Rikkaan miehen vaivat
ME TARKASTELIMME edellisessä numerossamme vertausta rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta sen ensimmäisen osan loppuun, Luukkaan 16:22:seen, asti. Siinä esitettiin Raamatun todistusten perusteella, että tuo suosittu rikas mies ja kerjäläis-Lasarus kuvasivat kahta luokkaa: rikas mies erittäin suosittua uskonnollista papistoa Jumalan nimellisen kansan keskuudessa, ja kerjäläis-Lasarus halveksittua, yliolkaisesti kohdeltua kansaa, joka tuntee hengellisen tarpeensa ja isoaa ja janoaa Jumalalta tulevaa totuutta ja vanhurskautta. Vertaus soveltui ensiksi niihin juutalaisiin eli israelilaisiin, joille Jeesus esitti tämän vertauksen. ”Rikkaan miehen” luokkaan kuuluivat heidän keskuudessaan ylipapit, kirjanoppineet, fariseukset ja saddukeukset sekä muut uskonnolliset johtajat, jotka vastustivat Jeesusta ja ivasivat hänen opetuksiaan. Koska Jeesus ja hänen opetuslapsensa saarnasivat Valtakunnan hyvää uutista köyhille ja ahdistetuille, jotka kuuntelivat häntä mielellään, niin se rikastutti heitä Jumalan totuudella ja tilaisuuksilla palvella häntä oikein. Se merkitsi kuolemaa heidän sairaalle hengelliselle kerjäläisasemalleen. Se vapautti heidät olemasta riippuvaisia ”rikkaan miehen” luokasta saamaansa uskonnolliseen opetukseen nähden. Se saattoi heidät Aabrahamin kuvaamaan Jehova Jumalan suosioon, missä he voivat juhlia täysin määrin hengellisessä ”Jehovan pöydässä”. Näin tapahtui, lainataksemme vertausta, että ”kerjäläinen kuoli, ja enkelit veivät hänet Aabrahamin helman [kuvaamaan] tilaan”.
1. Mitä tapahtui rikkaalle miehelle hänen kuollessaan? Mitä hänen kuolemansa kuvasi?
MITÄ nyt tapahtuu ”rikkaalle miehelle”, on kerjäläis-Lasaruksen osaksi tulleen suosion vastakohta. Luukkaan 16:22, 23 sanoo: ”Rikas mieskin kuoli, ja hänet haudattiin. Ja hän nosti hadeksessa silmänsä, ollessaan vaivoissa, ja hän näki Aabrahamin kaukana ja Lasaruksen, helman [kuvaamassa] tilassa, hänen kanssaan.” (Um) ”Rikkaan miehen” kuolema ei merkinnyt kenenkään tuohon luokkaan kuuluvan kirjaimellista kuolemaa. Se kuvasi sitä, että he kuolivat siitä etuoikeutetusta, edullisesta asemasta, mistä he olivat iloinneet siihen asti ja missä he olivat kohdelleet Lasarus-luokkaan kuuluvia halveksittuina, sairaina kerjäläisinä. Milloin ”rikkaan miehen” luokka sitten kuoli, ja milloin se haudattiin?
2, 3. a) Milloin ”rikkaan miehen” luokka kuoli? b) Miten Jeesus riisti siltä sen pellavan ja purppuran ja vei sen pöydän?
2 Lasarus-luokka koki samaan aikaan olosuhteitten muutoksen parempaan päin. Se, mikä aiheutti tämän köyhän luokan epäedullisen tilan poistamisen, aiheutti ”rikkaan miehen” luokan kuoleman niistä erikoisista eduista, mitkä sillä oli Jumalan näennäisessä suosiossa. Tämä tapahtui, kun Johannes Kastaja tuli saarnaamaan katumusta, koska Jumalan valtakunta oli lähellä. Hän käänsi ihmisiä Jeesuksen puoleen, joka, oli ”Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin”, Voideltu, Kristus. Johannes paljasti heidän omavanhurskautensa ja sanoi heitä ”kyykäärmeitten sikiöiksi” sekä osoitti heille, että he olivat vaarassa tulla kastetuiksi tulisella tuholla Israelia kohtaavassa tulevassa Jumalan vihassa. He olivat katumuksen tarpeessa yhtä suuressa määrin kuin se syntinen köyhä kansa, jonka Mooseksen laki tuomitsi. Heidän ei tarvinnut ajatella olevansa luvattua ”Aabrahamin siementä” siksi, että he polveutuivat luonnostaan tuosta uskollisesta heprealaisesta. – Matt. 3:7–12.
3 Mutta Jeesus itse oli vielä kuolettavampi ”rikkaan miehen” luokalle, joka kulki pellavaisissa ja purppuraisissa vaatteissa ja istui ylellisessä pöydässään. Koska siihen luokkaan kuuluvat julistivat olevansa vanhurskaita, niin he näyttivät kerran yleviltä Lasarus-luokan silmissä, mutta olivat todellisuudessa inhottavia Jumalan silmissä. Jeesus paljasti heidät sellaisiksi Lasarus-luokalle. (Luuk. 16:15) Hän riisui heiltä siten heidän omavanhurskautensa pellavan. Hän riisti heidän yltään heidän purppurankaltaiset vaatimuksensa päästä kuninkaiksi Jumalan valtakunnassa, kun hän julisti, että kerjäläisluokan portot, syntiset ja veronkantajat menevät Valtakuntaan ennen heitä. Hän huipensi tämän kauhealla tuomiolla: ”Jumalan valtakunta otetaan teiltä pois ja annetaan kansalle, joka tekee sen hedelmiä.” (Matt. 21:43) Hän vei heiltä heidän uskonnollisen pöytänsä kääntymällä pois heistä ja uskomalla Valtakunnan salaisuudet ja Valtakunnan saarnaamisedun Lasarus-luokan köyhille ja sanomalla: ”Minä ylistän sinua julkisesti, Isä, taivaan ja maan Herra, koska olet kätkenyt nämä asiat viisailta ja älykkäiltä ja ilmaissut ne lapsille. . . . Tulkaa minun luokseni, te, jotka raadatte ja olette kuormitettuja, ja minä virvoitan teitä. Ottakaa minun ikeeni hartioillenne ja tulkaa minun opetuslapsikseni, sillä minä olen lempeämielinen ja nöyrä sydämeltäni, ja te löydätte virvoituksen sielullenne. Sillä minun ikeeni on suotuisa, ja minun taakkani on keveä.” (Matt. 11:25–30 ja Luuk. 10:21–24, Um) Kun ”rikkaan miehen” luokka hylkäsi hänet tahallaan ja toimeenpani hänen kuolemansa, niin se sinetöi heidän kuolemansa hengellisesti etuoikeutettujen asemasta. Heidän uskonnollisesta pöydästään tuli ansa ja heidän juhlastaan kuolettava paula heille. – Room. 11:7–9.
4. Kuvaako vertaus Lasaruksen haudatuksi hänen kuoltuaan ja menneeksi helvettiin? Miksi?
4 Olemme huomanneet jo vertauksen välttävän sanomasta, että Lasarus kuoli ja meni helvettiin, hadekseen eli sheoliin. Mutta se sanoo rikkaasta miehestä, että hän ”kuoli, ja hänet haudattiin”, ja hän huomasi olevansa ”hadeksessa”. Helluntaipäivä, kymmenen päivää sen jälkeen kun Jeesus nousi taivaaseen ilmaantuakseen Jumalan luo ihmisuhrinsa ansio mukanaan, vahvisti julkisesti hänen kuolemansa. Pyhä henki vuodatettiin silloin Lasarus-luokan ensimmäisille jäsenille. Henki oli todistus siitä, että Jumala hyväksyi heidät ja että Kristuksen vanhurskaus laskettiin heidän hyväkseen sekä että heistä tuli Jumalan valtakunnan perillisiä. Kristuksen hallitsemaa Jumalan valtakuntaa koskeva hengellinen ravinto ei pudonnut sinä helluntaipäivänä ”rikkaan miehen” pöydältä köyhälle kansalle, vaan se tuli niiden opetuslasten kautta, jotka oli otettu ”Aabrahamin helman [kuvaamaan] tilaan”. Pietari – ei ”rikkaan miehen” luokka – alkoi käyttää silloin ”taivasten valtakunnan avaimia”. Noin 3 000 juutalaista kääntyi Suuremman Aabrahamin pöytään, ja heidät kastettiin ja heille vuodatettiin henki. Lasarus-luokkaa alettiin silloin nostaa sen rikkomuksiin ja synteihin kuolleesta tilasta ja asettaa ”yhdessä hänen kanssaan . . . taivaallisiin Kristuksessa Jeesuksessa”. (Apt. 2:1–42; Matt. 16:19; Ef. 2:1–6) Miten olisi vertaus voinut näin ollen kuvata Lasaruksen olevan hadeksessa, sheolissa, helvetissä eli ihmiskunnan yleisessä haudassa? Se ei voinut.
5. Millä tavalla ”rikkaan miehen” luokka oli kuollut ja kuitenkin vielä elossa?
5 Mutta mitä tulee ”rikkaan miehen” luokkaan, niin koska siihen kuuluvat kielsivät Jeesuksen ja pitivät itsepäisesti kiinni Lain teoista vanhurskauttaakseen itsensä elämään, he osoittautuivat Lain kiroamiksi. He kuolivat siis pois edusta saada olla yhdistettyjä Jeesukseen Kristukseen Aabrahamin luvattuna Siemenenä. He elivät ruumiilliseen kuolemaansa asti lihassa samoin kuin se juoksenteleva nainen, josta apostoli kirjoitti: ”Se, joka tavoittelee aistillista tyydytystä, on kuollut, vaikka elääkin.” (1. Tim. 5:6, Um) Laki, mistä he pitivät kiinni, osoittautui kuolleeksi heille ja tuomitsi heidät kuolemaan kirottuina syntisinä. (Room. 7:9–11) Koska he elivät edelleenkin lihassa, vaikka olivatkin kuolleita Jumalan silmissä, niin he voivat nähdä, mitä tapahtui Lasarus-luokalle, ja saattoivat suuttua siitä.a
6. Milloin ”rikkaan miehen” luokka haudattiin siihen aikaan?
6 Mitä juutalaisiin tulee, niin ”rikas mies” haudattiin kolme ja puoli vuotta helluntain jälkeen. Miksi viimeistään silloin? Koska Jumalan valtakunnan hyvää uutista saarnattiin silloin ensimmäistä kertaa halveksituille ympärileikkaamattomille pakanoille italialaisen sadanpäämiehen Korneliuksen kodissa. Juutalaisen ”rikkaan miehen” luokkaan kuuluneet eivät suorittaneet tätä saarnaamista. He eivät osoittautuneet siunaukseksi maan kaikille kansoille Jehovan Aabrahamille antaman lupauksen mukaan. Korneliukselle saarnaava kuului halveksittuun Lasarus-luokkaan ja oli apostoli Pietari, jolle oli annettu ”valtakunnan avaimet”. (Apt. 10:1–11:18) ”Rikkaan miehen” luokka oli aivan ilman elämänantavaa sanomaa ja toimeton Jumalan palveluksessa ja siksi kuollut ja haudattu.
7. Jos helvetti on hauta, niin miten heidän kuvataan puhuvan siellä?
7 Mutta sinä kysyt: Miksi rikas mies kuvataan puhumassa helvetissä, jos se on vain ihmiskunnan yleinen hauta? Siksi, että tämä on vertaus. Kuolemista, haudatuksi tulemista ja helvetissä olemista käytetään näin ollen kuvaannollisella tavalla. Tämä seikka osoittaa sen olevan vertaus, koska jos ”rikkaan miehen” luokka olisi todellisuudessa Raamatun helvetissä, niin se ei voisi puhua eikä nähdä. ”Jumalattomat tulkoot häpeään, vaietkoot ja vaipukoot tuonelaan” – ”sheoliin” (As) – ”olkoot ääneti haudassa” (Ak) – ”saatettakoon alas helvettiin” (Dy). Näin sanotaan Psalmissa 31:18. (Ps. 31:17, As, Ak) Ja Saarnaajan 9:5, 10:nnestä luemme: ”Sillä elävät tietävät, että heidän on kuoltava, mutta kuolleet eivät tiedä mitään, . . . Tee kaikki, mitä voimallasi tehdyksi saat, sillä ei ole tekoa, ei ajatusta, ei tietoa eikä viisautta tuonelassa [helvetissä – (Dy) – sheolissa (As) – haudassa (Ak)], jonne olet menevä.” Jos joku on sheolin, helvetin eli haudan ilmaisemassa tilassa, niin hän ei toimi Jumalan palveluksessa eikä opi mitään totuudesta. ”Rikkaan miehen” luokka huomaa olevansa siinä ja voi nähdä Lasarus-luokan tilanmuutoksen ja puhua ja valittaa. Samoin psalminkirjoittajakin sanoi alakuloisesti itsestään: ”Minun elämäni on lähellä tuonelaa. Minut luetaan hautaan menevien joukkoon, minä olen kuin mies, jolta voima on poissa. Minä olen jätetty kuolleitten joukkoon, olen kuin kaatuneet, jotka haudassa makaavat ja joita sinä et enää muista ja jotka ovat sinun kädestäsi erotetut. Sinä olet laskenut minut syvimpään hautaan, pimeyteen, syviin kuiluihin. Sinun vihasi painaa minua.” – Ps. 88:4–8.
MITEN VAIVOISSA
8. Eikö hänen siellä ’vaivoissa olemisensa’ todista, että helvetissä on tulta ja että siellä vaivataan tietoisessa tilassa olevia sieluja? Miksi?
8 Mutta jos hades, sheol eli helvetti on ihmiskunnan yleinen hauta, missä ei ole mitään aistimuksia, tietoa eikä toimintaa, niin miksi vertaus sanoo hadeksessa olevasta rikkaasta miehestä: ”vaivoissa ollessaan”? Hän sanoo seuraavassa jakeessa sen johtuvan ”liekistä”. Eikö tämä osoita, että hadeksessa, sheolissa eli helvetissä on tulta ja että siellä vaivataan tietoisia ihmissieluja? Ei suinkaan. Tämähän on vertaus, ja sheolia eli hadesta käytetään kuvaamaan ”rikkaan miehen” luokan tilaa sen ollessa yhä vielä täällä maan päällä meidän keskuudessamme. Tämän luokan voidaan sen tähden kuvata olevan sheolissa eli hadeksessa eli helvetissä ja samalla leimuavan tulen vaivoissa. Rikkaan miehen ei voitu kuvata olevan Gehennassa, koska hänen ei olisi silloin voitu kuvailla puhuvan, koska Gehenna eli ”tulinen järvi, joka tulikiveä palaa”, esittää vertauksellisesti ”toista kuolemaa”, perusteellista hävitystä, mistä ei ole ylösnousemusta. – Ilm. 19:20; 20:14. Katso alaviitettä.b
NÄKEE AABRAHAMIN KAUKANA
9. Mitä rikas mies näki kaukana? Mitä tämä merkitsi hänelle?
9 Vaikka ”rikkaan miehen” luokkaan kuuluvat elivätkin uskonnollisessa maailmassaan, niin he olivat kuolleita Jumalalle ja ikään kuin haudattuja hadekseen eli helvettiin, mitä tulee hänen toimeliaaseen palvelemiseensa. Heidät voitiin kuvata tästä syystä kuolleiksi ja haudatuiksi hadekseen eli hautaan ja kuitenkin eläviksi ja kykeneviksi nostamaan silmänsä ja katsomaan kauas sekä myöskin tuntemaan vaivaa. Se, mitä he näkivät, lisäsi heidän vaivojaan: ”Hän näki Aabrahamin kaukana ja Lasaruksen, helman [kuvaamassa] tilassa, hänen kanssaan.” Se merkitsee sitä, että ”rikkaan miehen” luokkaan kuuluvat näkivät, etteivät he saaneetkaan siunausta Aabrahamin luonnollisena siemenenä. He näkivät Suuremman Aabrahamin, Jehova Jumalan, kaukana heistä ja hänen suosionsa joutuvan juutalaisten jäännökselle ja pakanoille, jotka uskoivat Jeesukseen ja seurasivat häntä. Kaukana siitä, että he olisivat olleet kaikille maan sukukunnille ja kansoille siunaukseksi koituvaa Aabrahamin siementä, he olivatkin niille kiroukseksi. Paavali sanoi: ”He eivät miellytä Jumalaa, vaan ovat kaikkien ihmisten etuja vastaan, kun koettavat ehkäistä meitä puhumasta kansoille, jotta nämä pelastuisivat, sellaisin seurauksin, että he täyttävät aina syntiensä mittaa.” (1. Tess. 2:15, 16, Um) Sekä Paavali että Barnabas sanoivat heille: ”Teille oli Jumalan sana ensiksi puhuttava; mutta koska te työnnätte sen luotanne ettekä katso itseänne mahdollisiksi iankaikkiseen elämään, niin katso, me käännymme pakanain puoleen. Sillä näin on [Jehova] meitä käskenyt: ’Minä olen pannut sinut pakanain valkeudeksi, että sinä olisit pelastukseksi maan ääriin asti’.” – Apt. 13:46, 47.
10. Mitä helman kuvaamassa tilassa oleminen merkitsi Lasarus-luokalle? Mitä se, että ”rikkaan miehen” luokka ei ollut siinä, merkitsi sille?
10 He näkevät siis Lasarus-luokan Aabrahamin helman kuvaamassa tilassa, ts. Aabrahamin kanssa aterialla tai pidoissa ja ensimmäisellä leposijalla hänen kanssaan, mikä ilmaisee hänen erikoisessa rakkaudessaan ja suosiossaan olemista. (Joh. 13:23, 25; 5. Moos. 13:6; 28:54, 56; 2. Sam. 12:3, 8; Miika 7:5) Tämä merkitsee sitä, että he ovat Suuremman Aabrahamin, Jehova Jumalan, sylillä kuvatussa suosiossa ja seurassa. Heidät on otettu Jumalan pojiksi yhdistettäviksi Jeesuksen Kristuksen, Aabrahamin tosi Siemenen, kanssa, ja niin he viettävät juhlaa ”Jehovan pöydässä” nauttien Valtakunnan salaisuuksista ja totuuksista sekä Jumalan puhtaasta palvonnasta ja palveluksesta. (1. Joh. 1:3, 7; Joh. 4:34; Jaak. 1:27) Mutta ”rikkaan miehen” luokka on koko tämän suosion ulkopuolella, kaukana siitä. Lasarus-luokka on kuin Iisak, Aabrahamin rakkaasta vaimostaan Saarasta saama poika, josta tehtiin Aabrahamin perillinen, kuten Jumala sanoi: ”Iisakissa sinä saat nimellesi jälkeläiset.” (Room. 9:7; Gal. 4:28) Mutta ”rikkaan miehen” luokka on kuin Ismael, Aabrahamin orjatytöstä Haagarista saama poika. Jumala hylkäsi Ismaelin siemenen asemasta, ja hänet hylättiin sen tähden ja lähetettiin menemään, jottei hän olisi uhannut Iisakin elämää. Vaikka ”rikkaan miehen” luokkaan kuuluvat saattoivatkin olla Aabrahamin luonnollisia jälkeläisiä, niin heidät heitettiin pois Jumalan suosiosta. Siksi he vainoavat Lasarus-luokkaa kateudesta ja kostaakseen, niinkuin Ismaelkin teki. – Gal. 4:22–30.
11, 12. Miten tähän luokkaan kuuluvat olivat vaivoissa Jeesuksen aikana? Miten apostolien päivinä?
11 Ei ole siis ihme, että ”rikkaan miehen” luokkaan kuuluvat ovat vaivoissa. Jeesuksen aikana vaivasi hänen sanomansa heitä. Kun hän paljasti heidän uskonnolliset perimätietonsa ja määräyksensä Jumalan Sanan ja käskyjen vastaisiksi, niin opetuslapset sanoivat: ”Tiedätkö, että fariseukset loukkaantuivat kuullessaan tuon puheen?” Kun hän julisti heille murheita heidän uskonnollisen ulkokultaisuutensa ja omavanhurskautensa vuoksi, niin eräs heistä sanoi: ”Opettaja, kun noin puhut, niin sinä häpäiset myös meitä.” Tämä ei vaientanut Jeesusta, vaan hän sanoi heille edelleen, että he olivat vieneet ihmisiltä tiedon avaimen. Sen tiedon vaivaamina, että Jeesus opetti temppelissä, he lähettivät oikeudenpalvelijoita ottamaan hänet kiinni, mutta nämä kieltäytyivät tekemästä sitä ja palasivat tuoden tämän vaivaavan tunnustuksen: ”Ei ole koskaan ihminen puhunut niin, kuin se mies puhuu.” Kun hän esitti vertauksensa viinitarhasta ja he näkivät, että siinä mainitut murhaajat tarkoittivat heitä, niin he yrittivät tarttua häneen henkisessä tuskassaan, mutta eivät tehneet sitä, koska pelkäsivät siellä olevaa kansaa. – Matt. 15:12–14; Luuk. 11:45; Joh. 7:32, 45, 46; Matt. 21:45, 46.
12 Luullen vähentävänsä vaivojaan he lopulta tapattivat hänet. Mutta heidän vaivansa vain uudistuivat Lasarus-luokan toimesta helluntaista eteenpäin. Papit, temppelin päämiehet ja saddukeukset olivat harmissaan esimerkiksi siitä, että Pietari ja Johannes opettivat kansalle temppelissä Jeesuksesta ja hänen ylösnousemuksestaan. Mutta kiinniottaminen ja vangitseminen eivät säikähdyttäneet eikä vaientaneet apostoleita. He tulivat yhä rohkeammiksi, ja saarnaaminen voimistui Jerusalemissa katkeroittaen noita uskonnollisia päämiehiä vielä enemmän. Kun Stefanus todisti heille, niin he tunsivat piston sydämessään. Kiristellen hampaitaan ja kirkuen he syöksyivät hänen päälleen joukkona, heittivät hänet kaupungin ulkopuolelle ja kivittivät kuoliaaksi. Saulus Tarsolainen, joka oli tämän todistajana, pani toimeen Lasarus-kristittyjen raivoisan vainon. Ollen äärimmäisen raivostunut heitä kohtaan hän puhkui uhkauksia ja murhaa heitä vastaan. Mutta se oli hänelle kuin härän potkimista tutkainta vastaan ja syvien pistojen saamista. Kun Saulus muuttui ja tuli apostoli Paavaliksi ja kun hän ja Barnabas saarnasivat suurille ihmisjoukoille, niin uskonnolliset johtajat tulivat täyteen kateutta ja vastustivat häväisten sitä, mitä nämä sanoivat kansalle, sekä vainosivat heitä sitten, koska he kääntyivät pakanoitten puoleen sanomineen. Yhä uudelleen kerrotaan heidän nousseen raivoissaan Paavalia ja hänen lähetystovereitaan vastaan. Millaisessa vaivassa he olivatkaan! Kuinka tuomion ja paljastuksen leimuavan sanoman kuumuus kärvensi ja käristikään heitä!c
NYKYISET VASTINEET
13, 14. Ketkä ovat menetelleet rikkaan miehen nykyisinä vastineina?
13 Juutalaisten uskonnolliset virkamiehet ja johtajat, jotka muodostivat ”rikkaan miehen” luokan ensimmäisellä vuosisadalla, löytävät nykyään vastineensa kristikunnan papistosta ja uskonnollisista johtajista ja heidän kannattajistaan. He edustavat järjestelmiä, jotka ovat syöpyneet ihmisyhteiskuntaan ja ovat hyvin vanhoja ja joilla on iänikuiset perinteet. He ovat saaneet rikkaudellaan ja tämän maailman hallitseviin omaamallaan vaikutusvoimalla itselleen erittäin huomattavan aseman, kunnioituksen, vaikutusvallan sekä otteen kansaan. He ovat esiintyneet ulkonaisesti kovin vanhurskaina ja pyhinä ihmisille, niin että heidän arvostelemisensa on näyttänyt pyhän loukkaamiselta, häpäisemiseltä ja jumalattomalta. He ovat paistatelleet rikkaitten ja hallitusmiesten suosiossa ja käyttäneet mahtavaa poliittista vaikutusvaltaa. He ovat omaksuneet itselleen Jumalan Sanan Valtakunnan-lupaukset ja kuvitelleet olevansa ensimmäisiä Jumalan, Suuremman Aabrahamin, suosiossa ja että Jumalan valtakunta perustetaan valvomaan maata heidän kauttaan. He ovat tavoitelleet sivistyksen, yhteiskunnan ja politiikan etuja ja ovat halveksineet yhteistä kansaa maallikkona, oppimattomana ja täysin riippuvaisena raamatullisen tiedon saannissaan arvonimiä ja sivistystä omaavista papeista ja heidän uskonnollisista järjestelmistään.
14 He ovat antaneet kansalle hyvin vähän Jumalan Sanaa ja palvelusmahdollisuutta ja ovat pettäneet sitä lahkolaisperinteillä ja pakanallisella filosofialla, jättäen sen hengelliseen nälkäänsä ja paisesairauteensa. He ovat vieneet tiedon avaimen, millä Jumalan Sanan merkitys avataan. He ovat vieroittaneet ihmiset pois Jumalan valtakunnasta, mikä on ihmiskunnan ainoa parannuskeino, ja ovat kääntäneet heidät poliittisien suunnitelmien ja maailman hallitusmiesten menettelytapojen puoleen ja siunanneet heidät heidän ryhtyessään kansojen verileikkeihin. Heillä ei ole tässä maailman lopussa lainkaan pelastavaa sanomaa ahdingossa olevalle kansalle, vaan he jättävät sen hengellisesti köyhäksi, nälkäänäkeväksi ja sairaaksi, niin että sillä on ainoastaan Kansainliiton eli Yhdistyneitten Kansakuntien järjestön turha toivo parhaana maailman rauhan, vankkumattomuuden ja menestyksen toiveenaan.
15. Miten heidän osoitetaan olevan kuolleita ja haudattuja?
15 Nämä uskonnoitsijat ovat nyt hengellisesti kuolleessa tilassa niinkuin vertauksen ”rikas mies”. He eivät ole totisesti elossa nähdäkseen sen tosiasian, että ”kansain määräajat” päättyivät 1914 (jKr.) ja että Jumalan valtakunta pantiin silloin vallitsemaan maata Aabrahamin luvatun Siemenen, Kristuksen Jeesuksen, istuessa valtaistuimella. He halveksivat Lasarus-luokan jäännöstä, Jehovan nykyisiä todistajia, koska nämä saarnaavat tällaista sanomaa. Heidän olisi pitänyt uskoa sanoma, ainakin ensimmäisen maailmansodan päättyessä 1918, kun heidän edessään näkyi tämän asiainjärjestelmän loppuunsaattamisen ja Valtakunnan voimassa ilmestyneen Jeesuksen Kristuksen läsnäolon eli paruusían merkki. Mutta he eivät tulleet elämään ja toimintaan eivätkä tarttuneet tähän Valtakunnan sanomaan eivätkä julistaneet sitä ihmiskunnalle. Lasarus-luokan jäännös teki siten toivuttuaan tuon maailmansodan aikana osakseen saamastaan vihollistensa sorrosta. Jäännökseen kuuluvat järjestäytyivät uudelleen 1919 ja tulivat eläviksi ja yhä toimeliaammiksi ”tämän Valtakunnan hyvän uutisen” saarnaamisessa kaikille kansoille todistukseksi, ennen kuin tämän maailman loppu saapuu Harmagedonissa. Mutta uskonnollisen ”rikkaan miehen” luokka pilkkasi maailman tapahtumain profeetallista merkitystä. Se torjui nykyisen ”Lasaruksen” omaksuman sanoman ja etsi turvaa Valtakunnan ihmistekoisesta korvikkeesta, tuosta turhanpäiväisestä Kansainliitosta. Se ei osoittanut siten toimivansa lainkaan Valtakunnan julistamiseksi ja edistämiseksi. Se osoitti olevansa kuollut ja haudattu Jumalan silmissä, ja hänen tuomionsa, joka oli kirjoitettu ennen muinoin hänen Sanaansa, ilmaiseekin sen kuolleeksi.
TEOKRATIAN ETSIMINEN
16. Milloin Luukkaan 13:27–30 saavuttaa huippunsa? Keitä nämä tulijat ovat?
16 Luukkaan 13:27–30 oleva ennustus on edistynyt kautta koko kristillisen ajan nykyiseen huippukohtaansa. Jeesus kertoi tuossa ennustuksessa siitä ajasta, jolloin ovi suljetaan sellaisten ihmisten edessä, jotka ovat olleet kerran uskonnollisesti etuoikeutettuja, ja sanoi: ”Mutta hän on lausuva: ’Minä sanon teille: en tiedä, mistä te olette. Menkää pois minun tyköäni, kaikki te vääryyden tekijät.’ Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys, kun näette Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin ja kaikkien profeettain olevan Jumalan valtakunnassa, mutta huomaatte itsenne heitetyiksi ulos. Ja tulijoita saapuu idästä ja lännestä ja pohjoisesta ja etelästä, ja he aterioitsevat Jumalan valtakunnassa. Ja katso, on viimeisiä, jotka tulevat ensimmäisiksi, ja on ensimmäisiä, jotka tulevat viimeisiksi.” Kun Rooman keisarin armeijat olivat hävittäneet Jerusalemin v. 70 jKr., niin nämä idästä, lännestä, pohjoisesta ja etelästä tulevat olivat enimmäkseen niitä kaikkiin kansoihin kuuluvia ei-juutalaisia eli pakanoita, jotka hyvä uutinen oli saavuttanut.
17. Mitä merkitsee Aabrahamin, Iisakin, Jaakobin ja kaikkien profeettain näkeminen Jumalan valtakunnassa?
17 Me näimme edellisestä Vartiotornin numerostamme, miten Aabraham, jonka nimi merkitsee ”paljouden isää”, kuvasi Jehova Jumalaa, Aabrahamin luvatun Siemenen Isää. Aabrahamin poika Iisak, joka uhrattiin, kuvasi Jumalan Poikaa, Jeesusta Kristusta, joka täyttää pääasiallisesti Aabrahamin Siemenelle kuuluvan osan koko ihmiskunnan siunaamisessa. Jaakob, Iisakin poika ja Aabrahamin pojanpoika, kuvasi Kristuksen seuraajien seurakuntaa, sillä Jumala ottaa heidät hengelliseksi pojikseen ja osaksi Aabrahamin luvatusta siemenestä. Jaakobin nimi muutettiin Israeliksi, ja nämä israelilaiset ovat hengellisiä, ”Jumalan Israelia”. (Gal. 4:28; 3:26–29; 6:16) Sanat ”kaikki profeetat” tarkoittavat myös hengellisen Israelin seurakuntaa, ”Kristuksen ruumiin” jäseniä. Muinaisia profeettoja käytettiin ennustuksissa esikuvaamaan näitä hengestä siinneitä kristittyjä ja edeltänäyttämään heidän osaansa eli toimintatapaansa. Aabraham, Iisak ja Jaakob ja kaikki profeetat kuvaavat siis yhdessä teokraattista hallitusta. Se, että me näemme heidät ”Jumalan valtakunnassa”, merkitsee sen näkemistä ymmärryksen silmillä, että Jehova, Jeesus Kristus ja hänen hengestä siinneitten seuraajiensa seurakunta muodostaa Jumalan valtakunnan ja että he ovat tässä taivaan valtakunnassa olevia.
18. Mitä merkitsee siis tuleminen ja aterioiminen heidän kanssaan Valtakunnassa?
18 Kun ihmiset tulevat siis kaikilta suunnilta ja aterioivat tuon valtakunnan pöydässä, niin se merkitsee sitä, että nämä uskovat otetaan Valtakunnan perijätovereitten luokkaan ja he nauttivat Valtakunnan totuuksia ja etuja ”Jehovan pöydässä”. Meidän ei tarvitse siis odottaa näkevämme tämän ennustuksen täyttyvän vasta sitten, kun Aabraham, Iisak ja Jaakob ja kaikki profeetat on herätetty kuolleista.
[Alaviitteet]
a Katolinen Douay-käännös kuuluu: ”Ja rikas mieskin kuoli, ja hänet haudattiin helvettiin.” Latinalainen Vulgata ja Roomalaiskatolisen Veljeskunnan käännös vuodelta 1941 sanoo samaten. Monsignor R. A. Knoxin katolinen käännös kuuluu: ”Rikas mies kuoli myös ja sai hautansa helvetissä.” (Luuk. 16:22) Nämä käännökset, jotka sanovat ihmisen saavan hautansa helvetissä, todistavat sen, mitä koko muu Raamattu osoittaa, nimittäin että Raamatun helvetti on ihmiskunnan yleinen hauta, tuonela, kuolleitten eikä elävien olinpaikka. Ilmestyskirjan 20:13, 14 vahvistaa tämän: ”Ja kuolema ja helvetti antoivat kuolleensa, jotka niissä olivat; . . . Ja helvetti ja kuolema heitettiin tulijärveen. Tämä on toinen kuolema.” (Ilm. 20:13, 14, Dy, Ak) Dominikaanimunkki F. A. Spencerin katolinen käännös sanoo tässä: ”Ja Kuolema ja Hauta antoivat ne kuolleet, jotka olivat niissä, . . . Ja Kuolema ja Hauta heitettiin Tulijärveen. Tämä on toinen kuolema – Tulijärvi.” Näiden roomalaiskatolisten auktoriteettien itsensä vertaileminen toisiinsa todistaa, että Raamatun helvetti on ihmiskunnan yleinen hauta, ilman että meidän tarvitsee todistella asiaa sen enempää.
Jokainen rehellinen ja rohkea ihminen voi saada laveamman vertailun avulla selville, että missä Douay-käännös puhuu ”helvetistä” Heprealaisissa Kirjoituksissa, siinä sanoo Kuningas Jaakon käännös ”hauta”. Amerikkalainen standardikäännös ilmaisee, että heprealainen alkutekstin sana on kaikissa näissä kohdissa ”sheol”, kun taas kreikkalainen Septuaginta-käännös käyttää sanaa ”hades”. Kukaan helvetintulen puolesta intoileva ei voi todistaa tätä vääräksi. Nyt voit ymmärtää, miksi Aamoksen 9:2 (KJ) sanoo: ”He kaivautuvat helvettiin.”
b Kukaan ei voi lainata Psalmia 116:3 todistukseksi siitä, että sheolissa, hadeksessa eli helvetissä vaivattaisiin sieluja, vaikka siinä sanotaankin: ”Kuoleman murheet ympäröivät minut, ja helvetin tuskat tarttuvat minuun; minä kohtasin ahdistusta ja surua.” (KJ) Toiset raamatunkäännökset sanovat tässä kohdassa näin: ”tuonelan ahdistukset” (suom. käänn.); ”sheolin tuskat” (As); ”sheolin vaivat” (Ak); ”helvetin vaarat” (Dy); ja Monsignor Knoxin käännös kuuluu: ”haudan kauhut”. (Ps. 114:3, Knox) Tuskat ja vaivat eivät olleet itsessään sheolissa eli helvetissä, vaan psalminkirjoittaja oli sheoliin, helvettiin eli hautaan joutumisen vaarassa ja kauhussa. Psalminkirjoittaja esikuvasi tässä Jeesusta Kristusta siinä tuskassa, missä hän oli Getsemanen puutarhassa sinä yönä, jona hänet petettiin. Oliko Jeesus helvetin tuskien ja vaivojen vaarassa? Ei. Olihan hän Jumalan pyhien eli kuuliaisten päämies, joka ansaitsi Jumalan laupeuden. (Ps. 16:10; 2. Sam. 22:6) Jeesus meni helvettiin, mutta ei vaivattavaksi ikuisesti kirjaimellisessa tulessa ja tulikivessä maan keskustassa. Hänen sieluaan eli elämäänsä ei jätetty helvettiin, vaan herätettiin sieltä kolmantena päivänä hänen kuolemansa jälkeen.
Se selittää, miksi profeetallinen 116. Psalmi jatkaa: ”Silloin minä huusin Jehovan nimeä avukseni: ’Oi, Jehova, minä anon sinua, vapauta minun sieluni.’ Palaja lepoosi, sieluni, sillä Jehova on menetellyt ylevämielisesti sinun kanssasi. Sillä sinä olet vapauttanut minun sieluni kuolemasta [ei iankaikkisesta vaivasta], silmäni kyynelistä ja jalkani lankeamasta. Kallis on Jehovan silmissä hänen pyhiensä kuolema.” (Ps. 116:4, 7, 8, 15, As) Niinkuin Joona pääsi pois ”helvetin vatsasta” (KJ), kalan vatsasta, kolmantena päivänä, niin Jeesuskin pääsi pois kirjaimellisesta Raamatun helvetistä. Joona ei kuvannut valaan vatsassa Jeesusta missään helvetin vaivassa. (Joona 2:1–3) Se ”Joonaan merkki”, mikä piti Jeesuksen sanojen mukaan annettaman israelilaisille, siis ”rikkaan miehen” luokallekin, oli Jeesuksen oma ylösnousemus kuolleista ja helvetistä kolmantena päivänä. – Matt. 12:38–41; 16:1–4.
Raamatun sopusointuinen totuus esittää sen tähden vastaansanomattomasti ja järkkymättömästi, että sheol, hades eli helvetti on ihmiskunnan yleinen hauta, eikä siellä vaivata lainkaan ihmissieluja tulessa.
c Apt. 4:1–3; 5:17, 18, 24, 25; 7:54–58; 26:9–14; 13:45, 50; 17:5, 6, 13; 18:12, 13; 21:27–32, 35; 22:22, 23; 1. Tess. 2:15, 16.