Erään hallitsijasuvun loppu

 1. Minkä suurimman itseään korottavan kunnianhimon ja syvimmälle putoamisen Jes. 14:12–15 kuvaa?

”KUINKA olet taivaalta pudonnut, sinä kointähti, aamuruskon poika! . . . Sinä sanoit sydämessäsi: ’Minä nousen taivaaseen, korkeammalle Jumalan tähtiä minä istuimeni korotan . . . Minä . . . teen itseni Korkeimman vertaiseksi.’ Mutta sinut heitettiin alas tuonelaan, pohjimmaiseen hautaan.” – Jes. 14:12–15.

 2. Ketkä ovat Jes. 14:12–15:ssä kerrotun huomiota herättävän näytelmän tärkeät osanottajat?

² Kenellä oli näin itseään korottava kunnianhimo, ja kuka täytyi niin alentaa ja nöyryyttää? Miksi meidän pitäisi nykyään haluta tietää, mitä tämä Raamatun huomiota herättävä kertomus merkitsee? Tähän jännittävään toimintaan osallistuvien tärkeyden vuoksi, sillä 1) ”kointähti, aamuruskon poika”, edustaa kuningas Nebukadnessarin perustaman Babylonin hallitsijasuvun kuninkaita, jotka loppuivat Belsassariin; 2) ”Jumalan tähdet” ovat Juudan Daavidin suvun kuninkaita, jotka istuivat kuvaannollisesti ”Herran [Jehovan, Um] valtaistuimella” Jerusalemissa; 3) Korkein ja ”kointähdelle” lausuttujen sanojen Puhuja on Jehova Jumala, Kaikkivaltias.

BABYLONIN VAI DAAVIDIN HALLITSIJASUKU – KUMPI?

 3. Miksi Jes. 14:12–15:ssä kuvaillulla on laajaulotteisempi vaikutus kuin sillä, mitä tapahtui 6. ja 7. vuosisadalla ennen ajanlaskumme alkua?

³ Tämän senaikaisen tapahtuman maailmanlaajuisen vaikutuksen lisäksi me toteamme paljon kauaskantoisemman merkityksen oman aikamme maailmannäyttämöllä, kun ajattelemme sitä, että Daavidin suvun kuninkaat olivat Jehovan Daavidin kanssa tekemässä valtakuntaliitossa ja että Messiaan piti polveutua heistä. Tämän valtakuntaliiton ja näiden kuningasten suvun menestyksen täytyi jatkua keskeytymättä Messiaan tuloon asti, jonka valtaistuin oli oleva korotettu Jehovan valtaistuimen rinnalle. Voittaisiko Babylonin Saatanaa jumaloiva hallitsijasuku vai Daavidin hallitsijasuku? Kumpi oli jäävä olemaan?

 4. Minkä nykyaikaisen rinnakkaisuuden näemme ”kointähden” menettelyille ja hänen kukistumisensa aiheuttamalle ilolle?

⁴ Tämän ennustuksen tärkeyttä lisää myös nykyinen rinnakkaistapaus. Tästä ”kointähdestä” puhutaan ”kansojen kukistajana” (Jes. 14:12), ”joka teki maanpiirin erämaaksi” (14:17) ja jonka kukistumisesta ”kaikki maa on saanut levon ja rauhan”, ja siksi ihmiset ”puhkeavat riemuun” (14:7). Tarkastelkaamme nykyisen Suuren Babylonin, näkymättömän hallitsijansa Saatanan alaisuudessa olevan väärän uskonnon maailmanmahdin, historiaa. Suuren Babylonin johtajat ovat esittäneet Jumalan kolmipäisenä kolminaisuushirviönä, iankaikkisesti vaivaavana vihollisena, ja ovat ohjanneet maan ihmiset palvomaan muita vääriä jumalia. He ovat korottaneet itseään komeilta kalskahtavin arvonimin. He ovat panneet luottamuksensa materialismiin ja sotilasvoimaan eikä Jumalaan tai hänen Sanaansa, Raamattuun. Diktaattoreitten kanssa tekemillään sopimuksilla, uskonnon, erityisesti ”kristillisen” uskonnon, nimessä käydyillä sodilla he ovat hävittäneet kansoja, tuhonneet maan tuotantokykyä, surmanneet parhaimmassa iässään olevia miehiä ja aiheuttaneet hirveää kurjuutta ja murhetta. Se, mitä tapahtui Babylonille ja sen kuninkaitten hallitsijasuvulle, on esikuva Suuren Babylonin hävityksestä, joka varmasti tulee toteutumaan kaikkien kansojen ihmisten vapautukseksi ja iloksi.

 5. a) Miten ”Babylonin kuningas” pääsi sellaiseen asemaan, että hän voi vaalia moisia kunnianhimoisia mielikuvia? b) Miten hän menetteli toisia kansoja kohtaan?

⁵ Miten syntyi sellainen tilanne, että Babylonin kuningasten hallitsijasuku saattoi helliä moisia kunnianhimoisia mielikuvia? ”Babylonin kuningas” oli menestynyt ilmiömäisesti kansojen kukistamisessa. Tämä sinkosi hänet meteorin tavoin kolmannen maailmanvallan asemaan. Kuten Jesaja kertoo, hän ”kiukussa löi kansoja, löi lakkaamatta”, kukisti ja ”vihassa . . . vainosi säälimättä” niitä, kun ne eivät vapaaehtoisesti alistuneet Babylonin maailmanherruuteen. Mikään maallinen valta ei kyennyt pitämään häntä kurissa. Hän oli kuin puunkaataja kansoille, kaatoi heidän kuninkaitaan kuin puita. Hän teki kansat avuttomiksi ja pani ne Babylonin viheliäiseen orjuuteen. Hän järkytti maata pannen valtakunnat horjumaan ja tehden tuottoisan maan autiomaaksi, niin kuin esimerkiksi silloin, kun hän lopullisesti hävitti Jerusalemin ja siirsi Juudan kansan Babyloniin jättäen maan vaille ihmisiä ja kotieläimiä. Hänellä ei ollut aikomustakaan päästää vankejaan koskaan kotiin. – Jes. 14:6, 12, 16, 17.

 6. a) Miksi ”Babylonin kuningas” ei ollut tyytyväinen varhaisempiin menestyksiinsä, jotka auttoivat hänet kolmannen maailmanvallan asemaan? b) Miten hän halusi ”nousta taivaaseen” ja korottaa valtaistuimensa ”korkeammalle Jumalan tähtiä”? c) Miten hän halusi ”istua kokousvuorelle”?

⁶ ”Babylonin kuninkaan” varhaisempi menestys ei tyydyttänyt häntä. Hän ei saanut lepoa, ennen kuin hän kukisti Juudan kuninkaat, koska nämä istuivat ”Jehovan valtaistuimella” Jerusalemissa Jumalan teokraattisen hallituksen maallisina edustajina. Niin kauan kuin Jerusalemin valtaistuin oli olemassa, Babylonin kuningas ei voinut täysin korottaa jumalaansa Mardukia. Jospa hän vain voisi syöstä nämä Juudan kuninkaat valtaistuimelta, panna heidät jalkojensa alle, niin hän olisi todella korotettu taivaisiin, tähtien yläpuolelle, sillä Raamatun ennustuksessa verrattiin Daavidin suvun kuninkaita tähtiin. Heillä oli Jehovaa edustaessaan loistoa, kuninkaallista kirkkautta. (4. Moos. 24:17) Psalmi 48 puhuu Siionin kaupungissa korkealla paikalla, Juudean kuninkaitten palatsin lähellä sijaitsevasta temppelistä. Tähän paikkaan Jehova käski koko Israelia tulemaan kolmesti vuodessa. Siten se tuli ”kokousvuoreksi”. Psalminkirjoittaja sanoo: ”Suuri on Herra [Jehova, Um] ja korkeasti ylistettävä meidän Jumalamme kaupungissa, pyhällä vuorellansa. Kauniina kohoaa, kaiken maan ilona, pohjan puolella Siionin vuori, suuren kuninkaan [Jehovan] kaupunki.” (48:2, 3) Jos Babylonin kuningas vain voisi poistaa nämä ”tähdet”, niin hän saattaisi omissa silmissään ja babylonialaisten silmissä saada aseman ”kokousvuorella, pohjoisen etäisemmissä osissa”, mitä voitaisiin verrata Jehovan asemaan, hänen, joka asetti nämä Siionin kuninkaat.

 7. Milloin ”Babylonin kuninkaasta” tuntui, että hän oli toteuttanut kunnianhimonsa?

⁷ Babylonin kuningas tekisi itsestään muinaiselle pakanamaailmalle Korkeinta muistuttavan. Babylonin tähdistäennustajat saattaisivat tosiaan ikään kuin nähdä taivaalla uuden tähden, jonka kirkkaus ylittäisi toisten tähtien kirkkauden. Hän himmentäisi loistollaan ”Jumalan tähdet”. Kun hän poisti Sidkian valtaistuimelta ja hävitti Jerusalemin ja sen Jehovan temppelin, hänestä tuntui, kuin hän olisi saavuttanut taivaan laen. – 2. Kun. 25:1–7.

BABYLONIN HALLITSIJASUKU ”KOINTÄHTI” (LUCIFER)

 8. a) Mitä heprealainen sana ”heilē’l” merkitsee? b) Miksi Engl. hyväksytty käännös ja roomalaiskatolinen Douay-käännös käyttävät sanaa ”Lucifer”? c) Onko Lucifer Saatanan tai Babylonin kuninkaan nimi? d) Millä ainoalla tavalla sana ”heilē’l” eli ”lucifer” soveltuu Saatanaan?

⁸ Nyt on hyvä tarkastella heprealaisen heilē’l-sanan merkitystä. Se on suomennettu ”kointähdeksi”. Se merkitsee myös ’kirkkautta’ ja eräitten sanakirjojen mukaan koko sanonta ”kointähti, aamuruskon poika”, merkitsee ’aamutähteä’, joka oli taivaitten kirkkain tähti. Englantilainen hyväksytty käännös käyttää nimeä Lucifer samoin kuin roomalaiskatolinen Douay-käännöskin. Molemmat noudattivat latinalaista Vulgata-käännöstä, joka käyttää Luciferia, mikä merkitsee ’valonkantajaa’. Mutta Lucifer ei ole kuitenkaan Babylonin kuninkaan nimi. Yleisen ajanlaskumme varhaiset henkeyttämättömät uskonnolliset kirjailijat sovelsivat nimen Lucifer Saatanaan. Huomaa, että latinalainen Vulgata käyttää sanaa lucifer jälleen 2. Piet. 1:19:ssä eikä sovella sitä siinä Saatanaan vaan ”kointähteen”, joka oli nouseva kristittyjen sydämissä. Tämä sana heilē’l eli lucifer soveltuu siis Saatanaan ainoastaan sikäli kuin Babylonin maallinen kuningas vertauskuvaa tätä jumalatonta henkeä eli heijastaa häntä. Saatana oli tietysti Babylonin todellinen jumala ja näkymätön kuningas, kuten hän on nykyisen Suuren Babyloninkin hallitsija.

 9. Osoita, miksi Jes. 14:12–14 soveltuu ensisijaisesti Babylonin ihmiskuninkaaseen eikä Saatanaan.

⁹ Jes. 14:12–14 soveltuu siis ensi sijassa Babylonin ihmiskuninkaaseen. Siksi siinä käytetään tiettyjä sanontoja, kuten tuonelaa. Saatana ei ole koskaan ollut tuonelassa, Šeolissa, haudassa, eikä tule koskaan olemaankaan siellä, sillä hän on näkymättömissä taivaissa oleva henki, jota vastoin tuonela, hauta, on maassa. Sinne pannaan näkyvät aineelliset, kuolleet ihmiset. Jeesus Kristuskin oli kuoltuaan tuonelassa eli haudassa osia kolmesta päivästä, niin kuin apostoli Pietari itse sanoi. – Apt. 2:27–32; Ps. 16:10.

KUOLLUT RAATO VAILLA HAUTAUSTA JA SEURAAJIA

10. a) Mitä sillä tarkoitetaan, että ”Babylonin kuningas” laskeutuu tuonelaan? b) Osoittaako se seikka, ettei ”Babylonin kuningasta” haudata, etteivät yksityiset Babylonin kuninkaat saa hautausta? c) Miten hän on kuin ”hylkyvesa” ja taistelutantereella jalan alle tallattu raato? d) Miten tuonela alhaalla ”liikkuu” ja kuninkaat heräävät ”Babylonin kuninkaan” laskeutuessa sinne? e) Mitä havainnoitsijat kertovat hänen kukistuessaan, ja mitä israelilaisia käsketään tekemään?

¹⁰ Jes. 14:15 sanoo siis itsensä korottaneesta ihmisestä, ”Babylonin kuninkaasta”: ”Mutta sinut heitettiin alas tuonelaan [Šeoliin], pohjimmaiseen hautaan.” Tämä lausunto ilmaisee, miten alas ”Babylonin kuningas” putosi sellaisesta taivaankorkuisesta kirkkaudesta ja vallasta: yhtä alas kuin joku ihminenkin voi pudota. Mutta ennustus osoittaa, ettei häntä lasketa lepäämään tuonelaan, kuolleen ihmiskunnan yhteiseen hautaan. Sanonta ”Babylonin kuningas” ei tarkoita Babylonin yksityisiä kuninkaita, vaan Babylonin kuninkaitten hallitsijasukua, sillä suurin osa Babylonin kuninkaista – elleivät kaikkikin – haudattiin kunnialla tuonelaan. Mutta Jehovan temppelin hävittänyt Babylonin kuninkaitten loistava hallitsijasuku joutui häpeään. Tälle hallitsijasuvulle ei annettu sijaa toisten kansojen kuninkaitten kanssa tuonelassa, vaan se heitettiin pois ilman kunniallista hautapaikkaa. Se oli kuin ”hylkyvesa”, joka katkaistiin ja heitettiin pois, koska sitä ei haluttu kasvissa. Se oli kuin raato, jonka päällä makaa miekalla lävistettyjä toisten sotilaitten ruumiita, kuin jalan alle tallattu raato. Koska se jätettiin kedolle virumaan, haaskaeläimet voivat syödä sen – mikä on häpeällinen loppu ja vailla kunniallista muistoa, muistohautaa, nimen pysyessä pilkattuna ja häipyessä unhoon. Vuohenkaltaisten johtajien ja kansojen kuninkaitten, jotka on haudattu juhlallisesti valtaistuimiltaan, kuvataan heräävän kuolonunestaan Šeolista, niin hämmästyttävä on ”Babylonin kuninkaan” kukistuminen. (Jes. 14:9, 10) Tämän kukistumisen havaitsijat ilmaisevat hämmästyksensä sen suhteen, miten Jehova Jumala on saattanut tämän ”kointähden” täydelliseen tuhoon. Siten tehdessään he kiinnittävät huomion ”Babylonin kuninkaan” suorittamiin rikoksiin, niin kuin on ilmaistu Jes. 14:16–21:ssä. Lisäksi tulee vapautettujen israelilaisten tarttua tähän aiheeseen pilkkalauluna ”Babylonin kuningasta” vastaan. – Jes. 14:3, 4.a

11. a) Toteutuiko Jes. 14:22:ssa ilmaistu Jehovan tuomio todella? b) Kumpi säilyi, Babylonin kuningasten vaiko Daavidin hallitsijasuku? Miten?

¹¹ Jehova sanoo: ”Minä . . . hävitän Baabelilta nimen ja jäännöksen, suvun ja jälkeläiset.” (Jes. 14:22) Vaikka myöhemmin olikin kaldealaisia kuninkaita, jotka nousivat yrittämään Babylonin uudelleenperustamista, kuten Nidintu-Bel, joka otti kuninkaana nimen Nebukadnessar III, niin hän ei kuulunut Nebukadnessarin hallitsijasukuun eikä kyennyt ennallistamaan Babylonia valtaan, sillä hänen hallituksensa ei kestänyt vuottakaan. Nebukadnessar IV nousi kapinoimaan kuningas Dareios I:tä vastaan, mutta hänet nujerrettiin pian. Ketkään ”Babylonin kuninkaan” ”pojat” tai seuraajat eivät kyenneet ennallistamaan valtaa. (Jes. 14:21) ”Babylonin kuninkaalla” kuvattu loistava hallitsijasuku oli pyyhkäistävä pois juurineen ja oksineen jättämättä keitään siitä jäljelle. Kaldealaisia ja babylonialaisia ei ole enää, vaan heidät on hävitetty myöhempinä vuosisatoina Jumalan tahdon mukaan. Mutta Jehovan kaitselmuksesta sai Daavidin sukua oleva Joojakin jälkeläisen ollessaan vankina Babylonissa, jotta Daavidin suku olisi säilynyt ja Jeesuksella Kristuksella olisi ollut laillinen oikeus valtaistuimeen ”Daavidin poikana”. – Matt. 1:6, 12, 16; Luuk. 3:23, 27, 31.

12. Miten Babylonin lopullinen kohtalo on kuvailtu Jes. 14:23:ssa, ja mihin toiseen kansaan Jehova viittaa varmistaen siten ennustuksensa?

¹² Babylonin täydellinen poispyyhkäiseminen on kuvattu Jes. 14:23:ssa, missä se tuomitaan lakaistavaksi pois ”hävityksen luudalla”, niin että sen jokainen jälkikin puhdistetaan olemattomiin ja sen paikka tehdään sopimattomaksi ihmisten asua. Maailmanvallan kukistaminen ei ollut liian suuri tehtävä Jehovalle. Hän ennustaa tässä Jesajan kautta toisen maailmanvallan, Assyrian, kukistumisen. Sen kukistumisen jälkeen oli tuleva Babylonin kukistuminen yhtä varmasti. (Jes. 14:24, 25) Historia kertoo nyt, miten Jehova tuhosi 185 000 Assyrian kuninkaan Sanheribin sotilasta yhtenä yönä ja antoi lopulta Assyrian babylonialaisten kukistettavaksi ja laskettavaksi valtansa alaisuuteen. (Jes. 36:1–37:38) Historia todistaa myös Babylonin kukistumisen ja lopullisen autioituksen.

ILOINEN SEURAUS ”BABYLONIN KUNINKAAN” KUKISTUMISESTA

13. a) Miksi Babylonin kukistuminen tuotti iloa kansoille? b) Miten Jes. 14:1, 2 täyttyi?

¹³ Jumalan Babylonille langettama tuomio tuotti siis iloa kaikille kansoille, jotka joutuivat nyt Kyyroksen hallitsemien persialaisten arjalaisen maailmanvallan huomaavaisemman hallinnon alaisuuteen. Israelilaiset palautettiin omaan maahansa, ja niin täyttyi ennustus: ”Herra . . . sijoittaa heidät omaan maahansa; muukalaiset liittyvät heihin . . . Kansat ottavat heidät ja tuovat heidät heidän kotiinsa, ja Israelin heimo saa heidät . . . omiksensa, orjiksi ja orjattariksi, ja he vangitsevat vangitsijansa ja vallitsevat käskijöitänsä.” (Jes. 14:1, 2) Persian Kyyros, sivullinen henkilö, palautti ennalleen Israelin lapset. Oli tuhansia ei-israelilaisia, jotka palasivat heidän mukanaan Palestiinaan palvelemaan israelilaisten alaisina temppelipalvelijoina. Myös iäkkäästä Danielista tehtiin yksi Dareioksen alaisuudessa olevista kolmesta korkeasta virkamiehestä, joille Meedo-Persian valtakunnan 120 satraappia raportoivat. (Dan. 6:1–3, 28) Noin 60 vuotta myöhemmin israelilaisesta Esteristä tuli Persian kuninkaan Ahasveroksen puoliso, ja hänen vanhempi serkkunsa Mordokai korotettiin neljännen maailmanvallan pääministeriksi. (Est. 2:5–18; 8:1–15; 10:2, 3) Babylonilaiset eivät näin ollen voineet pitää israelilaisia vankeina, vaan heidät itse, jotka olivat ajaneet israelilaisia työhön, pantiin entisten orjatyöntekijäinsä alamaisuuteen.

14. Miten Jes. 14. luvun ennustuksen täyttymys vahvistaa Suuren Babylonin hävityksen?

¹⁴ Kiinnittäköön Suuri Babylon, joka on hallinnut valtijattarena maailman valtakuntia ja harjoittanut hengellistä haureutta sekoittamalla uskonnon politiikkaan ja sotilaallisiin valloituksiin, tämän profeetallisen valaisevan esimerkin huomioon ottaen erikoista huomiota Jes. 14:26, 27:ssä oleviin Jehovan sanoihin: ”Tämä on päätös, päätetty kaikesta maasta, tämä on käsi, ojennettu kaikkien kansojen yli. Sillä Herra Sebaot on päättänyt, – kuka sen tyhjäksi tekee? Hänen kätensä on ojennettu, – kuka sen torjuu?” Vaikka muinainen Babylon on mennyt, niin tämä ennustus vakuuttaa, että Ilmestyskirjan, Raamatun viimeisen kirjan, Babylon saa pian samanlaisen kohtalon, kun se pyyhkäistään pois, niin ettei siitä jää nimeä eikä seuraajaa, vaan se kärsii täydellisen nöyryytyksen ja alennuksen eikä nouse koskaan.

[Alaviitteet]