Hyvyyttä tulee ilmaista

”Jumala tuo kaikki teot tuomiolle, joka kohtaa kaikkea salassa olevaa, olkoon se hyvää tai pahaa.” – Saarn. 12:14.

 1. a) Kenen käyttäytymisohje tulee täyttää 5. Moos. 12:28:n mukaan, ja miten tämä on sopusoinnussa Saarn. 12:14:n kanssa, mikä nähdään yllä? b) Mitä tämä vaatii, jotta ilmaistaisiin hyvyyttä? c) Miten Fil. 4:9 vahvistaa tämän?

JEHOVA JUMALAN kansalleen muinaisina päivinä välittämiin käskyihin kuuluvat seuraavat sanat: ”Noudata ja tottele kaikkia näitä sanoja, jotka minä sinulle annan, että menestyisit, sinä ja sinun lapsesi sinun jälkeesi, ikuisesti, kun teet sitä, mikä on hyvää ja oikeata Herran, sinun Jumalasi, silmissä.” (5. Moos. 12:28) Vaatiiko tämä todella sen tekemistä, mikä miellyttää Jumalaa? Ilmeisesti se ei merkitse ainoastaan siitä puhumista, mikä on oikein, vaan pikemminkin sen tekemistä, mikä on oikein. Edellisessä kirjoituksessa mainittujen periaatteitten sovellutuksen kannalta katsoen se merkitsee todellisuudessa hyvyyden hedelmän tuottamista. Eräs Jumalan kristitty palvelija esitti saman asian täten: ”Mitä myös olette oppineet ja saaneet ja minulta kuulleet ja minussa nähneet, sitä tehkää, niin rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne.” (Fil. 4:9) Niin, juuri sitä tekemällä ja sitä soveltamalla hyvyyttä todellisuudessa ilmaistaan. Muuten ei hyvyyttä ilmaista; se on kätkössä.

 2. Mitä pulmia ja vastakohtaisuuksia tulee tarkastella lähinnä?

² Tässä tarkastellaan edellä olevan hengessä eräitä pulmia, jotka tulevat elämässä kaikkien eteen eri tavoilla ja eri asteisina. Kuten hyvyys on pahuuden vastakohta, niin kussakin seuraavista pulmista ovat menettelytavat vastakkaiset. Hyvä menettely tuottaa kunniaa Jehovalle, edistää hänen Valtakunnan etujaan, vaikuttaa muiden ihmisten hyvinvoinniksi ja lujittaa yhä enemmän hyvää suhdettamme Jehovaan.

KRISTITYT SANOVAT TOTUUDEN

 3. Mikä on yksi todistus siitä, että henkilö on kristitty?

³ Tässä on kysymyksessä totuuden ja valheen vastakkaisuus. Tosi kristityt sanovat totuuden. Totuudenmukaisuus on yksi todistus siitä, että henkilö on kristitty.

 4. a) Esitä eri näkökohtia valheista ja valehtelemisesta. b) Mikä on Jehovan ja Raamatun näkökanta? c) Miten tärkeä on rehellisyys?

⁴ On myönnettävä, ettei ihmisten keskuudessa yleensä pidetä valehtelemista erikoisen moitittavana ja vältettävänä. Sanovatpa jotkut, että täytyy välttämättä valehdella menestyäkseen ja tehdäkseen suhteensa toisiin miellyttäviksi tai edes siedettäviksi. Jotkut puhuvat valheita suojeltautuakseen rangaistukselta, kun ovat tehneet sellaista, mikä on väärin, tai välttyäkseen vaikeudelta, epämukavuudelta tai moitteelta. Valhe liittyy sovitteluun ja nuhteettomuuden puutteeseen. Valehteleminen on pelkurin ja laupeudettoman merkki. Jehova Jumala vihaa valheita ja valehtelijoita. (Sananl. 6:16–19) Raamattu opettaa, että suora, rehellinen ihminen pelkää Jehovaa, ja epärehelliset valehtelevat ihmiset halveksivat kaikkivaltiasta Jumalaa. (Sananl. 14:2) Rehellisyys on välttämätön hyvän hengen hedelmän tuottamiselle ja myös, kuten edellä olemme nähneet, sille, että ”kaikkinainen hyvyys ja vanhurskaus ja totuus on valkeuden hedelmä”. – Ef. 5:9.

 5. Mikä kasvatusjärjestelmän vika saatetaan huomioomme?

⁵ Opettaako sinun maasi kasvatusjärjestelmä ihmisiä puhumaan totta? Tämä kysymys on aiheellinen, kun otamme huomioon Yhdysvaltain korkeakouluista julkaistun selostuksen: ”[Epärehellisten työntekijöitten] pulma johtuu osaksi siitä, etteivät korkeakoulumme ja yliopistomme ole juurruttaneet opiskelijoihinsa luotettavuuden ja siveellisyyden mittapuita eivätkä tarkoituksenmukaisia moraaliarvoja. Liian monet loppututkinnon suorittaneet astuvat teollisuuden alalle saavuttaakseen arvovaltaa ja pikaista taloudellista menestystä välittämättä paljoakaan tai yhtään moraalisista ja eetillisistä näkökohdista. Nämä ihmiset etupäässä syyllistyvät liiketoimiin, joihin liittyy eturistiriitoja, inventaariväärennöksiä, liikesalaisuuksien varkauksia, lahjuksia, vilpillistä hinnoittelua omaksi eduksi ja asiapapereiden ja tiliselostusten väärentämistä.” – Advance, heinä-elokuu 1963.

 6. Mikä rohkaisu annetaan totuutta rakastavalle ihmiselle?

⁶ Jos inhoat valheita ja valehtelua, niin voit olla varma, että sinulla on oikea näkemys. Ei tarvitse valehdella. Kristityt toteavat, että on välttämättä puhuttava totta. Vaikka joku olisikin valehdellut, niin hän voi muuttua. Ihminen voi sovittaa sen, että on valehdellut, koska Jehova ilmoittaa meille suuressa rakkaudessaan: ”Laupeudella ja uskollisuudella rikos sovitetaan, ja Herran pelolla paha vältetään.” (Sananl. 16:6) Rohkaistu siis täysin olemaan totuudenmukainen riippumatta siitä, miten muut saattavat menetellä. Totuudenmukaisuus on oikea tie, elämään ja siunauksiin johtava tie, rakkaudellinen ja hyödyllinen tie. Se on kristillinen tie, mitä Raamattu opettaa, ja vaatii muistamaan suurenmoista Luojaamme.

KRISTITYT EIVÄT VARASTA

7–9. Mainitse ydinkohdat varastamista koskevasta selonteosta.

⁷ Varastaminen käy käsi kädessä valehtelemisen kanssa. Samassa julkaisussa, josta edellä oleva koululaitosten laiminlyöntiä koskeva lainaus on otettu, on seuraava selostus: ”Vakuutusyhtiön tilastot osoittavat, että 25 prosenttia kaikista työntekijöistä varastaa jossain määrin, aina kun he ajattelevat, ettei sitä huomattaisi. Muihin 50 prosenttiin vaikuttavat heidän edessään olevat hyvät ja huonot esimerkit. . . . valvovat ja toimeenpanevat [työntekijät] varastavat yli neljä miljoonaa dollaria [13 milj. mk] käteistä ja tavaraa työnantajiltaan joka työpäivä. Tänä vuonna tällaiset varkaudet saavuttavat yli miljardin dollarin [3 mrd. mk:n] tähtitieteellisen summan.

⁸ ”Kauppatavaroita varastetaan seitsemän kertaa enemmän kuin rahaa. Useamman kuin 250 liikkeen on lopetettava petosten takia toimintansa joka vuosi. . . . Lahjukset, vastakkaisten etujen ajamiset ja liikesalaisuuksien varkaudet ovat laajalle levinneitä. Pettäminen urakkatyössä ansioiden lisäämiseksi on yleistä.

⁹ ”Juuri esitettyjen tappioitten lisäksi vielä suurempia summia valuu hukkaan sen takia, että tekeydytään sairaaksi työssä, väärennetään työtodistuksia, romua ja vahingoittunutta tavaraa poistetaan sopimattomasti, työaikanormeihin on liitetty laittomia viivytyksiä eikä ole toteutettu vahvistettuja normeja. Nämä tappiot kätkeytyvät liiketoiminnan kustannuksiin. Ne ovat tappioita, joita kirjat eivät näytä.”

10. a) Mikä tuottaa kunniaa Jehovalle? b) Miten Room. 2:19–21 esittää asian jokaiselle rehellisyyttä harjoittavalle?

¹⁰ Varastaminen tai tietoinen varastetun omaisuuden ostaminen ei tuota kunniaa Jehovalle, vaan toisten omistusoikeuksien tunnustaminen on hyvä menettely, jota kristityn täytyy noudattaa. Raamattu esittää kysymyksen kristityille tällä tavalla: ”Ja luulet kykeneväsi olemaan sokeain taluttaja, pimeydessä olevien valkeus, ymmärtämättömien kasvattaja, alaikäisten opettaja, sinulla kun laissa on tiedon ja totuuden muoto: niin sinäkö, joka toista opetat, et itseäsi opeta; joka julistat, ettei saa varastaa, itse varastat.” – Room. 2:19–21.

KRISTITYT OVAT LAINKUULIAISIA

11. a) Kenelle ja mille kristittyjen täytyy osoittaa ensisijaista tottelevaisuutta? b) Mitä muuta tottelevaisuutta heiltä vaaditaan? c) Miten kristillinen lainkuuliainen käytös on hyvä?

¹¹ Raamattu vaatii tottelevaisuutta kaikenikäisiltä kristityiltä ja kaikissa olosuhteissa. Ollen ensi sijassa velvolliset tottelemaan Jehova Jumalaa ja hänen Sanaansa sekä lakiaan kristittyjen täytyy osoittaa tottelevaisuutta kodissa, koulussa ja hallitusviranomaisille vastoin sitä laittomuuden henkeä, mikä vallitsee kautta maailman kansoissa. Laillisuus tuottaa hyvää hedelmää ja kunniaa Jehova Jumalalle. Raamattu sanoo lapsista: ”Lapset, olkaa vanhemmillenne kuuliaiset kaikessa, sillä se on otollista Herrassa.” Samassa yhteydessä sanotaan isille: ”Isät, älkää kiihoittako lapsianne, etteivät he kävisi aroiksi.” (Kol. 3:20, 21) Parhaat kansalaiset tottelevat Jumalaa, asettavat hänen käskynsä ensimmäisiksi, ovat lainkuuliaisia ja aitoja kristittyjä. He kieltäytyvät osallistumasta kapinoihin hallituksia vastaan, roskaväen toimintaan, ryöstöön, henkilökohtaiseen vahingoittamiseen tai minkäänlaiseen väkivaltaan. Heidän aseensa ovat hengellisiä, ja niitä käytetään kaikkien hyväksi ja sen Jumalan ylistykseksi, jota he muistavat. – Ef. 6:10–18.

KRISTITYT OVAT KUNNIOITTAVIA

12. a) Vertaa kunnioittavuutta röyhkeyteen. b) Kumpi on välttämätön hyvän hedelmän tuottamiseksi?

¹² Kunnioitus on läheistä sukua tottelevaisuudelle ja lainkuuliaisuudelle. On tärkeätä, että ymmärrät kristityn aseman tässä suhteessa, koska maailmassa ilmenee niin paljon röyhkeyttä. Kunnioittavuus on röyhkeyden vastakohta. Röyhkeän itserakas koppava henkilö on ylpeä ja ylenkatseellinen, usein raaka käytöksessään ja puheessaan. Hän on mahdikas ja karkean epäkohtelias lähimmäistään kohtaan ja ennen kaikkea Jehova Jumalaa kohtaan. Röyhkeys on todellisuudessa eräs väärän uskonnon muoto: demonien palvontaa suuren Luojan palvonnan vastakohtana. ”Sillä tottelemattomuus on taikuuden syntiä, ja niskoittelu on valhetta ja kuin kotijumalain palvelusta. Koska sinä olet hyljännyt Herran sanan, on myös hän hyljännyt sinut, etkä sinä enää saa olla kuninkaana.” (1. Sam. 15:23) Röyhkeys on yksi niistä asioista, joita Jehova vihaa, ”hänen sielunsa kauhistuu: ylpeitä silmiä”. (Sananl. 6:16, 17) Kunnioitus ja kunnioittavuus sekä kunnoitettavuus ovat Jumalan valon ja hengen hyvän hedelmän ilmaumia ja sopivia, itse asiassa välttämättömiä kristityille. Miten erinomaista onkaan olla kunnioittavien ihmisten seurassa!

PUHTAUS ILMAISEE HYVYYTTÄ

13. Millä tavoilla puhtaus ilmaisee hyvyyttä?

¹³ Kristityt ilmaisevat puhtautta kaikin eri tavoin, joilla tätä hyvää ominaisuutta voidaan ilmaista. Pyhä Raamattu, joka opastaa kristittyjä, vaatii heitä tekemään siten. Puhtaus on välttämätön puheessa, olemuksessa, asuinpaikassa ja luonnollisesti käytöksessä. Kaikilla näillä tavoilla puhtaus on epäpuhtauden vastakohta. ”Älkää koskeko saastaiseen; . . . puhdistautukaa, te Herran aseenkantajat.” (Jes. 52:11) On hyvä, että Raamattu tekee puhtauden vaatimuksen selväksi, koska kaikenlainen epäpuhtaus on vallalla ja kuuluu osana sen ajan merkkiin, jossa elämme.

14. Miksi puheen tulee olla puhdasta?

¹⁴ Ihmisten puhe on usein turmeltunutta, epäpuhdasta, epäpyhää, säädytöntä ja ruokotonta. Kristityt tietävät, että puhekyky on Jumalan lahja, ja taito käyttää täten ääntä on suuri siunaus. He haluavat kunnioittaa Jumalaa huulillaan eivätkä häpäistä häntä. – Hepr. 13:15.

15. Mikä on hyvä a) itse henkilön, b) kodin suhteen?

¹⁵ Kristityt yrittävät pitää ruumiinsa puhtaana, ja vaikkei Raamattu vaadi kalliita vaatteita, niin kaikkien saatavissa olevat puhtaat vaatteet sopivat kristitylle. Samaa voidaan sanoa asunnosta. Hyvin vaatimattomat kodit voivat olla siistejä ja puhtaita ja järjestyksessä ja siten sopivia ei ainoastaan niiden asuttaviksi, jotka palvelevat Jumalaa, vaan myös ihmisryhmien käytettäviksi säännöllisessä raamatuntutkistelussa. Varakkaat voivat olla puhtaita tai epäpuhtaita puheeltaan, mieleltään ja käytökseltään. Köyhät voivat olla epäpuhtaita tai puhtaita henkilökohtaisesti, asunnoissaan, puheessa, mieleltä, käytökseltä ja sydämeltään. Raamattu vaatii kristittyä noudattamaan puhtautta. Tämän sopivaisuus nähdään helposti.

ENTÄ JUOPOTTELU JA AHMATTIUS?

16. a) Kuka on varannut ruoan ja juoman? b) Mikä on niiden hyvä käyttö? c) Minkä neuvon Raamattu antaa näistä?

¹⁶ Juopottelu on liiallista päihdyttävien juomien käyttöä. Ahmattius on liiallista ruoan nauttimista. Onko kummassakaan mitään, mikä tuottaa kunniaa Luojalle? Sekä ruoka että juoma ovat Luojan varauksia hyvän maan välityksellä, jonka hän on tehnyt ihmisen kodiksi, ja Jumala on tosiaan varannut maan tuotteita yltäkylläisesti. Ihmisten tulisi käyttää näitä yltäkylläisiä varauksia niiden Varaajan tahdon mukaisesti. Sinua kiinnostanee tietää, että Raamattu sanoo: ”Älä oleskele viininjuomarien parissa äläkä lihansyömärien. Sillä juomari ja syömäri köyhtyy.” (Sananl. 23:20, 21) Näiden aineitten kohtuullinen käyttö tuottaa ihmiselle onnea ja mielihyvää. Kohtuuttomuus syömisessä ja juomisessa ei tuota onnea, iloa, tyytyväisyyttä eikä tyydytystä.

17. a) Mitä juoppous on todellisuudessa? b) Mikä heikentää moraalista ryhtiä? c) Mikä vahvistaa sitä? d) Minkä rohkaisun nämä tosiseikat antavat?

¹⁷ Kristitty ei saa antaa sen väärän ajattelun harhaannuttaa itseään, että juopot ovat vain ruumiillisesti tai henkisesti sairaita ja juoppous vain sairautta, minkä vuoksi siihen ei liity mitään moitittavaa. Juopot ovat pikemminkin moraalisesti sairaita. Ihmiskunnan moraalinen voima on hyvin heikko. Nautinnonhalu heikentää ihmisen moraalista ryhtiä, ja jos alituisesti laiminlyödään Jehova Jumalan sanansa kautta antama kuri, niin se aiheuttaa moraalin luhistumisen. On totta, että juopot ja muut moraalittomat ihmiset ovat moraalisesti heikkoja, ja he ovat sellaisia, koska he eivät saa kuritusta Jumalan sanan kautta. Juopon ei tarvitse olla jatkuvasti sellainen. Juoppous voidaan voittaa mukautumalla Raamatun vaatimuksiin. On viisasta tehdä siten. ”Viini on pilkkaaja, väkijuoma remunpitäjä; eikä ole viisas kenkään, joka siitä hoipertelee.” (Sananl. 20:1) Moraalista voimaa voidaan saada ja harjoittaa. Raitis ihminen nauttii kohtuullisesti ruokaa ja juomaa kiittäen Luojaa hänen rakkaudellisista varauksistaan ja muistaa Luojaa ilmaisten hyvyyttä.

KRISTITYT OVAT TYÖTELIÄITÄ

18. a) Mikä vastakohtaisuus nähdään työteliäisyydessä? b) Mihin työteliäisyys ulottuu? c) Mitä on sanottava hyvyydestä ja uhkapelistä?

¹⁸ Työteliäisyys asetetaan vastakohdaksi laiskuudelle, tarpeettomalle velkaantumiselle ja pelaamiselle yritettäessä saada jotain ilmaiseksi. ”Jumalaton hankkii pettäväistä voittoa, mutta joka vanhurskautta kylvää, saa pysyvän palkan.” (Sananl. 11:18) Kristitty antaa rehellisen päivätyön palkasta, josta hän on lupautunut työskentelemään. Hänen työteliäisyytensä ulottuu hänen toimintaansa toisten auttamiseksi Jumalan sanan totuuden tuntemiseen, omaisistaan huolehtimiseen, ponnisteluihin seurakuntansa ja Valtakunnan etujen hyväksi. Hän ei anna vallitsevan uskonnon ja hallituksen hyväksymien erilaisten uhkapelimuotojen pettää itseään, vaan kieltäytyy uhkapelistä tietäen täysin hyvin, että vaikka se saattaa olla keino jonkin uskontojärjestön rahapussin täyttämiseksi, niin se ei ole keino ilmaista hyvyyttä muistaen Luojaa.

19. Mikä on parempi kuin ”viaton seurapeli”?

¹⁹ Jotkut sallivat mieltymyksensä siihen, mitä he pitävät viattomana seurapelinä, riistää itseltään perheensä ja Jumalan kansan seurakunnan seuran. Siinä he tekevät erehdyksen. Samoin kuin piintyneet juopot pelaamiseen mieltyneetkin voivat saada yllin kyllin moraalista voimaa Jumalan sanan kurista. Rehellinen työ on paljon parempi kuin uhkapeli. ”Kahtalainen paino on Herralle kauhistus, ja väärä vaaka ei ole hyvä.” – Sananl. 20:23.

SÄÄDYLLISYYS

20. Määrittele säädyllisyys ja osoita sen sopivaisuus kristitylle.

²⁰ Säädyllisyys on sopivaa kristityille, kun taas säädyttömyys ei ole. Säädyllisyys merkitsee sopivaisuuden noudattamista ja vapautumista säädyttömyydestä ja rivoudesta. Siitä seuraa, että säädyllisyyteen kuuluu puhtaus ajatuksissa ja käytöksessä ja vaatetuksessa. On säädyllistä ja säädytöntä pukeutumista. Kristittyjen tulee pukeutua säädyllisesti, koska se on sopivaa ja siis hyvää ja välttää moitteen, mikä tulee säädyttömyydestä.

21. Esitä pukeutumistyyliä ja -tapaa koskevat tosiseikat a) Raamatun kannalta, b) vaikutuksen ja alituisen muuttumisen kannalta, c) piilevien säädyttömyyksien kannalta.

²¹ Raamattu ei määrää, millaista pukua ihmisten tulee käyttää. Se ei ole muotikirja. Näyttää siltä, että eräissä osissa maailmaa on ihmisten käyttämä pukumuoti muuttunut vain vähän vuosisatojen aikana, kun taas toisissa osissa maailmaa sekä miesten että naisten puvut muuttuvat alinomaa. Niistä maista, joissa pukumuoti vaihtelee alituisesti, kulkeutuu vaikutus moniin muihinkin maailman osiin, ei ainoastaan vaatetuksessa vaan muussakin. Teknologisesti edistyneemmät maat ovat käyneet suurimmat sodat, tuhonneet enimmän ihmishenkiä kehittyneillä sota-aseillaan, vaikuttaneet enimmän taloudellisesti maailmaan ja näiden sekä muiden vaikutusten mukana vaikuttaneet monien ihmisten vaatetukseen. Näissä maissa korostetaan sukupuolisuutta kaupallisista ja nautinnollisista syistä. Tässä sukupuolisuuden liikakorostuksessa pukumuotien vaihtelut saavat monet pukeutumaan yhä säädyttömämmin.

22. Mitä halu näytellä itseään todistaa?

²² Yksi todistus luonnottomuudesta ja asiattomasta sukupuolisuuden korostamisesta on sekä miesten että naisten halu näytellä itseään. Tämä näyttelynhalu kasvaa kaikkialla, mihin nykyisen muotihulluuden tyylit ulottuvat. Sekä miehet että naiset, joiden ajatukset ovat sukupuolisen nautinnonhalun valtaamat, saavat luonnotonta tyydytystä pitäessään niin tiukkoja ja lyhyitä vaatteita, että heidän ruumiinsa väistämättömästi on toisten silmien edessä.

23. a) Mikä on hyvä näkemys kaikesta tästä? b) Mikä on yksi säädyttömän pukeutumisen vaaroista? c) Miten Matt. 5:28 koskee tätä aihetta? d) Miten säädyllinen pukeutuminen tekee osaltaan lavaesityksistä hyödyllisiä?

²³ Tässä ei ole mitään kristitylle hyvää eikä sopivaa. Kristittyjen tulee pukeutua puhtaasti ja siististi ja samalla välttää tempautumista säädyttömään pukeutumiseen. ”Muodin mukaan” voi pukeutua säädyllisestikin. Ihmisen ei tarvitse mennä äärimmäisyyksiin pukeutumisessa ollakseen edustava ja täyttääkseen hyväksyttävyyden paikalliset mittapuut. Säädytön pukeutuminen tekisi kristityn samanlaiseksi kuin kenen vanhan asiainjärjestelmän naisen hyvänsä. Kristittyjen naisten ja tyttöjen tulee tietää, että monet monet miehet saattavat pitää heidän pukeutumistapaansa ”lupauksena”. The New York Journal American sanoi artikkelissaan, missä se varoitti nuoria naisia ’pöyhkeilemästä syvään uurretuissa puvuissa ja paljastamasta liian paljon jalkojaan istuutuessaan’ sanoen: ”teidän . . . odotetaan täyttävän lupauksenne loppuun asti”! Kristittyjen naisten ja tyttöjen ei pidä tahallaan vaikuttaa sellaisen tilanteen kehittymiseen, mistä Jeesus puhuu Matt. 5:28:ssa: ”Minä sanon teille: jokainen, joka katsoo [jatkuvasti, Um] naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt huorin hänen kanssansa.” Eikö nainen yritä herättää juuri himoa miehessä? Hyvä kristillinen tapa on paras kaikille. Kun sitä noudatetaan, niin eivät lavalla esiintyjät eivätkä valtakunnansalissa läsnä olevat kuulijat joudu hämilleen. – 1. Piet. 3:3, 4.

24. a) Miten suurenmoisen Luojamme muistamista koskeva periaate vaikuttaa näissä asioissa? b) Onko viisasta muistaa Jehovaa kaikilla teillämme?

²⁴ Edellä mainituissa ja muissa olosuhteissa, joissa vanhurskautta rakastava henkilö voi tehdä hyvän ratkaisun, vaikuttaa Luojan muistamisen periaate. Hyvä menettely heijastaa sitä rakkautta, mitä Jehova osoittaa ihmisiä kohtaan. ”Olimmehan mekin ennen ymmärtämättömiä, tottelemattomia, eksyksissä, moninaisten himojen ja hekumain orjia, elimme pahuudessa ja kateudessa, olimme inhottavia ja vihasimme toisiamme. Mutta kun Jumalan, meidän vapahtajamme, hyvyys ja ihmisrakkaus ilmestyi, pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan.” (Tiit. 3:3–7) Tässä esitetty periaate soveltuu kaikkiin, jotka haluavat miellyttää Jehovaa ja saada hänen suosionsa ja lopulta elämän hänen vanhurskaassa uudessa asiainjärjestelmässään. Täten näemme, että hyvyyden ilmaisemisen tie on tosi viisauden tie. Tällaiset hyvyyden ilmaisut ovat myös tekoja, jotka ilmaisevat uskoa Jehovaan ja oikeaa kristillistä nöyryyttä. ”Näin sanoo Herra: Älköön viisas kerskatko viisaudestansa, älköön väkevä kerskatko väkevyydestänsä, älköön rikas kerskatko rikkaudestansa; vaan joka kerskaa, kerskatkoon siitä, että hän on ymmärtäväinen ja tuntee minut: että minä, Herra, teen laupeuden, oikeuden ja vanhurskauden maan päällä. Sillä senkaltaisiin minä mielistyn, sanoo Herra.” – Jer. 9:23, 24.