Miksi yrittää olla poikkeus?
VARAS, joka tekee taskuista varastamisen elämänurakseen, on erittäin harjaantunut ammattimies. Hän on nähnyt suurta vaivaa tullakseen taitavaksi sormiensa käytössä, ihmisluonnon tarkkailemisessa ja siinä, ettei herätä epäilyksiä. Poikkeuksetta hän haluaa ajatella olevansa taitavampi kuin kaikki muut ammatissaan. Jos hänet saataisiin kiinni, hän ei olisi ainoastaan hämillään, vaan se usein tuntuisi hänestä myös uskomattomalta: ”Miten minut voitiin huomata?” Hän valaisee hyvin sitä inhimillistä heikkoutta, että ihminen ajattelee olevansa poikkeus säännöstä.
Nykyään väkivaltarikokset sivuuttavat määrällisesti taskuvarkaudet. Mutta se itserakkaus, joka on tunnusomaista taskuvarkaalle, on yleisempää kuin koskaan ennen. Yhä useammat ihmiset syyllistyvät laittomaan, typerään, piittaamattomaan tai irstaaseen käytökseen varmoina siitä, ettei heitä saada kiinni tai ettei heidän tarvitse maksaa mielettömyytensä hintaa.
Yksi muinainen raamatullinen esimerkki, joka voitaisiin mainita niistä, jotka ajattelivat voivansa selviytyä rangaistuksetta, on Aakan. Kun tuli Jumalan aika, jolloin israelilaisten piti valloittaa Jerikon kaupunki, ja heitä varoitettiin, etteivät he saisi ottaa mitään sotasaalista, Aakan otti salaa arvokasta sotasaalista ja piilotti sen telttaansa. Hän ajatteli olevansa poikkeus ja selviytyvänsä rangaistuksetta. Mutta selviytyikö hän? Ei, sillä Jehova Jumala näki sen ja piti huolen siitä, että Aakan paljastettiin ja että hän sai kärsiä rangaistuksen, kivittämisen kuoliaaksi. – Joos. 7:1–26.
Nykyään myös uhkapelurit ajattelevat olevansa poikkeus säännöstä. Selvän järkeilyn pitäisi sanoa heille, ettei uhkapeluri voi voittaa ja että pelihuoneet riistävät uhkapelureilta omaisuuksia. Siksi jotkin niistä Renossa Nevadassa Yhdysvalloissa vuokraavat lentokoneita ja tarjoavat ilmaiset matkat niille, jotka haluavat tulla pelaamaan, koska niiden pitäjät tietävät, että uhkapelurit menettävät paljon enemmän kuin lentolipun hinnan. Lentoemännät sanovat, että näiden lentokoneiden matkustajia on paljon vaikeampi käsitellä kuin tavallisia matkustajia, erityisesti paluulennoilla. Eikä ihme, sillä he ovat pettyneitä menetettyään rahansa, opittuaan kovan kokemuksen kautta, etteivät he olleet poikkeus säännöstä, ettei uhkapeli kannata. Opittuaanko? Ei, pelkästään koettuaan, sillä he palaavat yhä uudelleen takaisin ja menettävät yhä enemmän rahaa!
Muita yhtä typeriä ovat ne, jotka nauttivat alkoholijuomia ennen autolla ajamista. Jo yhdestä tai parista viskiannoksesta saattaa tulla heidän vereensä niin paljon alkoholia, että heistä tulee arvostelukyvyttömiä, piittaamattomia tai huolimattomia ajajia. Vaikka autonajajia varoitetaan tästä vaarasta kerran toisensa jälkeen, niin mitä havaitsemme? Hyvin monet ajattelevat, että he ovat poikkeus säännöstä, ja tämän johdosta runsaasti yli puolet niistä 55000:sta kuolemaan johtaneesta liikenneturmasta, jotka auto-onnettomuudet vuonna 1970 Yhdysvalloissa aiheuttivat, johtui siitä, että ajaja oli nauttinut liikaa alkoholia.
Sitten ovat vielä ne, jotka tupakoivat jatkuvasti. Monissa maissa lääketieteen asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että savukkeiden polttaminen aiheuttaa suurta vahinkoa, ja koko ajan kerääntyy lisää tämänsuuntaisia todisteita. Eräs heistä sanoikin: ’Savukkeet ovat kuolettavampia kuin bakteerit, luodit tai virukset.’
Hiljattain Science-aikakauslehti (14.5.1971, s. 741–743) selosti kokeita, joita oli tehty savukkeita polttaville nuorille. Tupakoimattomiin verrattuna nuorilla, jotka olivat polttaneet vain vajaan vuoden, keuhkojen yleiskunto oli heikko. Haittavaikutukset olivat erityisen ilmeiset niillä, jotka polttivat enemmän kuin viisi savuketta päivässä, ja tapa oli vahingollisempaa tytöille kuin pojille. Ja siitä huolimatta, ettei Yhdysvalloissa enää mainosteta savukkeita televisiossa ja radiossa, vuoden 1971 ensimmäisenä neljänneksenä ilmeni kuuden prosentin lisäys savukkeiden kulutuksessa verrattuna vuoden 1970 ensimmäiseen neljännekseen, kokonaismäärän ollessa 131,5 miljardia savuketta. – Business Week, 29.5.1971.
Muita, joiden voitaisiin sanoa olevan vieläkin typerämpiä ajatellessaan, että he ovat poikkeus, ovat ne, jotka leikkivät sukupuolisella moraalittomuudella ja luulevat selviytyvänsä siitä ilman huonoja seurauksia. He flirttailevat, hyväilevät tai halailevat, ja ennen pitkää he havaitsevat syyllistyvänsä haureuteen tai aviorikokseen; ja tämän lisäksi he ovat saattaneet saada sukupuolitaudin tai tulla raskaaksi avioliiton ulkopuolella. Nykyään molempien määrä lisääntyy yllättävän nopeasti.
Raamattu antaa viisaita neuvoja auttaakseen sinua vastustamaan epätäydellisen ihmisluonnon taipumusta yrittää olla poikkeus säännöstä. Se sanoo meille: ”Yli kaiken varottavan varjele sydämesi.” Miksi sinun pitäisi tehdä niin? Eräs syistä on se, että perisynnin tähden ’sydän on petollinen ylitse kaiken’. Se mairittelee sinua käsityksellä, että voit selviytyä rangaistuksetta laittomasta teosta tai minkälaisesta hullutuksesta tahansa. – Sananl. 4:23; Jer. 17:9.
Jumalan sana varoittaa viisaasti ja oikein: ”Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää.” (Gal. 6:7) ”Synnin palkka on kuolema.” (Room. 6:23) ”Saatte tuntea syntinne palkan, joka kohtaa teitä.” (4. Moos. 32:23) ”Muutamien ihmisten synnit ovat ilmeiset ja joutuvat ennen tuomittaviksi, toisten taas seuraavat jäljestäpäin.” – 1. Tim. 5:24.
Mikä auttaa sinua suhtautumaan näihin varoituksiin vakavasti, jottet joutuisi kiusaukseen yrittää olla poikkeus säännöstä? Yksi seikka on Jumalan pelko, sillä se on viisauden alku ja merkitsee pahan vihaamista. Jos sinä pelkäät olla miellyttämättä Jumalaa, niin et varmastikaan petä itseäsi ajattelemaan, että voit selviytyä rangaistuksetta. Se auttaa sinua olemaan varovainen ja ilmentämään tuota hengen hedelmää, itsehillintää. – Sananl. 8:13; 9:10; Gal. 5:22.
Suuri apu on myös ajatusten kiinnittäminen asioihin, jotka ovat hyveellisiä ja rakastettavia, joista puhutaan hyvää ja jotka ovat kiitettäviä, ja tyytyä näihin ennemmin kuin haluta elämyksiä ja jännitystä, jotka liittyvät kyseenalaisiin huvituksiin. Raamattu sanookin: ’Jumalisuus yhdessä tyytyväisyyden kanssa on suuri voitto.’ – 1. Tim. 6:6; Fil. 4:8.