6. luku
Millaista apua rahahuoliin?
”HAUSKUUDEKSI ateria laitetaan, ja viini ilahuttaa elämän; mutta raha kaiken hankkii.” – Saarnaaja 10:19.
2 Raha on suuri huolenaihe joka maassa. Yksi syy siihen on inflaatio. Eläminen maksaa päivä päivältä yhä enemmän. Monilla ihmisillä ei ole edes varaa ostaa tarvitsemaansa ruokaa. Yhä useampien miesten täytyy pitää kahta työpaikkaa, ja yhä useammat vaimot menevät työhön. Perheet kärsivät. Terveys kärsii. Rahahuolet yleensä kasaantuvat kun luotolla ostaminen astuu mukaan kuvaan. Monet pahasti velkaantuneet ihmiset ostavat edelleen luotolla tavaroita, joita he eivät todellisuudessa tarvitse. Tämä ei pidä paikkaansa ainoastaan kehittyneissä maissa vaan myös alueilla, joilla ihmisillä on vain vähän varoja.
3 Millaista käytännöllistä apua Raamattu tarjoaa? Voiko se auttaa sinua löytämään tai pitämään työpaikan? Voiko se helpottaa perheesi rahahuolia ja siten edistää onnellisempaa elämää?
AUTTAAKO REHELLISYYS JA KOVA TYÖ?
4 ”Kova työ ei kannata. Oletko samaa mieltä?” Eräässä tutkimuksessa 85 prosenttia haastatelluista oli samaa mieltä. Usein näyttää siltä, että menestys riippuu pettämisestä, varastamisesta, lahjuksista ja vaikutusvaltaisista suhteista. Silti Raamattu tähdentää rehellisyyden ja ahkeruuden arvoa. Se sanoo esimerkiksi:
”Älköön varastaja enää varastako, vaan tehköön ennemmin kovasti työtä suorittaen käsillään sitä, mikä on hyvää.” – Efesolaisille 4:28.
”Laiskan sielu haluaa, saamatta mitään, mutta ahkerain sielu tulee ravituksi. Jos näet miehen, kerkeän [taitavan, Moffatt] toimissaan, hänen paikkansa on kuningasten . . . palveluksessa.” – Sananlaskut 13:4; 22:29.
”Pitäkää rauhallista elämää arvossa. Hoitakaa omat asianne ja hankkikaa itse omin käsin toimeentulonne, niin kuin olemme ennenkin käskeneet. Tällä tavoin voitatte ulkopuolisten arvonannon ettekä ole kenestäkään riippuvaisia.” – 1. Tessalonikalaisille 4:11, 12, Uusi testamentti nykysuomeksi.
5 Sekä aika että kokemus ovat osoittaneet nämä neuvot käytännöllisiksi. On totta, että jotkut laiskat näyttävät menestyvän. Mutta yleensä ja varsinkin ajan myötä Raamatun neuvojen soveltaminen auttaa sinua menestymään paremmin kuin ne, jotka jättävät ne huomioon ottamatta.
6 Työnantajat usein valittavat, että työntekijät myöhästelevät, vetelehtivät paljon, ovat epäsiistejä ja ettei heihin voi luottaa. Niinpä sellainen, joka noudattaa Raamatun periaatteita ja on täsmällinen, huolellinen, siisti, luotettava ja ahkera, tavallisesti löytää työtä. Ja hän todennäköisesti myös ansaitsee enemmän, sillä työnantajat ovat usein halukkaita maksamaan hyvin tehdystä työstä. Jehovan todistajat voivat kertoa monia kokemuksia siitä, että näin on tapahtunut.
7 Mutta eikö valehteleminen ja pettäminen ole melkeinpä välttämätöntä nykyään? Kristityt, jotka Raamatun periaatteiden soveltamisen vuoksi ovat kieltäytyneet varastamasta, valehtelemasta tai pettämästä, ovat havainneet Raamatun neuvojen tepsivän.
Johannesburgissa Etelä-Afrikassa eräs sähkökojeita myyvä yhtiö menestyi huonosti. Monien työntekijöiden varastelu oli yksi syy siihen. Eräänä päivänä johtaja kutsui afrikkalaiset työntekijät yhteen ja antoi heille kaikille lopputilin. Kuitenkin seuraavana aamuna eräs työntekijöistä oli tavanomaisella junamatkallaan työhön ja tapasi toisen työntekijän. ’Miksi sinä olet menossa työhön?’ hän kysyi. Tuo toinen työntekijä kertoi johtajan sanoneen hänelle yksityisesti, että koska hän oli rehellinen, niin hän olisi poikkeus. Ensimmäinen mies kertoi, että samoin oli sanottu hänelle. Saapuessaan työpaikalleen he tapasivat kolmannen työntekijän, jota oli myös yksityisesti pyydetty tulemaan työhön tavalliseen tapaan. Kaikki olivat tosi kristittyjä.
Robert oli työssä englantilaisessa tienrakennusyhtiössä. Eräänä päivänä johtaja sanoi, että jos joku kysyisi häntä, Robertin pitäisi sanoa, ettei hän ole paikalla. Mutta kun Robert vastasi puhelimeen, hän selitti johtajan olevan varattu. Kuullessaan sen johtaja arvosteli häntä. Mutta asia jäi silleen, kun Robert selitti, että Jehovan todistajana hän ei voinut valehdella. (Efesolaisille 4:25) Myöhemmin kun Robert oli ehdolla saamaan ylennyksen, eräs ahne työtoveri yritti asettaa hänen rehellisyytensä kyseenalaiseksi. Nyt johtaja puhui Robertin rehellisyyden puolesta. Hän sai ylennyksen.
8 Onko rehellisyys mahdollista jos sinulla on oma yritys? Joissakin tapauksissa rehellisyys saattaa tuntua epäkäytännölliseltä. Mutta se on silti paras toimintatapa. Se auttaa sinua omaamaan puhtaan omantunnon Jumalan edessä ja mielenrauhan. Lisäksi monet asioivat mieluummin sellaisten kanssa, joiden he tietävät olevan rehellisiä. On juuri niin kuin Raamattu sanoo: Te ”voitatte ulkopuolisten arvonannon”.
APUA ASUNTOHUOLIIN
9 Yksi suuri ongelma on sopivan asunnon löytäminen. Joissakin maissa kokonaisten perheitten on pakko asua ahtaasti vain yhdessä huoneessa. Vaikeutena voi olla myös sellaisen siistin asunnon löytäminen, johon etsijällä on varaa. Voiko Raamattu auttaa näiden ongelmien ratkaisemisessa?
10 Kun vuokraat asunnon, olet tekemisissä jonkun toisen omaisuuden kanssa. On huomionarvoista, että Jumala kehotti israelilaisia kunnioittamaan toisen omaisuutta ja pitämään siitä huolta. (5. Mooseksen kirja 22:1–4) Hän kannusti myös ruumiilliseen puhtauteen. (5. Mooseksen kirja 23:12–14; 2. Mooseksen kirja 30:18–21) Tämän mukaan tunnolliset kristityt siis yrittävät välttää vahingoittamasta omaisuutta ja pitävät vuokraamansa asunnon puhtaana. Juuri tästä syystä ja myös siitä syystä, että he ’pitävät rauhallista elämää arvossa’, heitä pidetään yleensä hyvinä vuokralaisina ja heidän on helpompi saada asuntoja.
Muuan kristitty perhe vuokrasi talon erään Afrikan maan pääkaupungin entiseltä pormestarilta. He pitivät hänen rakennuksensa siistinä ja maksoivat vuokransa aikanaan. (Roomalaisille 13:8) Kun he olivat aikeissa muuttaa pois, he ehdottivat omistajalle erästä toista perhettä seurakunnasta. Omistaja mainitsi, että tavallisesti vuokraa ”nostettaisiin”, mikä merkitsisi sen kaksinkertaistumista, mutta koska hän tiesi näiden kristittyjen olevan luotettavia ja siistejä ihmisiä, hän jätti vuokran samaksi kuin se oli, vain noin puoleksi siitä, mitä samanlaisista taloista sillä alueella yleensä pyydettiin.
11 Vaikka joku ei löytäisikään parempaa asuntoa olosuhteittensa vuoksi, joihin hän ei voi itse vaikuttaa, niin hän silti hyötyy. Hän pitää kotinsa puhtaana ja siistinä. Se edistää terveellisempää ja onnellisempaa elämää.
RAHASI KÄYTTÄMINEN VIISAASTI
12 Rikas kuningas Salomo kirjoitti: ”Viisauden varjossa on kuin rahan varjossa, mutta tieto on hyödyllisempi: viisaus pitää haltijansa elossa.” – Saarnaaja 7:13.
13 Meidän tulee Salomon tavoin ymmärtää, että raha antaa suojan niiltä ongelmilta, jotka köyhyys voi tuoda. Niinpä rahaa ei saa tuhlata; sitä pitäisi käyttää viisaasti. Millaisia käytännöllisiä neuvoja Raamattu tarjoaa meille varojemme käyttämisestä?
14 Jeesus kysyi: ”Kuka teistä, joka haluaa rakentaa tornin, ei ensin istu laskemaan kustannuksia nähdäkseen, onko hänellä varaa tehdä se loppuun? Muutoin hän saattaisi laskea sen perustuksen, mutta ei pystyisi saamaan sitä valmiiksi, ja kaikki katselijat saattaisivat alkaa ilkkua häntä.” – Luukas 14:28–30.
15 Tätä voidaan soveltaa perheen talouteen. Monet pariskunnat ovat havainneet hyväksi istua pöydän ääreen ja rauhallisesti laskea tulo- ja menoarvion nähdäkseen, onko jonkin suuren ostoksen tekeminen mahdollista ja viisasta. Lisäksi heitä on auttanut Raamatun muistutus siitä, että odottamattomia tapahtumia sattuu. (Saarnaaja 9:11) Tämä on auttanut heitä välttämään mielijohteesta ostamista ja pitkäaikaisten lainojen ottamista.
16 Huomaa myös seuraavan lausunnon viisaus: ”Velallinen joutuu velkojan orjaksi.” (Sananlaskut 22:7) Vaikka Raamattu ei kielläkään lainan ottamista tai antamista, niin se varoittaa meitä siitä, että tarpeeton lainaaminen voi tosiasiassa tehdä ihmisestä pankin tai jonkin toisen lainanantajan orjan. Viisas ihminen muistaa sen, että nykyään monilla on kiusaus ostaa luotolla ja joutua suuriin velkoihin, joista he joutuvat maksamaan kallista korkoa.
17 Raamattu on auttanut monia perheitä helpottamaan rahahuoliaan siten, että he heittävät vähemmän hukkaan. Jeesus antoi oivallisen esimerkin tästä. Ruokittuaan suuren ihmisjoukon hän käski keräämään kaikki tähteet. (Johannes 6:10–13) Tätä esimerkkiä noudattaen sekä vanhat että nuoret kristityt voivat tietoisemmin välttää tuhlaamista.
18 Raamatun neuvojen mukaisen rahankäytön oppiminen saattaa vaatia melkoista asenteen muutosta, mutta tulokset ovat hyödyllisiä, kuten seuraava esimerkki osoittaa:
Kohta naimisiin mentyään eräällä nuorella pariskunnalla Zimbabwessa alkoi olla rahahuolia. Miehen palkka oli pieni; vaimo halusi monia uusia tavaroita ja erikoisia ruokia. Vaimo meni myös työhön, mutta se ei tuntunut auttavan paljoakaan. Paine heidän avioliitossaan kasvoi niin suureksi, että näytti kyseenalaiselta, pysyisivätkö he enää yhdessä. Eräät kristityt vanhimmat tarjosivat apuaan. Raamattua käyttäen he keskustelivat talousarvion tärkeydestä. (Luukas 14:28–30) Pariskunta huomasi, miten käytännöllistä on tehdä etukäteen ostoslista, jossa on ostosten arvioidut hinnat, ja ostaa ruokaa koko viikoksi isompina erinä edullisemmin. (Sananlaskut 31:14) Vanhimmat osoittivat, mitä Raamattu neuvoo tyytyväisyydestä ja siitä, miten tärkeätä on välttää sellaisten ylellisyyksien haluamista, joihin ei ole nyt varaa. (Luukas 12:22–31) Miten hyödyllisiä nämä Raamatun neuvot olivatkaan! Rahahuolien vähetessä pariskunta oli onnellisempi. Jopa naapurit mainitsivat siitä, että heidän avioliittonsa tila oli parantunut.
19 Myös ne, joilla on kiinteät tulot, ovat hyötyneet Raamatun käytännöllisistä neuvoista. Tämä piti paikkansa erään Espanjassa asuvan eläkkeellä olevan pariskunnan suhteen:
Franciscon ja Marian pienet tulot eivät yksinkertaisesti ole riittävät. Silti he sanovat selviytyvänsä hyvin soveltamalla sitä, mitä he oppivat Raamatusta. Esimerkiksi Sananlaskujen 6:6–8 sanoo: ’Mene muurahaisen tykö, katso sen menoja ja viisastu. Se hankkii leipänsä kesällä ja kokoaa varastoon ruokansa elonaikana.’ Maria sanoo, että hän oppi tekemään juuri näin: ostamaan ruokatavaroita silloin, kun niitä oli parhaiten saatavilla ja ne olivat sen vuoksi halvempia, kuten esimerkiksi kunkin kauden hedelmiä. Lisäksi hän odottaa loppuunmyyntejä ja ostaa niistä vaatteet seuraavaa vuotta varten. He ’hankkivat leipänsä kesällä’ viljelemällä pientä maapalstaa 45 minuutin kävelymatkan päässä kodistaan. Myös Johanneksen 1. kirjeen 2:16:n sanat auttavat. He ovat oppineet tyytymään vanhanaikaisiin huonekaluihin. Ja sen sijaan että he kuluttaisivat varojaan kalliisiin huvituksiin, he nauttivat toisten auttamisesta oppimaan Jumalasta.
VÄLTÄ VAROJESI EPÄVIISASTA KÄYTTÖÄ
20 Sellaiset tavat kuin huumeitten tai alkoholin väärinkäyttö, tupakoiminen ja uhkapelit voivat myös laihduttaa kukkaroasi. Näilläkin aloilla Raamatun neuvot auttavat.a
21 Ajattelehan alkoholia. Raamattu ei kiellä alkoholijuomien kohtuullista käyttöä, mutta se kyllä antaa seuraavat neuvot:
”Puutteen mieheksi päätyy riemujen rakastaja, eikä rikastu se, joka viiniä ja öljyä rakastaa.”
”Älä oleskele viininjuomarien parissa . . . Sillä juomari ja syömäri köyhtyy, ja unteluus puettaa ryysyihin. ” – Sananlaskut 21:17; 23:20, 21.
22 Liika alkoholinkäyttö laihduttaa kukkaroa monella tavalla. Alkoholijuomat itsessään ovat kalliita; jotkut käyttävät puolet viikoittaisista tuloistaan alkoholiin. Esimerkiksi vuonna 1980 Suomessa alkoholijuomiin käytettiin 1385 markkaa jokaista asukasta kohti, ja summa on kasvanut joka vuosi. Liikajuomisesta johtuvat seuraukset tulevat myös kalliiksi: työstä poissaolo ja onnettomuudet, joihin on liittynyt alkoholi.
Etelä-Chilessä kenkämyyjä menetti työpaikkansa juopottelun takia. Sen jälkeen hän yritti korjata kenkiä vajassa, joka oli perheen vuokraaman rappeutuneen talon vieressä. Silti hän käytti suurimman osan rahastaan juomiseen ja hänen vaimonsa täytyi hakea hänet usein putkasta. Vaimon piti lisäksi tehdä kovasti työtä myöhään yöhön asti valmistamalla peruukkeja, niin että heillä olisi rahaa ruokaan. Mutta sitten vaimo alkoi tutkia Raamattua Jehovan todistajien kanssa, mikä sai hänet muuttumaan ymmärtäväisemmäksi ja enemmän tukea antavaksi vaimoksi. Tämä sai miehen tulemaan mukaan tutkisteluun. Hän oppi, että ihminen ei voi olla sekä juoppo että kristitty, joten hän lopetti juomisen. Tämän jälkeen perhe saattoi syödä paremmin. Ajan mittaan he jopa ostivat pienen talon ja varaston, jossa mies jatkoi menestyksellisesti suutarinammattiaan.
23 Entä mitä on sanottava uhkapelistä, olipa se sitten vedonlyöntiä suurista rahasummista raveissa tai pelaamista pelipaikoissa tai jatkuvaa veikkaamista tai lottoamista tai arpojen ostamista? Monilla on rahahuolia uhkapelikierteeseen joutumisen vuoksi. He toivovat alati saavansa ”suuren potin”, mutta tosiasiassa he vain tuhlaavat varansa, mikä aiheuttaa usein suuria kärsimyksiä heidän perheelleen.
24 Eräs australialainen mies kertoo, että vuosien ajan hänelle ”uhkapeli oli pakkomielle. Pelasin viikon jokaisena päivänä ja olisin pelannut useamminkin, jos päiviä olisi ollut enemmän.” Hän lainasi ystäviltään rahaa, kunnes he alkoivat karttaa häntä. ”Joskus hävittyäni löin päätäni seinään ja anoin vaimoltani: ’Anna minulle edes 50 senttiä [noin 2 markkaa]. Olen varma että voitan.’”
25 Kun hän alkoi tutkia Raamattua, Jeesuksen seuraava neuvo teki häneen vaikutuksen: ”Pitäkää silmänne auki ja varokaa kaikenlaista ahneutta.” (Luukas 12:15; 1. Korinttolaisille 6:9, 10) Tultuaan siihen johtopäätökseen, että hänen uhkapelinsä heijasti äärimmäistä ahneutta, tämä mies pakottautui lopettamaan sen. Nyt kun hän voi käyttää palkkansa perheensä hyödyksi, hän saattoi paremmin ymmärtää seuraavan sananlaskun arvon: ”Tyhjällä saatu tavara [”uhkapelin avulla saatu rikkaus”, Living Bible] vähenee, mutta joka vähin erin kokoaa, se saa karttumaan.” – Sananlaskut 13:11.
TYYTYVÄISYYS ON AVAIN
26 Raha-asioissa Raamattu voi parhaiten auttaa muokkaamalla ihmisen asennetta aineellista kohtaan. 1. Timoteuksen kirjeen 6:7–10:stä luemme:
”Mitä me toimme maailmaan? Emme mitään. Mitä me voimme viedä täältä mukanamme? Emme mitään. Jos meillä on ruoka ja vaatteet, sen pitäisi meille riittää. Mutta ne jotka haluavat rikastua, joutuvat kiusaukseen ja antavat monien järjettömien ja vahingollisten intohimojen sitoa itsensä. . . . Rahaa havitellessaan monet ovat eksyneet pois uskosta, ja monet murheet ovat alkaneet heitä kalvaa.” – Uusi testamentti nykysuomeksi.
27 Ne, jotka rakastavat rahaa, eivät ole koskaan tyytyväisiä, ovatpa he sitten köyhiä tai rikkaita. Eräs kalifornialainen kovasti työskentelevä johtaja sanoi vaimolleen: ”Haluan tulla rikkaaksi . . . ja jos minun pitää valita sinun ja [yhtiön] välillä, sinä häviät.” Hänestä tuli suuren osakeyhtiön pääjohtaja ja miljonääri, ja hän asuu kolmen miljoonan markan talossa. Silti hän sanoo: ”Mitä tahansa minulla onkin, se ei riitä.” Tosiasia on, että raha ei takaa onnellisuutta. Kaksi vuotta ennen kuolemaansa öljymiljonääri J. P. Getty sanoi: ”Rahalla ei välttämättä ole mitään yhteyttä onnellisuuteen. Ehkä onnettomuudentunteeseen.”
28 Vaikka Raamattu ei tuomitse rahan tai varallisuuden omistamista, niin se voimakkaasti varoittaa kehittämästä rakkautta siihen. Se muistuttaa meitä siitä, että elämä ei tule siitä mitä me omistamme. – Luukas 12:16–20.
29 Sen sijaan siis, että täyttäisit elämäsi huolehtimalla siitä, miten tulla rikkaaksi, ole tyytyväinen siihen mitä sinulla on tai mitä voit kohtuullisin ponnisteluin saada. Jeesuksen sanat Luukkaan 12:22–31:ssä voivat auttaa meitä saamaan tällaisen näkemyksen:
”Lakatkaa olemasta huolissanne sielustanne, siitä mitä söisitte, tai ruumiistanne, siitä mitä pitäisitte yllänne. Sillä sielu on arvokkaampi kuin ruoka ja ruumis arvokkaampi kuin vaatteet. Pankaa merkille, että korpit eivät kylvä eivätkä leikkaa, eikä niillä ole latoa eikä aittaa, ja kuitenkin Jumala ruokkii ne. Kuinka paljon arvokkaampia te olette kuin linnut?... Lakatkaa siis etsimästä, mitä söisitte ja mitä joisitte, ja lakatkaa olemasta huolestuneessa jännityksessä, sillä näitä kaikkia maailman kansat tavoittelevat kiihkeästi, mutta teidän Isänne tietää, että te tarvitsette näitä.”
30 Vaatekaappi, joka on täynnä kalliita vaatteita, kallis ruoka ja ylellinen koti saattavat antaa hiukan nautintoa, mutta ne eivät voi lisätä vuottakaan elinikääsi – ne saattavat vähentää sitä. Voit silti löytää elämästä paljon onnea ilman rikkauksia.
31 Sinä et tarvitse rikkautta myöskään omataksesi ystäviä. Jokainen, joka luottaa rahoihinsa ystävien saamiseksi, tekee virheen. Sellaiset ”ystävät” syövät ruokasi ja jakavat omaisuuteni, mutta kun rahat loppuvat, niin hekin kaikkoavat. – Saarnaaja 5:10; Sananlaskut 19:6.
32 Mutta kun omaksut Raamatun tasapainoisen näkemyksen työstä, iloitsemisesta elämässä ja hyvän tekemisestä toisille, niin sinulla on ”Jumalan lahja”. Saarnaajan 3:12, 13 sanoo siitä: ”Ei heillä ole muuta onnea kuin iloita ja tehdä hyvää eläessänsä. Mutta jokaiselle ihmiselle on sekin, että hän syö ja juo ja nauttii hyvää kaiken vaivannäkönsä ohessa, Jumalan lahja.”
33 Jumalan neuvot näissä asioissa ovat niin järkeviä, että joku saattaa hyvinkin pohtia: tuleeko Jumala jonakin päivänä lopettamaan kokonaan köyhyyden, aliravitsemuksen ja huonot asunto-olot, jotka seikat usein liittyvät rahahuoliin? Kyllä hän tulee! Myöhemmin tarkastelemme todisteita, joiden perusteella voimme olla vakuuttuneita siitä. Mutta tarkastelkaamme ensin joitakin muita ongelmia, jotka vaikuttavat syvästi ihmisten elämään nykyään.
[Alaviitteet]
a Ks. Myös 10. lukua ”Miten saada parempi terveys ja pitempi elinikä?”
[Tutkistelukysymykset]
Miksi rahan suhteen tarvitaan apua? (1–3)
Millaisen erilaisen ja käytännöllisen näkemyksen työstä Raamattu tarjoaa? (Saarnaaja 8:12, 13) (4–6)
Miten arvokasta rehellisyys on? (Roomalaisille 2:14, 15) (7, 8)
Miten Raamatun neuvojen soveltaminen voi auttaa asuntohuolissa? (9–11)
Millaisia rahaa koskevia käytännöllisiä neuvoja on saatavana? (12–16)
Miten jotkut ovat noudattaneet hyvin Raamatun neuvoja? (17–19)
Miksi alkoholin käyttöä koskevista Raamatun neuvoista on apua? (20–22)
Millaisia ongelmia uhkapelien pelaaminen on aiheuttanut? (23–25)
Miksi Raamatun neuvo tyytyväisyydestä on hyödyllinen? (26, 27)
Minkä järkevän neuvon Jeesus antoi rakkaudesta? (28–30)
Miten Raamatun neuvot voivat auttaa sinua viettämään täyteläisempää elämää? (31–33)
[Tekstiruutu s. 53]
ETELÄ-AMERIKKALAlNEN TORIMYYJÄTÄR
Georgetownissa Guyanassa 48-vuotiaalla Normalla oli myyntikoju eräällä kaupungin suurimmista toreista. Hän punnitsi epärehellisesti vaakakupeillaan. Jos joku pyysi 100 grammaa suolakalaa, hän asetti vaakaan 75 gramman punnuksen, jne. Lisäksi hänen metallipunnuksensakaan eivät olleet oikean painoisia. Näin ollen hänen asiakkaansa eivät koskaan saaneet täyttä määrää.
Eräänä sunnuntaina naisen sukulainen antoi hänelle ”Vartiotorni”-lehden, jossa käsiteltiin liiketoimia koskevia Raamatun periaatteita. Epärehellisyyttä käsittelevä aineisto tuntui olevan siinä juuri häntä varten. (Sananlaskut 20:23; 3. Mooseksen kirja 19:35, 36) Maanantaina Norma heitti väärät punnuksensa menemään ja hankki oikeat tilalle. Hän alkoi käydä kokouksissa Jehovan todistajien valtakunnansalissa ja hänelle aloitettiin raamatuntutkistelu. Perheen taholta tulleesta pilkasta huolimatta hän tuli yhä vakuuttuneemmaksi siitä, että hän teki oikein.
Miten hänen liiketoimensa menestyi? Hän ei pystynyt saamaan voittoa joistakin tuotteista olematta epärehellinen, joten hän lopetti niiden myymisen kokonaan. Mutta jäljelle jääneitten tuotteitten kohdalla asiakkaat huomasivat muutoksen ja huomauttivat: ’Sen jälkeen kun sinusta tuli kristitty, annat meille enemmän rahamme vastineeksi.’ Tämän johdosta hänen kojunsa menestyi paremmin. Rehellisesti saadulla voitolla Norma pystyi maksamaan kotinsa lainan, panemaan vähän rahaa pankkiin ja antamaan rahaa hyväntekeväisyyteen. Myös hänen terveytensä parani, sillä hänellä ei ole enää hermostuneisuudesta johtuvaa päänsärkyä, joka hänellä oli, kun hän pelkäsi joutuvansa kiinni pettämisestä.
[Tekstiruutu s. 59]
”87 prosenttia australialaisista on ottanut osaa jonkinmuotoiseen uhkapeliin kolmen viime kuukauden aikana.” – ”The Sunday Mail” (Brisbane).
”Me ennemmin pelaisimme kuin söisimme! Queenslandissa asuvat käyttävät arviolta 12 miljoonaa dollaria viikossa uhkapeliin – melkein yhtä paljon kuin he käyttävät lihaan ja muihin ruokatavaroihin.” – ”The Sunday Mail” (Brisbane).
[Kuva s. 57]
Raamatun neuvot ovat olleet avuksi perheen talousarvion laatimisessa
[Kuva s. 60]
Miten käytännöllisiä ovat juopumista, tupakoimista ja uhkapelien pelaamista koskevat Raamatun periaatteet?