Vaellatko kuin Jumalan nähden?

PERITYN inhimillisen heikkouden vuoksi monia työntekijöitä tarvitsee valvoa, muutoin he voivat varastaa tai vetelehtiä työpaikallaan. Sen tähden esimerkiksi Yhdysvalloissa on jokaisessa suuressa postitoimistossa tarkastajia, jotka on sijoitettu korkealle postivirkailijoiden yläpuolelle. Heidän tehtävänsä on paljastaa mahdolliset ”pitkäkyntiset” työntekijät, jotka saattaisivat joutua kiusaukseen näpistää itselleen arvopostia. Tarkastajat työskentelevät erikoispeilien takana; he voivat nähdä virkailijat, mutta virkailijat eivät voi nähdä tarkastajia.

Emme tarkoita, että vain postissa työskenteleviä tarvitsisi tarkkailla. Työntekijöiden epärehellisyys on yleistä kautta maailman ja aiheuttaa miljardien markkojen menetyksiä. Tilastot osoittavat, että rahamääräisesti suurinta epärehellisyyttä esiintyy johtajien ja esimiesten keskuudessa.

Kukaan heistä ei hairahtuisi, jos he vaeltaisivat kuin Jumalan nähden. Jumalan nähden vaeltaminen merkitsee ennen kaikkea uskoa siihen, että Jumala on olemassa. Kaikki se, mitä aistimme havaitsevat ympärillämme, todistaa Luojan, Jehova Jumalan, olemassaolosta. Samoin todistavat hänen Sanansa Raamatun sivut. Mutta Jumalan olemassaoloon uskominen ei riitä, niin kuin hänen Sanansakin muistuttaa: ”Sinähän uskot, että on yksi Jumala? Teet varsin hyvin. Sen demonitkin uskovat ja vapisevat.” (Jaak. 2:19) Meidän täytyy mennä pitemmälle. Meidän täytyy uskoa Jumalan oikeudenmukaisuuteen, viisauteen ja voimaan; meidän täytyy ymmärtää, että hän tietää ja välittää siitä, mitä tapahtuu maan päällä ihmisten keskuudessa.

Jumala näkee tosiaan kaiken; hänen näkökykynsä on paljon parempi kuin postivirkailijoiden tarkastajan, eikä Hän tarvitse mitään erikoispeilejä, jotteivät ihmiset näkisi häntä. Se, tekeekö hän kaikesta itse huomioita vai tekeekö hän sen suunnattoman enkelijärjestönsä välityksellä, on sivuseikka. Seuraus, tulos on sama: ”Herran silmät ovat joka paikassa; ne vartioitsevat hyviä ja pahoja.” Me voimme olla varmoja, ettei ”ole yhtään luotua, joka ei ole ilmeinen hänen katseelleen, vaan kaikki on alastonta ja täysin paljastettua hänen silmilleen, jolle meidän on tehtävä tili”. Huomaa, että me olemme tilivelvollisia Jumalalle. – Sananl. 15:3; Hepr. 4:13.

Sen, että me olemme tilivelvollisia Jumalalle, pitäisi saada meidät suhtautumaan vakavasti siihen, että me vaellamme kuin hänen nähtensä. Se merkitsee, että me vaellamme, ts. käyttäydymme tietoisina siitä, että Jumala katselee jatkuvasti, mitä me teemme. Mooses, Jehovan profeetta ja Israelin muinainen johtaja, oli täysin tietoinen siitä, sillä hänestä sanotaan, että ”hän pysyi vakaana kuin nähden Hänet, joka on näkymätön”. Jumala oli todellinen hänelle, ja niin Hänen pitäisi olla meillekin. – Hepr. 11:27.

Jos me vaellamme Jumalan nähden, niin se estää meitä joutumasta vaikeuksiin hänen kanssaan, sillä se merkitsee sitä, että me pelkäämme olla miellyttämättä häntä, koska me tiedämme, ettei hänen tuomioitaan voi paeta. Se saa meidät karttamaan jumalattoman menettelyä, josta on kirjoitettu, ettei ”ole Jumalan pelkoa hänen silmäinsä edessä”. (Ps. 36:2) Se, että Jumalan pelko estää meitä antamasta perään kiusaukselle ja siten joutumasta vaikeuksiin, voidaan todeta siitä, mitä nuori mies Joosef, patriarkka Jaakobin lempipoika, vastasi, kun hänen egyptiläisen isäntänsä Potifarin vaimo kiusasi häntä: ”Kuinka minä siis tekisin niin suuren pahanteon ja rikkoisin Jumalaa vastaan!” (1. Moos. 39:9) Hän vaelsi kuin Jumalan nähden, ikään kuin Jumala olisi katsellut häntä kaiken aikaa, ikään kuin hän jatkuvasti voisi nähdä Jumalan. Sellainen menettely oli hänelle suoja.

Olkootpa vastustajamme Saatana Panettelijan hyökkäykset houkutuksia, joissa meitä kiusataan moraalittomaan käytökseen ja muunlaiseen itsekkyyteen, tai painostusta sovittelemaan uskollisuudessamme Jehova Jumalaa kohtaan, ainoa suojamme on vaeltaminen kuin Jumalan nähden. Se merkitsee sitä, että Jumalan täytyy olla meille hyvin todellinen. Jotta Jumala tulisi meille todelliseksi, meidän täytyy ajatella Häntä. Yksi keino Hänen ajattelemisekseen on Jumalan rukoileminen säännöllisesti. Jos teemme rukoilemisesta tavan, me vaistomaisesti pyydämme häneltä apua, kun kohtaamme kiusauksia tai painostusta. Jumalan rukoileminen vahvistaa uskoamme, sillä rukous on uskon ilmaus, ja Jumala vastaa rukouksiin, jotka osoitetaan hänelle oikealla tavalla ja jotka koskevat oikeita asioita. (1. Joh. 5:14, 15) Mutta meidän täytyy tehdä oma osamme; meidän täytyy toimia sen hyväksi, mitä me rukoilemme, kokosydämisesti. – Fil. 4:6, 7.

Yksi keino toimia sen hyväksi on lisätä Jehova Jumalan tuntemustamme tutkimalla hänen Sanaansa ja hänen varaamiaan Raamatun tutkimisen apuvälineitä. Me voimme saada hyötyä viikoittaisista seurakunnankokouksista. Mitä paremmin opimme tuntemaan Jumalan, sitä enemmän rakastamme häntä ja sitä enemmän hän on ajatuksissamme ja tunteittemme ensisijainen kohde. Tämä kaikki vaatii tietysti aikaa, minkä vuoksi apostoli Paavali kehottaakin: ”Pitäkää siis tarkoin silmällä, ettette vaella niin kuin epäviisaat, vaan niin kuin viisaat ostaen sopivan ajan itsellenne, koska päivät ovat pahat.” Me tosin tarvitsemme aikaa elämän välttämättömyyksien hankkimiseen ja aikaa syömiseen ja nukkumiseen, mutta tuhlaammeko me paljon muusta ajastamme liialliseen rentoutumiseen, huvitteluun tai harrastuksiin? – Ef. 5:15, 16.

Yksi syy siihen, miksi laittomuus lisääntyy näinä vaarallisina viimeisinä päivinä, on se, että ihmiset ovat vähemmän kuin koskaan ennen tietoisia siitä, että Jumala näkee kaiken ja että kaikki ovat tilivelvollisia hänelle. Jos olemme viisaita, me emme jätä huomioon ottamatta näitä tosiasioita, vaan vaellamme kaikkina aikoina kuin Jumalan nähden.