”Hänen pelastuksensa hyvä uutinen”

”Kertokaa päivästä päivään hänen pelastuksensa hyvää uutista.” – Ps. 96:2, Um.

 1. Mitä outoja asioita me koimme ensimmäisen maailmansodan aikana, ja millaisia uutisia maailma on saanut siitä pitäen?

ME ihmisluomukset olemme kokeneet vuodesta 1914 lähtien ihmeellisiä asioita, asioita, jotka ovat olleet ensimmäisiä lajissaan, asioita, jotka ovat tosi uutisia. Tuona vuonna puhkesi ensimmäinen tosiaan ”maailman” laajuinen sota. Ne kuusitoista kansaa ja valtakuntaa, jotka osallistuivat siihen sotaan, näkivät tarpeelliseksi panna liikekannalle koko väestönsä osallistumaan yksimielisesti tuohon maapallonlaajuiseen taisteluun. Silloin alettiin ensi kerran taistella lentokoneella ilmasta käsin. Kun taistelun kiivaus kasvoi, niin turvauduttiin kemialliseen kaasusotaan, ja rintamilla olevien poikien piti käyttää hirveän näköisiä kaasunaamareita voidakseen hengittää ja säilyä elossa kemiallisessa myrskyssä. Sulkutulet – etenevän tykkitulen vierivä eli hiipivä sulkutuli ja ilmapallojen ja merellä miinojen sulkutuli – olivat uusia. Ensimmäiset heittoammukset ammuttiin suunnattomista saksalaisten tykeistä – Pariisiin viidenkymmenenkuuden kilometrin päästä. Ja sitten hätkähdyttivät syyskuussa 1916 ensimmäiset liikkuvat panssaroidut linnoitukset, englantilaiset aseistetut tankit, joissa oli telaketjut, koko maailmaa kolistessaan nopeasti vihollista vastaan epätasaisimmassakin maastossa kuin yliluonnolliset hirviöt, jotka sylkivät villisti tykkitulta ja murskasivat sydämettömästi kaiken tiellään olevan. Kuolonuhrien lisäksi tulivat suuret ravinnon vajaukset ja nälänhädät, kuolettavat vaivat ja rutot, väestönsiirrot, kiihkeän vihan lietsonta ja niiden pienten ryhmien vaino, jotka olivat uskollisia uskonnollisille vakaumuksilleen ja periaatteilleen, ja ensimmäisen kommunistisen bolshevikkivaltion perustaminen. Siitä lähtien on tälle vanhalle maailmalle kuulunut pahoja uutisia.

 2. Miten maailma ei ole ollut milloinkaan sen jälkeen sama, kuten muuan amerikkalainen tietosanakirja todistaa?

² Tätä viimeistä väitettä ei voida kiistää. Ihmiset, jotka elivät vuonna 1914 ja sitä ennen, tietävät, ettei tämä maailma ole ollut koskaan sama siitä pitäen. The Encyclopedia Americana käsittelee vuonna 1914 alkanutta maailmansotaa tätä silmälläpitäen ja sanoo: ”Tuo suuri taistelu, mikä loppui vuonna 1918, ei ainoastaan muuttanut kansojen rajoja, vaan itse asiassa ihmiselämän kaikki harrastukset ja ominaisuudet. Se aikaansai jättiläismäisen mullistuksen siihen asti hyväksytyissä perusperiaatteissa, mitkä olivat hallituksen, lain, kansainvälisten suhteitten, demokratian, vapauden, kaupan, teollisuuden, raha-asiain, työn jne. perusteena. Kolmattakymmentä valtaistuinta kukistui, ja niiden aikaisemmat haltijat etsivät turvaa maanpaosta. Uudelleenarvioinnit ja uudet selitykset ovat käyneet välttämättömiksi kaikilla toiminnan aloilla. Maailmanpalo käsitti vuonna 1918 93 prosenttia maailman väestöstä. Puolueettomiksi luokitelluissa maissa oli asukkaita yhteensä ainoastaan 130 000 000, jotavastoin maissa, jotka osallistuivat sotaan, oli yhteensä yli 1 700 000 000 asukasta.” Se oli totisesti maailmansota ja ihmiskunnan ensimmäinen! Sen täytyi tuoda peruuttamattomia muutoksia maailmaan. Vuodesta 1914 lähtien tapahtunut muutos on käynyt alituisesti pahemmaksi ja äskettäin pahimmaksi poliittisista, kaupallisista ja uskonnollisista tilanteen parantamisponnistuksista huolimatta. Tässä ei tarvitse mainita, mitä tämän maailman huomatut miehet ovat sanoneet maailmantilan pahenemisesta. Vartiotornin lukijat ovat jo lukeneet toisaalla näillä palstoilla lainattuja synkkiä lausuntoja.

 3. Mitä tärkeitä kysymyksiä saavat maailman jatkuvat pahat uutiset meidät tekemään, ja miten me voimme vastata niihin?

³ Ihmisten sydän on sairas jatkuvista huonoista uutisista, joita he kuulevat virtanaan ja jotka eivät tarjoa mitään kestävää toivoa tulevaisuuden, heidän oman tulevaisuutensa, suhteen. Kasvava itsemurhien lukumäärä todistaa tämän, samoin sairaaloitten sisä- ja ulkopuolella olevien mielisairaitten luvun valtava lisääntyminen ja mieletön, hurja, älytön huvitusten etsintä huomion kiinnittämiseksi muuanne. Mutta eikö nykyään ole mitään hyvää uutista, ei hyvää uutista ainoastaan yksilölle tai perheelle tai kiinnostuneitten ihmisten rajoitetulle ryhmälle, vaan hyvää uutista koko ihmiskunnalle? Uutista, mikä on niin tärkeä, että se himmentää pahojen uutisten koko yhteisen paljouden? Eikö ole mitään hyvän uutisen lähdettä? Eikö ole mitään tällaisen hyvän uutisen kanavaa, joka voisi välittää sen meille? Kyllä on! Ja tuo lähde tarjoaa meille tämän kanavan kautta kaikista näistä kauhistavista olosuhteista ja niiden seurauksista vapautumisen hyvää uutista. Uutisen lähde on kaikkein tärkein. Ja kuka tai mikä tämä lähde on? Se on Jumala! Mutta niitähän on niin paljon – yksistään Intiassakin satoja miljoonia – joita sanotaan ”Jumalaksi”. Mikä Jumala kaikista näistä on ainoan hyvän uutisen jumalallinen lähde? Mikä hänen nimensä on?

 4. Ketä me pyydämme vastaamaan Jumalan nimeä koskevaan kysymykseen? Miksi?

⁴ Jos Vartiotornin pitäisi vastata tähän tärkeään kysymykseen oman arvovaltansa perusteella, niin sillä ei olisi suurinta painoa sen kolme miljoonaa henkeä käsittävän lukijapiirin ulkopuolella. Me pyydämme sentähden erästä miestä esittämään vastauksen, miestä, jonka nimi on ollut tunnettu ympäri maailmaa tuhatyhdeksänsataa vuotta ja jonka elämä ja sanoma ovat vaikuttaneet lukemattomiin ihmisjoukkoihin ikuiseksi hyväksi – Jeesusta Kristusta. Me pyydämme häntä eikä niin sanottua kristikuntaa antamaan itsellemme vastauksen.

 5, 6. a) Miten tämä mies vastasi tähän kysymykseen? b) Miten maan päällä olevat Jehovan todistajat saavat todellisesti hyviä uutisia?

⁵ Tämä Jeesus Kristus nousi puhumaan ”taivaan valtakunnan” sanoman saarnaamisen varhaisina päivinä lauantaipäivisin käytetyssä uskonnollisessa kokoushuoneessa niille kaupunkilaistovereilleen, joiden keskuudessa hän oli viettänyt suurimman osan siihenastisen elämänsä kolmestakymmenestä vuodesta. Hän piti käsissään Jesajan 700-vuotisen ennustuksen kirjaa, ja hän luki siitä 61. luvun ensimmäisen ja toisen jakeen. Hän luki näin: ”Jehovan henki on minussa, koska hän voiteli minut julistamaan hyvää uutista köyhille, hän lähetti minut saarnaamaan vapautusta vangeille ja näön takaisinsaamista sokeille, lähettämään murtuneet pois huojentuneina, saarnaamaan Jehovan otollista vuotta.” Jeesus sanoi sen jälkeen kuulijoilleen: ”Tänään on tämä teidän juuri kuulemanne kirjoitus täyttynyt.” – Luuk. 4:16–21, Um; Jes. 61:1, 2, As.

⁶ Jeesus sanoi siten, että Jehova on hyvän uutisen lähde ja että Jehova voiteli Jeesuksen pyhällä hengellä saarnaamaan tätä hyvää uutista köyhille, vangituille, sokeille ja murtuneille ihmisille, nöyrille, murtunutsydämisille ja sureville ihmisille. Oletko sinä yksi tämänkaltaisista ihmisistä? Jeesus lainasi alituisesti Pyhästä Raamatusta vahvistuksen saarnalleen, sillä Raamattu on Jehova Jumalan henkeytetty Sana. Tuosta kirjasta me löydämme kirjoitettuna Jehova Jumalalta ja Jeesuksen Kristuksen Isältä tulleen hyvän uutisen. Jos Jeesus olisi kääntänyt kirjan kauemma taaksepäin Jesajan 43:10, 12:nteen, niin hän olisi lukenut seuraavaa: ”Te olette minun todistajiani, sanoo Jehova, ja minun palvelijani, jonka minä olen valinnut, jotta te tuntisitte minut ja uskoisitte minua ja ymmärtäisitte, että minä olen se: ennen minua ei ollut yhtään jumalaa muodostettu, eikä ole oleva jälkeenikään. . . . sentähden te olette minun todistajiani, sanoo Jehova, ja minä olen Jumala.” (As) Jeesus itse on sanonut meille, että hän oli ja on Jehova Jumalan ”uskollinen ja totinen todistaja”, ja maan päällä olevat Jehovan todistajat saavat ainoastaan häneltä itseltään tosiaan hyvän uutisen. He saavat sen häneltä kääntymällä hänen Kirjansa, Pyhän Raamatun, puoleen. Tämä on ainoa hyvän uutisen Lähdekirja. Jehova Jumala ei allekirjoita eikä liitä nimeään mihinkään muuhun kirjaan eikä uskonnolliseen kirjoitukseen maan päällä. Hänen tosi todistajiensa täytyy tehdä niinkuin Päätodistaja, Jeesus Kristuskin, teki: perustaa sanomansa Pyhään Raamattuun, Jumalan Sanaan. – Ilm. 1:5; 3:14.

 7. Mikä Jeesuksen julistama hyvä uutinen oli, ja miten kansa huusi sentähden, kun hän ratsasti Jerusalemiin?

⁷ Mikä oli nimenomaan se hyvä uutinen, mitä Jeesus julisti, ja voisiko se olla hyvä uutinen meillekin nykyään? Hänen elämäänsä esittävä Raamatun historia kertoo meille ”Hän meni vaeltaen kaupungista kaupunkiin ja kylästä kylään saarnaten ja julistaen Jumalan valtakunnan hyvää uutista.” (Luuk. 8:1, Um) Jeesus seisoi maanpäällisen inhimillisen elämänsä lopussa roomalaisen maaherran Pontius Pilatuksen edessä tämän oikeussalissa Jerusalemissa. Jeesus vastasi Pilatuksen kysymykseen: ”Oletko sinä . . . Kuningas?” näin: ”Sinun asiasi on sanoa, että minä olen kuningas. Tätä tarkoitusta varten minä olen syntynyt, ja tätä tarkoitusta varten minä olen tullut maailmaan, että minä antaisin todistusta totuudesta. Jokainen, joka on totuuden puolella, kuuntelee minun ääntäni.” (Joh. 18:37, Um) Jeesus Nasaretilainen riippui tunteja myöhemmin sinä päivänä naulattuna kidutuspaaluun, ja hänen päänsä yläpuolelle oli pantu arvonimi: ”Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten Kuningas”. (Joh. 19:19, Um) Jeesus oli ratsastanut vain neljä päivää sitä ennen Jerusalemiin, niinkuin Israelin muinaiset kuninkaat olivat tehneet kruunajaisissaan, ja ne riemuitsevat ihmiset, jotka halusivat olla Roomasta riippumattomia ja jotka tahtoivat Juudan suvusta ja Daavidin kuninkaallisesta perheestä tulevaa kuningasta, puhkesivat monenlaisiin huudahduksiin, kuten: ”Siunattu on Se, joka tulee Kuninkaana Jehovan nimessä! Rauha taivaassa ja kunnia ylhäällä korkeuksissa!” ”Pelasta, me rukoilemme! Siunattu on hän, joka tulee Jehovan nimessä! Siunattu on meidän isämme Daavidin valtakunta! Pelasta, me rukoilemme, ylhäällä korkeuksissa!” ”Pelasta, me rukoilemme, Daavidin Poika! Siunattu on hän, joka tulee Jehovan nimessä! Pelasta hänet, me rukoilemme, ylhäällä korkeuksissa!” – Luuk. 19:38; Mark. 11:9, 10; Matt. 21:9, Um.

 8. Miten Jehova vastasi ihmisten rukoilevaan huutoon?

⁸ Jehova Jumala vastasi tähän kansan rukoilevaan huutoon. Hän pelasti kuninkaallisen Poikansa Jeesuksen Kristuksen, mutta ei kuitenkaan kidutuspaalun häpeästä ja julmuudesta, vaan kuolemasta, minkä hän kärsi paalussa. Jehova Jumala herätti Jeesuksen hänen kuolemansa jälkeisenä kolmantena päivänä kuolleista, ja Jehova pani viidenkymmenen päivän kuluttua siitä Jeesuksen istumaan oikealle puolelleen taivaassa ja odottamaan Jumalan määräämää aikaa, jolloin Valtakunta oli perustettava ja kaikki taivaassa ja maassa olevat viholliset pantava hänen Kuninkaana hallitsevan Poikansa jalkojen alle. – Apt. 2:32–36; Ps. 110:1, 2.

VANHA UUTINEN TEHTY PAREMMAKSI

 9. Miten tämän uutisen hyvyys on laajentunut nykyään, ja mitä Jeesus takasi seuraajillaan nykyään olevan?

⁹ Tämä Jeesuksen ja hänen seuraajiensa julistama Valtakunnan sanoma oli tuhatyhdeksänsataa vuotta sitten paras uutinen, mitä milloinkaan oli ilmoitettu. Se oli vapaa uutinen köyhille. Se ylensi nöyriä. Se sitoi murtuneita sydämiä. Se antoi näön uskonnollisesti sokeille. Se vapautti tämän maailman sorron ja orjuutuksen murskaamia, ja se lohdutti kaikkia, jotka murehtivat huonojen uskonnollisten olosuhteitten takia. Tuhannenyhdeksänsadan vuoden ohikiitänyt aika ei ole vähentänyt tämän Valtakunnan sanoman hyvyyttä, vaan se on yhä hyvä uutinen. Mutta tämän uutisen hyvyys on suurentunut nyt. Miksi? Koska kauanodotettu Jumalan valtakunta on perustettu hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen johtoon. Se perustettiin taivaissa olevalla Jumalan valtaistuimella, millä hänen Poikansa on istunut tuhatyhdeksänsataa vuotta hänen oikealla puolellaan. Se perustettiin v. 1914 jKr., samana vuonna, jolloin maailman muuttanut ensimmäinen maapallonlaajuinen sota alkoi. Jeesus käski meitä rukoilemaan tätä Jumalan valtakuntaa, jota hänen Kristuksensa hallitsee, ulottamaan valtansa tänne maahan ja murskaamaan täkäläiset huonot olosuhteet. Hän opetti meille seuraavan rukouksen: ”Isämme taivaissa, olkoon sinun nimesi pyhitetty. Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi, niinkuin taivaassa, niin myöskin maan päällä.” (Matt. 6:9, 10, Um) Maan päällä olevat Jehovan todistajat, nimittäin Jeesus ja hänen seuraajansa, julistivat tuhatyhdeksänsataa vuotta sitten rohkeasti tulevan valtakunnan hyvää uutista. Mitä täytyy Jeesuksen tosi seuraajien, jotka ovat samalla tavalla Jehovan todistajia, tehdä nyt, vuoden 1914 jälkeen? Onko heillä mitään Jumalan antamaa sanomaa, mitään hyvää uutista kerrottavana kaikkiin kansoihin, suku-, perhe- ja kielikuntiin kuuluville ihmisille? Jeesus Kristus takasi, että hänen seuraajillaan oli nykyään oleva sellainen.

10. Missä yhteydessä Jeesus ennusti seuraajiensa nykyisen työn ja miten?

¹⁰ Katsoen eteenpäin henkeytetyn profeetan näkökyvyin Jeesus ennaltanäki ja ennusti meidän sukupolvemme tapahtumat vuodesta 1914 lähtien. Hän ennusti ensimmäisen maailmansodan ja sitä seuraavat nälänhädät, rutot ja maanjäristykset sekä uskonnollisen vainon, mitkä kaikki yhdessä ovat näkyvä maanpäällinen todistus siitä, että Jumalan valtakunta on vihdoin tullut voimaan ja hallitsee maahan nähden. Jeesus ennusti sitten seuraajiensa työn sinä aikana, mikä on meidän aikaamme. Pitikö heidän työnsä olla maan kärsimysten, murheitten ja rikosten lisääminen sekaantumalla maailman sotiin ja vainoamalla toisia uskonnollisia ihmisiä? Ei! Viitaten etukäteen seuraajiensa iloiseen, lohduttavaan työhön Jeesus sanoi: ”Ja tämä valtakunnan hyvä uutinen tulee saarnattavaksi [ensimmäisen maailmansodan jälkeen] koko asutussa maassa todistustarkoituksessa kaikille kansoille, ja sitten tulee [tämän asiainjärjestelmän] täydellistetty loppu.” (Matt. 24:7–14, Um) Tämä todistus Jumalan perustetusta valtakunnasta täytyy antaa, ennenkuin tämä sodan raatelema asiainjärjestelmä päättyy kokonaan Harmagedonin taistelussa.

KRUUNAUSPSALMI

11. Mitä Jumalan valtakunnan perustaminen ansaitsee ja miksi?

¹¹ Jumalan taivaallisen valtakunnan perustaminen hallitsemaan tätä kapinallista maata ansaitsee kruunauslaulun, laulun, mikä ylistää hänen rakkaan Poikansa Jeesuksen Kristuksen kruunausta hänen koko ihmiskunnalle määräämäkseen Kuninkaaksi. Kun Jeesus ratsasti kuninkaalliseen tapaan Jerusalemin kaupunkiin vuonna 33, niin temppelissä olevat juutalaiset uskonnolliset hallitusmiehet laiminlöivät tilaisuuden tarjota hänelle kruunua. He eivät tunnustaneet häntä kauan sitten ’Jehovan valtaistuimella’ Jerusalemissa istuneen kuuluisan kuningas Daavidin luvatuksi Pojaksi. (1. Aikak. 29:23, As) He eivät olleet sen iloisen kansanjoukon mielentilassa, joka seurasi Jeesusta kuninkaalliseen kaupunkiin huutaen: ”Pelasta, me rukoilemme, Daavidin Poika!”

12. Miten kuningas Daavid tuli sepittäneeksi meille kruunauslaulun, ja miksi meidän täytyy laulaa sitä nyt?

¹² Muinainen kuningas Daavid osoitti kruunauslaulun sopivaksi sellaisessa tapauksessa kuin Jehovan ottaessa vallan käsiinsä koko maahan nähden. Daavidilla oli Jumalan läsnäolon näkyvä merkki, kultainen liitonarkki, tuotuna kuninkaalliseen Jerusalemin kaupunkiin ja pantuna hänen kuninkaallisen palatsinsa lähellä olevaan telttaan. Niin Daavid sepitti ja lauloi kruunauslaulun, mikä saavutti suuren huippukohtansa aiheessa: ”Iloitkoot taivaat, ja riemuitkoon maa, ja sanokoot he kansoissa: ’Jehovasta itsestään on tullut kuningas!’” (1. Aikak. 16:23–33, Um) Kuningas Daavid sovitti Jehovan pyhän hengen opastuksella tämän aiheen ja sepitti uuden psalmin. Tämä psalmi osoitti, että kruunauslaulu täytyy laulaa nyt meidän päivänämme suuressa mittakaavassa, kun Jumalan valtakunta on perustettu ja kun hän on pannut uskollisen, ylösnousseen Poikansa taivaalliselle valtaistuimelle v. 1914. Tämä on Psalmien kirjassa Psalmi 96, ja se tunnetaan yhtenä kruunauspsalmeista. Suurenmoinen valtaistuimelle asetus ja loistoisa kruunaus on tapahtunut taivaan hohtavissa kartanoissa, mistä meillä on kaikki tarvittavat todisteet vuodesta 1914 lähtien. Kaikkien tässä kruunauspsalmissa määrättyjen asioitten täytyy sentähden täyttyä. Jehovan todistajat toteuttavat niitä nykyään omaten uskon silmän. Mitä he toteuttavat?

UUSI LAULU

13. Mitkä seikat Psalmi 96:1–3 mainitsee, ja mitkä senjälkeiset uusimmat keksinnöt eivät ole niitä uutisia, joista tulee laulaa Jehovalle?

¹³ ”Laulakaa Jehovalle uusi laulu, laulakaa Jehovalle, kaikki maa [sen ihmiset]. Laulakaa Jehovalle, siunatkaa hänen nimeään. Kertokaa päivästä päivään hänen pelastuksensa hyvää uutista. Julistakaa kansoissa hänen kirkkauttaan, kaikkien kansojen joukossa hänen ihmeellisiä töitään.” (Ps. 96:1–3, Um) Vaikka vetypommit miljoonia tonneja tavallista räjähdysainetta vastaavine tappavine räjähdysvoimineen ovatkin nykytieteen uusimpia keksintöjä, niin ne eivät ole mitään uutta, mistä kannattaisi laulaa Jehovalle. Jehova Jumala pani miljardeja vuosia sitten, niinkuin tiedemiehet itsekin ovat osoittaneet, auringossa tapahtumaan vedyn ydinräjähdyksiä valon ja lämmön aikaansaamiseksi maallemme, jotta ihmiskunta pysyisi elossa tällä kiertotähdellä. Pommit, pitkän etäisyyden ampuma-aseet sodassa, atomisukellusveneet ja muut kahdennenkymmenennen vuosisadan tieteen sotilaalliset ja kaupalliset tuotteet eivät ole niitä ”ihmeellisiä töitä”, joita Jehova on opastanut ja valistanut tiedemiehet suorittamaan ja joista pitäisi laulaa hänelle ylistyslauluja. Tiedemiehet pilkkaavat Jehovaa ja väärinkäyttävät mieluummin aivoja, jotka Jumala loi ihmiselle, palvellen Jumalan ja ihmisen ilkeää vihollista, Saatana Perkelettä.

14. Mikä antaa meille ”uuden laulun” aiheen ja miksi?

¹⁴ Nämä nykyiset tieteelliset keksinnöt ja saavutukset eivät tarjoa meille uuden ilolaulun aihetta. Se ainoa suuri ylivoimainen asia, mikä tarjoaa vuodesta 1914 lähtien Jehovan kansalle hänen ylistyksekseen esitettävän ”uuden laulun” aiheen, on hänen kuninkaallisen hallituksensa syntyminen, minkä hallituksen hän laskee kauan odottaneen Poikansa Jeesuksen Kristuksen hartioille. Vaikka se luvattiin noin kuusituhatta vuotta sitten ihmisen ensimmäisessä maallisessa kodissa, Eedenin paratiisissa, niin ei vielä vuoteen 1914 jKr. mennessä ollut taivaassa eikä maan päällä mitään tämän Jumalan lupaaman Siemenen, Jeesuksen Kristuksen, hallitseman valtakunnan kaltaista. (1. Moos. 3:15) Ei koskaan ennen vuotta 1914 ole ollut koko elävää kaikkeutta hallitsevaa pääjärjestöä, jonka Pää on Kristus ja jossa Korkein Jumala Jehova asustaa toimien sen kautta, jotta hänen tahtonsa tapahtuisi koko maailmankaikkeudessa. (Fil. 2:5–11) Tämä on tosiaan jotain uutta, jotain loistoisaa uutta, ja se merkitsee siunausta kaikille hyvätahtoisille ihmisille sekä pyhille enkeleille. Tämän toteaminen panee puhkeamaan laulamaan. Se vaatii uutta laulua, jonka aihe on kokonaan uusi, aivan erilainen! Jehova on tehnyt tämän mahdolliseksi perustamalla valtakuntansa. Uutta laulua tulee laulaa hänelle ja hänen kunniakseen.

15. Keille sanotaan ”kaikki maa [sen ihmiset]”, ja mitä he tekevät tämän psalmin täyttämiseksi?

¹⁵ ”Kaikki maa [sen ihmiset]” saavat kehoituksen laulaa hänelle ja siunata hänen nimeään. Se tarkoittaa teitä, joista Jehova on tehnyt hengellisiä israelilaisiaan järjestöönsä, jotta te olisitte hänen todistajiaan kaikissa kansoissa. Te olitte niitä, joille teidän Jumalanne paljasti ensin nämä totuudet ja joita hän ensin opetti laulamaan tätä uutta laulua. Hän edeltämääräsi, että teitä hengellisiä israelilaisia tuli olla 144 000, jotka yhdistetään Jeesuksen Kristuksen kanssa hänen taivaallisessa valtakunnassaan, ei maan päällä olevalla Siionin vuorella, missä kuningas Daavid hallitsi, vaan taivaallisella Siionin vuorella eli kuninkaallisen hallituksen tyyssijassa. Jeesus on ollut tuhatyhdeksänsataa vuotta taivaassa kirkastettuna Isänsä oikealla puolella. Mutta suurempi osa Jehovan uskollisista kristityistä todistajista, hengellisistä israelilaisista, on kirkastettu Siionin vuorelle valtaistuimelle nousseen Kristuksen kanssa Jumalan hallitseman valtakunnan perustamisen jälkeen. Millä tavalla? Herättämällä heidät kuolleista elämään kuolemattomina henkiluomuksina taivaassa ”jumalallisessa luonnossa”. Vain noiden 144 000:n Jumalan taivaallisen valtakunnan perillisen pieni jäännös on vielä maan päällä. Mutta kaikki nuo 144 000, vielä maan päällä oleva jäännös ja voitolliset ylösnousseet Valtakunnan perilliset, laulavat Jehovan ylistykseksi kaikkien ollessa yhteistoiminnassa näkyvinä ja näkymättöminä maailmankaikkeuden historian ihmeellisten uutisten tunnetuksitekemiseksi. Ilmestyskirja paljastaa 14. luvun jakeissa 1–4 silmiemme eteen suurenmoisen näyn.

16. Mikä näky annettiin Johannekselle siitä, että he tekevät näin?

¹⁶ Apostoli Johannes, joka näki ensin tämän näyn, kirjoittaa siinä: ”Ja minä näin, ja katso, Karitsa [kerran uhrattu Jeesus Kristus] seisoi Siionin vuorella ja hänen kanssaan sataneljäkymmentäneljätuhatta, joiden otsiin on kirjoitettu hänen nimensä ja hänen Isänsä nimi. Ja minä kuulin äänen taivaasta niinkuin paljojen vesien äänen ja niinkuin kovan ukkosenjyrinän äänen, ja se ääni, minkä minä kuulin, oli kuin harppujaan soittavien harpulla itseään säestävien laulajien ääni. Ja he laulavat ikäänkuin uutta laulua [Jumalan] valtaistuimen edessä ja neljän luomuksen ja vanhaikäisten persoonien edessä, eikä kukaan kyennyt oppimaan sitä laulua, paitsi ne sataneljäkymmentäneljätuhatta, jotka on ostettu maasta. Nämä ovat ne, jotka eivät saastuttaneet itseään naisten kanssa; he ovat tosiaan neitsyitä. Nämä ovat ne, jotka seuraavat jatkuvasti Karitsaa [Jeesusta Kristusta], menköönpä hän minne tahansa. Nämä ostettiin ihmiskunnan keskuudesta esikoisiksi Jumalalle ja Karitsalle.” – Um.

17. Keiltä täytyy maan päällä olevien ihmisten oppia tämä ”uusi laulu” ja miksi?

¹⁷ Psalmin 96:1–3 antaman käskyn mukaan toimii maan päällä oleva hengellinen jäännös, joka on oppinut tämän laulun, kuin ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja”-luokka ja laulaa ”uutta laulua”. (Matt. 24:45–47, Um) Kaikkien muiden maan päällä olevien, jotka haluavat yhtyä lauluun, täytyy oppia tämä kokonaan uusi ja erilainen laulu heiltä, koska tämän maailman poliitikot ja raha- ja teollisuusmiehet ja kristikunnan nimellisesti kristityt papitkaan eivät tunne tätä uutta laulua eivätkä voi opettaa sitä kenellekään. Jehova Jumala on opettanut tämän uuden laulun ainoastaan Jeesukselle Kristukselle ja hänen 144 000 perijätoverilleen, ja vain he voivat johtaa sen laulamista. (Jes. 54:13; Joh. 6:44, 45) He ovat niitä ihmisiä, joita Jumala on valinnut kuluneet tuhatyhdeksänsataa vuotta kiinnittäen huomionsa kansoihin ”ottaakseen heistä kansan omalle nimellensä” Jehova. (Apt. 15:14) Kristikunnan erilaiset uskontojärjestelmät ovat pitäneet nyt vuosisatoja lähetyssaarnaajiaan toiminnassa kristikunnassa ja kaikissa kristikunnan ulkopuolella olevissa kansoissa, ja te maapallon kaikki asukkaat tiedätte kumminkin, että kristikunnan tai juutalaisten uskonnolliset papit eivät ole antaneet teille tietoa Jehovan nimestä eivätkä ole opettaneet teitä siunaamaan hänen nimeään, niinkuin Psalmi 96:2 (As) käskee tosi kristittyjä tekemään.

18. Ketkä ovat saattaneet nyt Jehovan nimen maailman huomioon ja erityisesti mistä lähtien?

¹⁸ Kolmekymmentä vuotta sitten oli Vartiotorni-lehden toukokuun numerossa ensimmäinen ja pääkirjoitus nimeltään ”Kuka haluaa kunnioittaa Jehovaa?” Erityisesti siitä ajasta lähtien ovat tämän lehden uskolliset kannattajat osoittautuneet tunnusnimen, Jehovan todistajat, arvoisiksi, minkä nimen he omaksuivat riemuiten vuonna 1931. Vuodesta 1931 lähtien ovat kaikki maan kansat tienneet, että kristillinen jäännös on kantanut Jehovan nimeä ja tuonut hänen nimensä niiden huomioon ja osoittanut sen kunnioittamiselle ja siunaamiselle ilmenevät suurenmoiset syyt. Mutta katoliset, protestanttiset ja juutalaiset papit eivät noudata kuitenkaan Jeesuksen esimerkkiä, kun hän sanoi Jehova Jumalalle: ”Minä olen tehnyt sinun nimesi ilmeiseksi niille ihmisille, jotka annoit minulle maailmasta.” He ovat sen sijaan pilkanneet Jehovan todistajia ja ovat yrittäneet joka tavalla estää heitä antamasta todistusta Jumalan pyhästä nimestä. Mutta se kaikki on ollut turhaa! Jehovan todistajat ovat menneet suoraan eteenpäin Jeesuksen Kristuksen esimerkin mukaan. (Joh. 17:6, Um) He ovat tehneet Jehovan nimen ilmeiseksi totellen käskyä: ”Julistakaa kansoissa hänen kirkkauttaan, kaikkien kansojen joukossa hänen ihmeellisiä töitään.” (Ps. 96:3, Um) Eivät edes kommunistien hallitsemat maat ole kyenneet ehkäisemään Jehovan todistajia tottelemasta tätä Jumalan käskyä. Noissakin maissa he ovat laulaen levittäneet iloista uutista, että Kristuksen hallitsema Jehovan valtakunta pantiin toimintaan taivaissa vuonna 1914.

MISSÄ ON TAPAHTUNUT MITÄÄN PELASTUMISTA?

19. Miksi Jumalan valtakunta ei ole pelastanut kansoja joutumasta tähän maailman pelkoaherättävään tilaan?

¹⁹ Mutta jos tuo jumalallinen hallitus on ollut toiminnassa ensimmäisen maailmansodan alkamisvuodesta lähtien, niin missä se on pelastanut mitään? Missä on ollut mitään Jehovan pelastuksen hyvää uutista kerrottavana? Miksi kansat, kristikunnankin kansat, lähestyvät itsemurhan äyrästä ja yrittävät pelastautua lisääntyvän jakautumisen ja nykyisen tieteen keksintöjen väärinkäytön väistämättömistä seurauksista? Miksi Jehova ei ole pelastanut niitä valtakuntansa avulla tästä maailman pelkoaherättävästä tilasta? Tosiseikat vastaavat, että se johtuu siitä, että kansat eivät halua Kristuksen hallitsemaa Jehovan valtakuntaa. Sen sijaan että ne pitäisivät sitä suurimpana siunauksena, mikä voisi kohdata koko ihmiskuntaa, ne eivät usko siihen lainkaan. Ne pelkäävät sitä todellisuudessa, ikäänkuin se olisi pahinta, mitä ihmiskunnalle voi tapahtua. Ne tuntevat itsevarmasti olevansa riippumattomia Jumalan taivaallisesta valtakunnasta eivätkä halua olla osa siitä eivätkä halua sen tuomaa pelastusta. Kun ne hylkäävät Jehovan todistajien Valtakunnansanoman ja vainoavat ja estelevät näitä todistajia, niin se paljastaa ne Valtakunnan vastustajiksi. Niiden maailman hallitsemiseen tähtäävät maailmansodat ja Kansainliitto ja Yhdistyneet Kansakunnat todistavat myöskin sen. Siksi niitä ei ole pelastettu, ja niiden asiat pahenevat yhä.

20. Miten taivaan enkelit saivat kokea Valtakunnan tuoman pelastuksen?

²⁰ Mutta me, jotka olemme pelastuneet, tiedämme, että ”hänen pelastustaan” on saatu kokea, niin että siitä voidaan kertoa päivästä päivään hyvänä uutisena. Me tiedämme, että ”tämän asiainjärjestelmän jumala” on Saatana Perkele, Jumalan jumalattomin vastustaja, ja että ”koko maailma on tuon jumalattoman vallassa”. (1. Joh. 5:19; 2. Kor. 4:4, Um) Me tiedämme, että vuonna 1914 raivosi suurempi sota kuin maanpäällinen ensimmäinen maailmansota. Se oli sota taivaassa. Se ei ollut Zeppelinin ilmalaivoilla eikä lentokoneilla käyty sota, ei yli-ihmisten sota, ei tarunomaisten ’Marsista olevien miesten’ käymä sota, vaan näkymättömissä taivaissa raivonnut sota, jonka Kristus, vasta valtaistuimelle noussut Kuningas, ja hänen enkelinsä kävivät väärää jumalaa, Saatana Perkelettä, ja hänen paholaisenkeleitään vastaan. Tuo taivaan sota vahvisti Jumalan vastasyntyneen valtakunnan lujemmin voimaan, sillä kaikki Saatanan sotajoukot lyötiin ja singottiin noista taivaista meidän maamme läheisyyteen. Miten taivaan joukot arvostivatkaan tätä Jumalan voiman aikaansaamaa pelastusta! Ne huusivat kovalla äänellä: ”Nyt ovat alkaneet toteutua meidän Jumalamme pelastus ja voima ja valtakunta ja hänen Kristuksensa toimivalta, koska meidän veljiemme syyttäjä on singottu alas, . . . Iloitkaa tämän tähden, te taivaat ja te, jotka niissä asutte! Voi maata ja merta, koska Perkele on tullut alas teidän luoksenne suuressa vihassa tietäen, että hänellä on lyhyt aika!” (Ilm. 12:7–12; 11:15–18) Tämä taivaallinen sota oli kauhea ahdistus Saatanalle ja hänen maailmanjärjestölleen hänen kansojensa keskuudessa käytyä maailmansotaa lukuunottamattakin.

21, 22. Ketkä saivat maan päällä ensin kokea Valtakunnan tuoman pelastuksen ja miten?

²¹ Mutta Saatana tiesi, että se oli vasta hänen järjestöään kohtaavan ahdistuksen alkua. Hän tiesi, että ”lyhyen ajan” jälkeen oli tuleva sen ahdistuksen valtava loppunäytös ja että se merkitsee Harmagedonia hänelle, hänen kärsimäänsä murskaavaa häviötä, kun koko hänen järjestönsä tuhotaan ”Jumalan Kaikkivaltiaan suuren päivän sodassa”. (Ilm. 16:13–16; 19:11–20:3) Tämä vastasyntyneen valtakunnan hänen järjestölleen aiheuttama ahdistus lyhennettiin tällä ”lyhyellä ajalla”. Se oli kuin hengähdystauko hänelle ja hänen paholaisilleen. Mutta noita ahdistuksen päiviä ei lyhennetty hänen takiaan, vaan jotta aikaansaataisiin Jumalan pelastus Jeesuksen Kristuksen 144 000 perijätoverin muodostamalle jäännökselle, ”hänen siemenensä jäljelläoleville”, ”jotka pitävät Jumalan käskyt ja joilla on Jeesuksen todistus”. (Ilm. 12:17) Jäännöstä pahoinkohdeltiin ilkeästi Amerikan Yhdysvalloissa ja toisissa sotaa käyvissä maissa, kun heidät yritettiin saada hajaannustilaan, kun koetettiin pysähdyttää heidän todistustyönsä, pelotella heidät siitä pois ainiaaksi ja tuhota heidän maineensa ja hyvä asemansa kaikiksi tuleviksi ajoiksi. Heitä ei uhannut etupäässä ruumiillinen kuolema, vaan hengellinen, jos he olisivat pysyneet jatkuvasti tämän maailman orjuudessa ja sodassa Jumalan valtakuntaa vastaan. Jos Harmagedon olisi silloin kohdannut kansoja, niin jäännös olisi saattanut tuhoutua maailman kansojen mukana, koska se oli Jumalan epäsuosiossa siksi, että se ei ollut täyttänyt velvollisuuttaan Jehovaa kohtaan.

²² Jumalan valittujen jäännöksen vakava tila vaati armollista pelastusta. Vain Jehova voi varata sen voittoisan Kristuksensa kautta, ja hän teki sen lyhentäen Saatanan järjestöä kohdanneen ahdistuksen ja pidättäen Harmagedonin ”lyhyen ajan” jälkeen tapahtuvaksi. Jeesus ennusti tämän seuraavin sanoin: ”Niinä päivinä on oleva ahdistus, jonka kaltaista ei ole ollut hamasta luomakunnan alusta, jonka Jumala on luonut, tähän asti, eikä milloinkaan tule. Ja ellei Herra [Jehova] lyhentäisi niitä päiviä, ei mikään liha pelastuisi; Mutta valittujen tähden, jotka hän on valinnut, hän on lyhentänyt ne päivät.” – Mark. 13:19, 20.

23. Miksi jäännös oli pelastettu maan päällä, kuten sille paljastettiin v. 1920?

²³ Nykyinen historia kertoo, että Jehova Jumala hämmästytti keväällä 1919 eli kohta ensimmäisen maailmansodan loputtua kristikuntaakin ja vapautti todistajiensa jäännöksen niiden alhaisesta orjuudesta tästä maailmasta. Hän aukaisi jo seuraavana vuonna heidän silmänsä näkemään, että heidät oli ”pelastettu” ja vapautettu ja varjeltu hengissä maan päällä täyttämään heidän Mestarinsa profeetallinen käsky: ”Mutta joka on kestänyt loppuun asti, pelastuu. Ja tämä valtakunnan hyvä uutinen tulee saarnattavaksi koko asutussa maassa todistustarkoituksessa kaikille kansoille, ja sitten tulee täydellistetty loppu.” (Matt. 24:13, 14, Um) Yksistään heillä oli sen Valtakunnan ”hyvä uutinen”, joka oli perustettu taivaissa ”kansain määräaikojen” lopussa v. 1914. Se oli pelastuksen hyvä uutinen. Tuo valtakunta oli taistellut taivaassa pyhien enkelien pelastamiseksi Saatanan ja hänen paholaisenkeliensä saastuttavilta, uhkaavilta toimenpiteiltä. Se oli pelastanut maan päällä olevien valittujen jäännöksen heidän hengellisestä tuhostaan ja oli vapauttanut ja rohkaissut heidät Jehovan ja hänen valtakuntansa uudistettuun palvelukseen.

24. Ketkä muut on pelastettu maan päällä sen jälkeen, ja mitä on siis nyt etu tehdä?

²⁴ Tämän sukupolven suurin osa on nyt, vuosia edellisen jälkeen, hylännyt ne todistukset, mitkä jäännöksen on ollut annettava ennenkuin tämän asiainjärjestelmän täydellinen loppu tulee Harmagedonissa. Kuitenkin on pelastavan valtakunnan ”hyvän uutisen” saarnaaminen johtanut jo hyvätahtoisten ihmisten ”suuren joukon” pelastamiseen ”kaikista kansanheimoista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä”. Sen piti tapahtua varmasti, sillä se oli ennustettu. (Ilm. 7:9–17) Teokraattinen valtakunta saa Harmagedonissa riemuvoiton ja vapauttaa kaikkeuden Saatanan järjestöstä ja pelastaa tämän hyvätahtoisen ”suuren joukon” Harmagedonin tuhoisan ahdistuksen läpi uuteen maailmaan, siihen vanhurskaaseen asiainjärjestelmään, mikä vallitsee maassa. Tämä valtakunta, joka käyttää yhä edelleen pelastavaa voimaansa, tuo Harmagedonin jälkeen pelastuksen muistohaudoissa oleville kuolleillekin herättämällä heidät elämään maan päälle Kristuksen hallituksen tuhantena vuonna. Kun otamme huomioon kaikki nämä seikat, niin tämä on totisesti vuodesta 1919 lähtien ”hänen pelastuksensa” hyvä uutinen, josta kannattaa kertoa ”päivästä päivään”. On sydäntäsykähdyttävä etu saada liittyä pelastettuihin kertomaan sitä.