimensä merkitsee ’Sin [kuujumala] on lisännyt veljiään’. Hän kuvaa Saatanaa, joka on vetänyt toisia taivaan enkeleitä kapinoimaan Jehova Jumalaa vastaan, niin että hänestä on tullut ”Beelsebul, riivaajain päämies”. (Matt. 12:24) Hän on asettanut nämä riivaajat eli demonit ihmiskunnan kansallisryhmien ruhtinaiksi, ja kaksi heistä on ”Persian valtakunnan enkeliruhtinas” ja ”Jaavanin [Kreikan] enkeliruhtinas”. (Dan. 10:13, 20) Saatana kerskuu ylpeästi tästä maan kansallisryhmien demonistisesta hallinnosta: ”Eivätkö minun päämieheni [ruhtinaani, Um] ole kaikki kuninkaita?” (Jes. 10:8) Tosiaan, ”koko maailma on paholaisen vallassa”. – 1. Joh. 5:19, Um.

⁸ Omissa aikakirjoissaan Sanherib ylpeilee ”herruuteni kauhua herättävästä loistosta”. Sen tähden Jehovan tuomio, joka on julistettu tälle kerskurille, on sopiva: ”Mutta kun Herra on päättänyt kaiken työnsä Siionin vuorella ja Jerusalemissa, niin minä kostan Assurin kuninkaalle hänen sydämensä ylpeyden hedelmän ja hänen kopeitten silmiensä korskan.” (Jes. 10:12) Voimme tietää, että kun tämä ennustus täyttyy lopullisesti, niin päävihollinen Saatana syöstään tuhoon ja kansallismielisyys, mitä hän lietsoo liekkiin kautta maailman, tukahdutetaan samoin olemattomiin. Mutta miten?

MAAILMAN USKONTOKO SUOJAVARUSTUS?

 9. Mistä jotkut etsivät vastausta kansallismielisyyteen, ja mitkä kysymykset se herättää?

⁹ Maailman uskonto – eikö se ole vastaus kansallismielisyyden eteneville laumoille? Eikö suojaa voida löytää uskonnon – kaikenlaisen uskonnon – elvyttämisestä? Nykyisessä ahdingossa on joitakuita, jotka alkavat käydä ’valitsemassaan kirkossa’ tai palaavat esi-isiensä uskontoon. He odottavat uskonnon maailmanmahdin jollain tavalla pysyvän koossa ja pysähdyttävän ihmiskunnan varjeltumista vaarantavan uhan. Mutta pysähdyttääkö se? Eikö kansallismielisyys ole itsessään uskonto?

10–12. a) Minkä muinaisten esimerkkien pitäisi olla varoituksena nykyään? b) Mihin ansaan Israel lankesi ja millaisin seurauksin?

¹⁰ Niiden uskonnollisten kansojen kohtalon, jotka vastustivat muinaista Assyriaa, pitäisi varoittaa moniin perinteellisiin uskontoihin turvaamisen erheestä nykyään. Israelin kymmenen sukukunnan valtakunta on esimerkki. Tämä kansa oli tuntenut Jehovan, Raamatun Jumalan. Ja senkin jälkeen, kun sen kansa oli kääntynyt epäjumalanpalvelukseen, Jehova suosi sitä lähettämällä sille profeettojaan. Mutta israelilaiset olivat kapinallisia ja itsetyytyväisiä ja olivat mieluummin ”norsunluusohvilla” ja aineellisessa loistossa kuin palvoivat Jehovaa. (Aam. 3:15; 6:1–6) He valitsivat luopumuksessaan sekauskonnon, joka yhdisti heidän ympärillään olevien kansojen turmeltuneet uskonnonmenot herjaavaan vasikan palvontaan, minkä välityksellä heidän kuninkaansa olivat huutavinaan avukseen Jehovaa. Raamattu kuvailee tuloksen:

¹¹ ”He hylkäsivät Herran, Jumalansa, kaikki käskyt ja tekivät itsellensä valettuja kuvia, kaksi vasikkaa. Ja he tekivät itsellensä myös asera-karsikkoja ja kumarsivat kaikkea taivaan joukkoa ja palvelivat Baalia. Ja he panivat poikansa ja tyttärensä kulkemaan tulen läpi ja tekivät taikoja ja harjoittivat noituutta. He myivät itsensä tekemään sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ja vihoittivat hänet. Niin Herra vihastui suuresti Israeliin ja poisti heidät kasvojensa edestä, niin ettei muuta jäänyt jäljelle kuin Juudan sukukunta yksin.” – 2. Kun. 17:16–18.

¹² Israelin mieliuskonto ei pelastanut sitä. Mutta miten kävi Juudan ja sen uskonnon?

13. Miten Aahas leikitteli tuhon kanssa?

¹³ Silloinkin kun Assyria oli kukistamassa Israelin kymmenen sukukunnan valtakuntaa, Hiskian isän, kuningas Aahaan, hallitsema Juuda leikitteli tuhon kanssa. Miten? Tuona kriittisenä aikana Aahas sanoi, ettei hän ollut kiinnostunut Jehovan profeettansa Jesajan kautta antamasta neuvosta. (7:10–12) Hän kääntyi sen sijaan maailmalliseen diplomatiaan, sovitteli Assyrian kanssa ja – mikä pahinta – saattoi pakolla voimaan inhottavat, moraalittomat uskonnonmenot Juudassa, niin että se oli ”uskoton Herraa kohtaan”. – 2. Aikak. 28:19.

14, 15. a) Mikä varoitus annettiin myöhempinä aikoina tapahtuvasta luopumuksesta? b) Minkä rinnakkaisuuden näemme Aahaan menettelylle katolisuuden historiassa?

¹⁴ Onko tällä luopumisella mitään rinnakkaisuutta myöhempinä aikoina? Totisesti on! Kristilliset kreikkalaiset kirjoitukset kertovat varoituksen, minkä apostoli Paavali antoi noin vuonna 56 puhtaudessaan olevan nuoren kristillisen seurakunnan valvojille. Hän sanoi heille, että heidän keskuuteensa oli tuleva ”julmia susia”, ”jotka väärää puhetta puhuvat, vetääkseen opetuslapset mukaansa”. (Apt. 20:29, 30) Varoituksen mukaisesti tämä luopumus tapahtuikin seuraavalla vuosisadalla, kun nimikristilliset johtajat alkoivat luopua oikeasta opista ja palvonnasta, ja se saavutti täydellisyytensä vuonna 325 Konstantinuksen perustaessa katolisuuden Rooman valtakunnan valtionuskonnoksi ja hyväksyessä pakanallisen ”kolminaisuuden” ”kristinuskon keskeiseksi opiksi”.b Kuinka samanlaista kuin se, että Aahas korvasi Jerusalemin temppelissä – joka oli tosi palvonnan polttopiste – Jehovan alttarin epäjumalanpalvontaan omistetulla pakanallisella alttarilla. – 2. Kun. 16:10–18.

¹⁵ Samalla tavalla kuin Aahas muunteli uudelleen temppeliä ja vaali Baalin palvontaa kautta maan, luopio-”sudetkin” ryhtyivät turmelemaan kristillisen seurakunnan rakennetta. He tekivät itsestään pappisluokan hallitakseen herroina maallikkoja väärässä palvonnassa. Erään kardinaalinsa myönnytyksellä katolinen kirkko omaksui useita ”demonien palvonnan välineitä ja lisiä”, jotka se väittää ”pyhittäneensä niiden omaksumisella kirkkoon”.c Ajan mittaan luopiokristillisyys omaksui kreikkalaisen Platonin filosofian sielun synnynnäisestä kuolemattomuudesta, ja tähän se lisäsi ”helvetintuli”- ja ”kiirastuli”-opit.d Kun katolinen inkvisitio ei tyytynyt kuolemanjälkeisen kidutuksen taruihin, niin se otti 13. vuosisadalla käytäntöön ”kerettiläisten” tuliset kidutukset tässä elämässä. Katoliset ristiretket uhrasivat toisten viattomien hengen lihallisen sodankäynnin alttarille.

16. Missä protestantismi on epäonnistunut?

¹⁶ Uskonpuhdistus toi sitten 16. vuosisadalla esiin protestantismin. Vaikka protestantismi alussa väitti vääräksi joitakin katolisuuden väärinkäytöksiä, niin se ei ravistautunut vapaaksi useimmista ”demonien palvonnan lisistä”. Hyvin pian se sekaantui kristikunnan sotiin ja politiikkaan. Protestantismin jakaantuneet lahkot eivät ole löytäneet ratkaisua nykyisiin maailman pulmiin.

17. a) Mitä Aahaan kuolema esikuvasi? b) Minkä valinnan kristikunnan uskonnot tekivät sitten, millaisin seurauksin ja miksi?

¹⁷ Kuningas Aahas kuoli vuonna 745 eaa., ja se merkitsi erään aikakauden loppua. Samoin vuosi 1914 merkitsi ”pakanain aikojen” loppua, aikojen, joiden kuluessa Jumala oli sallinut kansallismielisyyden ja sen jumalien vallita keskeyttämättä maan päällä. Silloin alkoivat nykyiset ”synnytystuskat” ensimmäisellä maailmansodalla. (Luuk. 21:24; Matt. 24:8) Kristikunnan uskonnot valitsivat sodan raivossa kansallismielisyyden ennen kristillistä ykseyttä. Papit yllyttivät katolilaiset tappamaan katolilaisia ja protestantit tappamaan protestantteja, ja ns. ”kristikunnan” luopiolahkot osoittautuivat yhtä kuolleiksi hengellisesti kuin kuningas Aahas on ruumiillisesti. Kävi ilmi, etteivät he olleet enää tosi kristittyjä niin kuin ei Israelkaan ollut enää Jumalan kansa, kun Assyrian kuningas kukisti sen ja sen väestö siirrettiin hänen alueelleen. Ja miksi? ”Sentähden, että he eivät olleet kuulleet Herran, Jumalansa, ääntä . . . he eivät olleet kuulleet sitä eivätkä tehneet sen mukaan.” – 2. Kun. 18:12; Dan. 11:29.

TOSI PALVONTA ETUALALLE!

18, 19. a) Osoita, kuka on Jehovan tosi palvonnan Esitaistelija. b) Miten Hiskia kuvasi tätä Esitaistelijaa ja hänen työtään?

¹⁸ Mutta Jehovalla on tosi palvonnan Esitaistelija! Hän ei epäonnistu ratkaisevalla hetkellä. Hän on tosi kristillisyyden Perustaja, Jehovan voitelema Kuningas Kristus Jeesus. Psalmista kirjoittaa hänestä profeetallisesti: ”Sinä rakastat vanhurskautta ja vihaat vääryyttä; sentähden on Jumala, sinun Jumalasi, voidellut sinua iloöljyllä enemmän kuin sinun osaveljiäsi.” – Ps. 45:8.

¹⁹ Yksi Jeesuksen ”osaveljistä” valtakuntaliitossa, jonka Jehova teki Daavidin kanssa, oli Aahaan poika, hyvä kuningas Hiskia. Hänen nimensä merkitsee ’Jehova on vahvistanut’. Näyttää siltä, että jo ennen kuin Jehova asetti Hiskian Juudan kuninkaaksi, hän on saattanut toimia jonkin aikaa Aahaan hallitsijatoverina. Hän alkoi epäilemättä silloin osoittaa voimaansa tosi palvonnan puolesta. Kristuskin alkoi nyt suorittaa valmistelevaa työtä maan päällä olevien vilpittömien kristittyjen parissa ennen kuin sai valtakuntansa. Tässä yhteydessä alettiin lehteä Vartiotorni (engl.) julkaista vuonna 1879 kristillisen lunastusopin ja muitten raamatullisten totuuksien voimakkaaksi tueksi.

20. a) Mitkä ennustukset Jehova täytti Kristuksen suhteen vuonna 1914 ja sen jälkeen? b) Miten ”valitut” pelastuvat?

²⁰ Sitten, tuona käänteentekevänä vuonna 1914, Jehova asetti Kristuksen kuninkaanvaltaan taivaassa täyttäen siten häneen nähden ennustuksen: ”Herra ojentaa sinun valtasi valtikan Siionista; hallitse vihollistesi keskellä.” (Ps. 110:2) Jumalan Esitaistelija sinkosi suoraa päätä päävihollisen Saatanan taivaasta alas maan seutuville. Tämä on merkinnyt kärsimystä maalle, kuten näemme kaikkialla ympärillämme nykyään. (Ilm. 12:7–9, 12) Mutta Jumala katkaisi nyt lyhyeen vihollistensa ahdistuksen, jotta ”valitut” pelastuisivat. (Matt. 24:21, 22) Miten he pelastuvat? Siten, että heidät kootaan tosi palvontaan Jehovan hengelliseen temppeliin. On sydäntä sykähdyttävää tutkia, miten Hiskian rohkea toiminta Juudassa esikuvaa Kristuksen suorittamaa tosi palvonnan ennallistusta Jehovan ylistäjien keskuudessa maan päällä nykyaikana.

21. Mitä Hiskian ripeä toiminta temppelin ovien avaamiseksi ja korjaamiseksi esikuvasi?

²¹ Hyvin varhain hallituksensa alussa Hiskia hoiti asian, joka oli erittäin lähellä hänen sydäntään. ”Hän avasi Herran temppelin ovet ja korjasi ne.” (2. Aikak. 29:3) Tosi palvonta täytyi ennallistaa! Samalla tavalla Jehova ja hänen kuninkaallinen Poikansa ryhtyivät – Saatanan ja hänen demoniensa tultua ajetuiksi pois taivaasta – täyttämään Malakian ennustusta: ”Ja äkisti on tuleva temppeliinsä Herra [Jehova], jota te etsitte, ja liiton enkeli [Kristus], jota te halajatte. Katso, hän tulee, sanoo Herra Sebaot. . . . Ja hän istuu ja sulattaa ja puhdistaa hopean, hän puhdistaa Leevin pojat, . . . ja sitten he tuovat Herralle uhrilahjoja vanhurskaudessa. Ja Herralle ovat otollisia Juudan ja Jerusalemin uhrilahjat niinkuin ammoin menneinä päivinä ja muinaisina vuosina.” (Mal. 3:1–4) Äkisti, vuonna 1918, ensimmäisen maailmansodan vielä raivotessa kiihkeimmillään, tämä kristityiksi tunnustautuvien sulattaminen ja puhdistaminen alkoi suosionosoituksin niitä kohtaan, jotka erottautuivat kristikunnan kukistuneista uskonnoista ja astuivat esiin palvelemaan Jehovaa vanhurskaudessa.

22. Miten ”saastaisuus” on paljastettu vuodesta 1919 lähtien?

²² Nyt ei ollut aika peitellä sitä saastaisuutta, mitä luopiokristikunta oli harjoittanut ”pakanain aikoina” ja sen jälkeenkin. Siksi Kristus-Kuningas toisti Hiskian muinoin antaman käskyn: ”Toimittakaa saastaisuus pois pyhäköstä.” (2. Aikak. 29:5) Kristikunta, laajamittaisen sodan ja verenvuodatuksen yllyttäjä, täytyy paljastaa Jehovan tuomitsemaksi ja hylkäämäksi. Jehovan kristittyjen todistajien vapautus Babylonin vankeudesta vuonna 1919 osoitti, että kristikunnan uskonto oli silloin kukistunut kaiken muun demonisen uskonnon maailmanmahdin ohella. Se odottaa nyt vain ”hämmästyksen ja pilkan” kohteena Jumalan vanhurskaan tuomion toimeenpanoa. – 2. Aikak. 29:8.

23. Miten Hiskiaa Suurempi solmi liiton Jehovan kanssa tosi kristittyjen hyväksi?

²³ Kuinka erilainen onkaan nyt uskollisten hengellisten leeviläisten, tosi kristittyjen voidellun jäännöksen, tila! Hiskiaa Suurempi, Kristus Jeesus, on tehnyt ”liiton Herran [Jehovan, Um], Israelin Jumalan, kanssa” heidän hyväkseen. Hän on uudistanut heihin nähden ”uuden liiton”, joka varaa erehdysten anteeksiannon, ja on elvyttänyt heidät jälleen tosi palvontaan. (Luuk. 22:20; Jer. 31:31–34) He ovat saman hengen ja päätöksen täyttämät, minkä Hiskia herätti papillisissa leeviläisissä: ”Älkää siis, lapseni, olko leväperäisiä, sillä teidät Herra on valinnut seisomaan hänen edessänsä ja palvelemaan häntä, olemaan hänen palvelijansa.” – 2. Aikak. 29:10, 11.

24. Mikä avoin ovi on asetettu jäännöksen eteen?

²⁴ Samoin kuin Jerusalemin temppelin ovet avattiin ja korjattiin, Kristuskin tarjosi nyt voidellulle jäännökselle avoimen oven palvelukseen, ”eikä kukaan voi sitä sulkea”. (Ilm. 3:8) Erityisesti Cedar Pointissa Ohiossa vuonna 1919 ja jälleen vuonna 1922 pidettyjen kristillisten konventtien virkistäminä he lähtivät todistamaan rohkeasti vastauksena kutsuun: ”Julistakaa, julistakaa, julistakaa Kuningasta ja hänen valtakuntaansa.”

25. Miten Jehovan vastakuvallinen huone on puhdistettu ja sen kalut ennallistettu?

²⁵ Mutta näiden tosi Jumalan ylistäjien täytyy vapautua täysin pakanallisista opeista ja tavoista. Vuoden 1919 jälkeisinä vuosina pysyivät jonkin aikaa jäljellä esimerkiksi tekopyhät vaatteet, Egyptin suuren pyramidin pitäminen ”Raamattuna kivessä”, joulun kaltaisten pakanallisten juhlien vietto, ristin kaltaisten pakanallisten merkkien käyttö ja muut uskonnolliset epäpuhtaudet. Niistä piti päästä eroon! Jehovan palvontaan soveliaat ”kalut” täytyi tuoda käyttöön. Sitä mukaa kuin Jumalan tahto edistyvästi paljastui voidellun jäännöksen jäsenille, he onnellisina puhdistivat temppelipalvontansa voidakseen raportoida Kuninkaalleen samalla tavalla kuin papit ja leeviläiset raportoivat Hiskialle: ”Me olemme puhdistaneet koko Herran temppelin, polttouhrialttarin ja kaikki sen kalut . . . Kaikki kalut, jotka kuningas Aahas hallitusaikanansa uskottomuudessaan saastutti, me olemme panneet kuntoon ja pyhittäneet, ja katso, ne ovat Herran alttarin edessä.” (2. Aikak. 29:18, 19) Sama tosi palvonnan malli, minkä Jeesus oli vakiinnuttanut ensimmäisellä vuosisadalla, ennallistettiin maan päällä olevien tosi kristittyjen keskuudessa.

26. Mitä sillä kuvataan, että Hiskia nousi varhain aamulla ja kokosi päämiehet palvomaan?

²⁶ ”Kuningas Hiskia kokosi varhain aamulla kaupungin päämiehet ja meni Herran temppeliin.” (2. Aikak. 29:20) Esikuvan mukaisesti varhain ensimmäisen maailmansodan jälkeisenä aikana kuningas Jeesus Kristus kokosi Jehovan kuninkaallisen huoneen maan päällä jäljellä olevat jäsenet – ne, jotka tulevat ’hallitsemaan pappeina ja kuninkaina hänen kanssaan’ hänen Valtakuntansa maata koskevan hallitusajan tuhat vuotta. (Ilm. 20:6, Um) Silloin papit alkoivat uhrata uhreja kaikkien edestä, ”sillä kuningas oli käskenyt uhrata polttouhrin ja syntiuhrin koko Israelin puolesta”. (2. Aikak. 29:24) Täyttymyksessä täytyi kaikki hengellisten juudealaisten – 144 000:n – jäljellä olevat nyt tuoda esiin ja pyhittää tosi kansaksi Jehovan nimelle. Tämä tapahtui myös erään toisen psalmin täyttymykseksi: ”Kootkaa minulle minun uskollisena, jotka solmivat uhrein vahvistetun liittoni.” (Ps. 50:5, Um) Samoin kuin Hiskian aikana kaikki nämä, jotka on koottu Jeesuksen täydelliseen uhriin perustuvan Jehovan uuden liiton järjestelyn mukaisesti, ”ylistivät häntä iloiten”. – 2. Aikak. 29:30.

27, 28. a) Miten kokoaminen suoritettiin loppuun, ja mistä Jumalan kansa voi nyt iloita? b) Mutta mikä kysymys jää vastattavaksi?

²⁷ Kokoaminen ei tullut suoritetuksi vuonna 1919 eikä myöskään vuonna 1922. Tarvittiin lisää työntekijöitä ylistysuhrin tehokkaaseen esittämiseen Jehovalle. Siten on 2. Aikak. 29:34 täyttynyt huomattavasti: ”Mutta pappeja oli niin vähän, . . . sentähden heidän veljensä leeviläiset auttoivat heitä, kunnes tämä työ oli suoritettu ja kunnes papit olivat pyhittäytyneet, sillä leeviläiset pyrkivät vilpittömämmin kuin papit pyhittäytymään.” Esikuvan tavoin Kristuksen seuraajien voidellun jäännöksen jäljellä olevat jäsenet koottiin erityisesti vuosiin 1931–1935 mennessä, ja monet näistä osoittautuivat vielä innokkaammiksi Jehovan vaatimusten ja palveluksen puolesta kuin toiset, jotka oli koottu aikaisemmin.

²⁸ Samoin kuin ”Hiskia ja kaikki kansa iloitsivat” tästä ”äkisti” tapahtuneesta tosi palvonnan ennallistamisesta sinä päivänä, myös Kristuksen alainen voideltu jäännös iloitsi siitä, mitä Jehova on samaten ”valmistanut” kansalleen. (2. Aikak. 29:36) Mutta miten tämä auttaa vastaamaan nykyiseen kansallismielisyyden uhkaan? Saamme nähdä.

[Alaviitteet]

[Kuva s. 248]

Sanherib, tosi palvonnan päävihollisen kansallismielinen vastine

[Kuva s. 251]

”Toimittakaa saastaisuus pois.”