Kärsimättömyys voi maksaa henkesi

”KÄRSIMÄTTÖMYYS maksoi ihmishengen.” Nämä huomiota herättävät sanat olivat otsikkona lyhyessä uutisessa, joka julkaistiin saksalaisessa sanomalehdessä Süddeutsche Zeitung 16. 10. 1978. Rautatien ylikäytävän alas laskettujen puomien takana seisovan auton yhtä soittoa huutava äänitorvi sai puomeja hoitavan nuoren naisen nostamaan ne ennenaikaisesti. Silloin ”kärsimätön autoilija” pääsi ajamaan rautatien yli. Juuri kun hän oli puolivälissä ylikäytävää, täyttä vauhtia kiitävä juna iski auton kylkeen ja laahasi sitä 180 metriä pitkin kiskoja. Kirjoituksen lopussa sanottiin: ”44-vuotias autoilija maksoi kärsimättömyytensä hengellään.”

Räikeä esimerkki, mutta se valaisee hyvin sitä, kuinka vaarallista kärsimättömyys voi olla. Olet epäilemättä kuullut ihmisistä, joiden tauti on uusiutunut vain siksi, että he ovat tulleet kärsimättömiksi ja ovat nousseet liian aikaisin vuoteesta tai menneet liian aikaisin takaisin työhön vakavan sairauden jälkeen. Ja tällaiset uusiutumiset voivat olla erittäin vakavia, jopa kuolemaan johtavia. Kärsimättömät ihmiset voivat saattaa itsensä vaaraan, jopa henkensä menettämisen vaaraan.

Sanat ”kärsivällisyys” ja ”kärsivällinen” samoin kuin lähisukuinen sana ”pitkämielinen” esiintyvät useita kymmeniä kertoja Pyhässä Raamatussa. Yksi kiinnostava esimerkki löytyy 1. Tessalonikalaiskirjeen 5:14:stä, missä kristittyjä neuvotaan olemaan ”pitkämielisiä kaikkia kohtaan” tai ”kärsivällisiä kaikkia kohtaan”, kuten Uusi testamentti nykysuomeksi sen kääntää. Mutta eikö se ole helpommin sanottu kuin tehty? On kyllä. Miksi? Mikä saa meidät tulemaan kärsimättömiksi?

KÄRSIMÄTTÖMYYDEN SYITÄ

Tietämättömyys voi aiheuttaa joskus kärsimättömyyttä. Ihminen, jolla ei ole tarpeeksi tietoa, ei ehkä näe tarpeelliseksi kärsivällisyyden osoittamista. Mutta jos hänellä olisi tarkka tieto kaikista tosiasioista, hän ajattelisi ehkä toisin. Jos ”kärsimätön autoilija” olisi tiennyt tarkoin häneen myöhemmin törmänneen junan läheisyyden ja nopeuden, hän epäilemättä oli ollut kärsivällinen.

Toinen kärsimättömyyden syy saattaa olla se, että ihminen ajattelee itsestään liikaa tai suhtautuu itseensä liian vakavasti. Raamattu sanookin sattuvasti: ”Pitkämielinen on parempi kuin korkeamielinen.” (Saarn. 7:9) ”Korkeamielinen’’ eli ”kopeahenkinen” (UM) suhtautuu kärsimättömästi niihin, jotka panevat hänet odottamaan tai hidastavat hänen toimintaansa. Mutta onko hänen aikansa arvokkaampaa kuin heidän? Hän näyttää yleensä ajattelevan siten. Kärsimätön ihminen ei ole huomaavainen eikä hänellä ole empatiaa, kykyä asettua toisen asemaan. Hän on nopea moittimaan toisia heidän heikkouksistaan ja puutteistaan. Sen lisäksi että hän on ”kopeahenkinen”, häneltä puuttuu myös rakkautta.

Mutta mikä syy lieneekin, kärsimätön ihminen saattaa menetellä harkitsemattomasti, typerästi. Sananlaskujen 14:29 sanoo: ”Pitkämielisellä on paljon taitoa, mutta pikavihaisen osa on hulluus.” Tämän kirjoituksen alussa mainittu esimerkki varmasti osoittaa, kuinka tyhmää kärsimättömyys voi olla. Oliko tällä kärsimättömällä autoilijalla mitään niin tärkeätä tekemistä, ettei se olisi voinut odottaa paria minuuttia? Odottaminen olisi voinut saada hänet myöhästymään sovitusta tapaamisesta, mutta kärsimättömyyden vuoksi hän ei pystynyt pitämään sopimustaan lainkaan! Jos et siis halua menetellä tyhmästi, opettele olemaan kärsivällinen.

”KÄRSIVÄLLISIÄ KAIKKIA KOHTAAN”

Kuinka usein ihmiset ovatkaan kärsimättömiä tuntemattomia kohtaan! He saattavat moittia toisten autonajoa tai valittaa sitä, miten myyjättäret tai tarjoilijat palvelevat heitä kaupoissa tai ravintoloissa. Mutta perheenjäsenten ja ystävien kohteleminen kärsivällisesti on joskus vielä vaikeampaa. Myyntimies saattaa ilmaista suurta kärsivällisyyttä pitkin päivää yrittäessään miellyttää asiakkaita, mutta kun hän tulee kotiin illalla, hän kohtelee kaikkea muuta kuin kärsivällisesti vaimoaan ja lapsiaan.

Joskus me jopa epäonnistumme kärsivällisyyden osoittamisessa itseämme kohtaan! Mutta on tärkeätä, että olemme kärsivällisiä myös itseämme kohtaan, ettemme masentuisi rajoitustemme ja epätäydellisyyksiemme takia. Kärsimättömyys itseämme kohtaan voi saada meidät ajattelemaan, että käymme turhaa taistelua, ja se voi saada meidät epätoivoisina luopumaan elämän kilpajuoksusta. Se olisi erittäin vaarallista.

Raamatun suhtautuminen kristillisen persoonallisuuden päälle pukemiseen on hyvin realistinen. Vaikka Raamattu neuvoo kristittyjä tekemään muutoksia elämässään, se ei missään kohdin väitä, että tällaiset tarpeelliset persoonallisuuden muutokset voitaisiin tehdä yhdessä yössä, eikä se sano, että jokainen havaitsisi niiden tekemisen helpoksi. (Kol. 3:5–10) Ajatelkaamme esimerkiksi tupakointitottumusta. Jotkut entiset tupakoitsijat ovat todenneet, ettei savukkeesta luopuminen oikeastaan kovin vaikeaa ollutkaan. Mutta toisten täytyi yrittää kovasti, ennen kuin he lopulta onnistuivat pääsemään tottumuksestaan eroon. Hellittämättömyys johti lopulta onnistumiseen, kun taas kärsimättömyys olisi voinut johtaa epäonnistumiseen varhaisemmassa vaiheessa.

Tyhmyyden huippu olisi tietysti suhtautua kärsimättömästi Jumalaan. Etkö kuitenkin ole kuullut valitettavan: ”Jos Jumala joskus aikoo tehdä jotakin pahuuden lopettamiseksi, niin hänen olisi aika jo tehdä jotakin”? Mutta Raamattu vakuuttaa: ”Jehova ei ole hidas lupauksensa suhteen, niin kuin jotkut pitävät hänen menettelyään hitautena, vaan hän on kärsivällinen teitä kohtaan, koska hän ei halua kenenkään tuhoutuvan vaan haluaa kaikkien pääsevän katumukseen.” (2. Piet. 3:9) Omituista kyllä, tämä Jumalan kärsivällisyys pyrkii joskus tekemään meidät kärsimättömäksi.

Entä jos tämä asiainjärjestelmä on kestänyt kauemmin kuin me kerran ajattelimme tai toivoimme sen kestävän? Se ei ole tapahtunut syyttä. Apostoli Pietari kirjoitti myös: ”Pitäkää lisäksi Herramme kärsivällisyyttä pelastuksena.” (2. Piet. 3:15) Jumalan tarkoitusten tarkka tuntemus ja oman suhteellisen merkityksettömyytemme nöyrä arviointi auttavat meitä pysymään kärsivällisinä niin kauan kuin Jehova näkee sopivaksi suhtautua kärsivällisesti tähän vanhaan järjestelmään ja sen ihmisiin.

Raamatunkirjoittaja Jaakob kannustaa kristittyjä olemaan kärsivällisiä: ”Osoittakaa siis kärsivällisyyttä, veljet, Herran läsnäoloon asti. Katso! Maanviljelijä odottelee maan kallista hedelmää osoittaen kärsivällisyyttä sen suhteen, kunnes hän saa varhaissateen ja myöhäissateen. Osoittakaa tekin kärsivällisyyttä; tehkää sydämenne lujiksi, koska Herran läsnäolo on tullut lähelle.” – Jaak. 5:7, 8.

Älkäämme siis koskaan tulko kärsimättömiksi Jumalaa kohtaan. Meidän tarvitsee myös varoa tulemasta kärsimättömiksi hengellisiä veljiämme ja sisariamme, sukulaisiamme, ystäviämme ja tuntemattomia kohtaan. ’Olkaamme pitkämielisiä eli kärsivällisiä kaikkia kohtaan!’ niin kuin Raamattu sanoo. Muista, että kärsimättömyys voi maksaa henkesi!