10. luku

Daavidin kanssa tehty valtakuntaliitto

 1. Mikä ajanjakso on merkitty 1. Kun. 6:1:een, ja miksi on sopivaa ilmoittaa tämä ajanjakso?

JUMALA määrää omat ajanjaksonsa ’ikuisen tarkoituksensa’ mukaan. Yksi sellainen ajanjakso on merkitty 1. Kun. 6:1:een, johon on kirjoitettu: ”Neljäntenäsadantena kahdeksantenakymmenentenä vuotena siitä, kun israelilaiset olivat lähteneet Egyptin maasta, neljäntenä vuotena siitä, kun Salomo oli tullut Israelin kuninkaaksi, alkoi hän siiv-kuussa, joka on toinen kuukausi, rakentaa temppeliä Herralle.” Oli sopivaa ilmoittaa tämä ajanjakso, sillä se alkoi, kun israelilaiset vapautettiin Egyptistä, minkä jälkeen he pian alkoivat rakentaa palvontahuonetta Siinain erämaassa, ja se ulottui siihen asti, kun Daavidin poika kuningas Salomo alkoi rakentaa temppeliä Jerusalemiin. Tämä aika ulottui niisanin 15:nnestä 1513 eaa. siivin (eli ijarin) 1:seen 1034 eaa. – 4. Moos. 33:1–4; 1. Kun. 6:37.

 2, 3. a) Miksi israelilaiset vaelsivat niin kauan Siinain erämaassa? b) Miten paljon he käyttivät aikaa Luvatun maan alistamiseksi valtaansa, ja miten heitä hallittiin sen jälkeen vuosisatojen ajan?

² Noiden lähes viidensadan vuoden aikana oli tietenkin tapahtunut paljon. Koska israelilaisilta puuttui uskoa Jumalan kykyyn kukistaa kansat, jotka silloin asuivat Luvatussa maassa, heidän oli pakko vaeltaa Siinain erämaassa lähes neljäkymmentä vuotta. Sen ajan kuluessa ne vanhemmat israelilaiset, jotka olivat kapinoineet sitä vastaan, että Luvattuun maahan hyökättäisiin Jumalan johdolla heidän Egyptistä lähtönsä toisena vuonna, kuolivat pois. (4. Moos. 13:2–14:38) Neljänkymmenen vuoden lopussa Jumala ihmeen avulla toi heidät tulvivan Jordanin poikki Luvattuun maahan, Kanaanin maahan.

³ Sitten alkoi Mooseksen seuraajan Joosuan johdolla vuosia kestävä sotiminen maan alistamiseksi valtaan. Sen mukaan mitä uskollinen Kaaleb, Jefunnen poika Juudan sukukunnasta, sanoi siihen aikaan, kun haltuun otettua maata jaettiin Israelin suvuille, israelilaisilta kului kuusi vuotta maan alistamiseen valtaansa ja sen asukkaitten karkottamiseen. (Joos. 14:1–10) Sen jälkeen Jumala antoi nyt paikoilleen asumaan asettuneille israelilaisille vuosisatojen aikana sarjan tuomareita, kunnes profeetta Samuelin päivinä kansallishallituksen muoto muuttui. Eräs juutalainen ajanlaskuun perehtynyt henkilö esitti 1900 vuotta sitten muutamin sanoin tämän ajanjakson pituuden. Tämä ajanlaskuun perehtynyt henkilö puhui eräänä sapattina synagogassa Pisidian Antiokiassa Vähässä-Aasiassa ja sanoi:

 4, 5. a) Minkä ajanjakson tuo Raamatun ajanlaskuun perehtynyt henkilö mainitsi Israelin historiasta, ennen kuin sillä oli tuomareita? b) Mitkä tapahtumat aloittivat ja lopettivat tuon ajanjakson?

⁴ ”Te Israelin miehet ja te, jotka Jumalaa pelkäätte, kuulkaa! Tämän Israelin kansan Jumala valitsi meidän isämme ja korotti tämän kansan, heidän muukalaisina ollessaan Egyptin maassa, ja vei heidät sieltä ulos kohotetulla käsivarrella, ja hän kärsi heidän tapojansa noin neljäkymmentä vuotta erämaassa ja hävitti seitsemän kansaa Kanaanin maasta ja jakoi niiden maan heille perinnöksi. Näin kului noin neljäsataa viisikymmentä vuotta [Kaikkeen tähän kului noin neljäsataaviisikymmentä vuotta, Um; Uusi testamentti nykysuomeksi]. Sen jälkeen hän antoi heille tuomareita profeetta Samueliin saakka. Ja sitten he anoivat kuningasta, ja Jumala antoi heille Saulin, Kiisin pojan, miehen Benjaminin sukukunnasta, neljäksikymmeneksi vuodeksi.” – Apt. 13:14–21. Ks. myös English Revised Version Bible, julk. Englannissa 1884; Douay Version Bible, julk. 1610; The Emphasised Bible, julk. J. B. Rotherham 1897.

⁵ Maan jakaminen perinnöksi Kaalebille ja muille israelilaisille tapahtui vuonna 1467 eaa. Jos mittaamme taaksepäin ”noin neljäsataa viisikymmentä vuotta”, se tuo meidät vuoteen 1918 eaa. Tämä oli vuosi, jolloin Aabrahamin Saarasta saama poika Iisak syntyi ja Jumala valitsi Iisakin Ismaelin asemesta, joka oli Aabrahamin vanhempi poika, jonka hän sai Saaran egyptiläisestä palvelijattaresta Haagarista. Jumala oli vannomallaan valalla vahvistanut Iisakille liiton, jonka Hän oli tehnyt Aabrahamin kanssa Kanaanin maan omistamisesta, ja nyt Jumala oli tämän 450 vuoden jakson lopussa jakamassa Iisakin jälkeläisille perinnöksi tuota Luvattua maata. Uskollisuudessaan Jehova Jumala piti kiinni ’ikuisesta tarkoituksestaan’ koko ihmiskunnan siunaamiseksi.

 6. a) Miten tuomari Gideon osoitti uskollisuutta Jumalan suvereenisuutta kohtaan? b) Miten Gideonin poika Abimelek menestyi kuninkaana?

⁶ Viidentoista tuomarin kauden aikana Joosuasta Samueliin Israelin miehet yrittivät suostutella kuudennen tuomarin Gideonin, Jooaan pojan Manassen sukukunnasta, panemaan alulle sukunsa keskuudessa hallitsijasuvun sen sijaan, että Jehova Jumala oli Kuningas. Mutta Gideon oli uskollinen Israelin Suvereenille Hallitsijalle ja torjui hallitusvaltaa koskevan tarjouksen sanoen: ”En minä hallitse teitä, eikä minun poikani ole hallitseva teitä; Herra [Jehova, Um] on teitä hallitseva.” (Tuom. 8:22, 23) Yksi Gideonin monista pojista, jonka nimi oli Abimelek (tarkoittaa ’Isäni on kuningas’), sai Sikemin maanomistajat asettamaan itsensä heidän kuninkaakseen. Hän joutui Jumalan epäsuotuisien tuomioitten alaiseksi, ja kun hän oli hallinnut kolme vuotta, eräs nainen aiheutti taistelussa hänen kuolemansa. – Tuom. 9:1–57.

KOKO ISRAELIN KUNINGAS

 7. Milloin ja miten Israel sai Jumalan valitseman ihmiskuninkaan, ja kuinka kauan hän hallitsi?

⁷ Viidennentoista tuomarin, profeetta Samuelin, vanhoilla päivillä Israelin vanhimmat tulivat hänen luokseen ja esittivät pyynnön: ”Niin aseta nyt meille oikeutta jakamaan kuningas, jollainen kaikilla muillakin kansoilla on.” Samuel katsoi, että tämä merkitsi hänen hylkäämistään Jumalan asettamana tuomarina, mutta Jehova sanoi hänelle: ”Kuule kansan ääntä kaikessa, mitä he sinulle sanovat; sillä sinua he eivät ole pitäneet halpana, vaan minut he ovat pitäneet halpana olemaan heidän kuninkaanansa.” Jumala käski Samuelia varoittamaan israelilaisia kaikesta siitä vaikeudesta, mitä näkyvän ihmiskuninkaan pitäminen tulisi merkitsemään heille, mutta he ilmaisivat silti haluavansa mieluummin sellaisen kuninkaan. Jumala Israelin Suvereenina Herrana suoritti sen miehen valitsemisen, josta oli tuleva Israelin ensimmäinen ihmiskuningas. Hän lähetti Samuelin voitelemaan kuninkaaksi Kiisin pojan Saulin Benjaminin sukukunnasta. Saulista tehtiin kuningas vuonna 1117 eaa. Mispan kaupungissa. ”Kansa riemuitsi huutaen: ’Eläköön kuningas!’” Saul hallitsi 40 vuotta. – 1. Sam. 8:1–10:25; Apt. 13:21.a

 8. a) Kuka syntyi Beetlehemissä Saulin hallituskauden 11. vuonna? b) Mitä Miika ennusti Beetlehemissä?

⁸ Saulin hallituskauden yhdentenätoista vuonna sattui näennäisesti merkityksetön tapahtuma Beetlehemin kaupungissa Juudan sukukunnan alueella. Beetlehemiläinen Iisai sai kahdeksannen pojan, jolle hän antoi nimen Daavid. Vähänpä tiesi kuningas Saul tai kukaan muukaan Israelissa, että tästä vastasyntyneestä pienokaisesta tulisi jonakin päivänä niin maineikas, että hänen synnyinpaikkaansa Beetlehemiä kutsuttaisiin jonakin päivänä ”Daavidin kaupungiksi”. Kukaan ei tiennyt silloin, että noin 300 vuotta myöhemmin tuosta Daavidin kaupungista ennustettaisiin: ”Mutta sinä, Beetlehem Efrata, joka olet vähäinen olemaan Juudan sukujen joukossa, sinusta minulle tulee se, joka on oleva hallitsija Israelissa, jonka alkuperä on muinaisuudesta, iankaikkisista ajoista.” Miika 5:1; myös Leeser; JPS [5:2, NEB; Um]) Juutalaiset uskonnolliset johtajat ymmärsivät ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla tämän ennustuksen soveltuvan Messiaaseen. Jumalan ”vaimon” ”siemen” oli siis syntyvä Beetlehemissä.

 9. Mitä Jumala antoi Samuelin kertoa Saulille valtakunnasta tämän ajattelemattomuuden tähden, ja kenet Jumala valitsisi valtaistuimelle?

⁹ Mutta tätä ennen, sen jälkeen kun kuningas Saul oli hallinnut kaksi vuotta, hän lankesi uskon puutteeseen ja toimi virassaan julkeasti, ajattelemattomasti. ”Samuel sanoi Saulille: ’Sinä olet tehnyt tyhmästi. Et ole noudattanut Herran, Jumalasi, käskyä, jonka hän antoi sinulle; muutoin olisi Herra vahvistanut sinun kuninkuutesi Israelissa ikuisiksi ajoiksi. Mutta nyt sinun kuninkuutesi [valtakuntasi, Um] ei ole pysyvä. Herra on etsinyt [Jehova tulee varmasti löytämään, Um] itselleen mielensä [sydämensä, Um] mukaisen miehen, ja hänet on Herra määrännyt kansansa ruhtinaaksi, koska sinä et noudattanut käskyä, minkä Herra sinulle antoi.’” (1. Sam. 13:1–14) ”[Jumalan] sydämen mukainen mies” ei ollut vielä syntynyt, sillä nuo sanat puhuttiin vuosia ennen Daavidin syntymistä Beetlehemissä. Tämä osoitti selvästi, että Korkein Jumala käyttäisi voimaansa ja oikeuttaan ja valitsisi itse jonkun israelilaisen kuningas Saulin seuraajaksi. Näin tehdessään hän pitäisi kiinni ’ikuisesta tarkoituksestaan’ Messiaan yhteydessä.

10, 11. a) Miten Daavidin osoitettiin olevan Israelin tuleva kuningas? b) Miten Daavid joutui Saulin murhanhimoisen kateellisuuden kohteeksi, ja missä hänestä tuli ensiksi kuningas?

¹⁰ Kun Daavid oli vasta teini-ikäinen paimenpoika Beetlehemissä, Jumala osoitti, että hän oli hänen sydämensä mukainen mies. Vaikka Daavid ei ollut Iisain esikoinen vaan kahdeksas poika, Jumala lähetti Samuelin Beetlehemiin voitelemaan Daavidin Israelin tulevaksi kuninkaaksi.

¹¹ Daavid joutui julkisuuden valokeilaan, kun hän tarjoutui yksinään kaikista israelilaisista kohtaamaan haasteen esittäneen filistealaisen jättiläisen Goljatin taistelukentällä ja kun hän surmasi Goljatin hänen otsaansa tähdätyllä linkokivellä. (1. Sam. 16:1–17:58) Daavid otettiin kuningas Saulin armeijaan, ja hänen kansansuosionsa kasvoi kuninkaan kansansuosiota suuremmaksi. Tämä teki Saulin sangen kateelliseksi, ja hän yritti surmata Daavidin ja siten estää tätä syrjäyttämästä jotakuta hänen omista pojistaan Israelin valtaistuimelta. Lopulta Saul sai taistelussa kuolettavan haavan, minkä jälkeen hän heittäytyi omaan miekkaansa jouduttaakseen kuolemaansa, ja näin loppui hänen kuninkuutensa. Ne, jotka olivat uskollisia Saulin suvulle, tekivät Saulin eloon jääneestä pojasta Iisbosetista kuninkaan, tosin vain Israelin yhdelletoista sukukunnalle. Juudan sukukuntaan kuuluvat voitelivat Daavidin kuninkaakseen Hebronissa Juudan alueella. Se tapahtui vuonna 1077 eaa. – 2. Sam. 2:1–11; Apt. 13:21, 22.

12. Milloin ja miten Daavidista tehtiin koko Israelin kuningas, ja mikä kysymys herää nyt ”valtikasta” ja ”hallitsijansauvasta”?

¹² Saulin poika Iisboset pysyi Israelin valtaistuimella mahdollisesti seitsemän vuotta ja kuusi kuukautta, minkä jälkeen hänen alamaisensa salamurhasivat hänet. (2. Sam. 2:11–4:8) Kaikki sukukunnat tunnustivat nyt Daavidin Jehovan valitsemaksi ja voitelivat Daavidin Hebronissa koko Israelin kuninkaaksi. Tämä tapahtui vuonna 1070 eaa. (2. Sam. 4:9–5:5) Sopusoinnussa 1. Moos. 49:10:een muistiinmerkityn Jaakobin kuolinvuode-ennustuksen kanssa ”valtikka” ja ”hallitsijansauva” olivat täten tulleet Juudan sukukunnalle. Millä perusteella nuo kuninkuuden vertauskuvat eivät nyt ’siirtyisi pois Juudalta . . . kunnes tulee Siilo’ (Um)?

13. Miten Daavid oli tosiaan ”voideltu”, ja kenen profeetallinen esikuva hänestä tehtiin?

¹³ Koska kuningas Daavid oli kolme kertaa voideltu kuninkaaksi, häntä voitiin todellakin kutsua ”voidelluksi” eli ”messiaaksi” (hepr. mašíahh), kuten 2. Sam. 19:21, 22; 22:51 ja 23:1 esittävät. Daavidia käytettiin silmiinpistävällä tavalla huomattavimman Messiaan, Jumalan taivaallisen ”vaimon” ”siemenen”, profeetallisena esikuvana. (Ks. Hes. 34:23.) Itse asiassa Jumala näki hyväksi valita Daavidin olemaan siinä sukuhaarassa, joka huipentui Jumalan ”ikuisen tarkoituksen” Messiaaseen. Miten se tapahtui?

14. Mistä kaupungista Daavid teki koko Israelin hallituskaupungin, ja minkä pyhän esineen hän sen jälkeen sijoitti sinne?

¹⁴ Pian yhdistyneen Israelin kuninkaaksi voitelemisensa (vuonna 1070 eaa.) jälkeen Daavid valloitti Jebusin kaupungin jebusilaisilta ja nimitti sen Jerusalemiksi. Hän siirsi sinne hallituksensa ja teki tästä korkealla sijaitsevasta kaupungista hallituskaupunkinsa, jonka paikka oli keskeisempi kuin Hebronin, sillä se sijaitsi Juudan ja Benjaminin alueiden välisellä rajalla. (Tuom. 1:21; 2. Sam. 5:6–10; 1. Aikak. 11:4–9) Pian sen jälkeen Daavid kohdisti huomionsa Jehovan pyhään arkkiin. Sen oli sallittu olla vuosikymmeniä poissa sen kohtaamisteltan kaikkeinpyhimmästä, joka sijaitsi Siilossa Efraimin alueella. (1. Sam. 1:24; 4:3–18; 6:1–7:2) Daavidista tuntui, että arkin pitäisi olla hallituskaupungissa. Niinpä hän antoi tuoda sen sinne ja pani sen erääseen telttaan palatsinsa lähelle. – 2. Sam. 6:1–19.

15. Minkä liiton Jehova nyt solmi Daavidin kanssa, ja mikä Daavidin osoittama arvostus oli siihen syynä?

¹⁵ Daavid alkoi kuitenkin tuntea itsensä kiusaantuneeksi, koska hän, pelkkä ihmiskuningas, asui kuninkaallisessa palatsissa, kun taas Jehovan, tosi Jumalan ja Israelin todellisen Kuninkaan, arkki oli vaatimattomassa teltassa. Saattaakseen asiat sopivaan tasapainoon Daavid puki sanoiksi ajatuksen arvollisen huoneen eli temppelin rakentamisesta Korkeimmalle Jumalalle ja Kaikkeuden Suvereenille. Mutta Jehova ei hyväksynyt, että Daavid rakentaisi sellaisen temppelin. Hän sanoi Daavidille profeettansa Naatanin välityksellä, että Daavidin rauhaisalla pojalla olisi etu rakentaa temppeli Jerusalemiin. Arvostaen Daavidin sydämestä lähtevää antaumusta Jumalan puhdasta palvontaa kohtaan Jehova teki sitten jotakin suurenmoista tälle miehelle, joka oli hänen ”sydämensä mukainen”. Omasta aloitteestaan hän solmi Daavidin kanssa liiton iankaikkisesta valtakunnasta. Hän sanoi:

”Herra [Jehova, Um] ilmoittaa sinulle, että Herra on tekevä sinulle huoneen. Kun sinun päiväsi ovat päättyneet ja sinä lepäät isiesi tykönä, korotan minä sinun seuraajaksesi jälkeläisesi, joka lähtee sinun ruumiistasi; ja minä vahvistan hänen kuninkuutensa. Hän on rakentava huoneen minun nimelleni, ja minä vahvistan hänen valtaistuimensa ikuisiksi ajoiksi. Minä olen oleva hänen isänsä ja hän minun poikani, niin että, jos hän tekee väärin, minä rankaisen häntä ihmisvitsalla ja niinkuin ihmislapsia lyödään; mutta minun armoni ei poistu hänestä, niinkuin minä poistin sen Saulista, jonka minä poistin sinun tieltäsi. Ja sinun sukusi ja kuninkuutesi pysyvät sinun edessäsi iäti, ja sinun valtaistuimesi on oleva iäti vahva.” – 2. Sam. 7:1–16; 1. Aikak. 17:1–15.

16. Minkä kiitosrukouksen Daavid esitti Jehovalle tämän johdosta?

¹⁶ Daavid esitti kiitosrukouksen ja päätti sen sanomalla:

”Ja nyt, Herra, Herra [Suvereeni Herra Jehova, Um], sinä olet Jumala, ja sinun sanasi ovat todet; ja kun olet luvannut palvelijallesi tämän hyvän, niin suvaitse nyt siunata palvelijasi sukua, että se pysyisi iäti sinun edessäsi. Sillä sinä, Herra, Herra, olet sen luvannut, ja sinun palvelijasi suku on oleva siunattu sinun siunauksellasi iankaikkisesti.” – 2. Sam. 7:18–29; 1. Aikak. 17:16–27.

17. Millä Jumala vielä vahvisti tämän liiton?

¹⁷ Jumalan vala vahvisti tämän Daavidille annetun liittolupauksen:

”Herra on vannonut Daavidille totisen valan, jota hän ei peruuta: ’Sinun ruumiisi hedelmän minä asetan sinun valtaistuimellesi. Jos sinun poikasi pitävät minun liittoni ja minun todistukseni, jotka minä heille opetan, niin saavat heidänkin poikansa istua sinun valtaistuimellasi iankaikkisesti.’” – Ps. 132:11, 12.

”Minä säilytän armoni hänelle iankaikkisesti, ja minun liittoni hänen kanssaan on luja. Minä annan hänen jälkeläistensä [siemenensä, Um] säilyä iäti ja hänen valtaistuimensa niin kauan, kuin taivaat pysyvät. . . . En minä liittoani riko, enkä muuta sitä, mikä on minun huuliltani lähtenyt. Minä olen kerran vannonut pyhyyteni kautta, ja totisesti, minä en Daavidille valhettele: ’Hänen jälkeläisensä pysyvät iankaikkisesti, ja hänen valtaistuimensa on minun edessäni niinkuin aurinko’.” – Ps. 89:29–37. Ks. myös Jer. 33:20, 21.

18. Mille suuremmalle valtakunnalle Jesajan ennustus julistaa Daavidin valtakunnan muodostavan perustan?

¹⁸ Kuningas Daavidin kanssa tehdyn liiton mukaan hänen valtakuntansa oli muodostava perustan Suuremman Messiaan tulevalle valtakunnalle. Siksi profeetta Jesaja henkeytettiin ennustamaan vuosisatoja myöhemmin: ”Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas. Herraus on oleva suuri ja rauha loppumaton Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnallansa; se perustetaan ja vahvistetaan tuomiolla ja vanhurskaudella nyt ja iankaikkisesti. Herran Sebaotin kiivaus [Sotajoukkojen Iankaikkisen into, heprean kielen tutkijan rabbiini Leopold Pheinkard Zunzin saks. käännös, 16. painos vuodelta 1913] on sen tekevä.” – Jes. 9:5, 6.

19. Missä kaupungissa tämä ”lapsi” oli syntyvä Miikan ennustuksen mukaan, ja kenen tuntomerkki se olisi?

¹⁹ Miika 5:1:n ennustuksen mukaan tämä messiaaninen lapsi oli syntyvä eli tämä kuninkaallinen poika annettaisiin Beetlehemissä Efratassa Juudan alueella. Tämä ihmiseksi syntymisen paikka oli oleva yksi Jumalan kuvaannollisen ”vaimon” ”siemenen”, tosi Messiaan, tuntomerkeistä. Hänen esi isänsä kuningas Daavidin syntymäpaikka oli Beetlehem eikä kuninkaallinen Jerusalemin kaupunki, minkä vuoksi sitä ruvettiin nimittämään Daavidin kaupungiksi.

DAAVIDISTA POLVEUTUVA HALLITSIJASUKU

20. Kuinka kauan Daavidin hallitsijasuku pysyi valtaistuimella, ja kuinka kauan israelilaisilla oli kuninkaita?

²⁰ Tämän Daavidin kanssa tehdyn valtakuntaliiton täyttymykseksi seurasi Jerusalemin kuninkaitten sarja, jonka kaikki jäsenet olivat kuningas Daavidin sukuhaaraa. Jos lasketaan vuodesta 1070 eaa., jolloin Daavid oli kuningas Jerusalemissa, tämä valtakunta, jolla oli Jerusalemissa Daavidista polveutuva hallitsijasuku, kesti 463 vuotta eli vuoteen 607 eaa. Tämä merkitsee silloin sitä, että kun laskemme vuodesta 1117 eaa., jolloin profeetta Samuel voiteli Saulin koko Israelin kuninkaaksi, Israelin kansalla oli näkyviä kuninkaita 510 vuoden ajan. Jehova oli kuitenkin näkymätön Kuningas.

21. Nousiko Daavid kuollessaan taivaaseen, ja kuka Daavidin ennustuksen mukaan kutsuttaisiin istumaan Jumalan oikealle puolelle?

²¹ Sen Jumalan kuninkaallisena edustajana, joka oli valinnut ja voidellut kuningas Daavidin Israelin kuninkaaksi, Daavid istui ”Jehovan valtaistuimella” Jerusalemissa. (1. Aikak. 29:23, Um) Mutta hän ei istunut Jehovan oikealla puolella, sillä Jehovan valtaistuin on taivaissa. (Jes. 66:1) Kun Daavid vuonna 1037 eaa. kuoli, hän ei noussut henkitaivaisiin eikä istunut siellä Jehovan oikealle puolelle. Häntä ei kutsuttu siihen, vaan aina ajanlaskumme ensimmäiselle vuosisadalle saakka israelilaiset saattoivat tietää, mikä ja missä Daavidin hautapaikka oli. Sen sijaan Jumala henkeytti Daavidin itsensä ennustamaan, kuten Ps. 110:1–4 esittää, että hänen messiaaninen jälkeläisensä, joka olisi kuningas-pappi Melkisedekin kaltainen, olisi se, jonka Jehova kutsuisi istumaan oikealle puolelleen taivaisiin.

22. Millaisiksi Salomo ja useimmat häntä valtaistuimella seuranneet osoittautuivat, ja mistä lähtien Jerusalemissa ei ole ollut valtaistuimella Daavidin suvun kuningasta?

²² Daavidin nuori poika Salomo tuli hänen jälkeensä Jerusalemin valtaistuimelle, ”Jehovan valtaistuimelle”. Jumalan lupauksen mukaan juuri hän sai edun rakentaa Moorianvuorelle Jerusalemiin temppelin, joka valmistui vuonna 1027 eaa. (1. Kun. 6:1–38) Vanhalla iällään Salomo tuli uskottomaksi Jumalalle, jonka temppelin hän oli rakentanut. Useimmat häntä Jerusalemin valtaistuimella seuranneet osoittautuivat niin ikään pahoiksi. Viimeinen Daavidin suvun kuninkaista, joka istui Jerusalemin valtaistuimella, oli Sidkia. Koska Sidkia kapinoi Babylonin kuningasta vastaan, joka oli tehnyt hänestä itselleen veroa maksavan kuninkaan, hänet vietiin vankeuteen Babyloniin, samalla kun Jerusalemin kaupunki ja sen upea temppeli jäivät hänen lähtiessään raunioiksi. (2. Kun. 24:17–25:21) Jerusalemin valtaistuimella ei ole koskaan tuon traagisen vuoden 607 eaa. jälkeen ollut Daavidin suvun kuningasta.

23. Oliko valtakuntaliitto epäonnistunut tai oliko se peruutettu, ja minkä vakuutuksen Jumala antoi tästä Hesekielin kautta?

²³ Merkitsikö se, että Daavidin kanssa tehty valtakuntaliitto oli epäonnistunut tai että se oli peruutettu? Ei suinkaan! Jumala vakuutti, että niin ei kävisi. Suunnilleen neljä vuotta ennen kuin Sidkia syöstiin valtaistuimelta ja vietiin pakkosiirtolaisuuteen Babyloniin, Jumala henkeytti profeettansa Hesekielin sanomaan tälle viimeiselle Jerusalemin valtaistuimella hallinneelle kuninkaalle:

”Ja sinä saastutettu, jumalaton, sinä Israelin ruhtinas, jonka päivä on silloin tullut, kun syntivelka on loppumäärässään! Näin sanoo Herra, Herra: Ota pois käärelakki, nosta pois kruunu. Tämä ei jää tällensä: alhainen korotetaan, korkea alennetaan. Raunioiksi, raunioiksi, raunioiksi minä panen tämän; eikä tästä ole jäävä mitään, kunnes tulee hän, jolla on [laillinen, Um] oikeus, ja minä annan sen hänelle.” – Hes. 21:25–27.

24. Mikä tultaisiin alentamaan, ja milloin ja miten kävisi päinvastoin?

²⁴ Ymmärrämmekö me tämän merkityksen? Jehova itse panisi Daavidin kuninkaallisen suvun valtakunnan raunioiksi Jerusalemissa. Asiat eivät olisi kuten ennen. Pakanalliset hallitusvallat, jotka olivat olleet alhaisia Jumalan silmissä, korotettaisiin, ja Jehovan valitun kansan maallinen valtakunta alennettaisiin pakanallisten maailmanvaltojen alaisuuteen. Ajanjakso, jolloin pakanoilla olisi ylin määräysvalta maailmassa Jumalan Jerusalemissa olevan esikuvallisen valtakunnan puuttumatta asioihin, jatkuisi, kunnes tulisi hän, ”jolla on laillinen oikeus”, eli luvattu tosi Messias ja Suvereeni Herra Jehova antaisi valtakunnan hänelle. Pakanalliset maailmanvallat eivät olisi sitten enää ylinnä hallitsemassa maata. Messiaaninen valtakunta ottaisi maailmanherruuden. Täten hänen valtakuntansa olisi Daavidin kanssa solmitun liiton mukaan iankaikkinen hallitus. Hänen valtaistuimensa täytyy kestää iäti!

25. Mitkä liitot ja mikä tarkoitus olivat yhä voimassa siitä huolimatta, että Jerusalem autioitettiin vuonna 607 eaa.?

²⁵ Vaikka siis tähän päivään mennessä Jerusalemiin Lähi-itään ei ole pystytetty uudelleen mitään Daavidin suvun valtaistuinta, ne, jotka ovat panneet toivonsa luvattuun Messiaaseen, Jumalan taivaallisen ”vaimon” ”siemeneen”, eivät ole menettäneet kaikkea toivoa. On kyllä totta, että vuoden 607 eaa. syksyyn mennessä Jerusalemin valtaistuinkaupunki ja sen temppeli olivat raunioina, ja myös läheisen Beetlehemin kaupungin, Daavidin kaupungin, babylonialaiset valloittajat olivat raunioittaneet. Israelin kanssa Siinainvuorella Arabiassa tehty lakiliitto oli silti edelleen voimassa. Myös liitto iankaikkisesta valtakunnasta, sellaisena kuin se oli solmittu Daavidin kanssa, soveltui edelleen. Jumalan ”ikuinen tarkoitus” hänen Messiaansa yhteydessä oli voimassa. Jumalan valtakuntaliitto ei tule epäonnistumaan. Eikä hänen tarkoituksensakaan tule epäonnistumaan!

[Alaviitteet]