Tulkaa Jehovan eteen kiittäen

”Hyvä on Herraa [Jehovaa, Um] kiittää.” – Ps. 92:2.

 1. a) Tietävätkö monet ihmiset kuka Jehova on? b) Mihin varauksiin Jehova on ryhtynyt auttaakseen ihmiskuntaa tuntemaan hänet?

AINOASTAAN ihmiskunnan vähemmistöllä on ollut onnellinen osa tulla tuntemaan Jehova Jumala. Hän on tuntematon enemmistölle. Apostoli Paavali havaitsi tämän tosiasian noin 1 900 vuotta sitten käydessään Ateenassa, missä oli julkisesti eräässä alttarissa tunnustettu, että Jumala oli tuntematon. Nykyään voimme käydä miltei missä paikassa tahansa maan päällä ja huomata samanlaisen yleisen Jehovan tuntemuksen puutteen. Vain harvat ajattelevat tosi Jumalaa. Tämä ei johdu kuitenkaan siitä, että Jehova Jumala estäisi ihmisiä saamasta tietoa hänestä ja hänen menettelytavoistaan. Jehova on varannut kirjoitetun sanan, Raamatun, joka on nyt useimpien kansojen saatavissa kautta maailman niiden omalla kielellä. Hän on myös lähettänyt todistajia, kuten esimerkiksi Paavalin, kiinnittämään huomion hänen jumaluuteensa. Se, joka ei kiinnitä siihen huomiota, on siitä henkilökohtaisesti vastuussa. – Apt. 17:23; Room. 1:19–21.

 2. a) Mihin Jehovan tunteminen johtaa? b) Minkä kehotuksen Ps. 95:1–3 esittää, ja miten nämä jakeet ilmaisevat Jehovan?

² Ennen kuin voi todella arvostaa jotakuta, on välttämättä tunnettava hänet ja joitakin hänen hyviä ominaisuuksiaan. Ne, jotka ovat tunteneet Jehovan ja arvostaneet kaikkea, mitä hän on tehnyt ihmiskunnan hyväksi, ovat nähneet edun ja velvollisuuden ilmaista ajatuksensa kunnioittavasti ja kiitoksin. Jehova Jumala valitsi entisaikoina Israelin jälkeläiset kansakseen ja ilmaisi itsensä heille ja puhui heille profeettojen, tuomareitten ja pappien välityksellä. Hän teki paljon hyvää tuolle valitulle kansalle. Jehovan suuruuden ja majesteetin arvostaminen pani hänen palvojansa kehottamaan innostuneesti toisiaan tulemaan kokoon ja yhdessä ilmaisemaan kiitosta. Yksi esimerkki on Ps. 95:1–3 (Um): ”Oi tulkaa, huutakaamme iloisesti Jehovalle! Huutakaamme riemuiten pelastuksen Kalliollemme. Tulkaamme hänen eteensä kiittäen; huutakaamme sävelmin riemuiten hänelle. Sillä Jehova on suuri Jumala ja suuri Kuningas ja yli kaikkien muiden jumalien.” Miten Jehova on tässä ilmaistu? Ennen kaikkea nimellään Jehova. Hän on suuri Jumala ja Kuningas yli kaiken. Sitten Psalmi jatkaa ilmaisten hänet Luojaksi; kaikki kuuluu hänelle. Hänen suuruutensa on hänen maallisten palvojiensa arvottomuuden vastakohta, ja niillä valppailla ihmisillä, jotka arvostavat Jehovaa sen johdosta, on hyvä syy ilmaista kiitosta, olla iloisia ja laulaa yhdessä Jumalan ylistystä. Miksi? Koska he ovat tulleet tuntemaan suuren Jehovan.

 3. a) Mikä esimerkki osoittaa, että Jehova on kiinnostunut saamaan ihmiset kokoontumaan? b) Miten kokoontuminen entisaikoina oli hyödyllistä? Ketkä hyötyivät?

³ Jehova on kiinnostunut ihmisperheestä. Aina kun Jehova on toiminut ihmisten kanssa, hän on opettanut heitä ja saanut heidät kokoontumaan yhteen yksimielisesti palvomaan ja kiittämään omaksi hyväkseen ja siunauksekseen. Kuten 5. Moos. 31:12, 13:ssa on kerrottu, Jumala pani profeettansa Mooseksen antamaan seuraavan käskyn, ennen kuin muinainen valittu kansa meni sille luvattuun maahan: ”Kokoa kansa, miehet, naiset ja lapset sekä muukalaiset, jotka asuvat porttiesi sisäpuolella, että he kuulisivat sen ja oppisivat pelkäämään Herraa [Jehovaa, Um], teidän Jumalaanne, ja tarkoin pitämään kaikki tämän lain sanat, ja että heidän lapsensa, jotka eivät vielä sitä tunne, kuulisivat sen ja oppisivat pelkäämään Herraa [Jehovaa, Um], teidän Jumalaanne, niin kauan kuin elätte siinä maassa, johon menette Jordanin yli, ottamaan sen omaksenne.” Keitä tämä koskee? Tämä laajakantoinen käsky käsittää jokaisen maassa olevan, koko perheen ynnä sen yhteydessä olevat muukalaiset. Perheitten piti siis olla yhdessä palvontatilaisuuksissa. Lapsia ei erotettu pois. Kaikki kokoontuivat yhteen. Miksi? Mitä heidän piti tehdä? Oli aika kuunnella. Se oli paikka, missä piti oppia. Jos he tekisivät näin uskollisesti, he eivät unohtaisi Jumalan lakia, ja mukana tulevat lapset saisivat tietää suhteestaan Jehovaan.

 4. Mitä hyvää muun muassa koitui kokoontumisesta Joosuan aikana?

⁴ Kun muinainen Israel kansana oli uskollinen, se muisti tulla Jehovan eteen kiittämään ja palvomaan. Yksi esimerkki tästä oli Joosuan päivinä vähän sen jälkeen kun israelilaiset olivat menneet heille luvattuun maahan. ”Ja koko Israel vanhimpineen, päällysmiehineen ja tuomareineen seisoi kummallakin puolella arkkia, päin leeviläisiä pappeja, jotka kantoivat Herran liitonarkkia, niin muukalaiset kuin maassasyntyneetkin, toinen puoli kääntyneenä Garissimin vuorta kohti, toinen puoli Eebalin vuorta kohti. Niin Israelin kansa ensiksi siunattiin, niinkuin Herran palvelija Mooses oli käskenyt, ja sen jälkeen hän luki kaikki lain sanat, siunauksen ja kirouksen, aivan niinkuin lain kirjassa on kirjoitettuna. Ei mitään siitä, mitä Mooses oli käskenyt, Joosua jättänyt lukematta kaiken Israelin seurakunnan läsnäollessa, niin myös naisten, lasten ja mukana kulkevien muukalaisten läsnäollessa.” (Joos. 8:33–35) Tämä järjestely ei siis koitunut ainoastaan Jehovan hyväksi, joka sai heidän palvontansa. Joosua luki ääneen lain jokaisen hyödyksi, ei-israelilaistenkin. Pysyttelemällä perehtyneinä Jumalan lakiin he kykenivät mukautumaan Jumalan vaatimuksiin. Ja mitä siitä seurasi heille? Jehova soi kansan menestyä Joosuan päivinä ja antoi sille useita voittoja, kun se alkoi asettua maahan. Etkö ajattele Jehova Jumalan tekevän samoin kansalleen nyt, jos se mukautuu hänen vaatimuksiinsa?

SALOMON PÄIVINÄ

 5. a) Miten Jehova käytti Salomoa puhtaan palvonnan yhteydessä? b) Mitä kansa oppi Salomon rukouksen kuulemisesta?

⁵ Vuosisadat vierivät, ja Jehova piti kansansa koossa yhtenä kansakuntana. Lopulta tuli Salomosta maallinen kuningas. Salomon harteille laskettiin suuri vastuu, nimittäin Jerusalemiin tehtävän Jehovan temppelin rakentamisen valvominen. Koskaan ei ollut ollut sellaista Jehovan temppeliä, mistä syystä rakennuksen valmistamisen on täytynyt näyttää erikoiselta kaikkien silmissä ja saada heidät yksimielisesti kiittämään Jehovaa. Palvonta järjestettiin näin: ”Sitten Salomo kokosi Israelin vanhimmat ja kaikki sukukuntien johtomiehet, israelilaisten perhekunta-päämiehet, Jerusalemiin, tuomaan Herran liitonarkkia Daavidin kaupungista, se on Siionista.” (2. Aikak. 5:2) Eläimiä uhrattiin suuri joukko. Jehovalle laulettiin ylistystä, ja lopuksi tuli opetuksen aika, kun kuningas Salomo seisoi ja rukoili ääneen kansanjoukon edessä. Tämä rukous, joka on kerrottu 2. Aikakirjan 6. luvussa, auttoi kansaa näkemään, miten tämä temppeli koituisi sen hyödyksi, ja se ylisti Jehovan suuruutta, hänen huolenpitoaan ihmisestä ja Hänen armoaan. Jehova oli liian suuri asuakseen tässä huoneessa, joka oli rakennettu, vaikka se olikin loistavan upea rakennus. Tätä huonetta piti käyttää palvonnan ja rukouksen keskuksena. Se oli myös paikka kiitoksen esittämiselle. Kansa voi oikaista tiensä ja saada jälleen Jehovan suosion katumalla ja kääntymällä palvomaan Jehovaa hänen temppelinsä yhteydessä. Muukalaisetkin saattoivat palvoa Jehovaa. Kuultuaan huolenpitovarauksista, jotka piti tehdä kansalle ja ihmisille, koska heillä oli tämä temppeli, jokaisella piti olla sydän täynnä kiitosta.

 6. a) Miten Jehova vastasi Salomon rukoukseen? b) Mikä Salomon hallituksen piirre osoitti Jehovan siunauksen?

⁶ Kun Salomo lopetti rukouksensa, niin Jehova antoi kansalle todistuksen siitä, että Hän oli yhtä mieltä rukouksen kanssa ja hyväksyi temppelin, lähettämällä tulen taivaasta kuluttamaan polttouhrin ja teurasuhrit, ja hänen kirkkautensa täytti huoneen. Oli huolehdittu siitä, että koko kansa yhtyi Jehovan palvontaan ja tuli hänen eteensä kiittäen rukoillessaan sitä huonetta kohti, joka oli rakennettu Jerusalemiin. (2. Aikak. 7:1, 2) Kansa nautti Salomon hallitessa suurta aineellista hyvinvointia. Se oli rauhan hallitus niin kuin Jehova oli luvannut, mikä oli yltäkylläinen todistus siitä, että kun Jehova Jumalaa palvotaan puhtaasti, niin siunaukset seuraavat aina.

MUUT KUNINKAAT

 7. Mitä huomattavia tapahtumia Hiskian hallitusajalta kerrotaan 2. Aikakirjan luvuissa 29 ja 30?

⁷ Monta vuotta myöhemmin tuli Hiskia kuninkaaksi Jerusalemiin, ja hänen hallitessaan tapahtui huomattavia kokoontumisia Jehovan eteen. 2. Aikakirjan luvut 29 ja 30 kertovat ponnisteluista koota kansa yhteen palvomaan. Kuningas lähetti juoksijoita liikkeelle viemään kansalle kutsuja kautta Juudan maan sekä Israelin kymmenen sukukunnan valtakunnan alaisuudessa asuville ihmisille. Ne, jotka noudattivat kutsua, saivat siitä hyödyn. ”Ja Jerusalemissa oli ilo suuri, sillä Israelin kuninkaan Salomon, Daavidin pojan, ajoista asti ei sellaista ollut tapahtunut Jerusalemissa.” (2. Aikak. 30:26) Mikä vahinko, ettei kansa ollut kaikkina vuosina Salomon ajasta Hiskiaan asti aina uskollisesti tullut Jehovan eteen kiittäen! Millaisen ilon he menettivätkään! Niillä, jotka olivat läsnä Hiskian päivinä, oli täysi syy kiittää, koska Jehova siunasi heidän ponnistelunsa palata Hänen luokseen ja Hänen teilleen.

 8. a) Miten kuningas Joosia osoitti nuoruudessaan kunnioitusta Jehova Jumalaa kohtaan? b) Miten tämä on esimerkkinä nuorille nykyään?

⁸ Hiskian kuoleman jälkeen puhdas palvonta luhistui ja vaikeudet tulivat kansalle. Joidenkin vuosien jälkeen tuli valtaistuimelle hyvä kuningas nimeltä Joosia, ja hän oli vain 8-vuotias alkaessaan hallita. Mutta hänen sydämensä oli taipuvainen Jumalan puoleen ja hän etsi Jumalaa. Tämä on erinomainen raamatullinen esimerkki kaikkien sukupolvien nuorille. Tosiaankaan ei mikään ikä ole liian varhainen Jumalan etsinnän aloittamiseksi. Kun Joosia oli 19-vuotias, hän oli jo oppinut monia asioita tosi palvonnasta ja väärästä palvonnasta, ja niin hän ryhtyi rynnistykseen maan puhdistamiseksi kaikesta väärästä palvonnasta. ”Kahdeksantena hallitusvuotenaan, ollessansa vielä nuorukainen, hän alkoi etsiä isänsä Daavidin Jumalaa; ja kahdentenatoista vuotena hän alkoi puhdistaa Juudaa ja Jerusalemia uhrikukkuloista ja asera-karsikoista sekä veistetyistä ja valetuista jumalankuvista. Baalin alttarit kukistettiin hänen läsnäollessaan, ja niiden yli kohoavat auringonpatsaat hän hakkasi maahan, ja asera-karsikot sekä veistetyt ja valetut jumalankuvat hän murskasi ja rouhensi ja sirotteli niiden haudoille, jotka olivat niille uhranneet.” (2. Aikak. 34:3, 4) Puhtaan palvonnan ja kiitoksen keskus oli pantava kuntoon, ja niin Joosia järjesti Jehovan huoneen korjauksen.

 9. a) Arvostiko Joosia Jumalan lakia? b) Minkä 2. Aikakirjan 35. luku osoittaa huomattavaksi Joosian järjestämässä kokouksessa?

⁹ Ollessaan noin 25-vuotias Joosia iloitsi siitä, että oli löydetty Jumalan lain kirjan jäljennös. Lain tarkastelu paljasti, miten kauas oikeasta palvonnasta kansa oli langennut; kuningas ymmärsi, mitä sen olisi pitänyt tehdä. Sen olisi pitänyt viettää vuosittain pääsiäistä ensimmäisen kuukauden 14. päivänä, joten Joosia ryhtyi viettämään pääsiäistä hallituksensa 18. vuotena. Yhteenveto siitä, kuinka hyvin se tehtiin, on 2. Aikak. 35:17, 18:ssa: ”Näin viettivät saapuvilla olevat israelilaiset sinä aikana pääsiäistä ja happamattoman leivän juhlaa seitsemän päivää. Sellaista pääsiäistä ei oltu vietetty Israelissa profeetta Samuelin ajoista asti; sillä ei kukaan Israelin kuninkaista ollut viettänyt semmoista pääsiäistä, kuin nyt viettivät Joosia, papit ja leeviläiset, koko Juuda ja saapuvilla olevat israelilaiset sekä Jerusalemin asukkaat.” Palaaminen taaksepäin Samuelin aikaan merkitsi yli 400-vuotista ajanjaksoa aina Salomonkin ajan taakse. Kuka näin ollen kieltäisi kansalla tuossa tilaisuudessa olleen syytä kiittää?

10. Mitä vaikeuksia tuli Jumalan liittokansalle? Miksi?

¹⁰ Jehova Jumala järjesti niin, että hänen kansallaan oli ajat kokoontua palvomaan ja kiittämään. Jos hänen liittokansansa piti sopimuksensa ehdot, se hyötyi aina ja sitä siunattiin hyvin runsaasti. Mutta suuri enemmistö kuninkaista, jotka hallitsivat Israelin ja Juudan maassa, kääntyi pois Jehovasta ja hänen järjestelyistään. Se johti aina kansan monenlaiseen onnettomuuteen ja tuhoihin. Lopulta jopa pääkaupunki Jerusalem tuhottiin, temppeli hajotettiin maahan, paljon ihmisiä tapettiin, toiset vietiin pakkosiirtolaisiksi kaukaisiin maihin ja oli paljon kärsimystä. – 2. Aikak. 36:11–20.

11. a) Miten Jehovan laupeutta osoitettiin niille, jotka varjeltuivat elossa pakkosiirtolaisuudesta? b) Mitkä olivat huomattavat syyt tulla Jehovan eteen kiittäen siihen aikaan?

¹¹ Jehova oli ennustanut profeetta Jeremian kautta, että Jerusalem olisi autiona 70 vuoden ajanjakson ja että kun tuo aika kului loppuun, niin Jehovan armo ja laupeus ilmenisi hänen liittokansalleen siinä, että hän sallisi sen jäännöksen vapautua pakkosiirtolaisuudesta ja palata Jerusalemin paikalle. Tämä sitä tarkoitusta varten, että kaupunki ja sen palvontatemppeli rakennettaisiin uudelleen, jotta Jumalan palvelijat tulisivat lopulta hänen eteensä kiittämään häntä siellä. (2. Aikak. 36:21–23) Vastustajat panivat koetukselle uudelleenrakennustyöhön ryhtyneitten uskon. Rakennusrynnistys yritettiin tehdä tyhjäksi, niin että Jumalan palvelijoitten oli käytävä ankaraan taisteluun. Koko rakennustyö pysähtyi joksikin ajaksi vihollisen juonittelun takia. (Esra, 4. luku; Neh. 4:15–18) Vetoamalla valtakunnan korkeimpaan auktoriteettiin Jumalan palvelijoiden onnistui saada kuningas Dareiokselta käsky rakennustyön jatkamiseksi, ja Dareioksen 6. hallitusvuonna temppeli seisoikin valmiina Jerusalemissa. Jehova oli siunannut palvelijoitaan menestyksellä, ja huippukohtana oli riemullinen kiitoskokous temppelin valmistuessa. ”Silloin israelilaiset, papit ja leeviläiset ja muut pakkosiirtolaiset, viettivät Jumalan temppelin vihkiäisiä iloiten.” (Esra 6:16) Nämä olivat Jehovan uskollisia palvelijoita, joilla oli useita syitä kiittää entisaikoina. Mutta miten on meidän aikanamme? Eikö kristittyjen pitäisi kiittää enemmän?

KRISTILLISINÄ AIKOINA

12. Miten Jeesus Kristus kokoontui toisten kanssa?

¹² Jeesus Kristus piti tapanaan olla ihmisryhmien mukana palvomassa Jehovaa. Hän piti sellaisia vuotuisia juhlia kuin pääsiäistä koskevat Jumalan lait. Hän käytti tilaisuuksia ylistää Jehova Jumalaa ja kiinnittää huomio Jumalan tarkoituksiin kansanjoukkojen muodostamien ryhmien läsnä ollessa. Hänen tapansa oli Nasaretissa mennä synagoogaan joka sapattipäivänä ja lukea siellä ääneen Jumalan sanaa. Hän opetti synagoogissa ja temppelissä, minkä kaiken olisi pitänyt antaa kansalle syitä ilmaista kiitollisuuttaan Jumalalle. – Luuk. 4:16; Joh. 7:14; 18:19, 20.

13. Mainitse esimerkkejä, jotka osoittavat, miten oli hyödyllistä kokoontua Kristuksen Jeesuksen kanssa vuorelle.

¹³ Paitsi synagoogia ja temppeliä Jeesus löysi muitakin paikkoja, joihin hän kokosi ihmisiä yhteen saamaan opetusta ja neuvoja. Kun kansanjoukot seurasivat häntä hänen palveluksensa alussa, niin hän nousi vuorelle. Se, mitä hän sanoi opetuslapsilleen, on kirjoitettu Matteuksen lukuihin 5–7. Me iloitsemme nyt lukiessamme niistä onnellisuuksista (Um), jotka hän esitti saarnansa alussa. Hän selitti, miten tulee elää toisten, vihamiestenkin, kanssa, ja hän sanoi, että ihmisen tulee rakastaa vihollisiaan niin kuin Jumalakin osoittaa rakkautta. Kokoontuneet kuulivat hänen kertovan, miten tulee rukoilla, mitä anteeksianto todellisuudessa merkitsee; oikea näkemys aineellisista asioista oli myös tarkastelun kohteena, ja paino pantiin taivaan valtakunnan etsimiselle ensiksi, aarteitten kokoamiselle taivaaseen. Huomattava oli myös kuvaus puusta ja sen hedelmistä ja siitä, miten ne, jotka tekevät Isän tahdon, menevät Valtakuntaan. Miten suurenmoinen kokemus onkaan ollut kuulla todellisuudessa tämä vuorisaarna!

14. Mitkä olivat eräitä huomattavia kohtia, jotka Jeesus Kristus esitti Matteuksen 10. luvussa kuvaillussa palveluskokouksessa?

¹⁴ Kun Jeesus lähetti kaksitoista apostolia saarnaamaan Valtakuntaa, niin hän piti pienen palveluskokouksen heidän kanssaan. Hän kuvaili, mitä he kohtaisivat, kokemukset käytäessä talosta taloon, kuinka heistä pidettäisiin huoli ja miten he saisivat vastustusta. Mutta heidän ei pitänyt pelätä niitä, jotka voivat tappaa ruumiin, mutta eivät voi hävittää sielua. Hän sanoi, miten perheet jakaantuisivat, koska jotkut haluavat palvoa Jumalaa ja toiset eivät ole yhtä mieltä. – Matt., 10. luku.

15. a) Mitä muun muassa opittiin siihen aikaan, jolloin apostolit olivat kokoontuneina viimeiseen pääsiäiseen Jeesuksen kanssa, kuten Luukkaan kertomus osoittaa? b) Mitä huomattavia opetuksia Johannes merkitsi muistiin samasta kokoustilaisuudesta?

¹⁵ Eräässä toisessa tilaisuudessa, josta Luuk. 22:19–30 kertoo, oli pääsiäinen päättynyt, ja Jeesus asetti Herran illallisen, johon kuului leipä ja viini. Hän teki heidän kanssaan liiton Valtakunnasta. Tyynesti ja ystävällisellä tavalla hän selvitti kiihkeän väittelyn siitä, kuka olisi suurin. Siinä oli esimerkki heidän jäljiteltäväkseen. Johanneksen luvut 13–17 sisältävät monia niistä hyvistä asioista, jotka Jeesus kertoi kokoontuneille seuraajilleen tuossa tilaisuudessa. Tällöin annettiin uusi käsky rakastaa toisiaan. Heidän mieleensä painettiin se, miten tärkeätä on kantaa hedelmää Jehova Jumalan kunniaksi. Jeesus osoitti, että kun he osoittavat rakkautta ja kantavat hedelmää Jumalan kunniaksi, niin heitä vihataan ja vainotaan samoin kuin häntäkin vihattiin ja vainottiin. Jeesus selitti kristillisen puolueettomuusasenteen 15. luvussa ja tähdensi sitä jälleen rukouksessaan 17. luvussa. Totisesti joka ainoalla siinä kokouksessa olijalla olisi pitänyt olla useita syitä osoittaa kiitollisuutta Jehova Jumalalle.

16. Mitä sellaista hengellistä rakennustyötä Jeesus suoritti, jonka pitäisi saada meidät tuntemaan kiitollisuutta Jehovaa kohtaan?

¹⁶ Se, mitä Jeesus teki kokoamalla ihmisiä yhteen opetusta ja ohjeitten antamista varten oli kristillisen seurakunnan perustaminen. Se oli rakennustyötä. Hän itse on suuri peruskulmakivi, ja uskolliset apostolit ovat myös osa perustuksesta. ”Te olette . . . apostolien ja profeettain perustukselle rakennettuja, kulmakivenä itse Kristus Jeesus.” (Ef. 2:19, 20) Kristusta Jeesusta sanotaan myös tämän seurakunnan eli kokouksen pääksi. ”Hän on ruumiin, se on: seurakunnan, pää; hän, joka on alku, esikoinen kuolleista nousseitten joukossa, että hän olisi kaikessa ensimmäinen.” (Kol. 1:18) Kun ajatellaan sitä suurenmoista järjestöä, mikä kristillinen seurakunta on, ja sitä suurta rakennustyötä, mitä Jeesus suoritti kootessaan eläviä kiviä muodostamaan rakennuksen, niin se riittää saamaan jokaisen Jumalasta ja hänen tarkoituksistaan kiinnostuneen tuntemaan halua kiittää taivaassa olevaa Jumalaa. Mutta joku saattaa kysyä: ”Missä tämä ’elävien kivien’ rakennus on nykyään?” Sinä saat nähdä. Mutta ole hyvä ja lue seuraava kirjoitus ja opi näkemään, mitä on tapahtunut Kristuksen kuoleman jälkeen meidän aikaamme asti.

[Kuva s. 418]

Temppelin valmistuminen antoi aiheen kiittää yksimielisesti Jehovaa. Eikö kristittyjen pitäisi kiittää vielä enemmän?