Papiston valtuuttaminen tehokkaaseen palvelukseen
”Teitä kutsutaan [Jehovan] papeiksi, sanotaan meidän Jumalamme palvelijoiksi.” – Jes. 61:6.
1. Miksi monet historiassa mainitut papistot ovat pettäneet ihmiset?
HISTORIA, vanha ja nykyinen, kertoo lukuisten papistojen muodostamisesta, jotka ovat väittäneet omaavansa kyvyn ja valtuudet lähentää ihmisiä Jumalaan ja hankkia heille Jumalan siunaukset. Koska nuo papistot eivät ole olleet Jumalan kutsumia eivätkä hänen vaan ihmisten virkaan asettamia ja koska ne on muodostettu enimmäkseen itsekkäistä yhteiskunnallisen aseman tavoittelijoista, niin ne eivät ole aikaansaaneet mitään hyvää. Vilpittömät ihmiset myöntävätkin todella, että ihmiskunta on nykyään ajautumassa yhä kauemmas Luojasta, Jehova Jumalasta, ja että se on ilmeisesti tuomittu tuhoamaan itsensä lämpöydinsodassa. Kuinka tärkeätä onkaan tässä äärimmäisessä hädässä vilpitönsydämisten ihmisten saada tietää Jumalan armollisesti varanneen papiston, jolle hän on antanut kaikki tarpeelliset edellytykset tehokkaaseen palvelukseen!
2. Mistä syystä on tärkeätä kiinnittää huolellisesti huomiota Suuremman Mooseksen ohjeisiin nykyään?
2 Kun Mooses oli kutsuttu Siinain kukkuloille ja kun Jehovan enkeli oli opettanut häntä, niin hän kykeni ilmaisemaan Jumalan tahdon Israelin kansalle. Samoin Kristus Jeesus mentyään Isänsä luo taivaaseen kykeni ilmoittamaan Jehovan tahdon salaisuuden maan päällä oleville uskollisille seuraajilleen Jumalan pyhän hengen välityksellä, joka vuodatettiin heihin, jotta he olisivat kyenneet käsittämään ilmaistut ihmeelliset asiat. (Hepr. 9:24; 1. Joh. 5:20) Seuratkaamme siis 3. Mooseksen kirjan 8. lukua Raamatusta ja koettakaamme ymmärtää, mitä Suuremmalla Mooseksella, Kristuksella Jeesuksella, on sanottavana meille sen taivaallisen papiston virkaanasettamisesta, josta 1.–7. niisania 1512 eaa. virkaan asetettu esikuvallinen papisto oli varjo.
3. Mihin tärkeään totuuteen 3. Moos. 8:1 viittaa?
3 Jehova ryhtyi puhumaan Moosekselle. (1. jae) ”Ja Herra puhui Moosekselle sanoen.” Tässä ilmoitetaan luomuksille tulevan kaiken hyvän Lähde ja kanava. Apostoli Paavali sanoi toisille, hänen yhteydessään ”Kristuksessa Jeesuksessa pyhitetyille, jotka ovat kutsutut ja pyhät”: ”Niin on meillä kuitenkin ainoastaan yksi Jumala, Isä, josta kaikki on ja johon me olemme luodut, ja yksi Herra, Jeesus Kristus, jonka kautta kaikki on, niin myös me hänen kauttansa.” Voimme olla varmat siitä, että sen ymmärtäminen, miten Jumala on järjestänyt iankaikkisen papiston valtuutuksen, osoittautuu meille mitä hyödyllisimmäksi. – 1. Kor. 1:2; 8:6.
4. Mikä merkitys ei-papillisten sukukuntien seurakunnalla on meille?
4 Oven eteen koottu seurakunta. (3. jae) ”Ja kokoa kaikki seurakunta ilmestysmajan oven eteen.” Kaikkien ei-papillisten sukukuntien seurakunta viittaa kaikista kansoista koostuneeseen kansanpaljouteen, joka täytyy aikanaan koota ja jolle täytyy opettaa elämän saamisen tilaisuudet ja edellytykset. Nämä kootut vastaavat ”Israelin kahtatoista sukukuntaa”, joita Kristuksen Jeesuksen alaisen taivaallisen papiston on määrä hallita. (Matt. 19:28) Nykyisessä täyttymyksessä olemme huomanneet erityisesti vuodesta 1935 lähtien niiden Jehovan maallisten ”lampaitten” suuren joukon kokoontumisen, jotka ovat syvästi kiinnostuneita hänen heille varaamastaan lopullisesta sovituksesta hänen kanssaan.
5. Minkä Kristuksen Jeesuksen ja hänen Isänsä välisen suhteen taivaassa Mooseksen 5. jakeessa esittämät sanat osoittavat?
5 Näin on Jehova käskenyt tehdä. (5. jae) ”Ja Mooses sanoi seurakunnalle: ’Näin on Herra käskenyt tehdä’.” Viitaten Jehovaan tämän ihmeellisen varauksen, elämänantavan papiston, alkuunpanijana tottelevaisten ihmisten hyväksi Kristus Jeesus osoittaa täydellistä alistuvaisuutta Isälleen. Hän ilmaisi tämän seikan maallisen palveluksensa aikana sanoen, ”etten minä itsestäni tee mitään, vaan puhun tätä sen mukaan, kuin minun Isäni on minulle opettanut”. Miten tärkeätä näin ollen onkaan meidän kiinnittää tarkoin huomiota siihen, mitä on puhuttu ja tehty itsensä Suvereenin Jumalan valtuudella! – Joh. 8:28.
6. Mitä esittää a) Aaronin peseminen? b) hänen poikiensa peseminen?
6 Mooses pesee Aaronin ja hänen poikansa vedellä. (6. jae) ”Ja Mooses toi Aaronin ja hänen poikansa esille ja pesi heidät vedellä.” Koska Aaron oli valittu ylimmäiseksi papiksi, niin hän esittää itseään Kristusta Jeesusta. Tässä mainittu peseminen ei voi siis tarkoittaa hänen puhdistamistaan, joka oli ”pyhä, viaton, tahraton”. Pesty Aaron viittaa paremminkin siihen Synnittömään, joka apostoli Paavalin mukaan ”uhrasi itsensä viattomana Jumalalle”. (Hepr. 7:26; 9:14) Se taas, että Mooses pesi Aaronin pojat, kertoo siitä todellisesta puhdistusmenetelmästä, mikä suoritetaan niille, jotka on valittu ja kutsuttu taivaallisen papiston jäseniksi. Se ei voi siis viitata Kristuksen alipappien kasteeseen, varsinkaan koska kaste ei viittaa puhdistamiseen. Kirjoittaessaan henkeytettynä Paavali sanoo, mitä tämä peseminen on: ”Kristuskin rakasti [alipappiensa] seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä, että hän sen pyhittäisi, puhdistaen sen, vedellä pesten, sanan kautta, saadakseen asetetuksi eteensä kirkastettuna seurakunnan, jossa ei olisi tahraa eikä ryppyä eikä mitään muuta sellaista, vaan joka olisi pyhä ja nuhteeton.” (Ef. 5:25–27) Soveltamalla hänen opetustaan mieleensä ja sydämeensä ja Jumalan pyhän hengen vaikutuksen avulla näistä tulee Jumalan hengellisiä lapsia, ”hänen luotujensa esikoiset”. – Jaak. 1:18.
7. a) Mitä Aaronin ylle puettu liinainen ihokas kuvaa? b) Mitä vyö?
7 Liinainen ihokas ja vyö pannaan Aaronin ylle. (7. jae) ”Sitten hän pani hänen yllensä ihokkaan ja vyötti hänet vyöllä ja puki hänet viittaan ja pani kasukan hänen päälleen ja vyötti hänet kasukan vyöllä ja sitoi sen hänen ympärilleen.” Ilm. 19:8:sta (Um) saamme tietää, että ”hieno liina edustaa pyhien vanhurskaita tekoja”. Kristus, Ylimmäinen Pappi, on totisesti tullut tunnetuksi niiden vanhurskasten tekojen pitkästä sarjasta, joita hän on tehnyt siitä ajasta lähtien, jolloin hän vapaaehtoisesti suostui jättämään taivaallisen kirkkauden ja tulemaan ihmiseksi, aina nykyaikaan asti, ja jotka ovat vanhurskaita tekoja siksi, että ne ovat täysin sopusoinnussa Jehovan edistyvästi paljastuvien päätösten kanssa. Vyökin voidaan ymmärtää sen valossa, mitä profeetta Jesaja kirjoitti: ”Vanhurskaus on hänen kupeittensa vyö ja totuus hänen lanteittensa side.” Tämä kuvaa hyvin Jehovan pääpalvelijaa Kristusta Jeesusta, joka aina iloiten tunnustaa alamaisuutensa Isälleen. – Jes. 11:5.
8. a) Mikä on sinisen hihattoman viitan sovellutus? b) Entä mitä on sanottava sen koristeellisesta helmasta?
8 Hihaton viitta, jonka vallitseva väri oli sininen ja jonka helma oli koristeltu vuoronperään granaattiomenoin ja kultatiu’uin, oli tosiaan kaunis vaate. Koska sinisen piti olla merkkinä israelilaisille, jotta ’he muistaisivat kaikki Herran käskyt ja täyttäisivät ne’, niin loistoisa taivaallinen Ylimmäinen Pappi antaa oikean esimerkin kaikille Jehovan muistutinten pitämisestä suuressa arvossa. Kuinka sopivat hänen huulilleen ovatkaan psalmistan sanat: ”Ihmeelliset ovat sinun todistuksesi [muistuttimesi, Um], sentähden minun sieluni ottaa niistä vaarin”! Maan päällä ollessaan hän oli jatkuvasti viitannut Jumalan kirjoitetun sanan muistuttimiin. (4. Moos. 15:37–41; Ps. 119:129) Granaattiomenat kertovat siitä hedelmällisyydestä ja tuottoisuudesta, mitkä ovat tämän ”tosi teltan” uskollisen papin palveluksen tunnusmerkki, kun taas kultatiu’ut johdattavat mieleen riemullisen julistuksen. Koska sen, ”kun hän menee pyhäkköön Herran eteen ja tulee sieltä ulos”, täytyy kuulua, niin tämä osoittaa, että riemullinen julistus ei ole asiaan kuuluva ainoastaan, kun tapahtuu hänen ylösnousemuksensa ja taivaaseen kohoamisensa, vaan myös kun hän ilmestyy jälleen uskollisille seuraajilleen toisen läsnäolonsa aikaan. – 2. Moos. 28:35.
9. Mitä ymmärrämme a) kasukan kahdesta osasta ja b) olkapäillä olevista kaiverretuista jalokivistä?
9 Hihattoman viitan päälle pannaan kasukka, jonka toinen osa riippuu edessä ja toinen selkäpuolella. Suuri Kuningas-Pappi, joka on muinaisen Melkisedekin kaltainen, kantaa nyt harteillaan Jumalan antamaa vastuuta niiden kahden liiton hyödyn jakelemisesta, jotka lupasivat ihmeellisiä siunauksia tottelevaisille ihmisille. Toinen näistä liitoista annettiin uskolliselle Aabrahamille kaukaisessa menneisyydessä (selkäpuolella oleva), kun taas toinen on paljon myöhemmältä ajalta, nimittäin liitto, jonka Jumala teki itsensä Kristuksen Jeesuksen kanssa valtakunnasta ja jonka hän mainitsi läheisille seuraajilleen sillä erikoisillallisella, minkä hän asetti heille juuri uhrikuolemansa edellä. (1. Moos. 12:1–3; Luuk. 22:28–30) Kun ne kaksi osaa oli kiinnitetty olkapäiltä jalokivillä, joihin oli kaiverrettu kahdentoista sukukunnan nimet, niin se esittää kuvakielellä, miten Jeesus Kristus yhdistää kanssaan hallintoonsa hengelliset israelilaiset, jotka ”hallitsevat [kuninkaina, Um] hänen kanssaan ne tuhannen vuotta”. – Ilm. 20:6.
10. Mitä se kuvasi, kun Aaron kantoi rintakilpeä sisällyksineen sydämensä päällä?
10 Tuomion rintakilpi, jossa oli uurim ja tummim. (8. jae) ”Ja asetti hänen rintaansa rintakilven ja pani kilpeen uurimin ja tummimin.” Tämä muistuttaa mieleemme, että ”Isä ei myöskään tuomitse ketään, vaan hän on antanut kaiken tuomion Pojalle”. Kantaessaan kuvaannollista rintakilpeä Kristus Jeesus kantaa myös Jehovan edessä alituisesti vastuun hengellisten israelilaisten puhtaudesta ja uskollisuudesta. Tässä ja kaikissa asioissa hänen sydämellään ovat ja häntä ohjaavat ne terveet oikeuden ja totuuden periaatteet, jotka hän on oppinut Isältään. Hän sanoi lihansa päivinä maan päällä: ”Niinkuin minä kuulen, niin minä tuomitsen; ja minun tuomioni on oikea, sillä minä en kysy omaa tahtoani, vaan hänen tahtoaan, joka on minut lähettänyt.” – Joh. 5:22, 30; 2. Moos. 28:29, 30.
11. Miten Kristus Jeesus on antanut oikean esimerkin alipapeilleen, kuten on kuvattu käärelakilla ja sen kultalevyllä?
11 Käärelakki ja sen kultakoriste. (9. jae) ”Ja pani käärelakin hänen päähänsä ja pani käärelakkiin, sen etupuolelle, kultaisen otsakoristeen, pyhän otsalehden [loistavan kultalevyn, pyhän omistusmerkin, Um], niinkuin Herra oli Moosesta käskenyt.” Tämä päänpeite ja otsalla olevaan levyyn kaiverretut sanat PYHÄ JEHOVALLE ilmaisevat selvästi sen johtoperiaatteen tunnustamisen, minkä Herra Jeesus opetti opetuslapsilleen ja välitti heidän kauttaan meille: ”Mutta minä tahdon, että te tiedätte sen, että Kristus on jokaisen miehen pää ja että mies on vaimon pää ja että Jumala on Kristuksen pää.” Tämä kaunis tunnuskilpi kertoo meille sen lisäksi taivaallisen Ylimmäisen Papin vilpittömästi ja avoimesti tunnustavan, että hänen Jumalansa ja Luojansa omistaa hänet, eikä hän koskaan antaudu kenenkään muun palvelukseen. Hänen alipappien muodostaman ruumiinsa täytyy noudattaa hänen johtoaan, sillä heidänkin otsaansa täytyy olla ”kirjoitettu . . . hänen Isänsä nimi”. – 1. Kor. 11:3; Ilm. 14:1.
12. Mitä tärkeitä totuuksia teltan, alttarin ja altaan voiteleminen esittää?
12 Mooses voitelee öljyllä teltan, alttarin, altaan. (10. ja 11. jae) ”Ja Mooses otti voiteluöljyn ja voiteli asumuksen ja kaikki, mitä siinä oli, ja pyhitti ne; ja hän pirskoitti sitä seitsemän kertaa alttarille ja voiteli alttarin kaikkine kaluineen ynnä altaan jalustoineen pyhittääkseen ne.” Koska voiteluöljy esittää Jehovan näkymätöntä toimivaa voimaa, niin tuon kuvaannollisen teltan kaikkien sisä- ja ulkopuolella olevien varusteiden voiteleminen sillä auttaa meitä ymmärtämään, että Jehovan toimiva voima hyväksyy ja läpitunkee koko hänen Kristuksen Jeesuksen alaisuudessa olevan sovitusjärjestelmänsä kaikkine ilmaumineen sekä taivaassa että maan päällä. Jumalan henki ohjasi täydellisen uhrin uhraamisen synnin edestä ja varasi kirjoitetun Sanan ja sen voiman niiden puhdistukseksi, jotka lähestyvät häntä.
13. Miten Aaronin voitelu soveltuu täyttymyksessä, ja miten se täyttymyksessä vaikuttaa Kristuksen papistoon?
13 Aaronin voitelu. (12. jae) ”Ja hän vuodatti voiteluöljyä Aaronin päähän ja voiteli hänet pyhittääkseen hänet.” Sen, että me ymmärrämme oikein öljyn ja sen merkityksen, voimme havaita apostoli Pietarin sanoista: ”Sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kasteen jälkeen, jota Johannes saarnasi, sen te tiedätte; te tiedätte, kuinka Jumala Pyhällä Hengellä ja voimalla oli voidellut Jeesuksen Nasaretilaisen.” (Apt. 10:37, 38) Ja Paavali vakuuttaa, että tämä voitelu ulottuu hänen kauttaan hänen papistonsa jäseniinkin: ”Mutta se, joka lujittaa meidät yhdessä teidän kanssanne Kristukseen ja joka on voidellut meidät, on Jumala, joka myös on painanut meihin sinettinsä ja antanut Hengen vakuudeksi meidän sydämiimme.” – 2. Kor. 1:21, 22.
14. Mikä merkitys on Aaronin poikien pukemisen sopivalla ajoittamisella?
14 Aaronin pojat puetaan virkaanasetusihokkaisiin. (13. jae) ”Ja Mooses toi esille Aaronin pojat ja puki heidän yllensä ihokkaat ja vyötti heidät vyöllä ja sitoi päähineet heidän päähänsä, niinkuin Herra oli Moosesta käskenyt.” Tämä tapahtuu Aaronin virkaanasetuksen jälkeen ja sitten kun hänet oli voideltu öljyllä. Siten, myöhemmässä täyttymyksessä, Jeesuksen voitelu Jordanilla syksyllä vuonna 29 edelsi yli kolmella ja puolella vuodella hänen opetuslastensa voitelemista pyhällä hengellä helluntaina vuonna 33. Heidänkin täytyi seurata Ylimmäistä Pappiaan suorittaen antaumuksen vanhurskaita tekoja tottelevaisina Jehovan heille paljastuvaa tahtoa kohtaan.
SYNTIUHRIMULLIKKA
15. Mitä syntiuhrimullikka kuvaa, ja mikä merkitys sillä on, että Aaron ja hänen poikansa panivat kätensä sen pään päälle?
15 Aaron ja hänen poikansa panevat kätensä mullikan pään päälle. (14. jae) ”Ja hän toi esille syntiuhrimullikan, ja Aaron ja hänen poikansa laskivat kätensä syntiuhrimullikan pään päälle.” Heidän menettelynsä osoittaa heidän suoranaisesti sisältyvän tähän tarjottuun uhriin. Kristus Jeesus puolestaan suostuu mielellään ’kantamaan monien synnit ja rukoilemaan pahantekijäin puolesta’, samalla kun hänen voidellut seuraajansa auliisti tunnustavat hänet siksi uhriksi heidän syntiensä puolesta, jonka kannettavaksi he kuormittavat kaiken syyllisyytensä. Mullikka esittää näin ollen ”ihmistä Kristusta Jeesusta, joka antoi itsensä lunnaiksi kaikkien edestä”. (1. Tim. 2:5, 6) Taivaallisen papiston tulevien jäsenten täytyy perustaa toivonsa elämästä ja Jehovan hyväksymyksestä suoraan tähän kalliiseen uhriin omaamaansa uskoon.
16. Mitä on todellisuudessa ymmärrettävä sillä, että verta siveltiin alttariin mutta ei altaaseen?
16 Mullikan verta sivellään alttariin. (15. jae) ”Sitten Mooses teurasti sen ja otti sen verta ja siveli sitä sormellansa alttarin sarviin yltympäri ja puhdisti alttarin; ja muun veren hän vuodatti alttarin juurelle ja pyhitti sen toimittamalla sen sovituksen.” Koska teltan ulkopuolella olevat näkyvät seikat viittaavat täällä maan päällä näkyviin asioihin, niin on erityisesti merkille pantava, ettei verta sivelty vaskialtaaseen vaan alttariin. Puhdistava ’kylpy sanan vedellä’ ei tarvitse syntejä sovittavien etujen soveltamista siihen, sillä ”Herran sanat ovat selkeitä [puhtaita, Um] sanoja”. (Ps. 12:7) Mutta kuvaannollinen alttari, jolla Jeesus uhrattiin, on puhdas ja Jumalasta vaskialttarin kaltainen sen jälkeen, kun siihen siveltiin uhriverta. Erityisesti alttarin sarvet puhuvat sen voimasta saada aikaan Jumalan hyväksymys, mikä voima johtuu Kristuksen syntien edestä antaman uhrin arvosta. Jumalan kuvaannollisella alttarilla annetun Kristuksen uhrin perusteella täytyy nyt esittää kaikkien niiden lahjat ja lupaukset, jotka etsivät Jehovalta suosiota ja sovitusta. – Hepr. 13:10–12.
17. Mikä sovellutus todellisuudessa on sillä, että rasva ja sisäosat pantiin savuamaan alttarilla?
17 Sisälmysten rasva, maksa, munuaiset pannaan savuamaan alttarilla. (16. jae) ”Ja Mooses otti kaiken sisälmysten päällä olevan rasvan ja maksanlisäkkeen ja molemmat munuaiset rasvoineen ja poltti [pani savuamaan, Um] ne alttarilla.” Tämä kihisevä, savuava rasva esittää sattuvasti sitä palavaa intoa, jolla Kristus Jeesus suoritti Jehovan tahdon maan päällä, koska hänen piti keskellä tulista vainoa ja pilkkaa säilyttää nuhteettomuus. Puhuen profeetallisesti Kristuksen Jeesuksen puolesta psalminkirjoittaja sanoo: ”Sillä kiivaus sinun huoneesi puolesta on minut kuluttanut, ja niiden herjaukset, jotka sinua herjaavat, ovat sattuneet minuun.” (Ps. 69:10; Room. 15:3) Uhrin tärkeät sisäelimet esittävät tässä Ylimmäisen Papin sisimpiä tunteita ja toiveita, sitä puhdasta vaikutinta, jonka kannustamana hän antoi kaiken palvonnassa Isälleen.
18. Mikä merkitys on leirin ulkopuolella poltetuilla osilla, ja miten apostoli Paavali vahvistaa tämän?
18 Loput mullikasta poltettiin leirin ulkopuolella. (17. jae) ”Mutta mullikan nahkoinensa, lihoinensa ja rapoinensa hän poltti tulessa leirin ulkopuolella, niinkuin Herra oli Moosesta käskenyt.” Samoin kuin rasva ja sisäosat viittaavat siihen, mikä ei näy, luomuksen todellisiin taipumuksiin ja syvimpiin haluihin, niin ulko-osat, liha ja luut, jotka peittävät tärkeät elimet, näyttävät viittaavan ulkonaiseen ihmiseen, Jeesuksen tapauksessa siihen liharuumiiseen, mihin vihamiehet kohdistivat raivoisan vihansa. Voidaksemme ymmärtää varjokuvan tämän osan todellisuuden meidän on luettava apostoli Paavalin sanat: ”Sillä niiden eläinten ruumiit, joiden veren ylimmäinen pappi syntien sovitukseksi kantaa kaikkeinpyhimpään, poltetaan ulkopuolella leirin. Sentähden myös Jeesus, pyhittääkseen omalla verellänsä kansan, kärsi portin ulkopuolella. Niin menkäämme siis hänen tykönsä ’ulkopuolelle leirin’, hänen pilkkaansa kantaen.” (Hepr. 13:11–13) Kun Aaronin papisto asetettiin virkaan, ei uhratun mullikan verta viety kaikkeinpyhimpään, koska sellainen teko saatettiin suorittaa ainoastaan yhtenä päivänä kunakin vuonna, sovituspäivänä, tisrin 10:ntenä. Mutta me tiedämme, että pappien virkaanasettajaisissa tämä mullikka esitti ’yhtä ainoaa uhria syntien edestä, ainiaaksi’.
19. Millä tavalla vainon kestäminen erityisesti teki Kristuksen Jeesuksen päteväksi?
19 Jeesuksen uskollinen vaellus koettelemuksessa ja vainossa kuolemaan asti täydellisti eli pätevöitti hänet Ylimmäiseksi Papiksi, joka oli menevä itse taivaaseen mukanaan oman uhratun, täydellisen ihmiselämänsä arvo. Siksi apostoli Paavali saattoikin kirjoittaa: ”Ja niin hän, vaikka oli Poika, oppi siitä, mitä hän kärsi, kuuliaisuuden [mitä ankarimmassa koetuksessa], ja kun oli täydelliseksi tullut [tottelevaisuudessa], tuli hän iankaikkisen autuuden [pelastuksen, Um] aikaansaajaksi kaikille, jotka ovat hänelle kuuliaiset.” (Hepr. 5:8, 9) Hänen alipapistonsakin täytyy osoittaa samaa rohkeutta ja kestävyyttä vihollisen pilkan alaisuudessa kuolemaan asti.
POLTTOUHRIOINAS
20. Mitä polttouhrioinas merkitsee, ja miksi kädet pantiin sen pään päälle?
20 Polttouhrioinas tuodaan esille. (18. jae) ”Ja hän toi esille polttouhrioinaan, ja Aaron ja hänen poikansa laskivat kätensä oinaan pään päälle.” Jälleen Aaronin ja hänen poikiensa kätten päällepaneminen viittaa siihen, että tämä oinas sisällyttää kaikki taivaallisen papiston jäsenet, ja koska se on ”rauhoittava tuoksu” Jehovalle, se ilmaisee Suuremman Aaronin rukouksen Jehovalle, että hän nyt soveltaisi hänen lunastusuhrinsa hyötyä hänen alipapistonsa jäseniin, jotta he voisivat toimia otollisesti niiden toisten hyväksi, jotka myös lähestyvät Jumalaa. Jeesuksen voidellut seuraajat turvaavat kokonaan siihen ansioon, minkä hän hankki uhraamalla itsensä heidän syntiensä edestä, jotta heistä tulisi käyttökelpoisia ja otollisia Jehovalle.
21. Mikä merkitys sillä on meille, että oinaan verta vihmottiin alttariin?
21 Oinaan veren vihmominen. (19. jae) ”Ja Mooses teurasti sen ja vihmoi veren alttarille ympärinsä.” Jälleen huomaamme verta vihmotun alttariin, mikä viittaa Jumalan alttarin puhtauteen, jonka välityksellä Jeesuksen vuodatetun veren sovittava arvo tulee hänen alipapeilleen. Siten on tie avoinna vilpitönsydämisten ihmisten joukoille kaikista kansoista ja kielistä kokoontua pappisjärjestön luo, jonka kautta Jehova tuhatvuotiskautena näkee hyväksi ottaa heidät vastaan opetettaviksi ja puhdistettaviksi taivaissa olevan suuren Ylimmäisen Papin ohjauksessa.
22. Miten koko polttouhrioinaan kuluttaminen soveltuu Kristukseen Jeesukseen ja hänen alipappeihinsa?
22 Koko oinas pannaan savuamaan alttarilla. (20. ja 21. jae) ”Ja leikkeli oinaan määräkappaleiksi; sitten Mooses poltti [pani savuamaan, Um] pään ynnä kappaleet ja rasvan. Mutta sisälmykset ja jalat hän pesi vedessä; ja niin Mooses poltti [pani savuamaan, Um] koko oinaan alttarilla. Se oli polttouhri suloiseksi tuoksuksi, uhri Herralle, niinkuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.” Tässä on varjokuvana esitetty, kuinka Jeesus uhrasi itsensä kokonaan, ruumiilliset ja henkiset voimansa, sisimmät ajatuksensa ja halunsa, vaelluksensa puhtaalla tiellä. Hänen voideltujen seuraajiensa täytyy kulkea hänen astumaansa tietä, omistautua kokosydämisesti ”tosi teltan” palvelukseen. He eivät voi koskaan antaa minkään muun elämän huolen varjostaa antaumustaan Jumalan puhtaan palvonnan eduille. Heidän täytyy Johtajansa tavalla olla ajattelematta yksin itseään, heidän täytyy ajatella myös toisia, jotka kipeästi tarvitsevat apua lähestyäkseen menestyksellisesti Jehovaa.
VIRKAANASETUSOINAS
23. Mikä sovellutus todellisuudessa on virkaanasetusoinaan esille tuomisella?
23 Virkaanasetusoinas tuodaan esiin. (22. jae) ”Ja hän toi esille toisen oinaan, vihkiäisoinaan [virkaanasetusoinaan, Um], ja Aaron ja hänen poikansa laskivat kätensä oinaan pään päälle.” Jälleen meidän on ymmärrettävä, että tämä uhri koskee ensisijaisen tärkeästi Kristuksen alaista koko papistoa, sillä Aaron ja hänen poikansa panivat jälleen kätensä tämän kolmannen uhrieläimen päälle. Kun Jeesuksen veri oli ensin uhrattu ihmiskunnan syntien edestä ja kun sitten oli tehty erityinen anomus, että tämän uhrin edut alkaisivat koitua hänen voideltujen seuraajiensa hyväksi, niin kolmas askel on toimittaa tämän pappisjoukon todellinen virkaanasetus sälyttäen heidän kannettavakseen puhdasta palvontaa koskevat velvollisuudet ja edesvastuut. Tässäkin pannaan paino sille täydelliselle uhrille, josta on lähtöisin tämän papiston valtuus palvella tehokkaasti Jumalan palvonnan ”tosi teltassa”.
24. Miten Kristus Jeesus on täyttänyt sen kuvauksen, että Aaronin oikeaan korvaan, peukaloon ja isoonvarpaaseen siveltiin verta?
24 Verta sivellään Aaronin oikeaan korvaan, peukaloon, isoonvarpaaseen. (23. jae) ”Ja Mooses teurasti sen ja otti sen verta ja siveli sitä Aaronin oikean korvan lehteen ja oikean käden peukaloon ja oikean jalan isoonvarpaaseen.” Kolme ja puoli vuotta kestäneen uhripalveluksensa aikana maan päällä suurempi Ylimmäinen Pappi Kristus Jeesus antoi täydellisen esimerkin alipapeilleen. Hänen korvansa oli alituisesti viritettynä vastaanottamaan Jehovan kirjoitetussa sanassa esitettyjä ohjeita; hän kiinnitti niihin ensisijaisen huomionsa. Hän kulutti ruumiilliset ja henkiset kykynsä ja varusteensa täysin hänelle määrätyn työn tekemisessä; hän antoi parastaan. Eikä hänen jalkansa koskaan harhaantunut pois nuhteettomuuden säilyttämisen kaidalta polulta; hänen askeleensakin oli profeetallisesti rastittu hänelle, ja niin voitiin sanoa, että ’kaikki, mitä hänestä oli kirjoitettu Mooseksen laissa ja profeetoissa ja psalmeissa’, meni todella täytäntöön. – Luuk. 24:44.
25. Miten veren siveleminen Aaronin poikiinkin soveltuu kristilliseen papistoon?
25 Veren sively Aaronin poikiin. (24. jae) ”Ja Mooses toi Aaronin pojat esille ja siveli verta heidän oikean korvansa lehteen ja oikean kätensä peukaloon ja heidän oikean jalkansa isoonvarpaaseen, mutta vihmoi muun veren alttarille ympärinsä.” Jeesuksen voidellut seuraajat ovat velvoitetut vaeltamaan samalla tavalla kuin heidän Ylimmäinen Pappinsa. Heidänkin täytyy kiinnittää päähuomionsa Jumalan sanan ohjeisiin, niin kuin pyhä henki tekee ne heille selväksi. Heidän täytyy omistaa parhaat ruumiin ja hengen voimansa kuulemiensa asioiden toteuttamiseen, ja heidän täytyy aina vaeltaa oikeaa tietä Jehovan edessä, alituisesti ’tehden polut suoriksi jaloilleen’. (Hepr. 12:13) Heidän täytyy tarttua Jumalan palvelukseen ikään kuin oikealla kädellään ja käyttää parhaat voimansa pappisvelvollisuuksissaan.
26. Miksi Kristuksen alaista taivaallista papistoa koskeva tieto on erityisen lohdullinen nykyisille elämän etsijöille?
26 Kuinka lohdullista ja sykähdyttävää onkaan tietää, että Melkisedekin järjestyksen mukainen Jehovan korottama Kuningas-Pappi hallitsee ja että hänellä on pappispalvelijain järjestö palvelemassa kanssaan tuhatvuotiskaudella otollisena välineenä joukoille, jotka tuovat lahjojaan ja tekevät lupauksiaan koko kaikkeuden Suvereenille Hallitsijalle toivoen vahvasti tulevansa saatetuiksi lopulta täydelleen sopusointuun hänen kanssaan!
[Kuva s. 419]
Mooses pani virkaanasetusoinaan verta Aaronin oikean korvan lehteen ja hänen oikean kätensä peukaloon ja hänen oikean jalkansa isoonvarpaaseen.