Sananlaskujen kirja – paljon viisautta vähin sanoin
ONKO elämäsi vailla ongelmia ja pettymyksiä? Harvat voisivat sanoa elämästään siten. Ja ponnistelut ongelmien ratkaisemiseksi tuottavat usein päinvastaisia tuloksia ja jättävät ihmiset vain entistä suurempiin vaikeuksiin. Onko olemassa mitään tietolähdettä, jonka puoleen ihmiset voivat luottavaisesti kääntyä saadakseen aikaan korjausta asioihinsa?
Erikoisen hyvää opastusta on saatavissa Sananlaskujen kirjasta. Vaikka kirja on kirjoitettu Lähi-idässä yli 2 500 vuotta sitten, Sananlaskujen sisältämät lyhyet elämänohjeet soveltuvat kaikkiin ihmisiin ja ovat edelleen ajankohtaisia.
Raamattu ilmaisee, että useimmat sananlaskut ovat kuningas Salomon laatimia. (Sananl. 1:1; 10:1; 25:1) Vaikkei Raamatun kertomus sanokaan suoraan, että Salomo kirjoitti ne, niin se voimakkaasti viittaa siihen. Se sanoo, että hän puhui tuhansia sananlaskuja ja että hän ”mietti ja tutki perusteellisesti voidakseen panna paljon sananlaskuja järjestykseen”. – 1. Kun. 4:32; Saarn. 12:9; UM.
Tämän Raamatun kirjan ilmaisutyyli on heprealaista runoutta, joka ei muodostu loppusoinnutetuista jakeista vaan rinnakkaisajatuksista. Hyvin usein rinnakkaiset säkeet muodostavat vastakohdan, kuten esimerkiksi Sananlaskujen 10:28:ssa, jossa sanotaan: ”Vanhurskasten odotus koituu iloksi, mutta jumalattomien toivo hukkuu.” Toisissa tapauksissa rinnakkaiset ilmaukset ovat samamerkityksisiä, kuten todetaan Sananlaskujen 18:15:n sanoista: ”Tietoa hankkii ymmärtäväisen sydän, tietoa etsii viisasten korva.”
YLEVÄ TARKOITUS
Sananlaskujen kirjan tarkoitus selitetään aivan sen alussa, josta luemme: ”Salomon, Daavidin pojan, Israelin kuninkaan, sananlaskut, viisauden ja kurin oppimiseksi, ymmärryksen [”syvämerkityksisten”, The Jerusalem Bible] sanojen ymmärtämiseksi, taitoa tuovan kurin, vanhurskauden, oikeuden ja vilpittömyyden saamiseksi, mielevyyden antamiseksi yksinkertaisille, tiedon ja taidollisuuden nuorille.” – Sananl. 1:1–4.
Sananlaskujen kirja esittää paljon neuvoja nuorille, ”kokemattomille” (UM) ihmisille, joiden sydän on avoin kaikenlaisille vaikutuksille ja jotka helposti johdetaan harhaan. Heidän täytyy oppia arvostamaan ”viisautta”, johon sisältyy asiaintilan näkeminen sellaisena kuin se todellisuudessa on ja se, että osaa panna tämän tiedon käytäntöön. ”Kuri” on myös tarpeellista sekä itsehillintänä että toisten määräämänä rangaistuksena. – Sananl. 1:1–4; 2:7, 10–13; 4:1, 5–7, 13.
Sananlaskut antavat erikoisesti apua mielenkykyjen kehittämiseksi oikealla tavalla. Ne kannustavat usein hankkimaan syvällistä ymmärrystä ja ”mielevyyttä”, ts. asiantuntemusta ja tervettä arvostelukykyä kaikilla elämän aloilla. (Sananl. 1:4; 8:5) Tällainen kasvatus ei pääty koskaan. ”Viisas kuulkoon ja saakoon oppia lisää, ja ymmärtäväinen hankkikoon elämänohjetta ymmärtääkseen sananlaskuja ja vertauksia, viisasten sanoja ja heidän ongelmiansa [arvoituksiansa, UM].” (Sananl. 1:5, 6) Raamatun sananlaskuissa esiintyy usein arvoituksellisia sanontoja ja ”arvoituksia”, jotka ovat selvittämistä vaativia hämmentäviä, visaisia lausuntoja. Niiden ymmärtäminen vaatii aikaa ja miettimistä. Sananlaskujen runsas viisaus on vain niiden saatavissa, jotka haluavat kaivautua siihen. Tämä käy ilmi Sananlaskujen 2:1–5:n sanoista:
”Poikani, jos sinä otat minun sanani varteen ja kätket mieleesi minun käskyni, niin että herkistät korvasi viisaudelle ja taivutat sydämesi taitoon – niin, jos kutsut ymmärrystä ja ääneesi huudat taitoa, jos haet sitä kuin hopeata ja etsit sitä kuin aarretta, silloin pääset ymmärtämään Herran pelon ja löydät Jumalan tuntemisen.”
Tarkastelkaamme muutamia esimerkkejä niistä viisaista neuvoista, joita Sananlaskujen kirjasta on saatavissa.
MITÄ JUMALA VIHAA
Ihmiset, jotka haluavat tietää mikä on oikein ja väärin kohtaavat hämmentävän paljon erilaisia mielipiteitä. Sananlaskut voivat auttaa hämmentävän tilanteen selvittämisessä. Esimerkiksi seuraavista neljästä lyhyestä jakeesta saamme tietää, mitä asenteita ja niitä vastaavia tekoja Jumala vihaa:
”Näitä kuutta Herra vihaa, ja seitsemää hänen sielunsa kauhistuu: ylpeitä silmiä, valheellista kieltä, käsiä, jotka vuodattavat viatonta verta, sydäntä, joka häijyjä juonia miettii, jalkoja, jotka kiiruusti juoksevat pahaan, väärää todistajaa, joka valheita puhuu, ja riidan rakentajaa veljesten kesken.” – Sananl. 6:16–19.
Raamatunkirjoittajat käyttävät monta kertaa mainitun luvun korottamista seuraavaksi korkeampaan. (Job 5:19; 33:29; Sananl. 30:15, 16, 18, 19, 21–31; Jes. 17:6; Aam. 1:3, 6, 9, 11, 13; 2:1, 4, 6) Sananlaskujen 6:16–19:ssä mainittuja lukuja ei ole aiheellista ymmärtää kirjaimellisesti ikään kuin siinä sanottaisiin, että Jumala vihaa vain kuutta tai seitsemää asiaa. Seitsemän luokkaa ovat perusluokkia ja kattavat kaikentyyppiset väärät teot. Kuusi ensimmäistä kiinnittävät huomion kolmeen väärintekemisen luokkaan – väärintekemiseen ajatuksissa (”ylpeät silmät”, ”sydän, joka häijyjä juonia miettii”), sanoissa (”valheellinen kieli”, ”väärä todistaja, joka valheita puhuu”) ja teoissa (”kädet, jotka vuodattavat viatonta verta”, ”jalat, jatka kiiruusti juoksevat pahaan”). Erityisen vihattava on seitsemäs mainittu ihmistyyppi. Hän nauttii suuresti riidan aiheuttamisesta ihmisten kesken, jotka muutoin olisivat rauhassa keskenään. Lisäys kuudesta seitsemään viittaa siihen, että ihmiset jatkuvasti lisäävät pahoja tekojaan.
Kun ihminen oppii ymmärtämään, että Luoja pitää ylpeyttä, juonittelua ja valehtelemista yhtä pahana kuin verenvuodatusta ja muita väkivallantekoja, niin sen pitäisi saada hänet tekemään ratkaisevia muutoksia. Siitä ovat seurauksena paremmat suhteet toisten kanssa ja suurempi ilo jokapäiväisessä elämässä.
VIHAN VOITTAMINEN
Ihmiset kärsivät erittäin usein tuskaa hillitsemättömän vihan takia. Jotkut ehkä ajattelevat, että raivostuminen on todistus voimasta, mutta Jumalan sana esittää aivan vastakkaisen näkökannan: ”Pitkämielinen on parempi kuin sankari, ja mielensä hillitseväinen parempi kuin kaupungin valloittaja.” (Sananl. 16:32) Vaikka sotilaat, jotka valloittavat kaupungin, ilmaisevat suurta rohkeutta, niin mielen hillitseminen vaatii vielä enemmän voimaa ja rohkeutta.
Kuinka ihminen voi oppia hillitsemään mielensä? Sananlaskut esittävät seuraavat ohjeet:
”Älä rupea pikavihaisen ystäväksi äläkä seurustele kiukkuisen kanssa, että et tottuisi hänen teihinsä ja saattaisi sieluasi ansaan.” – Sananl. 22:24, 25.
”Leppeä vastaus taltuttaa kiukun, mutta loukkaava sana nostaa vihan.” – Sananl. 15:1.
”Alottaa tora on päästää vedet valloilleen; herkeä, ennenkuin riita syttyy.” – Sananl. 17:14.
Kaikissa näissä neuvoissa kannustetaan pakenemaan vihaa nostattavia tilanteita heti alussa. Syy siihen esitetään osuvasti seuraavissa sanoissa: ”Jos ylpeilit – olipa se houkkamaisuutta tai harkittua [”jos olet hautonut juonta mielessäsi”, An American Translation] – niin laske käsi suullesi. Sillä maitoa pusertamalla saa voin, nenää pusertamalla saa veren, ja vihoja pusertamalla saa riidan.” – Sananl. 30:32, 33.
Kaikki ihmiset ovat joskus tyhmyyttään taipuvaisia korottamaan itseään. He saattavat esittää kohtuuttomia vaatimuksia toisille tai kenties sanoa tai tehdä jotakin loukkaavaa. Silloin ihmisen pitäisi ’laskea käsi suulleen’, pidättyä sanomasta tai tekemästä lisää sellaista, mikä voisi ärsyttää enemmän loukattua. Niin kuin voin valmistaminen vaatii kirnuamista ja verenvuoto nenästä edellyttää tavallisesti nenän puristamista tai nenään lyömistä, niin täysi riitakin syntyy vain silloin, kun asianomaiset päästävät vihantunteensa täysin valloilleen ja kiihottavat toisiaan jatkuvasti raivoon.
KARTA LAISKUUTTA
Sananlaskujen kirja suosittelee ahkeraa työntekoa ja vastustaa laiskuutta. Henkeytetty kirjoittaja sanoo: ”Laiska sanoo: ’Ulkona on leijona; tappavat vielä minut keskellä toria’.” (Sananl. 22:13) Työntekoa välttääkseen laiska ihminen keksii mielikuvituksellisia tekosyitä, kuten väitteen, että kaupunkiin on tullut leijona, joka saattaisi tappaa hänet, jos hän menee ulos. Kolme muuta sananlaskua korostaa sitä, millainen vaikutus työntekoon haluttomalla on itseensä ja toisiin:
”Laiskan sielu haluaa, saamatta mitään, mutta ahkerain sielu tulee ravituksi.” – Sananl. 13:4.
”Syksyllä ei laiska kynnä; elonaikana hän tyhjää tapailee.” – Sananl. 20:4.
”Mitä hapan hampaille ja savu silmille, sitä laiska lähettäjillensä.” – Sananl. 10:26.
KURIN TARVE
Koska ihmiset ovat epätäydellisiä ja taipuvaisia valitsemaan helpoimman menettelyn, useimmat ihmiset kaihtavat kuria. Sananlaskujen kirja suosittelee erilaista asennetta ja sanoo: ”Tuo sydämesi kuritettavaksi ja korvasi taidon sanojen ääreen.” (Sananl. 23:12) Kurittaminen tarkoittaa tässä sekä itsehillintää että toisten antamaa oikaisua. Sitä annetaan usein ”taidon [tiedon, UM] sanojen” välityksellä, ts. lausunnoilla, jotka joku tietävä ihminen on esittänyt ja jotka ovat omiaan antamaan tietoa toisille. Joskus kuitenkin tarvitaan lujempaa kuria kuin vain sanoja. ”Mustelmat ja haavat puhdistavat pahantekijän, lyönnit puhdistavat sydämen kammiot.” (Sananl. 20:30) Oikeassa hengessä vastaanotettu luja kuri ei ainoastaan ehkäise väärinteoista vaan antaa myös ihmisille vaikuttimen parempaan suuntaan johtavien sisäisten muutosten tekemiseen.
Siitä, miten vanhempien tulisi kurittaa lapsiaan, luemme: ”Älä kiellä poikaselta kuritusta, sillä jos lyöt häntä vitsalla, säästyy hän kuolemasta. Vitsalla sinä häntä lyöt, tuonelasta hänen sielunsa pelastat.” (Sananl. 23:13, 14) ”Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan; mutta joka häntä rakastaa, se häntä ajoissa kurittaa.” – Sananl. 13:24.
Kuria annettaessa täytyy tietysti aina ilmaista itsehillintää eikä sitä saa antaa vihanpuuskassa. Aina ei ole myöskään tarpeellista käyttää ruumiillista rangaistusta. Lukemattomissa tapauksissa riittävät pelkästään muutamat viisaat neuvonsanat. ”Nuhde pystyy paremmin ymmärtäväiseen kuin sata lyöntiä tyhmään.” – Sananl. 17:10.
KARTA SUKUPUOLISTA MORAALITTOMUUTTA
Sananlaskujen kirja tuomitsee sukupuolisen moraalittomuuden. Harkitse esimerkiksi seuraavia varoituksen sanoja:
”Käsky on lamppu, opetus on valo, ja kurittava nuhde on elämän tie, että varjeltuisit pahasta naisesta, vieraan vaimon liukkaasta kielestä. Älköön sydämesi himoitko hänen kauneuttaan, älköönkä hän sinua katseillaan vangitko. Sillä porttonaisen tähden menee leipäkakkukin, ja naitu nainen pyydystää kallista sielua.” (Sananl. 6:23–26)
Moraalittomiin sukupuolisuhteisiin lankeavat usein köyhtyvät. Ne, jotka etsivät sukupuolinautintoa ”porttonaisen” kanssa tai jotka muutoin harjoittavat haureutta, joutuvat ehkä maksamaan siitä myös terveytensä menettämisellä, kun he saavat tuskallisia ja lamauttavia sukupuolitauteja. Vaara on vielä suurempi, kun joku haluaa intiimeihin suhteisiin jonkun toisen aviopuolison kanssa. Avionrikkoja saattaa vaaraan salaisen kumppaninsa ”kalliin sielun” eli elämän. Tästä henkeytetty raamatunkirjoittaja sanoo edelleen:
”Voiko kukaan kuljettaa tulta helmassaan, puvun häneltä palamatta? Voiko kukaan kävellä hiilloksella, jalkain häneltä kärventymättä? Samoin käy sen, joka menee lähimmäisensä vaimon luo: ei jää rankaisematta kukaan, joka häneen kajoaa. . . . Joka vaimon kanssa avion rikkoo, on mieletön; itsensä menettää, joka niin tekee. Hän saa vaivan ja häpeän, eikä hänen häväistystään pyyhitä pois. Sillä luulevaisuus nostaa miehen vihan, ja säälimätön on hän koston päivänä [sitä vastaan, joka on tehnyt aviorikoksen hänen vaimonsa kanssa]. Ei hän huoli mistään lunastusmaksusta, ei suostu, vaikka kuinka lahjaasi lisäät.” (Sananl. 6:27–35)
Aviollinen uskottomuus voi aiheuttaa kysymyksessä oleville yksilöille ja perheille korvaamatonta vahinkoa.
VARO ’MAKEAA ELÄMÄÄ’
Kautta historian lukemattomien ihmisten elämän päätavoitteena on ollut nautinnonhalu. Vaikkei Raamattu kielläkään pitämästä hauskaa, se korostaa tarvetta hankkia tasapainoisempi näkemys huvittelusta. ”Jos hunajata löydät, syö kohtuudella, ettet kyllästyisi siihen ja sitä oksentaisi.” (Sananl. 25:16) Niin kuin kirjaimellisen hunajan liikasyönti voi tehdä ihmisen ruumiillisesti sairaaksi, niin myös liiallinen antautuminen nautintoihin keskittyvään ’makeaan elämään’ voi johtaa ruumiilliseen ja myös hengelliseen sairauteen. Lisäksi liian suuren painon paneminen nautinnoille johtaa usein surkeaan köyhyyteen. ”Puutteen mieheksi päätyy riemujen rakastaja, eikä rikastu se, joka viiniä ja öljyä rakastaa.” – Sananl. 21:17.
Entä mitä on sanottava päätöksestä koota varallisuutta? Sananlaskujen kirja varoittaa siitä, etteivät rikkaudet ole luotettavia ja että ne voivat hävitä yhtäkkiä. Me luemme: ”Älä näe vaivaa rikastuaksesi, lakkaa käyttämästä ymmärrystäsi siihen. Kun silmäsi siihen [varallisuuteen] lentävät, on rikkaus mennyttä; sillä se saa siivet kuin kotka, joka lentää taivaalle.” (Sananl. 23:4, 5) Koska suuret omaisuudet voidaan menettää äkkiä huonon asiainhoidon tai aavistamattomien olosuhteitten vuoksi, niin Raamattu kehottaa ihmisiä suuntaamaan ponnistuksensa johonkin luotettavampaan kuin rikkauksien tavoittelemiseen. Kiinnitä tarkkaa huomiota seuraavaan neuvoon:
”Tiedä tarkoin, miltä pikkukarjasi näyttää; pidä huoli laumoista. Sillä eivät aarteet säily iäti; ja pysyykö kruunukaan polvesta polveen? Kun heinä on mennyt ja tuore äpäre tulee näkyviin ja ruoho on koottu vuorilta, on sinulla karitsoita puvuksesi ja vuohipukkeja pellon ostohinnaksi ja vuohenmaitoa kyllin ravinnoksesi, perheesi ravinnoksi ja palvelijatartesi elatukseksi.” – Sananl. 27:23–27.
Aineellinen varallisuus (”aarteet”) ja huomattava asema (”kruunu”) eivät takaa todellista turvallisuutta. Johonkin liiketoimeen uhrattu aika, ponnistelu ja raha menevät usein hukkaan hankkeen epäonnistumisen takia. Odottamattomat tapahtumat voivat usein saada sekä varallisuuden että kunnioitetun aseman yhtäkkiä häviämään. Toisaalta ne ponnistelut, jotka uhrataan karjasta huolehtimiseen, eivät johda omistajan omaisuuden vähenemiseen vaan tavallisesti sen lisääntymiseen. Jumala antaa runsaasti ”ruohoa” kotieläinten ruokkimista varten. Kautta ihmishistorian ahkera huolenpito karjasta on osoittautunut luotettavammaksi ravinnon, vaatteiden ja tulojen hankkimiskeinoksi kuin rikkaus tai huomattava asema. Siitä johtuu viisas neuvo: ”Tiedä tarkoin, miltä pikkukarjasi näyttää.” Näihin sanoihin sisältyvää periaatetta voidaan soveltaa ahkeraan työntekoon millä tahansa luotettavalla ammattialalla nykyään.
Vaikka Sananlaskujen kirja kirjoitettiinkin tuhansia vuosia sitten, se sisältää vertaansa vailla olevia ohjeita nykyään eläville ihmisille. Lue näitä henkeytettyjä sanoja säännöllisesti. Harkitse niiden opetuksia. Vaikka jokaisessa sananlaskussa on vain muutama sana, niiden suuri viisaus voi tehdä elämäsi pysyvästi turvalliseksi ja onnelliseksi.