10. luku
Miten suhtaudut vanhempiisi?
1–3. a) Mitä jonkun asenne hänen vanhempiinsa kertoo hänestä? b) Millainen asenne tuntemillasi nuorilla on vanhempiinsa? Oletko samaa mieltä heidän kanssaan? c) Millainen kasvatus voi auttaa nuorta ihmistä kunnioittamaan vanhempiaan ja miksi?
KUN toiset kertovat sinulle, mitä he ajattelevat vanhemmistaan, niin he kertovat myös jotain itsestään. Niin, mitä sinä sanot ja teet vanhemmillesi, ilmaisee, mitä on mielessäsi ja sydämessäsi. Se kertoo melkoisen paljon siitä, millainen ihminen olet juuri nyt. Se antaa myös selvän vihjeen siitä, millainen ihminen sinusta todennäköisesti tulee vastaisuudessa. Se johtuu siitä, että kodissa kehittämistäsi käyttäytymismalleista tulee vähitellen osa sinua.
2 Jotkut nuoret kehittävät kielteisen asenteen vanhempiinsa melkein kaikessa. Monista tuntuu, että heidän vanhempansa eivät koskaan ymmärrä heitä eivätkä edes yritäkään ymmärtää ja että he ovat toivottoman vanhanaikaisia eivätkä voi antaa mitään hyödyllistä ohjausta nykyisessä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tästä tunteesta kehittyy pian yleinen kapinallinen asenne. Siitä tulee helposti tottumus, ellei sitä hillitä. Se ilmenee perhepiirin ulkopuolella olevien ihmisten kohtelemisessa. Ja ennen kuin huomaatkaan, se voi myös johtaa sinut vakaviin vaikeuksiin, koska et halua totella lakeja, jotka on tarkoitettu ihmisyhteiskunnan hyödyksi ja suojaksi.
3 Kaikki nuoret eivät kuitenkaan ajattele ja toimi tällä tavalla. He suhtautuvat vanhempiinsa kunnioittavasti vielä aikuisina. Nämä nuoret tietävät, miksi maailma on niin suurissa vaikeuksissa ja mitä tulevaisuudella on heille tarjottavana. He eivät siksi anna painostaa itseään mukautumaan siihen kielteiseen asenteeseen, joka muilla on. He arvostavat sitä, että heidän vanhempansa ovat istuttaneet heihin kunnioituksen ihmisen käyttäytymisen korkeimpia periaatteita kohtaan, jotka ovat Jumalan henkeytetyssä, kirjoitetussa sanassa. Raamattu neuvoo: ”Ja te isät, älkää ärsyttäkö lapsianne, vaan kasvattakaa heitä jatkuvasti Jehovan kurissa ja mielenohjauksessa.” Nämä nuoret ovat suhtautuneet arvostavasti tähän kasvatukseen ja tekevät halukkaasti oman osansa. Seurauksena on, että he ymmärtävät paikkansa perhejärjestelyssä. Kodissa vallitsevat hyvät suhteet. – Efesolaisille 6:4.
VANHEMMAT ANSAITSEVAT TOTTELEVAISUUDEN
4–6. a) Mitä vanhempasi ovat tehneet hyväksesi tähänastisen elämäsi aikana? b) Miten voit osoittaa arvostavasi sitä? (Efesolaisille 6:1, 2)
4 Mutta miten on niiden laita, joiden vanhemmat eivät yritä opettaa heille Raamatun periaatteita? Merkitseekö se, ettei heidän tarvitse osoittaa vanhemmilleen kunnioitusta ja tottelevaisuutta? Vaikka onkin totta, että vanhempien ohjaus pakostakin kärsii, kun se poikkeaa Jumalan mittapuista, niin se ei vähennä tällaisten nuorten tarvetta kehittää hyvää asennetta vanhempiinsa. Miksi ei? Siihen on useitakin syitä.
5 Koska et ole milloinkaan tullut toimeen omillasi, sinä et ehkä täysin arvosta kaikkea sitä, mitä vanhempasi ovat tehneet hyväksesi. Mutta pysähdyhän ajattelemaan: Isäsi ja äitisi ovat syntymästäsi lähtien huolehtineet sinusta joka päivä. He ovat varanneet sinulle ruoan ja vaatteet, kodin missä asut ja huolehtineet koulutuksestasi.
6 Jos sinun olisi palkattava joku tekemään se, mitä vanhempasi ovat tehneet hyväksesi syntymästäsi lähtien, niin se maksaisi sinulle pienoisen omaisuuden. Vanhempasi ansaitsevat kunnioituksen kaikesta siitä. Jos myöhemmin menet naimisiin ja sinusta tulee isä tai äiti, niin arvostat täydellisemmin, miten paljon vanhempasi tekivät hyväksesi. Mutta miksi et osoittaisi arvostusta jo nyt? Jos maksat takaisin sitä rakkautta, mitä olet velkaa vanhemmillesi, osoittamalla heille kunnioitusta ja tottelevaisuutta, niin sinä osoitat kehittyväsi kypsäksi ihmiseksi, jolla on hyvä ymmärrys ja joka arvostaa niitä, jotka tekevät hänelle hyvää.
7–12. a) Miten nuoren ihmisen tulisi suhtautua vanhempiensa tekemiin erehdyksiin? (Matteus 6:14, 15) b) Minkä aseman Jumala on antanut vanhemmille, kuten Raamatussa osoitetaan? (Sananlaskut 6:20) Miksi tämä on tarpeellinen järjestely? c) Miten vakava asia tottelemattomuus vanhempia kohtaan on?
7 Tämä ei merkitse sitä, että vanhempasi olisivat täydellisiä. He tekevät tietenkin erehdyksiä. Mutta niinhän sinäkin teet. Todennäköisesti sinä teet niitä paljon enemmän, koska sinulla ei ole heidän elämänkokemustaan. Arvosteletko vanhempiasi heidän erehdyksistään, mutta odotat kuitenkin, etteivät he sanoisi mitään omista erehdyksistäsi? Ollaksesi johdonmukainen sinun pitäisi oppia sivuuttamaan vanhempiesi tekemät erehdykset, samoin kuin heidän on sivuutettava monet sinun erehdyksesi. Ja koska heidän vastuunsa on paljon raskaampi, niin on ymmärrettävää, että he saattavat toisinaan epäonnistua. Raamatun periaate pitää paikkansa: ”Se, joka ei harjoita armoa, saa tuomionsa ilman armoa. Armo on voitonriemuinen tuomion rinnalla.” – Jaakob 2:13.
8 Mutta joskus se, mitä sinä pidät vanhempien erehdyksenä, voi olla vain katsantokanta, joka eroaa omastasi. Kun näin on ja kun vanhempasi ovat ottaneet tinkimättömän kannan kysymyksessä olevassa asiassa, niin mitä sinun tulisi tehdä?
9 Sinun on pidettävä mielessäsi, ettei vanhempiesi asema ole sama kuin sinun. Vanhempasi edustavat Jumalan järjestelyssä jotakin korkeampaa. Jumala on antanut vanhemmillesi vallan ja vastuun, mitä sinulla ei vielä ole. Lopulliset ratkaisut sinua koskevissa asioissa kuuluvat näin ollen vanhemmillesi. Siksi Jumalan sana neuvoo: ”Te lapset, olkaa tottelevaisia vanhemmillenne kaikessa, sillä se on hyvin mieluista Herrassa.” Tämä merkitsee tietysti tottelevaisuutta kaikessa, mitä vanhempasi vaativat ja mikä ei ole ristiriidassa Jumalan lakien kanssa. – Kolossalaisille 3:20.
10 Katsohan, ihmisyhteiskunnassa on oltava järjestys. Ilman järjestystä vallitsisi hämminki, jopa sekasorto. Esimerkiksi matruusi ei määrää, miten kapteenin on ohjattava laivaa, eikä pallonpelaaja määrää, miten palloseuraa johtavien on ohjattava seuraa. On totta, että hyvä kapteeni ja hyvä johtaja ottavat mielellään vastaan ja jopa pyytävätkin ehdotuksia alaisiltaan. Mutta jos he sallisivat toisten komennella heitä ja määrätä, mitä pitää tehdä, niin heidän arvovaltansa olisi pian mennyttä ja tuloksena olisi hämminki ja epäjärjestys. Etkö olekin samaa mieltä?
11 Samoin perhepiirissäkin tulee vallita järjestys. Ja siihen Jumala on määrännyt isän pääksi äidin ollessa läheisessä yhteistoiminnassa. Molemmat vanhemmat on asetettu lastensa valvojiksi. Kun siis vanhempasi asettavat sinulle joitakin vaatimuksia, kuten ajan, jolloin sinun täytyy olla kotona illalla, keiden kanssa saat seurustella, millä tavalla hoidat ulkoasuasi jne., ja kun sinä tottelet heitä, niin sinä kunnioitat Jumalan järjestelyä. Kun olet tottelematon vanhemmillesi, niin sinä halveksit Jumalan järjestelyä. Se merkitsee törmäämistä Jumalaa, Luojaasi ja vanhempiesi Luojaa, vastaan! Ja sinä tiedät, kumpi siinä joutuu häviölle. Se, miten sinä suhtaudut vanhempiesi ohjaukseen, heijastaa siis sitä, mitä sinä ajattelet Jehova Jumalasta, joka on heitä korkeampi ja jonka valtaan heidän velvollisuutensa on alistua.
12 Siitä syystä Jumalan sana sanookin: ”Joka isäänsä pilkkaa ja pitää halpana totella äitiänsä, häneltä korpit puron luona hakkaavat silmän, ja kotkan poikaset syövät sen.” Niin, väärä suhtautuminen vanhempiin voi maksaa nuorille heidän henkensä. – Sananlaskut 30:17.
ALISTUMISESTA OPITTAVIA LÄKSYJÄ
13–17. a) Miten se, että opit kunnioittamaan ja tottelemaan vanhempiasi, voi auttaa sinua, kun sinusta tulee isä tai äiti? b) Miten se voi auttaa sinua koulussa ja työskennellessäsi jollekulle työnantajalle? c) Mikä vielä tärkeämpää, miten se vaikuttaa asemaasi Jumalan edessä?
13 Etkö haluaisi jonakin päivänä, jolloin olet täysi-ikäinen ja ehkä muodostat oman perheesi, että lapsesi osoittaisivat sinulle kunnioitusta ja tottelevaisuutta? Mutta ellet ole oppinut osoittamaan sitä omia vanhempiasi kohtaan, niin onko luultavaa, että kasvattaisit omia lapsiasi kovinkaan menestyksellisesti sellaisen kunnioituksen antamisessa? Sinä niität sitä mitä kylvät, sanoo Raamattu. (Galatalaisille 6:7) Opi mukautumaan siihen alamaisuusasemaan, jossa olet nyt, niin se auttaa sinua selviytymään niistä suuremmista vastuista, joita täysi-ikäisyys ja kenties isyys tai äitiys tuovat myöhemmin.
14 Jos sinä kehität kielteistä asennetta vanhempiisi, niin se voi ilmetä muussakin mitä myöhemmin teet. Jos esimerkiksi teet työtä jollekulle työnantajalle, niin kannatko jatkuvasti kaunaa sitä valtaa kohtaan, joka hänellä on sinuun? Kun hän antaa jotakin tehtäväksesi, niin onko sinun vaikeata noudattaa sitä? Onko sinulla jatkuvasti valittamista työstäsi? Entä miten suhtaudut niihin, joiden kanssa työskentelet? Voit havaita valittavasi heistä alinomaa kiittämättä heitä koskaan siitä hyvästä, mitä he voivat sinulle tehdä. Tai jos menet kouluun oppiaksesi jonkin ammatin tai sinua valmennetaan johonkin työhön, niin jonkin viikon päästä sinusta saattaa alkaa tuntua, että sinä tiedät enemmän kuin opettajasi. Kaikki tällaiset asenteet voivat helposti aiheuttaa sinulle paljon murhetta ja huolta. Ne voivat olla sen hedelmää, että olet ensiksikin kehittänyt väärän asenteen vanhempiisi.
15 Hyväksy siis perhe-elämän todellisuus ja oma asemasi siinä. Ymmärrä, että se on Jumalan tie ja että hänen tiensä on paras.
16 Mutta jos kieltäydyt hyväksymästä oikeaa paikkaasi perheessä ollessasi teini-ikäinen, niin se tietää sinulle vaikeuksia. Se ei vaikuta ainoastaan suhteeseesi vanhempiisi ja muihin samoin kuin myöhempään elämääsikin; paljon vakavampaa on, että se heikentää asemaasi Jumalan edessä. Ja hänhän ratkaisee sen, tuletko sinä elämään ikuisesti hänen uudessa järjestyksessään vai häviätkö olemassaolosta, kun tämä paha asiainjärjestelmä pian tuhotaan. Kuule vetoomusta: ”Poikani, älä unhota minun opetustani, vaan sinun sydämesi säilyttäköön minun käskyni; sillä pitkää ikää, elinvuosia ja rauhaa ne sinulle kartuttavat.” – Sananlaskut 3:1, 2.
17 Ajattelehan minkä palkan ne saavat, jotka noudattavat taivaallisen Isämme käskyjä ja jotka eivät unohda Hänen opetustaan eli lakiaan. Palkkana on ”pitkä ikä ja elinvuosia ja rauhaa”. Haluatko sinä sitä? Haluatko elää kauan ja todella nauttia rauhallisesta ja onnellisesta elämästä? Todista sitten, että haluat kuuntelemalla Jumalan kehotusta olla tottelevainen vanhemmillesi.
[Kuva s. 76]
Suotko vanhemmillesi sen kunnioituksen, jonka he ansaitsevat?