Itsehillintä on viisauden todistus

JOKAINEN oikeassa mielentilassa oleva henkilö löytää tyydytystä siitä, että on viisas. Hän ei halua olla tyhmä. Niihin keinoihin, joilla hän voi osoittaa olevansa todella viisas, kuuluu itsehillintä. Sananlasku sanoo: ”Koko henkensä typerä päästää ilmi, mutta joka on viisas, hän säilyttää sen tyynenä viimeiseen asti.” – Sananl. 29:11, Um.

Mutta itsehillinnän noudattaminen ei ole helppoa. Se ei ole vähimmän vastuksen tie. Sen tähden sitä ilmenee kovin vähän nykyään. Nykyiset olosuhteet tuovat mieleen vedenpaisumusta edeltäneet päivät, joista meille kerrotaan, että ”ihmisten pahuus oli suuri maan päällä” ja että ”maa tuli täyteen väkivaltaa”. – 1. Moos. 6:5, 11.

Jeesus Kristus ennustikin, että samoin kuin oli muinoin Nooan päivinä, on myös oleva ”ihmisen Pojan läsnäolon” päivinä, joita me nyt elämme. Samaan tapaan ennusti apostoli Paavali, että ”viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja. Sillä ihmiset ovat silloin . . . hillittömiä”. Kaikki tämä tekee itsehillinnän osoittamisen vain vaikeammaksi. – Matt. 24:37–39, Um; 2. Tim. 3:1–3.

Olisi vaikeata korostaa liikaa sitä, että itsehillintä on viisauden todistus. ”Kuin kaupunki, varustukset hajalla, muuria vailla, on mies, joka ei mieltänsä hillitse.” (Sananl. 25:28) Joka ainoa valveillaolohetki, vieläpä jossain määrin nukkumishetkemmekin, kaikki ajatuksemme ja tunteemme, kaikki sanamme ja tekomme kuuluvat itsehillinnän piiriin. Jos vain voisimme selvästi, huomattavasti ja lähtemättömästi painaa mieleemme, että itsehillintä on viisauden todistus, niin se auttaisi meitä suuresti rasituksen tai kiusauksen hetkellä. Katsokaamme muutamia esimerkkejä.

Onko joku ylempäsi koskaan moittinut tai ankarasti nuhdellut sinua ja lisäksi kenties toisten edessä? Mikä oli ensimmäinen vaikutelmasi? Eikö se ollut yritys puolustautua, ehkä pikaisin, epäviisain puhein? Se olisi kumminkin vain pahentanut asioita. Meitä neuvotaan viisaasti: ”Jos hallitsijassa nousee viha sinua kohtaan, niin älä jätä paikkaasi; sillä sävyisyys pidättää suurista synneistä.” Niin, ”leppeä vastaus taltuttaa kiukun”. Paikkansa säilyttäminen ja lempeästi vastaaminen sille, joka ilmaisee kiukkua, vaatii itsehillintää, mutta se on ainoa viisas menettely, sillä se tasoittaa vaikeudet ja aikaansaa rauhaisat suhteet. – Saarn. 10:4; Sananl. 15:1.

Onhan yleisten periaatteittenkin mukaan viisasta noudattaa itsehillintää sanojensa suhteen, varsinkin jos on taipuvainen puheliaisuuteen: ”Tyhmä puhuu paljon.” ”Missä on paljon sanoja, siinä ei syntiä puutu; mutta joka huulensa hillitsee, se on taitava.” ”Joka hillitsee sanansa, on taitava, . . . Hullukin käy viisaasta, jos vaiti on.” – Saarn. 10:14; Sananl. 10:19; 17:27, 28.

Sitten tulee kysymykseen itsehillintä syödessä ja juodessa. Jollei pidä itsellään kuria pöydässä, niin se johtaa ylipainoon, mikä on esim. Yhdysvaltain pahin terveysongelma. Se aiheuttaa kroonisia sairauksia, joista pääasiallisin on sydänverisuonitauti eli ”sydänvika”. Kuinka monta kotia onkaan hajonnut, kuinka monta elämänuraa tuhoutunut, kuinka paljon sairautta ollut, ja kaikki itsehillinnän puutteen takia ”juomisessa”! On aivan niin kuin Jumalan sana sanoo: ”Kenellä on voivotus, . . . kenellä valitus? . . . Niillä, jotka viinin ääressä viipyvät.” ”Viini on pilkkaaja, väkijuoma remunpitäjä; eikä ole viisas kenkään, joka siitä hoipertelee.” Toisin sanoen, jos sinulta puuttuu itsehillintää, niin nämä seikat tekevät sinusta tyhmän. – Sananl. 23:29, 30; 20:1.

Onko sinulla auto? Jos sinulla on se, niin sinun tarvitsee silloinkin harjoitella itsehillintää sen ajamisessa. Auto-onnettomuudet vievät vuosi vuodelta tuhansien ihmisten hengen ja tekevät miljoonista raajarikkoja. Yksistään Länsi-Saksassa menetti vuonna 1962 14 213 ihmistä henkensä liikenneonnettomuuksissa ja 413 457 loukkaantui. Viimeisiä numerotietoja muista maista ovat 38 000 kuolemaan johtanutta tapaturmaa Yhdysvalloissa, 9 000 Italiassa, 7 000 Isossa-Britanniassa ja 800 Suomessa sekä 20–30 kertaa yhtä monta loukkaantumista. Tapaturmavakuutusyhtiöitten mukaan vauhti, väkijuomat, haaveilu, unisuus ja huolimattomuus ovat pääasiassa syynä onnettomuuksiin. Ja mitä nämä olisivat muuta kuin joka kerta itsehillinnän puuttumistapauksia?

Mainitsemme vielä yhden yleisen asian, jonka alalla itsehillintä on todistus viisaudesta, ja se on eri sukupuolten väliset suhteet. Vähän aikaa sitten psykologit nauroivat ajatukselle ennen avioliittoa säilytetystä siveydestä, mutta nyt luemme seuraavanlaisia lausuntoja: ”Mikään yhteiskunnallinen tutkimus ei ole koskaan osoittanut, että avioliittoa edeltänyt sukupuoliyhteys tai aviorikos aikaansaisi onnellisemman avioliiton.” ”Voiko mikään avioliittoa edeltävä sukupuolinen nautinto olla verrattavissa siihen kärsimykseen, että tyttö tulee raskaaksi?” ”Kymmenellä miljoonalla ihmisellä Yhdysvalloissa on nyt tai on ollut syfilis, ja gonorreatapaukset ovat kaksi kertaa suuremmat.” – Love and Marriage, Magoun.

Meille kerrotaan myös, ettei tule sivuuttaa itsehillinnän tarpeellisuutta myöskään aviosuhteissa, ja paras valmennus tähän on itsehillintä ennen avioliittoa. Kristityillä on vielä pakottavammat syyt, puhdas omatunto ja yhteys kristilliseen yhteiskuntaan, korostamassa itsehillinnän viisautta tässä suhteessa, ”sillä haureelliset ja avionrikkojat Jumala tuomitsee”. – Hepr. 13:4.

Koska itsehillintä on viisauden todistus, niin ota huomioon kaikki käytettävissäsi olevat apukeinot sen harjoittamiseksi. Niihin kuuluu ”Jehovan pelko”, joka on totisesti ”viisauden alku”. Yksi syy tähän on, että ”Jehovan pelko merkitsee pahan vihaamista”. Rukous on taas apu Jehovan pelossa vaeltamiselle. – Ps. 111:10, Um; Sananl. 8:13, Um.

Eräs apu on nöyryys. Nöyrä ihminen ei ole ärtynyt rajoituksista, mitkä viisaus asettaa hänen vapaudelleen, vaan hän tunnustaa, että kaiken vapauden täytyy luonnostaan olla suhteellista. Vielä eräs apukeino on empatia, kyky asettua toisten asemaan, mikä auttaa olemaan kärsivällisiä heidän kanssaan.

Itsehillintä ei ole helppoa, mutta sitä kannattaa yrittää, sillä se on viisauden todistus, ja kukapa ei haluaisi olla viisas?