Saatko sinä nähdä koko maan muuttuvan paratiisiksi?

EI OLE epäilystäkään siitä, että maalla on itsessään suunnattomat, lähes ehtymättömät voimavarat uusiutuakseen, jos sille vain annetaan tilaisuus. On samaten osoitettu, että ihminen kykenee tieteellisin ja teknologisin keinoin toimimaan yhteistyössä maan ennallistavien voimien kanssa ekologisen tasapainon säilyttämiseksi. Mutta ovatko tiedemiehet, kuten biologit ja ekologit, sen tähden optimistisia tulevaisuuden suhteen? Eivät suinkaan!

Niinpä tohtori Szent-Gyorgyi, joka on Yhdysvaltain johtavia biologeja, sanoo ihmisen voivan valita tiensä: ”Kohti valoisaa tulevaisuutta vai itsetuhoa? Tällä hetkellä olemme matkalla tuhoon.” Hänen mukaansa näkymä on ”hyvin synkkä”. Hänen sanansa perustuvat sitä paitsi viidenkymmenen vuoden kokemukseen ja hän on tunnustettu tiedemies. Biofyysikko tohtori John Platt ilmaisee saman ajatuksen. Hän kehottaa, että kaikki tiedemiehet, kuten luonnontieteilijät ja yhteiskuntatieteilijät, lääkärit, insinöörit ja opettajat sekä keksimiskykyiset ihmiset yhdistäisivät ponnistelunsa ympäristön pelastamiseksi. Mutta hän varoittaa, että kaikkien näiden avullakaan ”ei ole mitään takeita siitä, että nämä ongelmat voidaan ratkaista tai ratkaistaan ajoissa, teimmepä mitä tahansa”.

Miksi nämä miehet ovat niin synkkäasenteisia? Siksi, että ihminen on häviämässä taistelun saastumista vastaan. Valtameriin syydetään yhä enemmän vahingollisia aineita, ja laivojen päästämä öljy saastuttaa niitä lisää. Joissakin tapauksissa yritykset yhden ilman saastumista aiheuttavan tekijän vaikutuksen vähentämiseksi ovat johtaneet toisenlaisen ja vielä vakavamman saasteen muodostumiseen. Yksi esimerkki on Kalifornian taistelu ilman saastumista vastaan. Vaikka Kalifornian lait ovat Yhdysvaltain ankarimmat, uutisraporttien mukaan se on ”kaikilla rintamilla häviämässä taistelun saastumista vastaan” ja ”surullinen tosiasia on, että ilma on” siellä ”saastuneempaa kuin koskaan”.

Miksi?

Miksi yleisnäkymät ovat niin synkät? Mistä se johtuu? Yksi tekijä on epäilemättä se, että ihmisen ympäristön pitäminen elinkelpoisena ei ole ainoastaan yhden valtion sisäinen asia; sillä on kansainvälistä merkitystä. Ward ja Dubos selittävät kirjassaan Only One Earth (Vain yksi maapallo): ”Ilman maailmanlaajuisen saastumisen torjuminen ei ole yksityisten hallitusten mahdollisuuksien rajoissa.” Heidän mukaansa ”ihmisen maailmanlaajuinen keskinäinen riippuvaisuus alkaa vaatia . . . uutta järjestelyä koko maapalloa koskevien päätösten tekemiseksi ja maapallon hoitamiseksi”, se on, ”se vaatii uutta maailmanlaajuisiin vastuisiin sitoutumista”. Mutta mitä toiveita on sellaisesta maailmanlaajuisten vastuitten omaksumisesta ja maailmanlaajuiseen yhteistyöhön ryhtymisestä? Toiveet ovat hyvin vähäiset, jos asiaa ajattelee historian valossa.

Encyclopædia Britannica -tietosanakirja (1974) osoittaa syyn. Kerrottuaan, että ihmisellä on teknologiset tiedot maan turmelemisen ehkäisemiseksi, se osoittaa, että 1970-luvun ongelmat ”eivät ole tieteen ja teknologian ongelmia, vaan ihmisten laitosten toimintaan ja järjestelyyn sekä yksilöitten asenteisiin liittyviä ongelmia”.

J. F. Cassel kirjoittaa teoksessa Environmental Ethics (Ympäristöetiikka) suorasukaisemmin: ”Ihmisten nykyisen ekologian perusongelma on itsekkyys – ja itsekkyys on syntiä. Synnin palkka on kuolema. Elollisten maailma on kuolemassa!” Miten lyhytnäköistä itsekkyyttä se onkaan! Tiedemies Szent-Gyorgyi päättelee vaikeuden olevan siinä, että ihmiset ’ovat hirvittävän rasittuneita mielipuolten tähden, jotka hallitsevat maailmaa ja etenevät heltymättömästi ja järjettömästi kohti lopullista tuhoa’.

Olet huomioittesi perusteella todennäköisesti samaa mieltä erään huomattavan amerikkalaisen viranhaltijan kanssa, joka mainitsi huolestuneena: ”Jos ihminen voi omaa etua tavoittelevalla teolla hyötyä itse samalla kun hän vahingoittaa yhteisöä, hän todennäköisesti tekee tuon teon.” Tätä valaisee Yhdysvalloissa tehty raportti, joka osoitti, miksi julkiset laitokset olivat niin hitaita mukautumaan hallituksen määräykseen, joka koski saasteentorjuntalaitteiden hankkimista. Jokaisena vuonna, jonka sellainen laitos viivytteli miljoonan dollarin arvoisten laitteiden asentamista, se säästi neljännesmiljoona dollaria. Tämä osaltaan selittää, miksi Yhdysvaltain julkiset laitokset käyttävät mainostamiseen kahdeksan kertaa niin paljon rahaa kuin tutkimustyöhön niiden saasteongelmien ratkaisemiseksi, joihin ne ovat osasyyllisiä! Lordi Ritchie-Calder saattoi syystä sanoa: ”Saastuttaminen on rikos, jonka tietämättömyys ja ahneus aiheuttavat.”a

’Ihmisen äärimmäinen hätä antaa Jumalalle tilaisuuden’

Eikö sitten ole mitään toivoa tulevaisuuden suhteen? Jos ihminen kaikkine tieteellisine ja teknologisine mahdollisuuksineenkin käy tappiollista taistelua syvälle juurtuneen itsekkyyden tähden, niin mistä apu voi tulla? Apu voi tulla ja tulee Suurenmoiselta Luojalta Jehova Jumalalta. Jumalaltako? Niin, koska hänen Sanansa Raamattu saa meidät vakuuttuneiksi sekä Jumalan kiinnostuksesta maata kohtaan että hänen tarkoituksestaan sen suhteen. Hänhän loppujen lopuksi loi maan. Se kuuluu Hänelle, kuten muinainen psalmista, kuningas Daavid, lauloi: ”Herran on maa ja kaikki, mitä siinä on, maanpiiri ja ne, jotka siinä asuvat.” – Ps. 24:1.

Maan päällä ollessaan Jumalan Poika Jeesus Kristus vakuutti meille toistuvasti, että hänen Isänsä oli kiinnostunut maallisista luomuksista. Hän sanoi, että Jumala vaatettaa kedon liljat kauneudella, että hän antaa ’ruoan taivaan linnuille ja ettei varpunenkaan putoa maahan hänen tietämättään. Jeesus sanoi Jumalan lisäksi panevan auringon paistamaan ja sateen lankeamaan sekä hyville että pahoille ihmisille. (Matt. 5:45; 6:26–30) Psalmissa 104 yksi Jumalan palvelijoista ylistää Jehova Jumalaa siitä, että hän suo antejaan niin runsaasti kedon puille ja kaikenlaisille maan eläville luomuksille, ihminen mukaan luettuna.

Lisäksi Jumalan sana vakuuttaa, että Jehova on ”luonut taivaan . . . valmistanut maan ja tehnyt sen; hän on sen vahvistanut, ei hän sitä autioksi luonut, asuttavaksi hän sen valmisti”. Niin, asuttavaksi, ei turmeltavaksi. Hänen Sanansa vakuuttaa edelleen: ”Minun sanani, joka minun suustani lähtee: ei se minun tyköni tyhjänä palaja, vaan tekee sen, mikä minulle otollista on, ja saa menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin.” Meillä on näin ollen luottamus siihen, että Luoja ei koskaan salli maan ja koko ihmiskunnan joutua tuhoon. – Jes. 45:18; 55:11.

Epätäydellisistä ihmisistä pitää usein paikkansa, että ’jos on varoja, ei ole halua, ja jos on halua, ei ole varoja’. Toisin sanoen, tavallisesti se, jonka mahdollisuudet ovat vähäiset, tuntee myötätuntoa avun tarpeessa olevia kohtaan. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa Luojasta. Hänellä ei ole ainoastaan halu auttaa ihmiskuntaa – jopa niin paljon, että hän antoi ainosyntyisen Poikansa pelastajaksemme – vaan hänellä on siihen myös loputtomasti keinoja ja voimavaroja. – Joh. 3:16.

Jumalan keinoilla, hänen viisaudellaan ja voimallaan, ei ole rajaa. Eikö hän juuri luonut tähtitaivaat ja maan? (1. Moos. 1:1) Sitten kuutena luomiskautena hän valmisti maata ihmisen pysyväksi kodiksi. Näinä kausina hän tuotti valon, muodosti ilmakehän, nosti kuivan maan näkyviin ja sai kasvit kasvamaan sekä loi meressä, ilmassa ja maalla liikkuvat elävät luomukset ja viimeiseksi ihmisen työnsä kruunaukseksi. – 1. Moos. 1:3–28.

Encyclopædia Britannica -tietosanakirja (1974) huomautti: ”Maa on ihanteellinen ympäristö elämälle. Se on täsmälleen oikealla etäisyydellä auringosta, niin että se ei saa liikaa eikä liian vähän auringonvaloa. Se pyörii akselinsa ympäri kyllin nopeasti, jotta päivän puoli ehtii lämmetä auringonvalossa ja yön puoli viilentyä. Sen massa – ja näin ollen sen vetovoima – on sellainen, että se pidättää sangen monenlaisia molekyylejä, mukaan luettuna kevyemmät, jotka muussa tapauksessa ajelehtisivat avaruuteen. Sen magneettikenttä sinkoaa takaisin avaruuteen auringon erittäin voimakkaan säteilyn, joka muutoin tuhoaisi elämän.”

Minkä äärettömän viisauden kaikki nämä maata ja sen luomuksia koskevat tosiasiat paljastavatkaan! Varmasti viisaus, joka tuotti kaiken tämän, riittää ratkaisemaan minkä tahansa ongelman, jonka ihminen saattaa aiheuttaa itsekkyytensä ja tietämättömyytensä tähden!

Samoin kuin Jumalan viisaus niin myös hänen voimansa on ääretön. Hän itse muistutti patriarkka Aabrahamia sanoen, että hän on ”Jumala, Kaikkivaltias”. Lisäksi Aabrahamilta kysyttiin: ”Onko mikään Herralle mahdotonta?” Vuosisatoja myöhemmin Jumalan Poika Jeesus Kristus vakuutti samaa: ”Jumalalle on kaikki mahdollista.” Niin, hän on Kaikkivaltias, minkä seikan Raamattu palauttaa mieleemme noin 60 kertaa. – 1. Moos. 17:1; 18:14; Matt. 19:26.

Miten Jumala tulee tekemään sen?

Miten Jumala pelastaa maapallon sen saastuttajista ja tuhoojista ja tuottaa maailmanlaajuisen paratiisin? Hän tekee sen kolmivaiheisesti. Ensinnäkin koska ongelman pohjalla on tietämättömyys ja itsekkyys, Jumala nykyään ohjaa kasvatusta, jonka tarkoituksena on kääntää ihmisiä tietämättömyyden ja itsekkyyden tieltä viisauden ja vanhurskauden tielle. Kun Jumalan valtakunnan hyvää uutista saarnataan ja ihmisiä opastetaan Jeesuksen Kristuksen opetuslapsiksi, heidän persoonallisuudessaan tapahtuu suuria muutoksia. Näitä ihmisiä valmistetaan elämään Jumalan uudessa järjestyksessä, missä ei ole enää saasterikollisuutta. – Matt. 24:14; 28:19, 20; Mark. 12:29–31.

Syystä tai toisesta useimmat ihmiset maan päällä eivät osoita vastakaikua Jumalan valtakunnan saarnaamiselle. Kaikki sellaiset tuhoutuvat, kun Jumala ottaa seuraavan askeleen saasterikollisuutta vastaan ”suuren ahdistuksen” välityksellä, jossa hän ”saattaa turmioon ne, jotka turmelevat maan”. – Matt. 24:21; Ilm. 11:18.

Kerran aikaisemminkin Jehova Jumala mahtavalla teolla vapautti maan niistä, jotka saastuttivat ja turmelivat sitä. Milloin se tapahtui? Nooan päivien vedenpaisumuksen aikaan. Sekä Jeesus että apostoli Pietari rinnastivat Nooan päivien vedenpaisumuksen ja tämän nykyisen pahan asiainjärjestelmän lopun keskenään. Jeesus kuvaili loppua ”suureksi ahdistukseksi, jollaista ei ole sattunut maailman alusta tähän asti, ei, eikä enää satu”. Tuo ahdistus huipentuu ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sotaan” Harmagedoniin. – Matt. 24:21, 37–39; 2. Piet. 3:3–13; Ilm. 16:14, 16.

Kaikkien niiden tuhoutuessa, joiden on havaittu vastustavan Jumalaa ja hänen vanhurskasta hallintoaan, avautuu tie Jumalan kolmannelle suurelle toimenpiteelle saasteongelman ratkaisemiseksi. Se on maan muuttaminen paratiisiksi, josta voivat nauttia puhtaasti elävät ihmiset, mukaan luettuina ne, jotka ovat jääneet eloon ”suuressa ahdistuksessa” uskonsa ja rakkautensa tähden Jumalaa ja vanhurskautta kohtaan. Silloin täyttyy rukous, jota Kristuksen opetuslapset niin kauan ja usein ovat toistaneet: ”Meidän Isämme taivaissa, olkoon sinun nimesi pyhitetty. Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa.” – Matt. 6:9, 10.

Millaista on oleva, kun Jumalan tahto tapahtuu maan päällä samoin kuin taivaassa? Raamattu vastaa, että kun tämä Jumalan tahto tapahtuu maan päällä, silloin Jumala ”on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistään, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä surua eikä parkua eikä kipua ole enää oleva. Entiset ovat kadonneet.” – Ilm. 21:4.

Mutta milloin?

Tärkeä kysymys on kuitenkin vielä vastaamatta: milloin Jumala ryhtyy sellaiseen toimintaan?

Hänen Sanansa esittää periaatteen: ”Kaikella on määräaika.” Niinpä ”kun ajan täyttymisen raja saapui, Jumala lähetti Poikansa, joka syntyi naisesta”. – Saarn. 3:1; Gal. 4:4.

Samaten nykyään ’ajan täyttymisen raja on saapunut’, jotta Jumala ryhtyisi toimenpiteisiin kaikkia vihollisiaan vastaan, myös niitä vastaan, jotka turmelevat maata. Mistä me tiedämme sen? Monien, monien ennustusten täyttymisestä meidän sukupolvemme aikana. Me olemme nähneet sotia, nälänhätää, ruttotauteja, maanjäristyksiä ja lisääntyvää laittomuutta, joiden Jeesus sanoi osoittavan hänen läsnäolonsa ja tämän pahan asiainjärjestelmän lopun ajan. – Matt. 24:1–22; Ilm. 6:1–8.

Ei, Luoja ei aio odottaa, kunnes ihmiset ovat tehneet tästä planeetasta asumiskelvottoman ja pyyhkäisseet ihmiskunnan pois sen pinnalta ydinsodassa. Jo ilmeinen mahdollisuus, että sellaista saattaisi tapahtua lähitulevaisuudessa, huolestuttaa monia syvästi. Mutta kun otamme huomioon Jumalan kiinnostuksen maata kohtaan ja hänen huolenpitonsa siitä, voimme olla vakuuttuneet, että hän toimii, ennen kuin sellaista tapahtuu.

Teetkö sinä jotakin asian suhteen?

Eikö toivo elämästä paratiisimaassa vetoa sinuun? Se on varmasti tavoitettavissasi. Voit toivoa näkeväsi sen – jos teet jotakin sen suhteen! Sinun täytyy noudattaa Jumalan kauan sitten antamaa neuvoa: ”Etsikää Herraa [Jehovaa, UM], . . . Etsikää vanhurskautta, etsikää nöyryyttä; ehkä te saatte suojan Herran vihan päivänä.” Jehovan etsiminen merkitsee tutustumista häneen, hänen ominaisuuksiinsa, hänen tarkoituksiinsa ja hänen sinua koskevaan tahtoonsa, minkä kaiken hän on paljastanut Sanassaan Pyhässä Raamatussa. Vanhurskauden etsiminen merkitsee Jumalan vanhurskaitten oikeudenmukaisuutta, rehellisyyttä ja puolueettomuutta koskevien periaatteitten oppimista ja elämäsi saattamista niiden mukaiseksi. Nöyryyden etsiminen merkitsee lempeämielisen, vaatimattoman ja opinhaluisen asenteen kehittämistä. – Sef. 2:3.

Koska on vähän aikaa jäljellä, ennen kuin Jumala ryhtyy toimenpiteisiin niitä vastaan, jotka turmelevat maata, myös sinulla on vähän aikaa jäljellä näiden muutosten tekemiseksi elämässäsi. Sinulla ei ole aikaa hukattavaksi. Sinulla on nyt ”pelastuksen päivä”. Paikkakunnallasi asuvat kristityt Jehovan todistajat ovat valmiit auttamaan sinua. – 2. Kor. 6:2.

[Alaviitteet]