Hengellinen turvallisuus jonka Jumala on varannut meille

”Minä sanon Jehovalle: ’Sinä olet minun turvani ja linnoitukseni, minun Jumalani, johon minä luotan.’” – Ps. 91:2, Um.

1, 2. a) Mitä Napoleonin kerrotaan sanoneen miekasta ja hengestä? b) Keiden kristittyjen yhteydessä Hitler oppi tietämään tämän lausunnon todeksi?

KERROTAAN, että taitava miekan käyttäjä Napoleon Bonaparte sanoi: ”Maailmassa on kaksi voimaa: miekka ja henki. Mutta ajan mittaan henki vie aina voiton.”

² Diktaattori Adolf Hitler ei ilmeisesti uskonut tätä karaistuneen soturin tekemää havaintoa. Hän lähti valloittamaan maailmaa verisen sodankäynnin ”miekan” voimalla. Alueella, jonka Hitler väkivalloin otti valtaansa, hän yritti murtaa niiden hengen, jotka säilyttivät kristillisen puolueettomuuden maailmallisten ristiriitojen suhteen. Vuonna 1945 hänen ”miekkansa” voima petti hänet ja tappion tunnustukseksi hän ampui itsensä ja antoi tulen tuhota ruumiinsa. Mutta vaikka vainottujen Jehovan kristittyjen todistajien rivejä olikin harvennettu tuhansilla, he tulivat esiin voittoisasti hengeltä murtumattomina ja ryhtyivät julkisesti uudelleen työhönsä julistamaan Jumalan valtakuntaa Hitlerin valtaamissa maissa. Heissä ollut Jumalan henki sai voiton kaksitoista vuotta kestäneen Hitlerin vallan jälkeen.

 3. a) Millaiseen turvallisuuteen nuo soturit luottivat, ja mikä oli seuraus? b) Millaiseen turvallisuuteen Jehovan todistajat luottavat ja miksi?

³ Sekä Napoleon että Hitler etsivät itselleen turvallisuutta mahtavasta sotilaallisesta järjestöstä yhdessä voimakkaan itsevaltaisen poliittisen mahdin ja vaikutusvallan kanssa. Sellainen turvallisuus, joka perustui maailmalliseen viisauteen, osoittautui pettäväksi. Näennäisen turvattomat ja suojattomat Jehovan todistajat olivat kiinnostuneita erilaisesta turvallisuudesta. Se oli hengellinen turvallisuus, sillä sellainen turvallisuus varjelee ihmisen tilassa, jossa hän on arvollinen saamaan ikuisen elämän rauhassa ja onnessa Jumalan ihmiskunnalle varaamassa tulevassa uudessa asiainjärjestelmässä. Tähän päivään asti elossa säilyneet Euroopassa olevat Jehovan todistajat ovat pyrkineet pysymään tässä hengellisessä turvallisuudessa, sillä tulevassa ”suuressa ahdistuksensa” ihmistekoiset aineelliset, taloudelliset ja sotilaalliset turvakeinot eivät johda ihmisen elämän säilymiseen Jumalan uuteen järjestykseen. ”Vääryyden aarteet eivät auta, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta.” – Sananl. 10:2.

 4. Miksi hengellistä turvallisuutta on pidettävä tärkeämpänä kuin ruumiillista turvallisuutta, ja mikä Raamatun psalmi kuvailee sitä?

⁴ Hengellinen turvallisuus merkitsee sitä, että Jumala suojelee hengellistä elämäämme sopusoinnussa ikuisen elämän vaatimustensa kanssa. Ne, joilla on hengellinen turvallisuus, Jumala hyväksyy, vaikka hän ehkä salliikin heidän kärsiä kuoleman vihollisten käsissä siksi, että he ovat uskollisia Hänelle. Kun he säilyttävät hengellisyytensä kuolemaan asti, niin hän tulee palkitsemaan sen ylösnousemuksella vanhurskaassa uudessa järjestyksessään saatavan elämän siunauksiin ja mahdollisuuksiin. Hengellistä turvallisuutta on pidettävä tärkeämpänä kuin ruumiillista turvallisuutta, jota materialistiset ihmiset yrittävät hankkia. Me haluamme hengellisen turvallisuuden, koska se on niin elintärkeää. Se on sitä turvallisuutta, jota kaunis Psalmi 91 Raamatussa kuvailee.

 5. Mitä on sanottava Psalmin 91 kirjoittajasta, ja keneen se keskittää huomiomme?

⁵ Psalmin 91 henkeytetty kirjoittaja oli todennäköisesti sama mies kuin Psalmin 90 kirjoittaja, sillä Psalmi 91 seuraa tämän psalmin viimeistä jaetta ilman mitään johdantoa, joka ilmoittaisi kirjoittajan. Näin ollen kirjoittaja oli profeetta Mooses, jonka nimi mainitaan Psalmin 90 johdantojakeessa. Mutta vaikka asianhaarat näyttävät viittaavan tähän, niin siitä ei ole mitään varmuutta. Se on joka tapauksessa yksi Jumalan pyhän sanan henkeytetyistä kirjoituksista, ja juuri sillä on merkitystä, se tekee sen todeksi ja luotettavaksi. Koska se kirjoitettiin ainakin 460 vuotta ennen ajanlaskumme alkua, se ei mainitse suoranaisesti kauan sitten luvattua Messiasta, Jumalan voideltua eli Kristusta. Se keskittää huomiomme Häneen, joka oli myös Messiaan, Kristuksen, hengellisen turvallisuuden jumalallinen Lähde.

6, 7. Miten Saatana käytti Psalmia 91:11, 12 yrittäessään kiusata Jeesusta Kristusta, ja miksi hän ei onnistunut?

⁶ Esimerkiksi yleisen ajanlaskumme vuonna 29 Jumalan suuri Vastustaja sovelsi jakeita 11 ja 12 erääseen mieheen Lähi-idässä. Kiusaaja Saatanan tarkoitus oli murtaa tämän miehen hengellisyys käyttämällä petollisesti väärin Jumalan omaa henkeytettyä sanaa. Kiusaaja sovitti noihin Psalmin 91 jakeisiin ajatuksen ruumiillisesta turvallisuudesta. Hän väitti, että varsinkin ”Jumalan Pojalla” olisi sellainen henkilökohtainen ruumiillinen suojelus ja turva. Todistaakseen tämän Saatanalle ja juutalaiselle kansalle miehen olisi pitänyt heittäytyä alas Jerusalemin temppelin sakaraharjalta ja antaa enkelien kantaa hänet hellävaraisesti temppelin kivetylle pihalle vastoin painovoimalakeja. Tämä olisi ollut kuin ”merkki taivaasta”.

⁷ Jos keneen, niin tähän mieheen, joka oli juuri voideltu Jumalan hengellä Messiaaksi, Kristukseksi, tämän Psalmin 91 olisi pitänyt soveltua. Niinpä Saatana suunnitteli sellaista, minkä hän ajatteli olevan tosi kiusaus tälle Jumalan voitelemalle miehelle. Mutta tämä mies, Jeesus Kristus, näki juonen läpi, hän näki Psalmille 91:11, 12 annetun väärän merkityksen. Hän kieltäytyi hylkäämästä hengellistä turvallisuuttaan.

 8. Miten Jeesus vastusti Saatanan kiusausta, ja mitä hyötyä siitä oli hänelle itselleen?

⁸ Hän vetosi vastauksessaan profeetta Mooseksen välityksellä annettuun henkeytettyyn käskyyn. Raamattu kertoo: ”Jeesus sanoi hänelle [ts. Saatanalle]: ’Taas on kirjoitettu: ”Älä kiusaa Herraa, sinun Jumalaasi”.’” (Matt. 4:7; 5. Moos. 6:16) Jeesus uskoi varmasti pyhiin enkeleihin, mutta hän ei uskonut, että enkelit olisivat suojelleet häntä, jos hän olisi sopimattomasti yrittänyt uhmata Jumalan tunnettua painovoimalakia esittääkseen itsekkään, tyhmänrohkean näytöksen temppelin luona olevan juutalaisen kansan edessä. Jeesus menetteli tässä tapauksessa viisaasti, ja se, että hän säilytti hengellisen turvallisuuden asemansa, johti hänet ruumiilliseen turvallisuuteen. Hän ei kuollut ennenaikaisesti tavalla, joka ei täyttänyt Raamattua. Hän säilyi elossa ”Korkeimman kätkössä”. – Ps. 91:1, Um.

”KORKEIMMAN KÄTKÖ”

9, 10. a) Oliko Jeesus sitä mieltä, ettei Psalmi 91 soveltunut häneen yksilönä? b) Keihin muihin tämä psalmi soveltuu ja millä tavalla?

⁹ Psalmi 91 soveltuu aikaan, jolloin on paljon vaaroja, esimerkiksi sellaisia kuin psalmista mainitsee, ja sen tarkoitus on antaa lohdutusta, luottamusta ja varmuutta niille, jotka elävät vaarallista aikaa. Kun Jeesus Kristus oli maan päällä ihmisenä, hän voi käyttää rohkaisukseen tätä suurenmoista psalmia, sillä epäilemättä se soveltui häneen yksilönä. Kun hän hylkäsi Saatanan ehdotuksen, jonka perustana käytettiin väärin jakeita 11 ja 12, hän ei jättänyt soveltamatta psalmia itseensä oikealla tavalla. Jos kuka niin Jeesus Kristus riippui Jehova Jumalassa kiinni jakeen 14 täyttymykseksi.

¹⁰ Johdonmukaisesti se soveltuu myös kaikkiin hänen kastettuihin opetuslapsiinsa, jotka seuraavat uskollisesti hänen askeleitaan ja jäljittelevät hänen esimerkkiään. Se ei merkitse sitä, että jokainen heistä voisi sanoa: ’Tämä psalmi soveltuu minuun yksilönä aivan samoin kuin Jeesukseen Kristukseen.’ Ei, vaan se soveltuu näihin tosi opetuslapsiin luokkana, ja jokainen siihen luokkaan kuuluva voi ammentaa siitä hengellistä voimaa. Tämä psalmi ei ennustanut kenestäkään Kristuksen todellisesta, uskollisesta opetuslapsesta yksilönä.

11–13. a) Missä kohdin Ilmestyskirja puhuu Jeesuksen Kristuksen hengellisten veljien jäännöksestä, ja miksi siihen kuuluvien täytyy olla Jumalan varaamassa turvapaikassa? b) Miten Vartiotornin lokakuun 1. päivän numero 1927 osoitti, ketkä olisivat ”salatussa turvapaikassa”?

¹¹ Raamatun Ilmestyskirja mainitsee 12. luvun 17. jakeessa Jeesuksen Kristuksen hengellisten veljien ”jäännöksen” olevan ahdingosta kärsivän maan päällä sen jälkeen, kun Jumalan messiaaninen valtakunta on syntynyt taivaissa vuonna 1914.

¹² Ilm. 12:17 sanoo tuon valtakunnan taivaallisen äidin ”siemenen” jäljellä olevista Kuningas Jaakon käännöksen (engl.) mukaan: ”Ja lohikäärme [Saatana] oli vihainen vaimolle ja lähti käymään sotaa hänen siemenensä jäännöstä vastaan, joka pitää Jumalan käskyt ja jolla on Jeesuksen Kristuksen todistus.” Koska Saatana ja hänen demonienkelinsä käyvät sotaa tätä maan päällä olevaa vaimon siemenen jäännöstä vastaan, niin jäännöksen tarvitsee totisesti olla sen Jumalan varaamassa hengellisen turvallisuuden paikassa, jonka käskyt jäännös pitää. Tämän ilmeisen tosiasian mukaisesti kirjoituksessa ”Turvapaikka”, joka julkaistiin Vartiotornissa 1. lokakuuta 1927, lainattiin ensimmäisessä kappaleessa sivulla 291 Ilmestyskirjan 12. luvun 17. jae ja sanottiin sitten:

¹³ ”Ne, jotka kuuluvat ’jäännökseen’, pyrkivät varmaankin ahkeruudella tuntemaan salatun turvapaikan, ja päästyään siihen he koettavat vakavasti pysyä siellä.”

14, 15. a) Kun asia ymmärrettiin siten, niin mitä kirjoitussarjaa alettiin julkaista vuonna 1927? b) Mitä nykyajan ihmisjoukkoa käsiteltiin Vartiotornissa kahdeksan vuotta sen jälkeen?

¹⁴ Niinpä, kun tämä ymmärrettiin niistä, jotka olivat silloin ”Korkeimman kätkössä”, julkaistiin kolme perättäistä kirjoitusta, jotka käsittelivät Psalmia 91. Näiden kirjoitusten nimet olivat ”Turvapaikka”, ”Miksi turvatut” ja ”Puolustus ja varjelus”, ja ne julkaistiin suomenkielisessä Vartiotornissa vuonna 1927 lokakuun 1. ja 15. päivän ja marraskuun 1. päivän numeroissa.a Kuten myöhemmin kävi ilmi, tämä selitys Psalmiin 91 julkaistiin kahdeksan vuotta ennen kuin ”suuri joukko”, jota Ilm. 7:9–17 kuvailee, alkoi muodostua, mikä alkoi tapahtua vuodesta 1935 lähtien. (Ks. kaksiosaista kirjoitusta nimeltä ”Suuri joukko”, joka julkaistiin Vartiotornissa lokakuun 1. ja 15. päivän numeroissa 1935.) Kuvaillessaan tätä ”suurta joukkoa” henkeytetty apostoli Johannes sanoo Ilm. 7:14, 15:ssä:

¹⁵ ”Nämä ovat ne, jotka siitä suuresta ahdistuksesta tulevat, ja he ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä. Sentähden he ovat Jumalan valtaistuimen edessä ja palvelevat häntä päivät ja yöt hänen temppelissään, ja hän, joka valtaistuimella istuu, on levittävä telttamajansa heidän ylitsensä.”

16. a) Missä turvapaikassa myös ”suuren joukon” pitäisi olla ja miksi? b) Paitsi Jeesuksesta Kristuksesta keistä ennustetaan Psalmissa 91, ja mistä lähtien on ollut erikoisesti tarpeen soveltaa Psalmia 91?

¹⁶ Tämän profeetallisen kuvauksen mukaisesti ”suuren joukon” uskollisten jäsenten tulisi nykyään saada osansa hengellisestä turvallisuudesta vaimon siemenen ”jäännöksen” kanssa ”Korkeimman kätkössä”. Muutoin Korkein Jumala ei varjelisi heitä ”suuren ahdistuksen” aikana, niin että he voisivat tulla siitä esiin maan päällä elossa olevina ja päästä Jumalan uuteen järjestykseen. Tässä vanhurskaassa uudessa järjestyksessä ”suureen joukkoon” kuuluvat jatkavat pyhän palveluksen suorittamista Jumalalle päivät ja yöt hänen hengellisen temppelinsä esipihoissa. Voimme siis havaita, että paitsi Jeesusta Kristusta itseään Psalmi 91 ei ennustanut ketään Kristuksen yksityistä opetuslasta, vaan viittasi hänen kastettuihin opetuslapsiinsa luokkana eli seurakuntana tähän päivään saakka. Sen soveltaminen on ollut erikoisesti tarpeen vuodesta 1919 lähtien, sen jälkeen kun Saatana ja hänen demonienkelinsä heitettiin taivaasta maan läheisyyteen, mikä seurasi Jumalan messiaanisen valtakunnan syntymistä taivaissa vuonna 1914. – Ilm. 12:1–13.

17. Kun nyt ryhdymme tutkimaan Psalmia 91, niin minkä henkilökohtaisen kysymyksen voimme tehdä itsellemme?

¹⁷ Kun nyt ryhdymme tutkimaan Psalmia 91, voimme kysyä itseltämme henkilökohtaisesti: kuulunko minä siihen suosittuun luokkaan, jota tarkoitetaan ja jota puhutellaan tässä uskoa vahvistavassa psalmissa? Jos voimme vastata tähän myöntävästi, niin voimme olla varmoja, että meillä tulee olemaan psalmissa kuvailtu hengellinen turvallisuus. Psalmi alkaa kuvaillen: ”Joka asuu Korkeimman kätkössä, hankkii itselleen majapaikan Kaikkivaltiaan varjosta.” – Ps. 91:1, Um.

18. Mikä on ”Korkeimman kätkö”, ja miksi maailman ihmiset eivät voi nähdä tai huomata sitä?

¹⁸ ”Korkeimman kätkö” ei ole paikka, missä hän itse asuu taivaissa ihmissilmien näkymättömissä tai jopa piilossa taivaan joukoilta. Se ei ole se taivaallinen paikka, jota kuvasi kaikkeinpyhin, sen palvontateltan sisin osasto, jonka profeetta Mooses rakensi Siinainvuoren ympäristössä olevassa erämaassa vuonna 1513 eaa. Siellä Jumalan läsnäoloa vertauskuvasi ihmeellinen šekinavalo, joka leijui kultaisen liitonarkin armoistuimen yläpuolella. Korkein ei tarvitse mitään kätköä itselleen saadakseen suojan Psalmissa 91 kuvailluilta uhkaavilta tilanteilta ja vaaroilta. ”Kätkö” on sen sijaan salainen paikka, piilopaikka, jonka hän on varannut niille, jotka täyttävät Psalmissa 91 esitetyt vaatimukset. Se on heille suojapaikka, turvapaikka. Koska se on hengellisen turvallisuuden paikka, maailman ihmiset eivät voi nähdä sitä luonnollisilla silmillään, ja koska heillä ei ole hengellistä havaintokykyä, he eivät voi nähdä, että siellä asuvat ovat ”kätkössä”.

19. a) Missä kiistakysymyksessä ”kätkössä” olevat olivat hengellisesti suojattuja, ja mistä nimityksestä kiistakysymys ilmenee? b) Milloin tämä kiistakysymys esitettiin maailmalle?

¹⁹ Mutta niiden hengellinen turvallisuus, josta siellä uskollisesti asuvat nauttivat, todistaa heidän todella olevan siellä. Tosiasiat osoittavat, että he ovat hengellisesti suojattuja tärkeimmässä kiistakysymyksessä, mikä on nyt koko taivaan ja maan edessä. Se on kiistakysymys, joka ilmenee ”kätkön” Varaajan nimityksestä ”Korkein”. Se on siis kiistakysymys kaikkeuden suvereenisuudesta. Ihmismaailman huomio kiinnitettiin siihen keskellä toista maailmansotaa, jossa kansakunnat taistelivat siitä, kuka tulee hallitsemaan maapalloa, ja muutamaa kuukautta ennen kuin Amerikan Yhdysvallat sekaantui tuohon maailmanselkkaukseen. Jehovan kristittyjen todistajien kansainvälisessä konventissa, joka pidettiin St. Louisissa Missourissa USA:ssa kesällä 1941, silloinen Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran presidentti piti puheen aiheesta ”Nuhteettomuus”. Tässä kymmenilletuhansille konventtilaisille pitämässään puheessa hän esitti selvästi, että koko luomakunnan edessä oli kiistakysymys kaikkeuden herruudesta. – Ks. pääkirjoituksesta ”Nuhteettomuus”, joka julkaistiin engl. Vartiotornissa 15.8.1941, s. 245, kappaletta 19.

20. Milloin on aika selvittää tämä tärkein kiistakysymys, ja ketkä näkevät sen ja asennoituvat kiistakysymyksessä sen puolelle, joka saatetaan kunniaan sen yhteydessä?

²⁰ Maan herruutta ja kansojen suvereenisuutta koskevista kysymyksistä kiistellään kiivaasti nykyään. Maailman tilanne ja Raamatun ajanlasku osoittavat tämän sukupolveksi, jonka aikana Korkeimman täytyy selvittää kaikiksi ajoiksi kaikkeuden herruutta eli kaikkeuden suvereenisuutta koskeva ikivanha kiistakysymys. Ne, jotka ovat ”Korkeimman kätkössä”, näkevät kiistakysymyksen ja ovat selvästi asettuneet Hänen kaikkeudensuvereenisuutensa puolelle ja säilyttävät sen tähden kristillisen puolueettomuuden maailmallisten kansojen kiistoja kohtaan, kun ne tavoittelevat kansallista suvereenisuutta ja maan herruutta. Ne epäpoliittiset ihmiset, jotka ovat ”Korkeimman kätkössä”, eivät voisi tulla sinne ja pysyä siellä, elleivät he tunnustaisi Hänen kaikkeudensuvereenisuuttaan ja pitäisi siitä lujasti kiinni. He odottavat innokkaasti sitä, että Hän saattaa kunniaan kaikkeudensuvereenisuutensa tämän sukupolven aikana ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sodassa” Harmagedoniksi kutsutussa vertauskuvallisessa paikassa. – Ilm. 16:13–16, Um.

21. Kuka kuningas oli 20. vuosisadalla eaa. oikealla puolella kaikkeudensuvereenisuutta koskevassa kiistakysymyksessä, ja kenet hän siunasi ja millaisin sanoin?

²¹ Raamatun historiassa Melkisedek, Saalemin kuningas Lähi-idästä, oli oikealla puolella kaikkeudensuvereenisuutta koskevassa kiistakysymyksessä 20. vuosisadalla ennen ajanlaskumme alkua. Lyhyt kertomus, jonka profeetta Mooses kirjoitti hänestä, todistaa sen. Tämä muinainen kuningas luki Kaikkeuden Suvereenin ansioksi voiton, jonka patriarkka Abram (eli Aabraham) sai Mesopotamian maasta hyökkäävistä neljästä kuninkaasta. 1. Moos. 14:18–20 kertookin siitä: ”Ja Melkisedek, Saalemin kuningas, toi leipää ja viiniä; hän oli Jumalan, Korkeimman, pappi. Ja hän siunasi hänet sanoen: ’Siunatkoon Abramia Jumala, Korkein, taivaan ja maan luoja. Ja kiitetty olkoon Jumala, Korkein, joka antoi vihollisesi sinun käsiisi.’ Ja Abram antoi hänelle kymmenykset kaikesta.”

22, 23. a) Miten Abram heti sen jälkeen antoi julkisen todisteen asennoitumisestaan Kaikkeuden Suvereenin puolelle? b) Miten Kaikkeuden Suvereeni toimi oikeutensa mukaan, kuten 5. Moos. 32:8 kertoo?

²² Antamalla Melkisedekille, taivaan ja maan Luojan papille, kymmenennen osan kaikesta neljältä ryöstävältä kuninkaalta saadusta voittosaaliista Abram asennoitui pappiskuningas Melkisedekin kanssa Kaikkeuden Suvereenin puolelle. Julkiseksi todistukseksi siitä Abram vannoi Kaikkeuden Suvereenin nimessä. Sen hän teki palauttaessaan Sodoman kuninkaalle omaisuuden, jonka hän, Abram, oli voittanut takaisin häntä varten. 1. Moos. 14:21–24 mainitsee: ”Ja Sodoman kuningas sanoi Abramille: ’Anna minulle väki [pelastetut ihmiset] ja pidä sinä tavara’. Mutta Abram sanoi Sodoman kuninkaalle: ’Minä nostan käteni Herran, Jumalan, Korkeimman, taivaan ja maan luojan, puoleen ja vannon: En totisesti ota, en langan päätä, en kengän paulaa enkä mitään muuta, mikä on sinun, ettet sanoisi: ”Minä olen tehnyt Abramin rikkaaksi”. En tahdo mitään.’” Hän, jonka nimeen Abram vannoi, toimi Kaikkeuden Suvereenina, kun hän varasi Abramin jälkeläisille, israelilaisille, Lähi-idästä maan, jonka hän oli luvannut Aabrahamille. Mooses sanoo siitä:

²³ ”Kun Korkein jakoi perinnöt kansoille, kun hän erotteli ihmisten lapset, silloin hän määräsi kansojen rajat israelilaisten luvun mukaan.” – 5. Moos. 32:8.

24. Miten Marialle annetussa ilmoituksessa osoitettiin, että uskolliset enkelit tunnustavat Kaikkeuden Suvereenin, ja miten Jeesus Kristus osoitti tunnustavansa hänet sanoillaan, jotka hän lausui opetuslapsilleen lainaamisesta?

²⁴ Uskolliset taivaalliset enkelitkin tunnustavat taivaan ja maan Luojan kaikkeudensuvereenisuuden. Niinpä kun enkeli Gabriel selitti juutalaiselle neitsyelle Marialle, kuinka hänestä tulisi ihmeen kautta esikoispoikansa äiti, joka poika oli saava nimen Jeesus, hän sanoi Marialle: ”Pyhä henki tulee sinun päällesi, ja Korkeimman voima varjoaa sinut; sentähden myös se pyhä, mikä syntyy, pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi.” (Luuk. 1:35) Ja myöhemmin tämä Poika täysi-ikäisenä osoitti, että hänkin tunnusti Kaikkeuden Suvereenin, kun hän sanoi opetuslapsilleen: ”Rakastakaa vihollisianne ja tehkää hyvää ja lainatkaa, toivomatta saavanne mitään takaisin; niin teidän palkkanne on oleva suuri, ja te tulette Korkeimman lapsiksi, sillä hän on hyvä kiittämättömille ja pahoille.” – Luuk. 6:35.

25. Mihin tämän tärkeimmän kiistakysymyksen sisältävään rukoukseen tullaan vastaamaan meidän sukupolvemme aikana, ja mistä meidän turvallisuutemme sen tähden riippuu?

²⁵ On tullut lähelle aika, jolloin henkeytetty rukous tulee täyttymään niitä vastaan, jotka vastustavat taivaan ja maan Luojan kaikkeudensuvereenisuutta: ”Joutukoot häpeään ja kauhistukoot ikuisesti, tulkoot häpeään ja hukkukoot. Ja tulkoot tuntemaan, että sinun ainoan nimi on Herra [Jehova, Um], että sinä olet Korkein kaikessa maassa.” (Ps. 83:18, 19) Niin ollen tämän sukupolven aikana, kun kaikkeudensuvereenisuutta koskeva tärkein kiistakysymys selvitetään pysyvästi, meidän turvallisuutemme riippuu siitä, olemmeko me ”Korkeimman kätkössä”, kannatammeko horjumatta Hänen puoltaan kiistakysymyksessä. Jos olemme siellä, niin se suojelee meitä joutumasta maapallolla nyt rehottavan kaiken kiistanalaisen poliittisen propagandan tuhoisaan vaikutukseen ja sen harhaanjohtamaksi. – Ps. 27:5.

”KAIKKIVALTIAAN VARJO”

26, 27. a) Ketkä otetaan vieraiksi ”Korkeimman kätköön”? b) Miksi Tämä voi saattaa suvereenisuutensa pakolla voimaan, ja mitä meidän on siksi järkevää tehdä?

²⁶ Mitä se, ”joka asuu Korkeimman kätkössä”, hankkii itselleen? Psalmin 91 ensimmäinen jae kokonaisuudessaan antaa vastauksen: ”Joka asuu Korkeimman kätkössä, hankkii itselleen majapaikan Kaikkivaltiaan varjosta.” (Um) Se, että joku hankkii itselleen majapaikan, merkitsee tässä tapauksessa sitä, että häntä kohdellaan Kaikkivaltiaan vieraana. Tämä Kaikkivaltias on sama kuin Korkein. Samalla Olennolla on molemmat ominaisuudet: hän on sekä korkein että kaikkivaltias.

²⁷ Koska hän on kaikkivoipa, hän voi ylläpitää ylimmyyttään, kaikkeudensuvereenisuuttaan. Hän voi saattaa suvereenisuutensa pakolla voimaan kaikissa luomakunnan osissa, jokaista älyllistä, elävää luomusta vastaan, joka saattaa kapinoida sitä vastaan. Minkään luomuksen on hyödytöntä vastustaa Korkeimman suvereenisuutta tai jättää se huomioon ottamatta, sillä Hän on Kaikkivaltias. On järkevää tunnustaa Hänen oikeudenmukainen suvereenisuutensa ja olla alamainen ja uskollinen sille ja tunnustaa hänet aina elämänsä Suvereeniksi. Tällä tavoin menettelevät otetaan ”Korkeimman kätköön” Kaikkivaltiaan vieraiksi.

28. Milloin Korkein kiinnitti Aabrahamin huomion siihen, että Hän on kaikkivoipa, ja miten Hän todisti sen?

²⁸ Satojen miljoonien ihmisten mielestä, jotka eivät ole perehtyneet Pyhään Raamattuun, on nykyään vaikea käsittää kaikkivaltiasta Olentoa, jolla ei olisi vertaista koko olevaisuudessa. Mutta niin kauan sitten kuin 20. vuosisadalla ennen ajanlaskumme alkua Korkein, taivaan ja maan Luoja, kiinnitti maan päällä olevan ystävänsä, patriarkka Abramin, huomion tähän asiaan. Abramin pojan Iisakin syntymää edeltävänä vuonna Korkein puhui enkelinsä välityksellä itsestään kaikkivoipana. 1. Moos. 17:1, 2 sanoo: ”Kun Abram oli yhdeksänkymmenen yhdeksän vuoden vanha, ilmestyi Herra hänelle ja sanoi hänelle: ’Minä olen Jumala, Kaikkivaltias; vaella minun edessäni ja ole nuhteeton. Ja minä teen liittoni meidän välillemme, minun ja sinun, ja lisään sinut ylen runsaasti.’” Hän osoitti, ettei mikään ole hänelle mahdotonta, antamalla Abramille ja hänen iäkkäälle vaimolleen ihmeen kautta heidän poikansa Iisakin, kun jälkeläisten saamiskyky heiltä molemmilta oli jo sammunut. Abram oli 100-vuotias ja Saara 90 vuotta vanha, kun Iisak syntyi. (1. Moos. 17:17; 21:1–5; Room. 4:19–21) Tämä Kaikkivaltias on yhä olemassa.

29. Ainoastaan kenen välityksellä me nykyään voimme tulla ”Korkeimman kätköön” ja miksi?

²⁹ Kaikkivaltias oli hyvin läheinen Olento Aabrahamin pojanpojalle Jaakobille. (1. Moos. 35:11; 43:14; 48:3; 49:25; 2. Moos. 6:3) Hän voi olla hyvin läheinen myös meille, vaikka me olemmekin niin mitättömiä luomuksia hänen vastakohtanaan. Ajattelehan Hänen vieraanaan olemista ”Korkeimman kätkössä”! Mutta nykyään meidän täytyy muistaa, että me pääsemme tähän läheiseen suhteeseen vain hänen läheisimmän taivaallisen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, hyvien palvelusten kautta. Sitä päivää edeltävänä yönä, jona Jeesus antoi täydellisen ihmiselämänsä uhriksi Jumalalle meidän syntiemme edestä, hän sanoi uskollisille apostoleilleen: ”Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.” (Joh. 14:6) Hänen kauttaan me siis lähestymme kaiken olevaisen Korkeinta ja tunnustamme Hänet Kaikkeuden Suvereeniksi, Suvereeniksemme, jolle elämämme ja rakkaudellinen uskollisuutemme ja antaumuksemme kuuluvat. Tällä tavalla me hankimme itsellemme ”majapaikan Kaikkivaltiaan varjosta”.

30, 31. Mikä kuva psalmistan mielessä ilmeisesti oli, kun hän puhui ”Kaikkivaltiaan varjossa” olemisesta?

³⁰ Miten suurenmoista onkaan, että saamme olla Kaikkivaltiaan varjossa! Se merkitsee sitä, että hän on kiinnostunut meistä, välittää meistä ja kiinnittää huomiota meihin. Kuva ei ole sellainen, että pienempi ihminen olisi paljon suuremman ihmisen varjossa tai että hän olisi jonkin elottoman varjossa, ”korkean kallion varjossa nääntyvässä maassa”. (Jes. 32:2) Oikea kuva psalmistan mielessä on se, jonka Ps. 17:8 esittää ja jossa Daavid rukoilee Korkeinta: ”Varjele minua niinkuin silmäterää, kätke minut siipiesi suojaan [varjoon, Um].”

³¹ Käytetty kuva on siis sellainen, että emolintu lekuttelee poikastensa yllä ja luo varjon niiden päälle. Niin kauan kuin alla olevat poikaset näkevät olevansa yläpuolellaan olevan emolinnun varjossa, ne tietävät emon kiinnittävän heihin huomiota ja olevansa suojassa ja turvassa petolinnuilta. Se, että tällainen linnun liiteleminen yläpuolella ilmaisee huomion kiinnittämistä ja suojelusta, vahvistetaan siinä, mitä sanotaan Jes. 31:4, 5:ssä: ”Niin Herra Sebaot on astuva alas sotimaan Siionin vuorella ja sen kukkulalla. Niinkuin liitelevät linnut, niin varjelee Herra Sebaot Jerusalemia – varjelee ja pelastaa, säästää ja vapahtaa.”

32. a) Mihin siis Kaikkivaltiasta ja meitä Hänen ’varjossaan’ olevina verrataan? b) Koska Hän on myös Korkein, niin mitä Hän kykenee tekemään uskollisena Isäntänä?

³² Kaikkivaltiasta verrataan siis mahtavaan lintuun, ja niitä, jotka ovat hengellisen turvallisuuden ”kätkössä”, verrataan tuon emolinnun pieniin poikasiin. Se, että he ovat ”Kaikkivaltiaan varjossa”, tekee ”kätkön” heille vieläkin varmemmaksi. Koska Hän on Korkein, kaikki muu on hänen alapuolellaan, eikä mikään alapuolella oleva voi välttää hänen kaikkivoipaa näkökykyään. Hän voi heti paikalla huomata alapuolellaan minkä tahansa tai kenen tahansa liikahtamisen niitä vastaan, jotka ovat hänen ’varjonsa’ alla. Hän voi tulla silmänräpäyksessä puolustamaan ja suojelemaan varjossaan olevia, joilla on majapaikka hänen luonaan hengellisinä vieraina. Isäntänä Hän uskollisesti täyttää velvollisuutensa niitä kohtaan, joita hän pitää vierainaan. Miten lohduttava ajatus! Mistä muualta voisimme löytää todellisen hengellisen turvallisuuden?

[Alaviitteet]

Siis jo vuonna 1897 Psalmissa 91 puhuteltua yksilöä pidettiin ihmisyhteisönä, Jeesuksen Kristuksen opetuslasten muodostamana luokkana.

[Kuva s. 56]

Kehottaessaan Jeesusta heittäytymään alas temppelin sakaraharjalta Saatana lainasi vilpillisesti Psalmia 91, ikään kuin se olisi ollut tae ruumiillisesta turvallisuudesta