yhteydessä. Todistus tästä voidaan nähdä heidän viemästään sanomasta, siitä seikasta, että jokainen heistä on hyvän uutisen saarnaaja, heidän tuottamistaan hengen hedelmistä ja siitä, että he pysyttelevät erossa maailmasta.c

AIKA

”Kaikella on määräaika.” Tämä periaate soveltuu Raamatun ennustusten ymmärtämiseen, kuten käy ilmi Jumalan Danielille lausumista sanoista: ”Ne sanat pysyvät lukittuina ja sinetöityinä lopun aikaan asti.” Huomaa myös, että Ilmestyskirja kertoo ”siitä, mitä pian tapahtuman pitää”, osoittaen, että se tarkoittaa tulevaisuutta. Ja koska Jumalalle ”yksi päivä on . . . niinkuin tuhat vuotta”, niin ”pian” saattaa hyvinkin tarkoittaa tuhatta vuotta tai enempääkin. – Saarn. 3:1; Dan. 12:9; Ilm. 1:1; 2. Piet. 3:8.

Tätä tukevat edelleen Johanneksen sanat: ”Minä jouduin henkeytyksestä Herran päivään.” (Ilm. 1:10, Um) Toiset ennustukset sijoittavat Herran päivän alkavaksi vuonna 1914. Koska Johannes näki näiden asioitten tapahtuvan Herran päivänä, niin me voimme odottaa niiden soveltuvan erityisesti vuodesta 1914 eteenpäin. – Ps. 2:6–9; 110:1–3; Luuk. 17:26.

Tämän lisäksi huomaamme silmiinpistäviä rinnakkaisuuksia Matteuksen 24. ja 25. luvussa olevassa Jeesuksen suuressa ennustuksessa ja Ilmestyskirjassa. Koska tämä ennustus alkoi täyttyä vuonna 1914, kuten tässä lehdessä toistamiseen on mainittu, niin meidän täytyy päätellä, että sen Ilmestyskirjassa olevat rinnakkaisuudetkin täyttyvät silloin. Vertaa toisiinsa seuraavia raamatunpaikkoja: Matteus 24:6, 7 ja Ilmestys 6:4–6; 11:18.

Raamatussa osoitetaan myös selvästi, että mielentila on tärkeä Raamatun ennustusten ymmärtämisessä. Siitä syystä Jumala sanoi Danielille: ”Eikä yksikään jumalaton ymmärrä tätä, mutta taidolliset ymmärtävät.” Ja Jeesuskin sanoi sen tähden aikansa papeille, että he eivät kyenneet itsekkyytensä takia käsittämään hänen sanomaansa: ”Kuinka te voisitte uskoa, te, jotka otatte vastaan kunniaa toinen toiseltanne, ettekä etsi sitä kunniaa, mikä tulee häneltä, joka yksin on Jumala?” – Dan. 12:10; Joh. 5:44.

Lisäksi meidän täytyy pitää tällaisten ennustusten samoin kuin Ilmestyskirjan petojen ymmärtämisessä mielessämme, että ne ovat vahvaa hengellistä ravintoa ja että ainoastaan ne voivat sen tähden sulattaa ne, jotka ovat edistyneet jo hengellisessä ymmärryksessä. Valaisemme asiaa: Miten kukaan voisi käsittää, että lohikäärme ja hänen enkelinsä esittävät Saatanaa ja hänen paholaisiaan, jollei hän uskoisi näiden olevan olemassakaan? Tämä periaate soveltuu myös ryhmään katsoen, sillä ”vanhurskasten polku on kuin aamurusko, joka kirkastuu kirkastumistaan sydänpäivään saakka”. Tästä seuraa, että vaikka Jumalan sana ei itse selittäisikään jotain ennustusta, niin meidän ei tule pitää mahdottomana lisääntyvän valon loistamista siihen. Ryhtykäämme nyt, nämä periaatteet mielessämme, tarkastelemaan Ilmestyskirjan petoja. – Sananl. 4:18.

Tulipunainen lohikäärme

HUOMATTAVIN Johanneksen näkemistä Ilmestyskirjassa kerrotuista pedoista oli ”suuri, tulipunainen lohikäärme, jolla oli seitsemän päätä ja kymmenen sarvea, ja sen päissä seitsemän kruunua”. Sana ”lohikäärme” on käännetty tässä kreikkalaisesta sanasta drakon, mikä selitetään tarunomaiseksi käärmeeksi. Suomalainen sana ”lohikäärme” merkitsee tarunomaista ja hirveätä suomuista käärmettä, jolla on harjakas pää ja suunnattomat kynnet. – Ilm. 12:3.

Kuka tämä petomainen lohikäärme on? Ennustus itse sanoo: ”Ja suuri lohikäärme, se vanha [alkuperäinen, Um] käärme, jota perkeleeksi ja saatanaksi kutsutaan, koko maanpiirin villitsijä, heitettiin maan päälle.” Apostoli Pietari viittaa sopivasti lohikäärmeeseen Saatana Perkeleeseen ’kiljuvana jalopeurana, joka etsii, kenen hän saisi niellä’. (Ilm. 12:9; 1. Piet. 5:8) Hänen tulipunainen värinsä kuvaa sitä, että hän on äärimmäisen jumalaton ja veren vuodattaja. (Jes. 1:18; 63:1–3) Hän on tosiaan ”alkuperäinen käärme”, sillä hän juuri ”kavaluudellaan petti Eevan” käyttäen käärmettä puhetorvenaan. – 2. Kor. 11:3.

Kymmenen on Raamatussa täydellisyyden vertauskuva ja sarvet voiman. (Sak. 1:21) Tämän lohikäärmeen kymmenen sarvea esittävät sen tähden sitä, että hänellä oli täydellinen valta valtiaana eli ”tämän maailman jumalana”. Hänen seitsemän kruunupäätään osoittavat hänen olevan niiden seitsemän paholaisruhtinaan päämies, jotka hallitsevat Raamatun ennustuksen seitsemää maailmanvaltaa, mitkä ovat Egypti, Assyria, Babylonia, Meedo-Persia, Kreikka, Rooma ja nykyajan Anglo-amerikkalainen maailmanvalta. Näillä maailmanvalloilla on paholaisruhtinaat valvojinaan, kuten nähdään siitä, että Persiallakin oli. Raamatun kertomuksen mukaan ”Persian valtakunnan [paholais-] enkeliruhtinas” vastusti erästä Jumalan enkelisanansaattajaa Danielin päivinä. – 2. Kor. 4:4; Dan. 10:13.

Lohikäärmeen sanotaan pyyhkäisseen pois