Osallistu iloiten Jehovan työhön Jeesuksen Kristuksen kanssa
”Isäni on tehnyt jatkuvasti työtä tähän asti, ja minä teen jatkuvasti työtä.” – Joh. 5:17.
1. Mikä voi auttaa ihmistä tulemaan iloiseksi työntekijäksi, ja mitä seurauksia siitä voi olla?
OLETKO iloinen työntekijä? Oletko aina ollut, vai oletko toisinaan jostakin syystä tuntenut itsesi väsyneeksi ja pettyneeksi; onko sinusta tuntunut, että olet menettänyt kaiken energiasi ja aloitekykysi? Sinä ajattelit, ettet jaksaisi enää panna tikkua ristiin. Sitten tapahtui jotakin aivan odottamatta. Sinulle annettiin erilainen työ, sait antoisamman, hyvää hedelmää tai satoa tuottavan työn. Sinä et tuntenut, että olisit ollut työnantajasi epäsuosiossa ja arvostelema, vaan sait nyt osaksesi hymyä ja kiitoksen sanoja. Minkä eron tunsitkaan! Tunsit virkistyneesi ja rohkaistuneesi ponnistelemaan eteenpäin innokkaasti. Mikään ei voinut pidättää sinua. Sinusta tuli iloinen työntekijä!
2. Miten Jesajan 12:1–6 kertoo meidän aikamme odottamattomasta tapahtumasta, ja miten se on toteutunut erinomaisella tavalla?
2 On merkittävää, että Raamattu puhuu aivan samalla tavalla meidän aikamme Jehovan kansan kokemuksista. Se kertoo jostakin, mikä tapahtui odottamatta vuonna 1919. Jesajan 12. luku sanoo siitä: ”Ja sinä päivänä sinä sanot varmasti: ’Minä kiitän sinua, oi Jehova, sillä vaikka sinä tulistuit minuun, sinun suuttumuksesi vähitellen kääntyi takaisin, ja sinä ryhdyit lohduttamaan minua. Katso! Jumala on minun pelastukseni. Minä olen luottavainen enkä pelkää, sillä Jah Jehova on minun voimani ja minun väkevyyteni, ja hänestä tuli minun pelastukseni.’” Sitten kuvaillaan meidän suurenmoista työtämme. ”Riemuiten te saatte varmasti ammentaa vettä pelastuksen lähteistä. Ja sinä päivänä te varmasti sanotte: ’Kiittäkää Jehovaa! Huutakaa avuksi hänen nimeänsä. Tehkää hänen menettelynsä tunnetuiksi kansojen keskuudessa. Mainitkaa, että hänen nimensä on korotettu. Helkyttäkää sävelmää Jehovalle, sillä hän on toiminut ylivertaisesti. Tämä tehdään tunnetuksi kaikessa maassa. Huuda kimeästi ja huuda ilosta, oi sinä Siionin asujatar, sillä suuri sinun keskuudessasi on Israelin Pyhä.’” – Jes. 12:1–6, UM.
’KYLVÄKÄÄ RUNSAASTI, NIITTÄKÄÄ RUNSAASTI’
3. a) Miten Psalmi 126 puhuu samalla tavalla suurta iloa aiheuttavasta muutoksesta? b) Mikä huomattava vastakohta kuvaillaan Psalmissa 126:5, 6?
3 Tarkastelkaamme samaan tapaan Psalmia 126, jota sanotaan ”matkalauluksi” ja joka kuuluu niihin psalmeihin, joita israelilaiset todennäköisesti lauloivat matkallaan ylös Jerusalemiin, kun he osallistuivat iloiten kolmeen juhlaan, jotka vuosittain vietettiin siellä. Samoin kuin Jesajan 12. luku, sekin kertoo niistä, jotka ovat tulleet Siioniin, Jumalan järjestöön. Pane merkille, mitä se sanoo: ”Kun Herra käänsi Siionin kohtalon, niin me olimme kuin unta näkeväiset.” Se vaikutti liian hyvältä ollakseen totta! Ja kertomus sanoo edelleen: ”Silloin oli meidän suumme naurua täynnä, ja kielemme riemua täynnä.” Huomaa sitten rohkaiseva muutos ammatin harjoittamisessa, mikä mainitaan psalmin kahdessa viimeisessä jakeessa: ”Jotka kyynelin kylvävät, ne riemuiten leikkaavat. He menevät itkien, kun kylvösiemenen vievät; he palajavat riemuiten, kun lyhteensä tuovat.” (Ps. 126:1, 2, 5, 6) Vaikka tällaisella ensin oli vaikea aika, kun vaikutti siltä, ettei hänellä ollut mitään näytettävää työnsä tulokseksi, hänen uutteruutensa kylvön kärsivällisessä jatkamisessa lopulta palkitaan sadolla, jonka runsaus ylittää hänen hartaimmatkin toiveensa.
4. Oliko Jeesuksella jotakin huomion arvoista sanottavaa elonkorjuuajasta, ja mihin kysymykseen se johtaa?
4 Tämä on elonkorjuuaikaa. Me elämme nyt asiainjärjestelmän päättymisessä, ja Jeesus sanoi yhdessä vertauksistaan: ”Elonkorjuu on asiainjärjestelmän päättyminen.” (Matt. 13:39) Jeesuksella oli jotakin kiinnostavaa sanottavaa elonkorjuusta ja siihen liittyvästä työstä ja varsinkin itsestään työntekijänä. Ottakaamme esiin avainraamatunkohtamme, joka on Johanneksen 5:17. Juutalaiset vainosivat Jeesusta, koska hän oli tehnyt hyvän työn sapattina, ja hän vastasi heille sanoen: ”Isäni on tehnyt jatkuvasti työtä tähän asti, ja minä teen jatkuvasti työtä.” Tiedämmekö me, kuinka kauan Jehova on tehnyt jatkuvasti työtä?
5. Millainen työntekijä Jehova on, ja miten se osoitetaan Raamatussa? (Ps. 33:4, 5)
5 Hämmästyttävää kyllä, on olemassa raamatunkohta, joka auttaa meitä vastaamaan tähän kysymykseen ja joka ilmeisesti viittaa Jeesukseen ennen hänen ihmiseksi tuloaan, kun hän oli ”Sana” (mainittu Johanneksen 1:1:ssä). Tämä, joka puhuu personoituna ”viisautena”, sanoo Sananlaskujen 8:22, 23:n mukaan: ”Jehova itse tuotti minut tiensä aluksi, varhaisimmaksi suorituksekseen kauan sitten. . . . maata varhaisemmista ajoista.” (UM) Jehova on siis tuottelias työntekijä, ja se on avain onnellisena työntekijänä olemiseen. Jehova on onnellinen työntekijä, koska hän tuottaa sellaista hyvää, mikä heijastaa hänen hyviä ominaisuuksiaan. ”Hän on kallio; täydelliset ovat hänen tekonsa, sillä kaikki hänen tiensä ovat oikeat. . . . vanhurskas ja vakaa hän on.” Jehova on ”Korkein, taivaan ja maan luoja”. – 5. Moos. 32:4; 1. Moos. 14:19, 22.
6. Minkä hämmästyttävän näkemyksen Raamattu esittää meille Jeesuksesta työntekijänä?
6 Sananlaskujen 8. luku kertoo meille myös jotakin siitä, kun Jeesus aloitti työntekijänä. Jakeesta 29 lähtien sanotaan: ”Kun hän [Jehova] sääti maan perustukset, silloin minä tulin hänen rinnalleen mestarityöntekijäksi . . . iloiten hänen maansa tuottoisasta maaperästä.” Se, josta tuli Kristus Jeesus, oli siis työntekijä siitä lähtien, kun hänet luotiin, ja hän on ollut iloiten Isänsä mukana, ’iloiten hänen edessään kaiken aikaa’. – Sananl. 8:29–31, UM.
7. Miten yhteistoiminta näiden kahden työntekijän välillä oli ilmeinen, ja mihin hyviin tuloksiin se johti?
7 Näiden kahden suurenmoisen työntekijän välinen kiinteä yhteistoiminta oli ilmeistä aina maallisen luomakunnan kruunaavaan tekoon asti, jolloin Jumala sanoi: ”Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme.” Sekä mies että nainen tehtiin olemaan iloisia työntekijöitä, kun ”Jumala siunasi heidät, ja Jumala sanoi heille: ’Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa . . . kaikki maan päällä liikkuvat eläimet’.” ”Ja Jumala katsoi kaikkea, mitä hän tehnyt oli, ja katso, se oli sangen hyvää.” Se oli tehty tuottoisaksi. – 1. Moos. 1:26–31.
ELONKORJUUN HENKI
8. a) Millainen oli Jeesuksen asenne työhön hänen kaikessa palveluksessaan? b) Miten hänen rakkautensa ihmisiä kohtaan tehtiin ilmeiseksi tässä yhteydessä?
8 Kun Jeesus tuli maan päälle ja aloitti palveluksensa, hän ilmaisi samaa asennetta. Hän teki työtä ja näytti toisille, miten työskennellä. Hän ilmaisi ajatuksensa tästä elonkorjuun yhteydessä, kuten luemme Johanneksen 4:34, 35:stä: ”Minun ruokani on, että minä teen hänen tahtonsa, joka on lähettänyt minut, ja vien päätökseen hänen työnsä. Ettekö te sano, että on vielä neljä kuukautta, ennen kuin elonkorjuu tulee? Katso! Minä sanon teille: Nostakaa silmänne ja katselkaa peltoja, kuinka ne ovat vaaleita elonkorjuuta varten.” Sen varmistamiseksi, millainen elonkorjuu Jeesuksella oli mielessä, luemme toisesta tapauksesta: ”Jeesus lähti kiertomatkalle kaikkiin kaupunkeihin ja kyliin ja opetti . . . ja saarnasi valtakunnan hyvää uutista ja paransi kaikenlaisia tauteja . . . Nähdessään ihmisjoukot hän tunsi sääliä näitä ihmisiä kohtaan, koska he olivat kiusattuja ja sysittyjä niin kuin lampaat ilman paimenta. Sitten hän sanoi opetuslapsilleen: ’Niin, eloa on paljon, mutta työntekijöitä on vähän. Anokaa sen tähden elonkorjuun Herralta, että hän lähettäisi työntekijöitä elonkorjuuseensa.’” (Matt. 9:35–38) Näissä molemmissa kertomuksissa on ilmeistä, että Jeesus ei puhunut viljan korjaamisesta. Jeesus halusi kovasti nähdä koottavan ihmisiä.
9. Millainen on elonkorjuun henki, ja minkä halun se herättää?
9 Tuon ajan ja meidän aikamme välillä vallitsee kiinteä rinnakkaisuus, ja Jeesus haluaa meidän, jotka olemme hänen seuraajiaan, pääsevän elonkorjuun henkeen. Ja se on iloitsemisen henki, syvän ymmärryksen henki sen suhteen, kuinka arvokasta työ on, henki, joka herättää halun nähdä se täysin suoritettuna. Jesajan 9:2 sanookin: ”Sinä lisäät kansan, annat sille suuren ilon; he iloitsevat sinun edessäsi, niinkuin elonaikana iloitaan, niinkuin saaliinjaossa riemuitaan.”
10. a) Miten Jehova varaa lisää työntekijöitä elonkorjuuseen? b) Mitä meidän pitäisi oppia Sananlaskujen 10:4, 5:stä?
10 Tässä samassa hengessä me pyydämme Herraa lähettämään lisää työntekijöitä. Jehova ei varaa näitä ’lisätyöntekijöitä’ ihmeen kautta. Se kaikki on todellisuudessa osa elonkorjuutyöstä, ei vain niin että olisimme välikappaleita ihmisten tuomisessa totuuteen, vaan kuten Jeesus sanoi: ”Menkää sen tähden ja tehkää opetuslapsia . . . ja opettakaa heitä noudattamaan [toteuttamaan] kaikkea, mitä olen käskenyt teidän noudattaa.” (Matt. 28:19, 20) Tällaista henkeä meidän tarvitsee osoittaa. Me haluamme lisää työntekijöitä pellolle. Se merkitsee, että pysymme itse ahkerina ja täysin hereillä. Sananlaskujen 10:4, 5 esittää seuraavan vastakohtaisuuden: ”Köyhtyy, joka laiskasti kättä käyttää, mutta ahkerain käsi rikastuttaa. Taitava poika kokoaa kesällä, kunnoton poika elonaikana nukkuu.” – Kauhistavaa! Miten päinvastaista! Ilon vastakohta sellaisille laiskureille!
EPÄOLENNAISET TEHTÄVÄT TYÖNNETTÄVÄ SYRJÄÄN
11. Miten elonkorjuuseen tulee suhtautua ja miksi?
11 Toinen piirre elonkorjuuajassa on se, että se on erikoisaikaa maanviljelijöille. He eivät voi omaksua eivätkä omaksu sellaista ajatusta, että tavanomainen työtahti on kyllin hyvä, että se, mitä ei tänään tehdä, voidaan tehdä huomenna. Elo on korjattava silloin, kun sato on valmis. Kaikki maanviljelystyöntekijät tietävät myös, että aikaa ei ole hukattavissa. Muut, epäolennaiset tehtävät työnnetään syrjään. He ovat valmiita työskentelemään pelloilla auringonnoususta auringonlaskuun.
12. Millä tavalla Jeesus tähdensi elonkorjuuajan merkitystä, ja miten me voimme soveltaa sitä nykyään?
12 Jeesus ilmaisi samaa asennetta. Heti sen jälkeen kun opetuslasten on käsketty pyytää Herraa lähettämään työntekijöitä elonkorjuuseensa, kertomus sanoo: ”Niinpä hän kutsui luokseen kaksitoista opetuslastaan . . . Nämä kaksitoista Jeesus lähetti annettuaan heille seuraavat käskyt: . . . menkää . . . jatkuvasti Israelin huoneen kadonneitten lampaiden luo.” Ja he menivät kertomaan heille Valtakunnan sanomaa. Ja Jeesus tähdensi kiireellisyyttä sanoen: ”Älkää hankkiko kultaa tai hopeaa tai kuparia vyökukkaroihinne tai eväslaukkua matkalle tai kahta aluspukinetta tai sandaaleja tai sauvaa, sillä työntekijä ansaitsee ruokansa.” (Matt. 10:1–10) Jeesus ei halunnut heidän uppoutuvan moniin muihin asioihin. Eikä hän halua seuraajiensa nykyäänkään joutuvan materialismin syrjään vetämiksi tai jonkin muun vievän heidän huomiotaan. On elonkorjuuaika!
13. Mikä merkittävä elonkorjuu suoritettiin ensimmäisellä vuosisadalla?
13 Voisimme kysyä: oliko ensimmäisellä vuosisadalla elonkorjuuta? Totisesti oli! Ajattele, mitä tapahtui Jerusalemin kaupungissa helluntaipäivänä vuonna 33 yleistä ajanlaskua. ”Noin kolmetuhatta sielua” kastettiin ja lisättiin noin 120 jäsentä käsittäneeseen alkuperäiseen seurakuntaan, kun he olivat kuunnelleet Pietarin ”perusteellista todistusta” ja kehotusta. (Apt. 1:15; 2:37–42) Ja itse seurakunta oli todellisuudessa vain yhden päivän ikäinen!
14. Mistä vastustuksesta huolimatta ilmeni silmiinpistävä todistus siitä, että Jehova siunasi palvelijoitaan?
14 Kohta sen jälkeen juutalaiset papit, jotka olivat raivoissaan nähdessään suurten ihmisjoukkojen kuuntelevan todistusta Valtakunnasta, sanoivat apostoleille: ”Te olette täyttäneet Jerusalemin opetuksellanne.” Vaikka apostoleita ’kieltämällä kiellettiin enää opettamasta’, he jatkoivat puhumista ja satoa saatiin talteen. (Apt. 5:28, 29) Julistajasuhteen tuossa parin neliökilometrin suuruisessa kaupungissa täytyi olla melko hyvä, mutta he eivät hidastaneet. He ilmaisivat myönteistä asennetta ja etsivät lisää ihmisiä. Apostolien tekojen 6:7 sanookin: ”Jumalan sana kasvoi kasvamistaan, ja opetuslasten luku lisääntyi yhä Jerusalemissa hyvin paljon, ja [jopa] suuri joukko pappeja rupesi olemaan uskolle tottelevaisia.” Se oli totisesti runsasta elonkorjuuta!
VIELÄ ON PALJON ENEMMÄN TEHTÄVÄÄ!
15, 16. a) Voisimmeko sanoa nykyään, että Jehovan työ on päättymäisillään? b) Mainitse vuoden 1978 Vuosikirjasta esimerkkejä, jotka osoittavat, että ponnistelumme saavat runsaan siunauksen ja antavat erinomaisia mahdollisuuksia.
15 Miten me nykyään suhtaudumme maailmannäyttämöön? Onko aluetta käyty niin paljon ja niin usein, että voimme sanoa: työ on tehty? Ei toki, on vielä paljon tekemistä! Ajattele esimerkiksi veljiämme Sambiassa. Jehovan todistajien vuoden 1978 Vuosikirja (engl.) osoittaa, että suhde siellä on yksi julistaja jokaista 103 asukasta kohti. Sambian todistajat jatkavat saarnaamista, jatkavat ihmisille puhumista, ja he löytävät lisää sellaisia, jotka ilmaisevat vastakaikua ja tulevat mukaan. Viime vuonnakin kastettiin 2 399.
16 Kun tarkastelemme koko maapalloa, niin ymmärrämme, että runsas elonkorjuu on käynnissä. Euroopan katolisissa maissa on ollut edelleen suurta kasvua. Vain kahden vuoden aikana vuodesta 1975 lähtien Valtakunnan julistajien määrä Espanjassa on lisääntynyt 25 prosenttia, Portugalissa 26 prosenttia ja Italiassa 29 prosenttia, niin että näissä Suuren Babylonin aikaisemmissa linnakkeissa toimii nyt yli 125 000 Jehovan todistajaa. Samana kahden vuoden aikana totuus on tunkeutunut yhä useampiin meren saariin; Jehovan palvelijat Tahitilla raportoivat 42 prosentin lisäyksen alueellaan, niin että 40 asutuista 60 saaresta saa nyt perusteellista todistusta. Itämailla Jehovan työ jatkaa tunkeutumistaan uusille alueille, Hongkong raportoi 52 prosentin lisäyksen ja Japani on saanut yli 8 000 uutta Valtakunnan todistajaa vuosien 1975 ja 1977 välisenä aikana. Ja Amerikassa ja Euroopassa seurakunnat saavat nauttia samanlaisesta riemullisesta elonkorjuusta siellä, missä Valtakuntaa saarnataan ponnekkaasti talosta taloon.
17. Minkä varoituksen ja kannustuksen Raamattu antaa meille tässä suhteessa? (Luuk. 21:34–36)
17 Eikö meidän pitäisi iloita siitä, että Jehova on pidättänyt ”suurta ahdistusta” tähän saakka, niin että nämä kallisarvoiset ”lampaat” on voitu koota? Mutta älä tee erehdystä! Tilinteon päivä kansojen kanssa rientää lähemmäksi! ”Sillä näky odottaa vielä aikaansa, mutta se rientää määränsä päähän, eikä se petä. Jos se viipyy, odota sitä; sillä varmasti se toteutuu, eikä se myöhästy.” – Hab. 2:3.
18. Mikä periaate esitetään 1. Korinttolaiskirjeen 3:7:ssä, ja miten voimme soveltaa sen itseemme nykyään?
18 Jehova on ilmaissut meille selvästi, ettei työtä ole vielä suoritettu loppuun. Meidän täytyy jatkaa sen tekemistä, ei siihen saakka, kun me päätämme, että se on tehty, vaan siihen saakka, kun Jehova lopettaa sen mielisuosionsa mukaan. Jehova tosiaankin osoittaa meille jatkuvasti, ettei työ ole vielä päättynyt. Tämä ilmenee siitä, että hän aikaansaa satoa. Meidän ei pitäisi koskaan unohtaa periaatetta, jonka Paavali niin selvästi esitti 1. Korinttolaiskirjeen 3:7:ssä: ”Ei istuttaja ole mitään eikä kastelijakaan, vaan Jumala, joka saa aikaan kasvun.” Kaikki kunnia tästä runsaasta, korkealaatuisesta sadosta kuuluu siis hänelle Kristuksen Jeesuksen kautta.
19. Minkä suurenmoisen rohkaisun ja kannustimen saamme 1. Korinttolaiskirjeen 3:5–9:stä?
19 Kuten Paavali mainitsi 1. Korinttolaiskirjeen 3:5:ssä, ihmisille on etu tehdä ”uskovia, niin kuin Herra kullekin [hänen työnsä] soi”. Ja hän suo meidän koota yhä lisää toisia varastohuoneeseensa. Palvelusvuonna 1977 yli 124 000 uutta kastettiin vedessä ilmaukseksi heidän kokosieluisesta antautumisestaan Jumalalle hänen tahtonsa tekemiseksi. Miksi meidän ei pitäisi odottaa edelleenkin kasvua? Elonkorjuu ei ole vielä ohi. On aika pysyä elonkorjuumielisenä, kunnes kaikki on koottu. On yhä aika iloita elonkorjuusta!
[Kuva s. 19]
Jeesuksen seuraajilla tulee olla ihmisiä koskevan elonkorjuun henki