Pilkkalaulu Saatana Perkelettä vastaan

”Kuinka olet pudonnut taivaista, sinä loistava, sarastuksen poika! Sinut on alennettu maahan, sinä kansojen heikontaja.” – Jes. 14:12, Young.

 1. Minkä laulun Jumala on nyt varannut ja keiden hyödyksi sitä lauletaan?

JEHOVA on määrännyt laulun laulettavaksi nyt hänen päävihollistaan, Saatana Perkelettä, vastaan. Se pilkkaa kaiken vanhurskauden vihollista. Se on ennakkotiedoitus siitä nöyryytyksestä ja häpeästä, mikä on pian kohtaava häntä. Hän on elänyt aikansa. Hänen nousunsa on päättynyt ja hänen putoamisensa alkanut. Hänellä on täysi syy tietää se, mutta jos hän ei halua myöntää sitä, vaan taistelee välttämättömyyttä vastaan katkerassa vihassa, niin Jehova Jumala antaa hänelle muistutuksen. Jumala tekee selväksi nyt sen pilkkalaulun sanat, minkä hän henkeyttämällä sepitti enemmän kuin kaksituhatta kuusisataa vuotta sitten. Hän panee laulajansa vastustamattomasti lausumaan näitä sanoja näinä Saatanan maailmanjärjestön viimeisinä päivinä. Tätä pilkkalaulua ei lauleta tuon jumalattoman hyödyksi, sillä onhan tunnettu totuus, että hän ei tee milloinkaan parannusta. Tämä laulaminen tapahtuu kaikkien niiden hyödyksi, jotka ovat kauan olleet Saatana Perkeleen ja hänen kauhean järjestönsä uhreina ja jotka haluavat päästä sen vallasta ja valvonnasta. Tämä laulu, joka on niin synkkä Saatanalle, on vapautuksen sävel heille. Sen pilkkaavat sanat kajahtavat uhmaa ja ilmaisevat voittoa tuosta pitkäaikaisesta sortajasta. Tämän laulun laulajat eivät voisi laulaa sitä itsestään niin rohkeasti ja vakaumuksellisesti aivan Saatanan maailmanjärjestön keskellä, jollei sen jumalallinen Sepittäjä olisi antanut heille ensin voittoa tuosta sortajasta ja vapautusta hänen vallastaan. Niiden, jotka haluavat kokea samanlaisen voiton ja vapautuksen, täytyy nyt uskoa tämä laulu ja tulla sen Sepittäjän ja hänen laulajiensa puolelle uhmaten tuota pilkattua sortajaa.

 2. Miksi tätä laulua on laulettava juuri nyt?

² Niitä on vähän, jotka rohkenevat laulaa tätä laulua. Suurin osa ihmiskunnasta huokaa ja valittaa niiden monien vaikeuksien takia, joita Saatana Perkele tuottaa maalle ja merelle. Suunnattomat ihmispaljoudet pilkkaavat epäuskoisina sitä ajatusta, että sellaista persoonaa kuin Saatana Perkele olisi olemassakaan. He sokaisevat tällä tavalla tyhmästi itsensä näkemästä sitä, joka on todellisuudessa vastuussa heidän vaikeuksistaan, eivätkä he niin ollen voi löytää vapautusta hänen ansoistaan. Mutta Jehova Jumala suhtautuu Perkeleeseen ankarasti, ja hänen kirjoitettu Sanansa paljastaa meille tuon jumalattoman. Eikä ainoastaan häntä, vaan myöskin sen kunnianhimoisen päämäärän, mihin Perkele on aina pyrkinyt. Mutta parhainta kaikesta on, että se vakuuttaa meille hänen kaamean uransa olevan nyt lähellä loppuaan. Pilkkalaulu kertoo erityisesti juuri tästä. Sitä on laulettava äänekkäästi sen profeetallisen luonteen vuoksi, niin että perkeleet ja ihmiset kuulevat. Ennustus itse ilmaisi laulamisen tapahtuvan sellaiseen aikaan, jolloin Jehova on hankkinut suuren vapautuksen ja helpotuksen kansalleen Saatanan maailmanjärjestöstä. Vapautuksen ja helpotuksen aika on tullut! Jehovan todistajat voivat todistaa sen. Jatkakaamme siis laulamista yhä paisuvalla äänenvoimalla, jotta aina useammat ihmiset kuulisivat sen sanoman, mikä kertoo lähellä olevasta kaikkien hyvätahtoisten ihmisten perinpohjaisesta ja täydellisestä vapautuksesta ja helpotuksesta! Jotta voisimme laulaa tätä laulua ymmärtäen sen paremmin, niin tarkastelkaamme sen sanoja, jotka on esitetty Jehovan Jesajan kautta antaman ennustuksen neljännessätoista luvussa.

 3. Minkä suuren järjestön Jumala hävittää ja pääasiallisesti miksi?

³ Edellistä lukua tarkastettiin helmik. 15 p:n Vartiotornin numerossamme. Se ennusti muinaisen maailmanvallan, Babylonian, hävityksen sekä vastakuvallisen nykyajan Babylonian, Perkeleen maailmanjärjestön, tuhon. Kaikkivaltias Jumala, joka hävittää tuon jumalattoman järjestön, sanoo, miksi hän sen tekee. Se johtuu siitä, että hänen nimensä on kyseessä samoin kuin ne ihmisetkin, joita mainitaan hänen nimellään ja jotka ovat vihkiytyneet hänen palvonnalleen. Hänen nimikkokansaansa olivat monta vuosisataa ennen ns. ”kristillistä aikaa” ne kaksitoista sukukuntaa, jotka polveutuivat Jaakobista. Raamattu ei nimitä näitä ”jaakobilaisiksi”, vaan ”israelilaisiksi”, koska Jumala muutti heidän esi-isänsä nimen ”Israeliksi”. Mutta Raamattu puhuu ennustuksissa kuitenkin monta kertaa koko tuosta kansasta sen esi-isän molemmilla nimillä, väliin Jaakobina ja toisinaan taas Israelina, koska kumpikin nimi merkitsee samaa.

 4. Minkä muinaisen kaupungin hän pyhitti ja miten?

⁴ Jehova Jumala valitsi armollisesti tuon kansan omaksi kansakseen, nimitettäväksi hänen pyhällä nimellään, niiden liittolupausten mukaan, mitkä hän antoi sen kansan uskollisille esi-isille Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille. Noiden esi-isien kanssa tekemänsä liiton täyttämiseksi edelleen hän antoi israelilaisille Luvatun maan, Palestiinan, ja asetti palvontansa keskuksen sinne Jerusalemin temppeliin. Tuon kaupungin kuninkaallinen vuori oli Siionin vuori, jolla kuninkaan palatsi oli, ja niin kaupunkia nimitettiin myöskin ’Siioniksi” tai ”Siionin vuoreksi”. Juudan sukukuntaa oleva kuningas oli vain Israelin todellisen Kuninkaan, Jehova Jumalan, näkyvä edustaja. Kaupunkia nimitettiinkin sen takia ”suuren Kuninkaan kaupungiksi”, millä tarkoitettiin sen suurta näkymätöntä Hallitsijaa Jehovaa. Hänen palvontatemppelinsä pyhitti ja kaunisti kaupungin. Hänen puhdas ja pyhä palvontansa kohotti sen kunniaan ja teki sen iloksi kaikille maan päällä olleille, jotka palvoivat totista ja elävää Jumalaa. Koorahin leeviläispojat lauloivat näin ollen erittäin haltioituneina temppelissä nämä sanat: ”Suuri on [Jehova] ja korkeasti ylistettävä meidän Jumalamme kaupungissa, pyhällä vuorellansa. Kauniina kohoaa, kaiken maan ilona, pohjan puolella Siionin vuori, suuren kuninkaan kaupunki. Jumala on sen linnoissa turvaksi tunnettu.” (Ps. 48:2–4) Tällä kansalla oli siis Jehovan nimi.

 5. Miten Saatana perusti kilpailijakaupungin ja palvonnan?

⁵ Saatana Perkele kadehti Jerusalemin Jehovalle tuottamaa mainetta. Hän rakensi Babylonin kaupungin maailmanvallan ja teki siitä muinaisajan pakanavaltakuntien kunnian, Jerusalemin ja sen jumalanpalvonnan kilpailijan. Hän järjesti sinne itsensä palvottavaksi jumalana, jonka nimi oli ”Merodak”. Aivan samoin kuin Jerusalemin kuninkaan piti olla Jehovan palvonnan suojelija, niin Jehovan vastustaja teki Babylonian pakanakuninkaasta Saatana Perkeleen palvonnan pääsuojelijan. Tämä oli totta varsinkin Nebukadnessarista, joka nosti Babylonian maailmanvaltansa huipulle. Hänen pitkä nimensä merkitsi: ”Nebo on suojelija onnettomuutta vastaan”. Vaikka tällä suurella valloittajalla olikin pienemmän jumalan Nebon nimi, niin hän teki kuitenkin Merodakista melkein yksinomaisen uskonnollisen palvontansa kohteen. Hän puhui ja kirjoitti Merodakista ”herranaan (Beelinä)”, ”suurena herranaan”, ”sydämensä ilona”, ”sinä suurena herrana, joka on määrännyt hänet maailman valtakuntaan ja sulkenut hänen huolenpitoonsa maan kauashajaantuneet ihmiset”. Vaikka Nebukadnessar tunnustikin jotakin hyvyyttä olevan muissakin Babylonian jumalissa, niin hän piti kiinni siitä, että hänen valtakuntansa oli todellisuudessa Beel-Merodakin yksinvalta. Siksi hän puhuttelikin häntä ”jumalien ylimpänä päänä”, ”vanhaikäisimpänä”, ”taivaitten ja maan kuninkaana”, ja piti israelilaisten Jehovaa vain vähäpätöisempänä muukalaisjumalana. Babylonian kuningas palvoi tällä tavalla Jehovan suurta kilpailijaa, Saatana Perkelettä. Hän palveli Perkelettä ja oli hänen pääedustajansa maan päällä. Se tapa, millä Perkele käytti häntä, osoittaa Perkeleen himoinneen kiihkeästi maailmanvaltaa uhmaavasti vastustaen totista elävää Jumalaa. Jumalan Sana käyttääkin sattuvasti Babylonian kuningasta Perkeleen itsensä vertauskuvana. Jumala kohdistaa Perkelettä vastaan pilkkalaulun ja muitakin ennustuksia käyttäen hänestä tätä vertauskuvaa.

Laulun aika ja esittäminen

 6, 7. Miten Jumala armahti Israelia ja asetti sen omaan maahansa?

⁶ Nebukadnessar hävitti Jerusalemin v. 607 eKr. noudattaakseen Perkeleen rajatonta kunnianhimoa ja vei suurimman osan eloonjääneistä juutalaisista pohjoiseen, eri puolille Babyloniaa. Nebukadnessar antoi kunnian tästä Babylonian valtakunnan laajentumisesta jumalalleen Saatana Perkeleelle Merodakin varjolla. Mutta todellisuudessa Jehova Jumala salli Perkeleen palvelijan suorittaa tämän jumalaapilkkaavan teon. Hän ei sallinut Perkeleen ainoastaan paljastaa itsekästä kunnianhimoaan Jehovaa vastaan, vaan osoitti myös valitulle kansalleen elävän tosi Jumalan palvonnan ja palveluksen hylkäämisestä johtuvat surulliset seuraukset. Babylonian kuninkaan ylpeä kerskaus, että Saatana Perkele eli Beel-Merodak oli antanut hänelle maailman valtakunnat, todistettiin vääräksi väitteeksi, kun Jehova Jumala käytti meedialaisia ja persialaisia kukistamaan Babylonian valtakunnan ja ennallisti vangitun kansansa Siionin vuorelle Luvattuun maahan. Tämä hänen kansansa vapautus Perkeleen näkyvän järjestön hallitsevasta osasta oli ihmeellinen. Jehovan profeetta Jesaja viittasi siihen kaksi vuosisataa aikaisemmin seuraavin sanoin:

⁷ ”Sillä [Jehova] armahtaa Jaakobia ja valitsee vielä Israelin ja sijoittaa heidät heidän omaan maahansa; muukalaiset liittyvät heihin ja yhtyvät Jaakobin heimoon. Kansat ottavat heidät ja tuovat heidät heidän kotiinsa, ja Israelin heimo saa heidät [Jehovan] maassa omiksensa, [palvelijoiksi ja palvelijattariksi], ja he vangitsevat vangitsijansa ja vallitsevat [sortajiansa].” – Jes. 14:1, 2.

 8. Miten hengellinen Israel nousi ja tuli tarvitsemaan tätä armoa?

⁸ Mutta keissä ja miten tämä ennustus täyttyy lopullisesti ja täydellisesti? Miten sen täyttymys vuodesta 1914 lähtien muodostaa lavastuksen nyt täällä laulettavalle pilkkalaululle? Tällä tavalla: Luonnolliset israelilaiset olivat muinoin Jehovan nimikkokansaa, ja siihen kuuluvien velvollisuus oli olla Hänen todistajiaan. Jehova lähetti kristillisen aikakauden ensimmäisellä vuosisadalla kauan sitten lupaamansa Messiaan Jeesuksen Kristuksen persoonassa, hänen, joka oli Jerusalemin kuninkaan Daavidin oikeudenmukainen perillinen. Jumala voiteli Jeesuksen pyhällä hengellään. Hän voiteli samoin ne Jeesuksen seuraajatkin, jotka tervehtivät häntä Messiaana, ja Jehova otti nämä voidellut kristityt kristilliseksi Israeliksi, hengelliseksi Israeliksi. Hän hylkäsi samalla luonnollisen Israelin olemasta nimikkokansaansa siitä lähtien. 1914:n jälkeen on maan päällä ollut vain pieni jäännös hengellisiä israelilaisia, jotka koettavat uskollisesti täyttää velvollisuutensa Jehovan todistajina. Mutta heidän todistamistyölleen tuli vakava keskeytys ensimmäisen maailmansodan vuosina 1914–1918. Nykyinen historia osoittaa hengellisten israelilaisten joutuneen suuren vastakuvallisen Babylonian, Saatanan maailmanjärjestön, vankeuteen, ei tahallisesti, vaan noiden vuosien ankaran ahdingon, pelon ja sekavien käsitysten vuoksi. Tämän maailman uskonnolliset, poliittiset ja sotilaalliset mahdit asettivat vahingoniloisesti suuria esteitä heille. Ne ehkäisivät ja rajoittivat heidän toimintaansa: Jumalan nimen ja valtakunnan julistamista ja hänen palvomistaan omantuntonsa mukaan. Siten heidät syrjäytettiin, työnnettiin väkivalloin siitä asemasta, minkä Jehova oli antanut heille heidän palvelustaan varten, ja pidätettiin hänen palvonnastaan ja palveluksestaan tämän maailman vihollisjärjestön alaisuudessa.

 9. Ketkä ovat nyt hengellisten israelilaisten palvelijoita ja vankeja?

⁹ Mutta katsohan nyt Jehovan todistajia! Hänen on täytynyt totisesti armahtaa hengellistä Israelia, hengellistä Jaakobia, koska tämä voideltu jäännös on palvellut häntä vapaasti ja rohkeasti julkisuudessa ja maailmanlaajuisesti ensimmäisen maailmansodan päätyttyä marraskuussa 1918. Jäännöksen jäsenet ovat jälleen ”omassa maassaan”, ”Jehovan maassa”, koska he ovat uudelleen järjestäytyneet hänen kansakseen voimakkaammin kuin koskaan aikaisemmin. He ovat taas toimeliaita palvellessaan hänen todistajinaan ja palvojinaan. Ja niiden hyvätahtoisten ”muukalaisten” lukumäärä, jotka tulevat tähän teokraattiseen järjestöön ja liittyvät siihen pitäen sitä Jehovan hyväksymänä järjestönä, lisääntyy tuhansittain joka vuosi kaikkialla maailmassa. Nämä auttavat hengellisten israelilaisten pientä jäännöstä sen valistustyössä ja asettuvat Kristuksen Jeesuksen, hengellisen Pään, johdossa olevan teokraattisen järjestön käytettäviksi. Tällä tavalla hengellinen ”Israelin huone” saa nämä avustavat ihmiset palvelijoina ja palvelijattarina omikseen Jehovan maassa. Monet heistä kuuluivat aikaisemmin kansoihin, jotka veivät hengellisen Israelin jäännöksen vangiksi ensimmäisen maailmansodan aikana. Mutta nyt ovat osat vaihtuneet. Ne, jotka olivat kerran jäännöksen vangitsijoina tässä babylonialaisessa maailmanjärjestössä, ovat alistuneet Kuninkaan Kristuksen Jeesuksen valtaan. Heistä on niin ollen tullut hänen ja hänen hengellisen Israelin järjestönsä vankeja. He eivät sorra enää hengellistä jäännöstä, vaan nöyrtyvät Jeesuksen Kristuksen, Hyvän Paimenensa, teokraattiseen valtaan hänen ”muina lampainaan”. – Joh. 10:16.

10, 11. Mistä Jumala on antanut heille levon? Mihin verrattavan?

¹⁰ Jesajan seuraavat sanat ovat tarkoitetut juuri tälle hengellisen Israelin jäännökselle, joka on ollut ennallistettuna oikeaan paikkaansa ”Jehovan maahan” vuodesta 1918 lähtien. Tästä me tiedämme, ketkä ovat niitä, joita käsketään ryhtymään pilkkalauluun Saatanaa, ”tämän maailman jumalaa”, vastakuvallisen Babylonian kuningasta, vastaan. Tämän käskyn profeetalliset sanat kuuluvat: ”Ja on tapahtuva sinä päivänä, jona Jehova antaa sinulle levon murheestasi ja ahdistuksestasi sekä siitä ankarasta palveluksesta, mitä sinulla teetettiin, että sinä lausut tämän vertauksen Babylonian kuningasta vastaan ja sanot: ’Kuinka sortaja on saanut loppunsa, kultainen kaupunki tullut loppuunsa!” (Jes. 14:3, 4, Am. stand.-käänn.) Jehovan maininta murheesta, ahdistuksesta ja ankarasta palveluksesta viittaa siihen tuskaan, kurjuuteen, levottomuuteen ja orjuuteen, mitä hengellisten israelilaisten täytyi kestää ollessaan estettyinä hänen iloisesta ja vapaasta palveluksestaan ja Saatanan maailmanjärjestön virallisten mahtien aiheuttaman pelon vallassa.

¹¹ Lue Vartiotornin numeroita erityisesti 1916:n lopusta 1919:n kevääseen saadaksesi lisävalaistusta tähän hengellisen Israelin surulliseen ajanjaksoon. Kuinka hyvin tämä esikuvattiinkaan muinaisen Jerusalemin seitsenkymmenvuotisella autionaololla ja luonnollisen Israelin murheellisella Babylonian-vankeudella! Mutta tilanne on nyt aivan päinvastainen, aivan yhtä suuressa määrin kuin silloin kun liittolaiskuninkaat Dareios Meediasta ja Kyyros Persiasta kukistivat v. 239 eKr. entisen Babylonian maailmanvallan, minkä jälkeen Israelin uskollinen jäännös ennallistettiin Palestiinaan kaksi vuotta myöhemmin kuningas Kyyroksen toimesta. Jehova on antanut samoin vapautuksen voideltujen todistajiensa, hengellisten israelilaisten, äskeisestä sorretusta vankeustilasta.

12. Miksi me laulamme jo nyt: ”Kuinka sortaja on saanut loppunsa!”?

¹² Mutta miten tämä on mahdollista? Vastakuvallisen Babylonian kauhea kuningas, Saatana Perkele, elää vielä. Tämä sydämetön sortaja ei ole vielä saanut loppuaan. Hänen toimintansa on näkyvissä kaikkialla maanpäällä. Hänen järjestönsä toimii yhä, tuo ”kultainen kaupunki” eli, niinkuin jotkut heprean kääntäjät nimittävät sitä, ”kullan kiskuritar”, ”kullantavoittelija”. (Leeser; Fenton; Jes. 14:4) Millä perusteella Jehovan todistajat voivat sitten selittää tämän ”vertauksen” eli ”pilkkalaulun” siten, että tuo hirmuvaltainen sortaja on tullut loppuunsa, ja se maailmanjärjestö, joka ahnehtii rahaa, on saanut loppunsa hänen mukanaan? Sen perusteella, että olemme näiden tapahtumain täydellisen täyttymyksen alussa ja että vuodesta 1914 lähtien on jo paljon suoritettukin tässä suhteessa. Tuona vuonna alkanut maailmansota toi vanavedessään nälänhätää, ruttoa, maanjäristyksiä, vainoa ja Jehovan todistajain vankeuden sekä kansojen jatkuvan hädän, ahdistuksen ja pelon. Tämä oli näkyvä todistus siitä, että pakanain hallinnon ”seitsemän aikaa” olivat päättyneet ja Jumalan valtakunta oli syntynyt taivaissa. Nuo ”seitsemän aikaa”, mitkä pakanoiden piti saada hallita maan päällä keskeyttämättä, alkoivat Babylonian hävittäessä Jerusalemin ja Juudean v. 607 eKr. ja päättyivät Jumalan valtakunnan syntyessä v. 1914 jKr. Yleissuvereeni Jehova Jumala otti silloin suuren hallitusvaltansa ja pani Poikansa Jeesuksen Kristuksen maan oikeutettuna Kuninkaana taivaan Siionin vuorelle. Kaikkivaltias Jumala perusti tämän äkillisen toimenpiteen avulla pääjärjestönsä uuden vanhurskaan maailman hallitsemiseksi. Hänen valtakuntansa synty on kuvattu Ilmestyskirjan 12:1–5.

13. Milloin ja miksi käytiin ”sota taivaassa”? Millaisin tuloksin?

¹³ Nebukadnessarin sallittiin syöstä kuningas Sidkia valtaistuimeltaan ja hävittää pääkaupunki Jerusalem 2 520 vuotta aikaisemmin. Mutta Perkele, Suuremman Babylonian kuningas, oli vuonna 1914 voimaton estämään Jehovan Kuninkaan istuutumista taivaan valtaistuimelle ja kaikkeuden uuden pääjärjestön perustamista. Perkeleen ja hänen paholaisenkeliensä oli sallittu päästä siihen asti noihin ylempiin taivaisiin, mutta he eivät kyenneet ehkäisemään uuden maailman Hallitsijan valtaistuimelle asettamista eikä nielemään hänen vasta-alkanutta hallitustaan. Maan päällä käytiin paljon puhuttu ensimmäinen maailmansota vuosina 1914–1918, mutta samaan aikaan oli myöskin ”sota taivaassa” vastasyntyneen Valtakunnan ja Perkeleen näkymättömän järjestön välillä. Kaikkivaltiaan Jumalan tukema Valtakunta voitti. Vastustaja, Suuremman Babylonian kuningas, joutui häviölle. Hän ja hänen näkymättömät paholaisjoukkonsa pakotettiin tänne maan päälle, missä hän oli aloittanut kapinansakin Jumalaa vastaan ja tullut Saatana Perkeleeksi. Tälle jumalattomalle sortajalle ja hänen enkeleilleen ei löydy enää tilaa koko taivaan pyhästä laajuudesta. Tuleepa vielä aika, jolloin hänelle ja hänen laumalleen ei löydy sijaa täältäkään maasta. Jehovan todistajien vapautus vuonna 1919 todistamistoimintaansa osoittaa, että Saatanan ja hänen enkeleittensä heittäminen taivaasta ja heidän rajoittamisensa meidän maapallomme yhteyteen oli suoritettu ainakin siihen mennessä. Se menettely, mikä alkoi silloin sortaja Saatanan ja hänen kultaa-ahnehtivan kaupunkinsa lopun aikaansaamiseksi, ei pysähdy, ennen kuin ne molemmat ovat vaienneet ja ääneti tuhottuina Harmagedonin taistelun jälkeen.

Ovatko he aloittaneet laulamisen?

14. Miten ”kultainen kaupunki” on tullut loppuunsa Jehovan todistajiin katsoen?

¹⁴ Mutta onko Jehovan todistajain jäännöksellä ollut rohkeutta virittää pilkkalaulu Suuremman Babylonian kuningasta vastaan? Ovatko siihen kuuluvat oivaltaneet olevansa vapaita laulamaan sitä? Ovatko he kohdanneet rohkeina sen vainon, mitä tämä merkitsee heille tuon kukistuneen ”kultaisen kaupungin” keskellä? Ovat, ja juuri tällä menettelyllään he ovat osoittaneet, miten vähän sortajalla ja tuolla kultaisella kaupungilla on enää valtaa heihin katsoen. He eivät tunnusta enää olevansa Suuremman Babylonian kuninkaan vankeja. He näyttelevät rohkeasti Siionin vuorella olevan Jehovan Kuninkaan, Kristuksen Jeesuksen, palvelijain osaa. Heidän toimintaansa ei ohjaa enää se Babylonian väite, että tuo ”kultainen kaupunki” muodostaa muka ne ”esivallat”, jotka ovat Jumalan säätämät ja joille jokaisen kristityn sielun täytyy olla alamainen omantunnon vaivoja tuntematta. Ei, vaan he tunnustavat ja myöntävät nyt avoimesti Jehova Jumalan ja hänen Kuninkaansa Kristuksen Jeesuksen ”esivalloiksi”, joille tulee olla alamaisia. ”Kultainen kaupunki” on siis lakannut olemasta heidän ”esivaltansa”, ja he kieltäytyvät kumartamasta sitä pelosta ja noudattamasta sen käskyjä, mitkä ovat ristiriidassa Jumalan vanhurskaitten lakien kanssa. (Room. 13:1) He menevät nyt pelottomina eteenpäin täyttäen hänen käskynsä, joista yksi määrää saarnaamaan ”meidän Jumalamme kostonpäivää”. (Jes. 61:2) Tämä kosto toimeenpannaan Suuremman Babylonian kuninkaalle ja koko hänen jumalattomalle järjestölleen. Se toteutetaan täydelleen Harmagedonin taistelussa. Ilmestyskirjan kahdennentoista luvun raamatunkohta paljastettiin vuonna 1925 heidän ymmärrykselleen, ja se osoitti, että Valtakunta syntyi v. 1914 ja Saatana ja hänen paholaisjoukkonsa karkoitettiin kohta sen jälkeen ’taivaassa käydyllä sodalla’ ja heitettiin tänne maan päälle. (Katso Vartiotornin heinäkuun numerosta 1925 kirjoitusta ”Kansan synty”.) Jehovan todistajat julkaisivat tämän uutisen heti paikalla kaikille kansoille.

15, 16. Mikä vuosien 1928 ja 1929 tapahtuma todistaa heidän virittäneen tämän pilkkalaulun?

¹⁵ Kolme vuotta myöhemmin, 1928, he esittivät suoranaisen julistuksen tuota jumalatonta sortajaa ja hänen ”kultaista kaupunkiaan” vastaan. Se alkoi Detroitissa, Michiganissa, U. S. A:ssa. 12 000 henkeä oli kokoontunut sen suureen Coliseumiin heinäk. 30 – elok. 6 konventtiin. Silloinen Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran presidentti piti sunnuntaina elok. 5 p:nä 1928 yleisen esitelmän aiheesta ”Hallitsija kansalle” tuolle suurelle näkyvälle kuulijakunnalle sekä yli 100 radioaseman muodostaneen verkoston kautta vielä valtavammalle näkymättömälle kuulijakunnalle. Mutta ennen kuin Vartiotornin presidentti aloitti puheensa, hän luki kuulijoilleen päätöksen, jonka nimi oli ”Julistus Saatanaa vastaan ja Jehovan puolesta”. Hän ehdotti hyväksyttäväksi tämän päätöksen ja piti sitten puheensa sen selittämiseksi ja tukemiseksi. Kun puhe päättyi, niin konventti hyväksyi yksimielisesti päätöksen. Englanninkielellä painettiin viivyttelemättä viisi miljoonaa kappaletta tätä puhetta ja ”Julistusta Saatanaa vastaan ja Jehovan puolesta” ja vielä miljoonia muilla kielillä. Jehovan todistajat levittivät ne ilmaiseksi kristikunnassa ja sen ulkopuolella. Tämän Julistuksen tärkeän sisällyksen vuoksi ja yhtenä kiistattomana todisteena siitä, että hänen ennallistettu jäännöksensä on totellut häntä ryhtymällä pilkkalauluun Suuremman Babylonian kuningasta vastaan, julkaisemme tämän Julistuksen alaviitteenä.a

¹⁶ Lähes vuotta myöhemmin julkaistiin elok. 1 ja 15 p:n numeroissa 1929 taas selitys, mikä näytti riippumattomuuden Saatanasta, kaksiosaisessa kirjoituksessa ”Korkeammat vallat”, jossa hänen näkyväistä järjestöään ei tunnustettu niiksi ja jossa todistettiin Raamatulla, että Jehova Jumala ja hänen hallitseva Kuninkaansa Jeesus Kristus ovat ne todellisuudessa.

17, 18. Keitä Saatana on hallinnut? Miten ja keitä vainoten?

¹⁷ Nähdessämme, mikä on jo kohdannut Saatanaa ja hänen järjestöään ja mitä on lopulta tuleva, me ymmärrämme ”vertauksen” eli kuvauksen jatkuvan pilkkaavassa sävyssä: ”Kuinka sortaja on saanut loppunsa, kultainen kaupunki tullut loppuunsa! Jehova on särkenyt jumalattomien sauvan, hallitsijain valtikan, joka löi kansoja kiukussa jatkuvin sivalluksin, joka hallitsi kansakuntia vihassa, käyttäen vainoa, jota kukaan ei ehkäissyt. Koko maa on saanut levon ja rauhan, he puhkeavat laulamaan. Männyt riemuitsevat sinusta ja Libanonin setrit, sanoen: ’Koska sinut on kaadettu, ei kukaan hakkaaja nouse meitä vastaan’.” – Jes. 14:4–8, Am. stand.-käänn.

¹⁸ Muinainen Babylonian valtakunta oli laaja. Nuo pilkkasäkeistöt kuvailevat hyvin sen hallitsijan elämänjuoksua ja hänen uskonnollisia, poliittisia, kaupallisia ja sotilaallisia virkailijoitaan. Mutta ne kuvailevat myös koko maapalloa käsittävällä tavalla Saatanan ja hänen sortavan järjestönsä raakaa ja ahnetta menettelyä näinä tuhansina vuosina. Niiden toiminta varsinkin ’taivaassa käydyn sodan’ jälkeen ja Saatanan ja hänen joukkojensa tultua potkaistuiksi maan päälle vain vahvistaa edelleen ennustuksen täsmällisyyden. Kaikki kansat ja ihmiset, muinaiset niinkuin nykyisetkin, ovat tunteneet tämän maailman hirmuvaltaisen jumalan ja hänen näkyvän ja näkymättömän jumalattoman järjestönsä murskaavan painon ja petomaisen hallinnon. Jehovan todistajat ovat tunteneet enemmän kuin ketkään muut sen vainon, mikä on jatkunut ehkäisemättömänä ja mikä on voimistunut näinä viimeisinä päivinä. Tähän päivään mennessä ei siinä ole ollut keskeytystä. Huokaavalla ihmiskunnalla ei olisi mitään poispääsyä siitä, jollei olisi totista Jumalaa, Jehovaa, joka on jo näyttänyt täydellisen voimansa Saatanan ja hänen järjestönsä suhteen heittämällä hänet ja hänen paholaisensa pois taivaasta.

19. Miten ”vanhurskauden puut” ovat menestyneet? Miten he tulevat menestymään?

¹⁹ Koko maa ei ole vielä levossa ja rauhassa rauhanhäiritsijöiltä. Ne, joiden sallitaan asuttaa se, eivät puhkea vielä vastustamattomasti laulamaan ylistystä Luojalle ja hänen ”Rauhan Ruhtinaalleen”. Saatana toimii yhä ihmiskunnan parhaita yksilöitä vastaan niinkuin Babylonian muinainen kuningaskin teki anastaen Libanonin vuoren alueet ja hakaten kevytmielisesti maahan sen suurenmoiset männyt, kypressit ja setrit Babylonin rakennusaineiksi. Saatanan on onnistunut kaataa monta, jotka ovat olleet ”vanhurskauden puita” Jehova Jumalan puhtaassa järjestössä, ja hän on kuljettanut heidät heidän oikeasta paikastaan koristamaan Perkeleen järjestöä ja palvelemaan hänen ylpeitä tarkoitusperiään. (Jes. 37:24; 61:3) Mutta Harmagedon lyö hänet maahan Jehovan taistelukirveen, Kristuksen Jeesuksen, Suuremman Kyyroksen, iskuilla. Saatana Perkele ja hänen jumalattomat puunhakkaajansa eivät sitten sinä Kristuksen tuhatvuotishallituksen aikana, mikä seuraa, käy keidenkään kimppuun, jotka koettavat kasvaa vanhurskauden puiksi, ennen kuin he ovat saavuttaneet täydellisyyden täyden mitan. (Jer. 51:20–24) Kaikki vanhurskautta rakastavat laulavat silloin helpotuksesta.

[Alaviitteet]

RAAMATUN tutkijat, jotka ovat kokoontuneet kansainväliseen konventtiin, julistautuvat Saatanaa vastaan ja kokonaan sotajoukkojen Jehovan puolelle ja tekevät edelleen painokkaasti tiettäväksi seuraavat tärkeät totuudet:

ENSIKSI: Että maan kansat, jotka ovat järjestäytyneet hallitusmuotoihin ja jotka ovat ylemmän ja näkymättömän hallitsijan valvonnassa, muodostavat maailman;

TOISEKSI: Että Jehova on ainoa tosi ja Kaikkivaltias Jumala ja kaiken oikeudenmukaisen vallan lähde; että hän on Iankaikkinen Kuningas, vanhurskauden, viisauden, rakkauden ja voiman Jumala ja koko luomakunnan tosi ystävä ja hyväntekijä;

KOLMANNEKSI: että Jehova antoi pojalleen Lusiferille valtuuden olla ihmisen ylivalvoja; että Lusifer tuli uskottomaksi, kapinoi Jumalaa vastaan ja aiheutti ihmisen lankeemuksen vanhurskaudesta ja että Lusifer on siitä lähtien ollut tunnettu nimillä Lohikäärme, Käärme, Saatana ja Perkele; että Saatana Perkele on aiheuttanut riitaa kansojen kesken ja on vastuussa kaikista julmista sodista, jumalattomista murhista, kaikista inhottavista rikoksista ja muista turmeltuneista teoista, joita on suoritettu; että Jehova ei ole tähän mennessä estänyt Saatanaa käyttämästä valtaansa ja vaikutustaan ihmiseen, jotta ihmiskunta oppisi pahanteon turmiolliset seuraukset; että Saatana on ollut monta vuosisataa maailman näkymätön hallitsija, joka pilkkaa alinomaa Jehova Jumalan nimeä ja tekee suurta vääryyttä ihmisille ja kansoille;

NELJÄNNEKSI: Että Jehova lupasi pidättää aikanaan Saatanan ja perustaa vanhurskaan hallituksen maan päälle, jotta ihmisillä olisi tilaisuus päästä iankaikkiseen onnelliseen elämään; ja että hän tätä varten voiteli rakkaan Poikansa Jeesuksen heidän lunastajakseen ja maailman näkymättömäksi hallitsijaksi;

VIIDENNEKSI: Että Jehovan aika on tullut täyttää lupauksensa ja puhdistaa maineensa koko luomakunnan mielessä; että Kristus Jeesus on ryhtynyt korkeaan virkaansa Jehovan toimeenpanijana, ja suuri kysymys on nyt: Kuka on Jumala ja kuka on hallitseva ihmisiä ja kansoja?

KUUDENNEKSI: Että koska Saatana ei luovu hallitsemasta jumalattomasti maan kansoja ja ihmisiä, niin sotajoukkojen Jehova ryhtyy voidellun toimeenpanevan virkailijansa Kristuksen Jeesuksen kanssa taisteluun Saatanaa ja kaikkia hänen pahoja voimiaan vastaan, ja siksi on meidän taisteluhuutomme oleva: JEHOVAN JA HÄNEN VOIDELTUNSA MIEKKA; että Harmagedonin suuri taistelu, joka on alkava kohta, päättyy Saatanan täydelliseen pidättämiseen ja hänen pahan järjestönsä kukistamiseen kokonaisuudessaan ja että Jehova lujittaa vanhurskauden maahan Kristuksen, uuden hallitsijan, toimesta ja kautta ja vapauttaa ihmiskunnan pahasta sekä tuo iankaikkiset siunaukset maan kaikille kansoille;

SEITSEMÄNNEKSI: Sen tähden on tullut aika kaikille vanhurskautta rakastaville asennoitua Jehovan puolelle ja totella ja palvella häntä puhtain sydämin, jotta he saisivat ne rajattomat siunaukset, mitkä Kaikkivaltiaalla Jumalalla on heidän varaltaan.