Psalmit
Jumalan valtakunnan tarkoitus saa riemuvoiton
JUMALALLA on tarkoitus. Kansoilla on tarkoitus. Nämä tarkoitukset eroavat suuresti toisistaan, koska, niin kuin Jumala sanoo, ”niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne”. Yhtä paljon parempi on Jumalan hyvä tarkoitus ihmiskunnan suhteen. – Jes. 55:9.
Näiden vastakkaisten tarkoitusten vaikutusta kuvailee psalmista, joka kirjoitti: ”Miksi pakanat pauhaavat ja kansat turhia ajattelevat?” Niiden tarkoitus on tyhjä, turha ja tuomittu epäonnistumaan, mutta silti ne pyrkivät toteuttamaan sen. Ne eivät pysty saamaan aikaan rauhaa ja sopua maan päälle. Silti ne toimivat Jumalan hallitusvaltaa vastaan, sillä psalminkirjoittaja sanoo: ”Maan kuninkaat nousevat, ruhtinaat yhdessä neuvottelevat Herraa ja hänen voideltuansa vastaan.” – Ps. 2:1, 2.
JUMALAN KUNINGAS
Tämä voideltu on Jeesus Kristus, Jumalan kuningas. Apostolit sovelsivat Psalmin 2:1, 2 Jeesukseen. (Apt. 4:24–27) Kansat voisivat tunnustaa hänet, mutta niistä tuntuu, etteivät ne haluaisi joutua sellaisten vaatimusten ja rajoitusten alaisiksi, jotka Jehova ja hänen määräämänsä kuningas toteuttavat, ja siksi ne sanovat: ”Katkaiskaamme heidän kahleensa, heittäkäämme päältämme heidän köytensä.” – Ps. 2:3.
Huolestuttavatko Jumalaa nämä kansojen pyrkimykset pitää edelleen voimassa omaa suvereenisuuttaan ja hallitusmuotoaan? Hän sanoo: ”Hän, joka taivaassa istuu, nauraa; Herra pilkkaa heitä.” Hän toteuttaa edelleen tarkoitustaan, ikään kuin nämä hallitsijat eivät olisi mitään. Mutta häntä ei miellytä heidän asenteensa, sillä kun he yrittävät tehdä tyhjäksi hänen tarkoituksensa, ”hän on puhuva heille vihassansa [kuin hirvittävän ukkosen jylinän äänellä], peljättävä heitä hirmuisuudessaan [kuin suurella salamaniskulla]”. Se, mitä hän julistaa, järkyttää heitä suuresti: ”Minä olen asettanut kuninkaani Siioniin, pyhälle vuorelleni.” Valtaistuimella, josta käsin hallitaan maata, on jo Jumalan nimittämä ja valitsema kuningas. Kenellekään muulle ei ole enää tilaa. – Ps. 2:4–6.
Sitten Kuningas Jeesus Kristus itse puhuu: ”Minä ilmoitan, mitä Herra on säätänyt [Jumala oli jo tehnyt Poikansa kanssa liiton Valtakunnasta]. Hän lausui minulle: ’Sinä olet minun poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin.’” Kuningas on siis Jumalan oma Poika, jolla on lähinnä Häntä oleva asema, joka on koeteltu, uskollinen ja luotettava. Kuningas viittaa sitten kuninkaanoikeuteensa, sillä Jumala on sanonut hänelle: ”Ano minulta, niin minä annan pakanakansat sinun perinnöksesi ja maan ääret sinun omiksesi.” Hänellä on perintö niin kuin sillä, josta Jumala on tehnyt esikoisensa; hänen tarvitsee vain pyytää sitä, ja sen hän tekeekin, koska hän haluaa kovasti toteuttaa Jumalan tahdon maan suhteen. – Ps. 2:7, 8.
JUMALAN SÄÄDÖS KANSOJA VASTAAN
Mikä on sitten kansojen asema nykyään kaikkine sotavarustuksineen? Kuningas tulee toteuttamaan Jumalan hänelle antaman tehtävän: ”Rautaisella valtikalla sinä heidät muserrat, niinkuin saviastian sinä särjet heidät.” Entisajan kuninkaitten valtikat oli tehty puusta, norsunluusta tai muista aineista. Toiset oli tehty raudasta niin kuin tämä. Tässä käytetty kuvakieli osoittaa, kuinka helposti Kristus-Kuningas tuhoaa kansat lopullisesti. – Ps. 2:9.
Täytyykö kansallisten hallitsijoitten välttämättä kokea murskautuminen tuhoon? Ei, sillä psalminkirjoittaja vetoaa heihin: ”Tulkaa siis järkiinne, kuninkaat, maan tuomarit, ottakaa nuhteesta vaari.” Heitä kehotetaan ottamaan vaari, ottamaan huomioon suunnitelmiensa tyhjyys sen vastakohtana, mitä Jumalan valtakunta tulee tekemään ihmisten hyödyksi, ja oikaisemaan menettelynsä. – Ps. 2:10.
Maan kuninkaita kehotetaan ’palvelemaan Herraa pelvolla ja iloitsemaan vavistuksella’. Jos he menettelisivät näin, he voisivat pauhaamisen sijasta iloita niistä odotteista, jotka Kuningas asettaa heidän eteensä. Mutta heidän täytyisi hylätä kaikki ylimielisyys ja ylpeys, joita he ovat menneisyydessä ilmaisseet hallitessaan. Ja heidän täytyisi tehdä se nyt, ennen kuin on liian myöhäistä. Heidän olisi välttämätöntä suhtautua järkevästi Jumalan suvereenisuuden suunnattomaan paremmuuteen ja Jehovan ja hänen Messiaansa vastustamattomuuteen. – Ps. 2:11.
ARMOLLINEN KEHOTUS
Hallitsijoita neuvotaan sen tähden yhteiseen vastustukseen ryhtymisen sijasta ’antamaan suuta pojalle, ettei hän [Jumala] vihastuisi ettekä te hukkuisi tiellänne’. (Ps. 2:12) Jehovaa, suurta Suvereenia, pitäisi kuunnella, kun hän esittää julistuksen. Kun hän asetti Poikansa valtaistuimelle, maan hallitsijoitten olisi pitänyt lakata ’turhia ajattelemasta’. Heidän olisi pitänyt tunnustaa Kuningas heti ja ilmaista häntä kohtaan täydellistä tottelevaisuutta.
Ne, jotka eivät tunnusta sen Kuninkaan valtaa, jonka Jumala on valinnut, loukkaavat todellisuudessa Korkeinta. He kieltävät hänen kaikkeudensuvereenisuutensa ja hänen kykynsä ja valtansa valita kuningas, joka on paras hallitsija ihmiskunnalle. Sellaiset havaitsevat, että Jehovan suuttumus kohtaa heidät äkkiä, kun he pyrkivät toteuttamaan omia suunnitelmiaan, ”sillä hänen vihansa syttyy äkisti” eli purkautuu nopeasti, vastustamattomasti. Tämä on totisesti ajoissa annettu varoitus, ja heidän pitäisi ottaa se kiitollisina vastaan, sillä sen noudattaminen merkitsee heille elämää. – Ps. 2:12a.
Siksi niillä, jotka kaikessa hiljaisuudessa ovat kulkeneet kansojen suunnitelmien mukana, ja jopa niillä, jotka ovat ehkä vastustaneet Jumalan Voidellun valtakuntaa, on vielä aikaa saada turva. Vaaran uhatessa nämä voivat paeta Jehovan luo, sillä hän antaa halukkaasti turvapaikan Poikansa valtakunnan alaisuudessa, ennen kuin tämä valtakunta murskaa vastustavat kansat.
Miten tällaiseen turvapaikkaan voidaan päästä, ja mitä se merkitsee siitä suojaa etsivälle? Psalmista sanoo lopuksi: ”Autuaat ovat kaikki, jotka häneen [Jehovaan] turvaavat.” (Ps. 2:12b) Tätä suojaa ei ole vaikea löytää. Mutta kuinka se on löydettävissä? Ihmisen täytyy ensiksi ymmärtää tarvitsevansa jotakin parempaa kuin maailmallisilla kansoilla on tarjottavana. Sitten hänen täytyy vilpittömästi tutkia Raamattua saadakseen selville, kuinka hän voi mukauttaa elämänsä Jumalan tiehen. Tämä ei merkitse millään tavoin epänormaalin elämän viettämistä.
Ne, jotka tutkivat Raamattua, josta Jumalan ohjaus on löydettävissä, voivat viettää tyydyttävämpää elämää. Raamatun neuvojen noudattaminen aikaansaa heille onnellisemmat perhesuhteet, vapauden monista peloista ja huolista, jotka vaivaavat maailmaa nykyään, ja tiedon ja luottamuksen siitä, että he miellyttävät Luojaa. Kukaan muu kuin kaikkeuden Suvereeni ei voi taata ”nykyistä ja tulevaa elämää [sen jälkeen kun hänen vihansa puhdistaa maan niistä, jotka vastustavat sitä, mikä oikein on, hylkäämällä hänen hallintonsa]”. (1. Tim. 4:8) Luojana, joka tietää mikä on parasta ihmisille, hän toteuttaa tarkoituksensa siunata heidät rauhalla, pysyvällä turvallisuudella ja tyytyväisyydellä Poikansa valtakunnan alaisuudessa. (Matt. 6:33) On totisesti aika ’tulla järkiinsä’, ’antaa suuta pojalle’, ennen kuin Jehova Jumala vihassaan tekee lopun maan hallitsijoista ja heidän valtakunnistaan.