Miten suhtaudut aineellisiin omaisuuksiin?

Hyödyllisiä tosiasioita, joita nuoret haluavat tietää

VOITKO kuvitella taloa, joka on täynnä kaikenlaisia hienoja lahjoja? Haluaisitko asua siellä ja saada monia niistä lahjoista isältäsi, joka olisi tuon kodin pää?

Todellisuudessa sinä asut jo tällaisessa kodissa – tällä maapallolla – ja Jehova Jumala, kaikkien hyvien ja täydellisten lahjojen Antaja, on täyttänyt sen hämmästyttävän monenlaisella hyvällä. (Jaak. 1:17) Onhan psalmista kirjoittanut: ”Kuinka moninaiset ovat sinun tekosi, Herra! Sinä olet ne kaikki viisaasti tehnyt, maa on täynnä sinun luotujasi.” – Ps. 104:24.

Jokainen isä, joka todella rakastaa lapsiaan, nauttii saadessaan antaa heille jotakin ja nähdessään heidän onnellisuutensa lahjan johdosta. Tämä pitää paikkansa myös Jumalasta, taivaallisesta Isästämme. (Vrt. Matt. 7:9–11.) Hänen tarkoituksensa oli, että ihmiset nauttisivat täysin mitoin kaikesta siitä hyvästä, mitä maan piirissä on – ruoasta, vaatemateriaaleista, jalokivistä, puista ja metalleista, joista voi tehdä tavattoman monenlaisia esineitä, sekä eläimistä, joista ihminen on kiinnostunut ja joita hän voi käyttää työn tekemisessä.

Mutta ihme kyllä se, saammeko täyden nautinnon näistä aineellisista varauksista – ja itse elämästäkin – riippuu hyvin paljon siitä, että emme tee niistä suurta asiaa elämässämme. Miten niin voi olla? Koska on muuta paljon arvokkaampaa kuin aineelliset omaisuudet.

Voit luultavasti muistaa, kuinka sinä aivan pienenä ollessasi jouduit pois tolaltasi ja kukaties sait pahantuulen puuskankin, kun joku toinen lapsi halusi leikkiä jollakin leikkikalullasi. Kun katsot nyt taaksesi, niin sellainen asenne näyttää sinusta nyt luultavasti typerältä. Olet oppinut ymmärtämään paremmin arvoja. Mutta on helppo luiskahtaa takaisin tuohon lapsellisuuteen, jollemme ole varuillamme. Meidän on muistutettava itsellemme, millä on todellista merkitystä elämässä.

Sinä tunnet epäilemättä joitakuita nuoria, jotka pitävät aineellisia omaisuuksia melko tärkeinä. Esimerkiksi transistoriradion tai nauhurin omistaminen tai stereolaitteet, jotkin erityiset vaatekappaleet, valokuvauskone, moottoripyörä tai varakkaammissa maissa jopa oma auto ovat sellaisia, mitä he näyttävät arvostavan enimmän. Jotkut ovat paljon kiinnostuneempia niistä kuin koulunkäynnistään, perheestään tai mistään muusta. Saattaapa heillä olla taipumusta arvioida toisetkin, sinutkin, sen mukaan, miten paljon heillä on tuollaisia aineellisia omaisuuksia. Onko se järkevää?

Pysähdyhän ajattelemaan asiaa. Vaikuttaako se, onko sinulla vai eikö sinulla ole noita aineellisia omaisuuksia, todellisuudessa siihen, millainen sinä olet ihmisenä? Oletko sinä parempi ihminen, jos sinulla on ne, vai huonompi ihminen, jollei sinulla ole niitä? Todellisuudessa arvokkaimmat omaisuudet, ne, jotka todella ratkaisevat arvosi ihmisenä, ja ne, jotka voivat antaa sinulle suurimman tyydytyksen ja onnen, ovat eri lajia. Voitko arvata, mitä jotkin näistä arvokkaimmista omaisuuksista voisivat olla?

SUUREMMAN, KESTÄVÄMMÄN ONNELLISUUDEN TUOTTAVAT OMAISUUDET

Mitä olisi sanottava tiedosta? Vertaa esimerkiksi jonkin toisen kielen osaamisen arvoa stereolaitteitten tai transistoriradion omistamiseen. Sinä voit tosin näiden laitteiden avulla nauttia siitä, että kuulet toisten ihmisten puhuvan tai laulavan omalla kielelläsi. Mutta jos osaisit jotakin toista kieltä, niin voisit mahdollisesti itse puhua jopa sadan miljoonan useamman ihmisen kanssa maan päällä kuin voit puhua vain nyt osaamallasi kielellä. Jos sinulla olisi jolloinkin tilaisuus matkustaa toisiin maihin, niin tällainen taito voisi lisätä suunnattomasti matkastasi saamaasi nautintoa – paljon enemmän kuin jos mukanasi olisi transistoriradio.

Samoin on tiedon saaminen siitä, miten tehdä jotakin. Siitä, että opettelet hyväksi ruoanlaittajaksi tai ompelijaksi tai taitavaksi puusepäksi tai koneitten korjaajaksi, niin että voit elämässäsi tehdä jotakin arvokasta itsellesi ja toisille, voi olla sinulle paljon enemmän hyötyä tulevaisuudessa kuin jonkin aineellisen omistamisesta.

Arvokkainta on luonnollisesti Jumalan sanan tuntemus. Sen avulla voit viedä lohdutusta ja toivoa ihmisille, joiden sydän on murtunut ja jotka ovat epätoivoisia, niin, sellaisella tavalla, jolla stereolaitteista kuuluva musiikki ei koskaan voisi. Sinä voit tosiaan jopa pelastaa ihmishenkiä Jumalan totuuden tuntemuksella. Minkä aineellisten omaisuuksien saattaisit ajatella voivan tehdä tämän? Ei ihme, että viisas mies kehottaa nuoria ostamaan sitä, mitä hän suosittelee, sanoen: ”Osta totuutta, älä myy, osta viisautta, kuria ja ymmärrystä. Ääneen saa riemuita vanhurskaan isä; joka viisaan on siittänyt, sillä on ilo hänestä. Olkoon sinun isälläsi ja äidilläsi ilo, sinun synnyttäjäsi riemuitkoon.” – Sananl. 23:23–25.

Ajattele myös, kuinka paljon arvokkaampi on hyvä nimi eli maine kuin aineelliset omaisuudet. (Sananl. 22:1) Jos olet tunnettu epäitsekkyydestä, rehellisyydestä, ahkeruudesta, luotettavuudesta ja kunnioitettavuudesta, niin se voi paljon paremmin tehdä sinusta tervetulleen katseltavan kuin mitkään erikoislaatuiset vaatteet voisivat koskaan tehdä. Sellainen maine voi saada aikaan sen, että olet tavoiteltu arvokkaana ystävänä tai työtoverina tai työntekijänä. Se voi saada ihmiset kutsumaan sinut vierailulle luokseen tai tekemään jotakin heidän kanssaan, saamaan osasi siitä hyvästä, mitä heillä on. Eikö tämä ratkaisisi paremmin minkä hyvänsä yksinäisyyden pulman kuin konsanaan televisio?

Onnellisuutemme elämässä riippuu tosiaan suuressa määrin sen varmasta tietämisestä, että meitä arvostetaan, että me merkitsemme jotakin toisille, että me annamme heidän elämäänsä jotakin, mitä he kaipaisivat, jos me emme eläisi. Jos sinulla on runsaasti hyviä ominaisuuksia, niin parhaat ihmiset arvostavat sinua paljon enemmän kuin jos sinulla olisi runsaasti aineellista omaisuutta. Viisaitten sanojen kirja esittää sen näin: ”Joka sydämen puhtautta rakastaa, jolla on suloiset huulet, sen ystävä on kuningas.” ”Parempi on köyhä, joka nuhteettomasti vaeltaa, kuin huuliltansa nurja, joka on vielä tyhmäkin. Ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa, ja köyhä on parempi kuin valhettelija.” – Sananl. 22:11; 19:1, 22.

Nuorella miehellä Timoteuksella oli etu tulla valituksi seuraamaan apostoli Paavalia hänen lähetysmatkoillaan. Tämä ei johtunut Timoteuksen aineellisista omaisuuksista vaan hänen oivallisista ominaisuuksistaan, joista kahdessa Vähän-Aasian kaupungissa olevat kristityt kertoivat. (Apt. 16:1–4) Kokemus, jonka Timoteus tämän johdosta sai, oli verrattoman kallisarvoinen ja teki hänet myöhemmin päteväksi itse ottamaan vastaan erikoistehtäviä miehenä, johon apostoli saattoi panna suuren luottamuksen. Se, ettei Timoteus tehnyt aineellisista omaisuuksista tärkeitä elämässään, näkyy Paavalin lausunnosta, jonka hän esitti lähettäessään Timoteuksen Filippin seurakuntaan Makedoniaan: ”Minulla ei ole ketään samanmielistä, joka vilpittömästi huolehtisi teidän tilastanne; sillä kaikki he etsivät omaansa eivätkä sitä, mikä Kristuksen Jeesuksen on. Mutta hänen [Timoteuksen] koetellun mielensä te tunnette.” – Fil. 2:19–23.

Eivätkö aidot ystävät ole paljon arvokkaampia kuin aineelliset omaisuudet? Jos jollakulla on aineellisia omaisuuksia, niin ne tosin saattavat näyttää antavan melkoista ”arvovaltaa” nuorten ryhmissä, ja toiset voivat parveilla ympärillä nauttiakseen niistä, niin kuin kärpäset kerääntyvät ruoan ympärille. Mutta kun ruoka loppuu, niin kärpäsetkin lähtevät. Ja sama pitää paikkansa monista ns. ”ystävistä”. Tämän havainnon teki tuhlaajapoika, kun hänen rahansa loppuivat. (Luuk. 15:11–16) Sinulla saattaisi olla stereolaitteet tai autokin, ja nämä voisivat vetää toisia nuoria luoksesi. Mutta entä jos sinä menettäisit sen puoleensa vetävän omaisuuden, tai entäpä jos joku toinen saa paremman, uudenaikaisemman laitteiston tai hienomman auton – kuinkahan moni noista ”ystävistä” jää luoksesi?

Mutta tosi ystävät arvostavat sinua siksi, mikä sinä olet, eikä sen takia, mitä sinä omistat. ”Ystävä rakastaa ainiaan ja veli syntyy varaksi hädässä.” (Sananl. 17:17; 18:24) Vielä enemmän: Jehova itse on sinun ystäväsi, jos teet hänen palvelemisestaan elämäsi suuren asian, ja ”jos miehen tiet ovat Herralle otolliset, saattaa hän vihamiehetkin sovintoon hänen kanssansa”. – Sananl. 16:7.

Ymmärrä myös, että sellaista kuin tieto, oivallinen persoonallisuus ja aidot ystävät ei voida varastaa, eivätkä ne kulu ja menetä arvoaan ajan mittaan ja käytössä. Mutta ihmiset voivat varastaa tai tuhota aineelliset omaisuutesi. Jumalan Poika neuvoi sen tähden viisaasti: ”Kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen, missä ei koi eikä ruoste raiskaa ja missä eivät varkaat murtaudu sisään eivätkä varasta. Sillä missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi.” (Matt. 6:20, 21) Jos sinulla on hyvä nimi Jumalan edessä ja sinä säilytät sen, niin tuleva onnesi on taattu, varma, ja sinä saat aikanaan hänen uudessa järjestyksessään nauttia täysin määrin kaiken hyvän aarteistosta, mitä tämä maa sisältää.

KANNUSTAVIA ESIMERKKEJÄ

Sinulla on Raamatussa loistavia esimerkkejä ihmisistä, jotka eivät panneet aineellisia omaisuuksia ensi sijalle elämässään. Mooses oli yksi. Syntyjään heprealaisena mutta poikkeuksellisten olosuhteitten johdosta faaraon talossa faaraon tyttären kasvattamana hän kehitti arvojen oikean tajun nuorena miehenä. Täysi-ikäisenä hän ”kieltäytyi . . . kantamasta faraon tyttären pojan nimeä. Hän otti mieluummin kärsiäkseen vaivaa yhdessä Jumalan kansan kanssa kuin saadakseen synnistä lyhytaikaista nautintoa, katsoen ’Kristuksen pilkan’ suuremmaksi rikkaudeksi kuin Egyptin aarteet; sillä hän käänsi katseensa palkintoa kohti.” (Hepr. 11:23–26) Hän luopui todella paljosta aineellisesti, mutta hän sai suunnattomia etuja johtaessaan Israelin kansan pois Egyptistä ja Luvattuun maahan, välittäessään kansalle Jumalan lain ja kirjoittaessaan useita Raamatun kirjoja. Ja vielä suuremmat siunaukset odottavat häntä ylösnousemuksessa Jumalan lähestyvässä uudessa järjestyksessä. Kuka ei olisi kuullut Mooseksesta? Kaikki voivat hyötyä hänen Raamatussa olevista henkeytetyistä kirjoituksistaan. Mutta kuka tietää nykyään mitään sen ajan rikkaasta faaraosta tai hänen tyttärestään? Ja mitä sellaista he saivat aikaan, mistä olisi ollut todella pysyvää hyötyä ja pysyviä tuloksia?

Paras esimerkki on luonnollisesti Jumalan Pojan antama. 2. Kor. 8:9 sanoo: ”Sillä te tunnette meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen armon, että hän, vaikka oli rikas, tuli teidän tähtenne köyhäksi, että te hänen köyhyydestään rikastuisitte.” Apostoli Paavali ja toiset opetuslapset noudattivat Jeesuksen oivallista esimerkkiä. Paavali voi sanoa itseään ja tovereitaan ”köyhiksi, mutta kuitenkin monia rikkaiksi tekeviksi, mitään omistamatta, mutta kuitenkin omistaen kaiken”. (2. Kor. 6:10; vrt. Fil. 3:7, 8.) Sinun tarvitsee vain lukea Apostolien tekojen kertomus ymmärtääksesi, kuinka rikas ja kiinnostava elämä heillä oli. Jeesushan sanoikin, että ”autuaampi on antaa kuin ottaa”. (Apt. 20:35) Sinä huomaat niin olevan, jos kokeilet sitä itse.

OSOITA VOIMAA JA VIISAUTTA

Miksi antaisit siis nykyisten kaupallisten järjestelmien voimakkaan mainospainostuksen saada itseäsi rakentamaan elämäsi aineellisten omaisuuksien ympärille? Miksi rikastuttaisit niitä ja lopulta köyhdyttäisit itseäsi elämän todella arvokkaiden asioiden ollessa kysymyksessä? Mikset osoittaisi todellista voimaa torjuaksesi materialismin houkutuksen ja osoittaisi päättäväisyyttä saadaksesi eniten elämästä tavoittelemalla sellaista, millä on suurempi arvo kuin aineellisilla omaisuuksilla?

Tämä on nyt erittäin tärkeätä. Raamatun ennustukset osoittavat, että nykyinen järjestelmä kaikkine kaupallisuuksineen lähestyy loppuaan. Liian suuren merkityksen antaminen aineelliselle olisi ansa meille ja kääntäisi huomiomme pois aikamme kiireellisyydestä. Me voisimme huomata vajonneemme tähän asiainjärjestelmään ja tulla pyyhkäistyiksi pois sen mukana, kun Jumala puhdistaa sen pois ja tuo sijaan uuden järjestyksensä. Jeesus varoittikin: ”Katsokaa eteenne ja kavahtakaa kaikkea ahneutta, sillä ei ihmisen elämä riipu hänen omaisuudestaan, vaikka sitä ylenpalttisesti olisi.” – Luuk. 12:15; ks. hänen jakeissa 16–21 kerrottua vertaustaan.

Ei meidän tietenkään pitäisi olla kokonaan vailla omaisuutta. Mutta me emme halua sen ohjaavan elämäämme. Ja meidän tulee kyetä tekemään ero sellaisten omaisuuksien välillä, jotka todella edistävät aitoa onnellisuuttamme, ja sellaisten, jotka voisivat todellisuudessa estää meitä saavuttamasta tätä tavoitetta.

Mitä siis omistanetkin, aseta päämääräksesi omaisuuksiesi käyttäminen toisten hyväksi ja erityisesti ’Herran kunnioittaminen antamalla varoistasi’. (Sananl. 3:9) Sillä ”ei auta tavara vihan päivänä, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta”. – Sananl. 11:4.