kuin varjo, ja hän häviää toisessa kuolemassa.

22, 23. Miten on nyt viisasta toimia vastustuksesta huolimatta, ja miksi me voimme vastata myönteisesti kysymykseen: ”Onko jumalanpalvontasi ensi sijalla?”

²² Nyt on työtä tehtävänä, ja Jehovan todistajat haluavat Jehovan ansaitsemattomasta hyvyydestä tehdä tämän työn, hyvän uutisen levittämisen kaikkialle. Nyt on pelastuksen päivä. Nyt on aika asennoitua niin kuin ne kolme heprealaista, jotka sanoivat Nebukadnessarille: ”Me emme palvele sinun jumaliasi.” (Dan. 3:18) Ole niiden apostolien kaltainen, jotka vaelsivat Kristuksen Jeesuksen askeleissa. He olivat rohkeita ja sanoivat: ”Enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä.” – Apt. 5:29.

²³ Jokaisen, joka kuulee iankaikkisen hyvän uutisen, tulee tutustua hyvin siihen ja tutkia Jumalan sanaa ja sitten osallistua sen julistamiseen ”kaikille kansanheimoille ja sukukunnille ja kielille ja kansoille . . . suurella äänellä: ’Peljätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia, sillä hänen tuomionsa hetki on tullut, ja kumartakaa [palvokaa, Um] häntä, joka on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja vetten lähteet.’” (Ilm. 14:6, 7) Nyt ei ole aika lykätä ratkaisuasi sen suhteen, ketä sinä haluat palvoa, painostuksen, vainon, vastustuksen, nuhtelemisen, pilkkaamisen tai minkään muunkaan takia. Sinun täytyy tuntea itsesi vahvaksi Jehovassa ja päättää tehdä hänen tahtonsa. Mikä on vastauksesi kysymykseen: onko jumalanpalvontasi ensi sijalla? Jos se on myönteinen, niin sinä kykenet sanomaan koko maailmalle: ”Me emme palvele sinun jumaliasi emmekä kumartaen rukoile kultaista kuvapatsasta, jonka sinä olet pystyttänyt.” Miksi emme? Koska sinä et ’pelkää niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät voi tappaa sielua’, vaan sinä pelkäät ”häntä, joka voi tuhota sekä sielun että ruumiin Gehennassa”.a

Maallinen työ ja omatuntosi

KRISTITYN täytyy tehdä päätöksiä koko elämänsä ajan. Toisia hän havaitsee olevan vaikea tehdä, toisia taas helppo. Jotkin päätökset ovat tekemisissä sen kanssa, minkä työpaikan hän ottaa vastaan sopusoinnussa 1. Tim. 5:8 kanssa, joka osoittaa, että kristityn velvollisuus on pitää huolta omasta perheestään. Hänen tulee ensiksikin tarkastella ongelmaansa puolueettomasti ja varmistautua siitä, että hän tietää tarkoin, mitä kyseiseen työhön liittyy. Sitten hänen tulee tarkastella, liittyykö siihen mitään raamatullista lakia tai periaatetta. Vaikka toisinaan voikin olla vaikea ratkaista jotain asiaa Raamatun lakien ja periaatteiden mukaisesti, kun ne soveltuvat kristityn omaan elämään, niin hänen tulee tehdä niin, koska hän on antautunut Jehovalle ja hänen täytyy tehdä Jehovan tahto. Jos kristitty tahallisesti rikkoo Jumalan lain, hän ei varmastikaan voi pitää itseään syyttömänä, sillä Jumala ei ota sellaista näkökantaa. Salomo sanoi: ”Loppusana kaikesta, mitä on kuultu, on tämä: Pelkää Jumalaa ja pidä hänen käskynsä, sillä niin tulee jokaisen ihmisen tehdä.” – Saarn. 12:13.

Kristitty joutuu harkitsemaan Jumalan käskyjä valitessaan maallista työtään. Toisen Mooseksen kirjan 20. luku luettelee kymmenen Jumalan käskyä, ja toisessa niistä kielletään kuvien teko palvottaviksi. Myös 1. Joh. 5:21 kehottaa kristittyjä kavahtamaan epäjumalia. Kristitty voisi siksi helposti päättää olla ottamatta työtä, missä valmistettaisiin kuvia tai mitaleja väärään uskonnolliseen käyttöön. Tälle on sukua Ilm. 18:4, 5 oleva henkeytetty lausunto, mikä panisi kristityn, hänen sitä harkittuaan,