Kummastus helvetissä

 1. Mitä pilkkalaulu osoittaa Saatanan helvetissä olemisesta?

KRISTIKUNNAN uskonnoitsijat kuvittelevat ihmissielun kuolemattomaksi ja Saatana Perkeleen, joka on ollut olemassa kaikki nämä tuhannet vuodet, samaten kuolemattomaksi. He luulevat, ettei kuolemantila vaadi häntä milloinkaan omakseen. Alkutekstissä olevat sanat sheol ja hades he kääntävät englanniksi muinaisenglantilaisella sanalla hell (helvetti). He selittävät sen merkitsevän paikkaa, missä tietoisia ihmissieluja kidutetaan iankaikkisessa tulessa, ja he opettavat, että Saatana on ollut kaiken aikaa sheolissa eli hadeksessa valvomassa tuota pirullista kidutuspaikkaa. Mutta Babylonian kuninkaalle tarkoitettu pilkkalaulu osoittaa, ettei Perkele ole ollut milloinkaan siellä, vaan että hänen kuolemansa aiheuttaa hälinää ja kummastusta. ”Vertaus” eli pilkkalaulu sanoo Babylonian kuninkaalle, kun hänet kaadetaan maahan: ”Sheol alhaalla on ollut levoton sinusta ottaakseen sinut tullessasi vastaan, se herättää sinun tähtesi Refaimin, maan kaikki päämiehet, se on nostanut valtaistuimiltaan kaikki kansojen kuninkaat. He kaikki vastaavat ja sanovat sinulle: ’Sinäkin olet tullut heikoksi meidän tavallamme! Sinä olet tullut meidän kaltaiseksemme!’ Sinun ylhäisyytesi, sinun psalttarisi melu on syösty alas sheoliin, madot ovat sinun vuoteenasi ja peitteenäsi ovat toukat.” – Jes. 14:9–11, Young; Amer. käänn.; Am. stand.-käänn.

 2. Mitä Refaimin herättäminen helvetistä osoittaa?

² Tämä henkeytetty pilkkalaulu ei kuulosta samanlaiselta kuin kristikunnan jumaluusoppi, joka selittää, että helvetti (sheol, hades) on paikka, missä kidutetaan kuolemattomia ihmissieluja, jotka kaikki ovat liikkeessä vääntelehtien tuskasta ja täyttäen tuon paikan kivunhuudoillaan. Moinen oppi on Perkeleen henkeyttämä. Mutta tämä pilkkalaulu on Jumalan hengen innoittama, ja se kuvailee helvetin (sheolin, hadeksen) rauhan, toimettomuuden ja unen paikkana, missä toukat kiemurtelevat ja madot luikertelevat. Vaikka kaikki on hiljaista siihen asti, niin kun sellainen epätavallinen persoona kuin ”Babylonian kuningas” saapuu, se panee helvetin (sheolin, hadeksen) kauttaaltaan kiihdyksiin. Helvetti on ollut kaikkien päämiesten, sankareitten ja maan vuohimaisten johtajien nukkumavuode, mutta nyt tässä ennenkuulumattomassa tapauksessa helvetti herättää heidät unestaan huomaamaan, mitä on oikein tekeillä. ”Se herättää sinua varten Refaimin.” Eräät käännökset kääntävät tämän heprealaisen sanan ”Refaim” ”kuolleista” (Tark. käänn.; Am. stand.-käänn.; Luther; Heprealainen julkaisuyhtiö) tai ”edesmenneiksi” (Leeser). Onpa tämä sana käännetty pakanallisen jumalaistaruston esikuvan mukaisesti ”hengiksi” tai ”haamuiksi”. (Moffatt; Amer. käänn.; Rotherham; suom. käänn.) Eräs samanlaatuinen sana merkitsee ”jättiläisiä”. (Douay; LXX) Mutta Benj. Daviesin Heprealaisen ja kaldealaisen sanakirjan mukaan merkitsee Jesajan 14:9:nnessä oleva sana ”Refaim” ”herpautuneita eli voimattomia, edesmenneitä eli kuolleita ihmisiä”. Maa heittää heidät ylösnousemuksessa esiin, sanoo Jesajan 26:19. Koska sheolissa olevat ovat kuolleita, niin ei ole ihme, että Raamatun Tarkistettu käännös kääntää ”sheol”-sanan ”haudaksi” Jesajan 14:11:nnessä, vaikka se kääntääkin aivan saman ”sheolin” jakeissa 9, 15 ”helvetiksi”. Se osoittaa joka tapauksessa, että helvetti (sheol, hades) merkitsee hautaa.

 3. Mitkä kysymykset heräävät Saatana Perkeleen ja helvetin suhteen?

³ Jotkut Raamatun tutkijat huomauttavat, että helvetissä (sheolissa, hadeksessa) olevat ihmisethän voivat päästä sieltä pois kuolleitten ylösnousemuksessa. Kuinka Perkele voi näin ollen mennä helvettiin (sheoliin, hadekseen)? Pääseekö hän ylösnousemukseen? Eikö Ilmestyskirjan 20:1–3, 10, 14 osoita, että hänet suljetaan kuiluun Kristuksen hallituksen tuhanneksi vuodeksi? Eikö häntä sen jälkeen vapauteta lyhyeksi hetkeksi ja sitten heitetä, ei helvettiin (hadekseen), vaan tuli- ja tulikivijärveen, mikä kuvaa ”toista kuolemaa”? Me vastaamme, että Raamatun oppi Perkeleen kohtalosta ei ole ristiriitainen.

 4. Mitä helvetissä olevat kuninkaat sanovat hänelle ja miksi niin?

⁴ Meidän täytyy muistaa, että tämä Jesajan 14. luvun pilkkalaulu on ”paraabeli” eli vertaus (4. jae, Am. stand.-käänn.). Sitä ei ole kohdistettu Saatana Perkeleeseen itseensä, vaan suoraan hänen palvelijaansa ”Babylonian kuninkaaseen”, joka oli ihminen. Tämä vertauksellinen pilkkalaulu puhuu sen tähden sanoin, jotka soveltuvat Babylonian ihmiskuninkaaseen. Babylonian kuningas (tai ne perättäiset miehet, jotka olivat siinä virassa) meni laulun ensimmäisessä eli pienoistäyttymyksessä Raamatun helvettiin, ihmiskunnan hautaan. Mutta sehän ei merkitse sitä, että Saatana Perkelekin menisi helvettiin, sheoliin, hadekseen eli maahautaan, missä toukat ja madot kiemurtelevat. Ei, vaan tätä ennustusta ja sen muinaista täyttymystä Babylonian kirjaimellisessa ihmiskuninkaassa on käytetty paraabelina eli vertauksena siitä, mikä on kohtaava Suuremman Babylonian näkymätöntä kuningasta, Saatana Perkelettä. Hänetkin syöstään lopulta kuolemantilaan, vaikkakaan ei meidän maahautaamme, ihmiskunnan hautaan, missä olisi kiemurtelevia toukkia levitettyinä hänen alleen ja matojen muodostama peite hänen yllään. Tämä johtuu siitä, että pilkkalaulu on vertaus, missä vertauskuvia käytetään toisinaan todellisuuksien sijasta, kuten esim. silloin kun kuolleet kansojen kuninkaat kuvataan istumassa valtaistuimillaan hautaholveissaan kuolleista heränneinä ja sanomassa juurisaapuneelle Babylonian kuninkaalle: ”Sinäkin siis olet tullut heikoksi niinkuin me olemme, sinut on tehty meidän kaltaiseksemme!” (Amer. käänn.; Moffatt) Raamatun helvetissä olevat kuolleet ovat heikkoja eivätkä voi viedä valtakuntiaan sinne mukaansa. Niin tulee Saatana Perkeleestäkin heikko kuolemassa, eikä hän kykene ottamaan mukaansa babylonialaisen järjestönsä valtaa. Saattaakseen Saatanan lopulta hävitetyksi Jeesus Kristus kärsi kuoleman ihmisenä: ”että hän kuoleman kautta kukistaisi sen, jolla oli kuolema vallassaan, se on: perkeleen”. – Hepr. 2:14.

Mikä putoaminen!

 5, 6. Miten ja missä Babylonian kuninkaasta tuli ”loistava”?

⁵ Vertaus pilkkaa sitten Babylonian kuningasta hänen mielisuunnitelmansa, ylvään kunnianhimonsa häpeällisellä epäonnistumisella: ”Kuinka olet pudonnut taivaasta, sinä Loistava – Aamuruskon poika! Hakattu maahan, sinä kansojen murskaaja! Kuitenkin sinä sanoit sydämessäsi: ’Taivaisiin minä nousen, Jumalan tähtien yläpuolelle minä korotan valtaistuimeni, jotta istuisin Kokoontumisvuorelle Pohjolan kätköihin. Minä kohoan pilvien kukkuloille, tahdon olla Korkeimman vertainen!” – Jes. 14:12–14, Rotherham; Young.

⁶ Babylonian kuningas ei kuulunut milloinkaan Jehovan järjestöön, vaan hävitti Jerusalemin v. 607 eKr., ja kuitenkin pilkkalaulu sanoo häntä ”Loistavaksi – Aamuruskon pojaksi”. Babylonian kuningas ei ollut sellainen eikä hänestä tullut sellaista Jehovan teokraattisessa järjestössä. Kuinka hänestä tuli sitten sellainen ja missä? Murskaamalla toisia kansoja ja erityisesti Jehovan kansan Israelin. Toteuttaakseen vallanhimoiset suunnitelmansa maailman hallitsemiseksi Babylonian kuningas, varsinkin Nebukadnessar, käytti sotilasmahtiaan murskatakseen kansan toisensa jälkeen. Jeremian ennustuksen 25. luku kuvailee niitä kansoja, jotka Nebukadnessar murskasi valloitusurallaan. Jehova käytti Nebukadnessaria tämän tietämättä sitä, mutta Babylonian kuningas tavoitteli näitä valloituksia palvellakseen jumalaansa, Saatanaa, ja tyydytti Saatanan kunnianhimoa. Kohoten täten huippuasemaan maan päällä Babylonian kuninkaasta tuli aamutähden Venuksen kaltainen, joka on lähinnä aurinkoa ja kuuta kirkkain taivaankappaleemme. Babylonian kuninkaasta tuli maan kansojen silmissä ”loistava – aamuruskon poika”. Hän hallitsi ”kultaisessa kaupungissaan”, Babylonissa, mistä hän teki ”valtakuntain kaunistuksen, kaldealaisten ylpeyden ja loiston”. (Jes. 13:19) Hän tunsi olevansa korotettu korkeimmalle, maailman huipulle.

 7. Miten ”Heelél” on käännetty vaihdellen? Kehen se soveltuu?

⁷ Alkuperäisessä heprealaisessa Raamatussa on ”loistava” ”Heelél”.a ”Heelél” on käännetty vanhimmassa raamatunkäännöksessä, kreikkalaisessa Septuagintassa (LXX), joka on kolmannelta vuosisadalta eKr., sanalla ”Heosphóros”, mikä merkitsee ”sarastuksen tuojaa” (tai sanalla ”Phosphóros”, mikä merkitsee ”valon tuojaa”) ja mitä nimeä käytettiin suuremmasta taivaankappaleesta Venuksesta. Jotkut Jesajan 14:12:nnen käännökset kuuluvatkin epäilemättä tämän tähden näin: ”Kuinka olet taivaalta pudonnut, sinä kointähti, aamuruskon poika!” (Am. stand.-käänn.; Leeser; suom. käänn.) Latinalainen Vulgata-käännös käänsi tuon heprealaisen sanan ”Lusiferiksi” (mikä merkitsee ”Valonkantajaa”), ja tästä on nimi otettu joihinkin englantilaisiin käännöksiin. Tätä nimeä ”Lusifer” on käytetty Perkeleestä Raamatun selityksissä kolmannelta vuosisadalta lähtien. Se soveltuukin häneen, koska häntä on vertauskuvattu Babylonian kuninkaalla. Olemme edellä nähneet, miten tätä nimeä ruvettiin sovelluttamaan Babylonian ihmiskuninkaaseen. Miten sitä ruvettiin sitten soveltamaan Saatana Perkeleeseen?

 8, 9. Mikä se ”Kokoontumisvuori” oli, jolla hän halusi istua? Miksi?

⁸ Saatana Perkele käytti Nooan päivien vedenpaisumuksen jälkeen mahtavaa metsästäjää Nimrodia perustamaan ensimmäisen ihmisvaltakunnan, jonka pääkaupunkina oli Baabel eli Babylon. (1. Moos. 10:8–10) Daavid, israelilaisten kuningas, valloitti useita vuosisatoja myöhemmin Luvatussa maassa olevan Jerusalemin ja teki siitä kuninkaallisen pääkaupungin sekä itselleen että Jehova Jumalalle. Hän rakensi oman palatsinsa Siionin vuorelle, jonne hän toi Jehovan pyhän liitonarkun järjestäen mahdollisuuksia pojalleen Salomolle temppelin rakentamiseksi Siionin vuoresta pohjoiseen olevalle ulkonemalle. Saatana Perkeleen kunnianhimona oli hallita jumalana maan kaikkia osia. Hän kadehti luonnollisesti Jerusalemia eli Siionia, joka oli Jehovan palvonnan keskus, ja niin hän päättikin pyyhkäistä sen pois. Jos Saatana olisi hävittänyt tuon Jehovan nimelle ja palvonnalle pyhitetyn kaupungin, se olisi näyttänyt todistavan hänen olevan Jehova Jumalan vertainen tai vielä voimakkaampikin, koska Jehova oli nähnyt hyväksi yhdistää nimensä siihen. Se olisi tuottanut myöskin loputonta pilkkaa Jehovan nimelle. Vuori, jolla temppeli seisoi, oli kokoontumisvuori eli se ylävä paikka, missä Korkein Jehova kohtasi valitun kansansa välittäjänsä, Israelin ylimmäinen papin, kautta. Temppelin laulajat lauloivat kaupungista sanoen: ”Ihana ylevyydessään, koko maan ilo on Siionin vuori pohjoisen kätköissä, suuren kuninkaan kaupunki.” (Ps. 48:2, Rotherham) Saatana suunnitteli niin ollen hyökkäystä Jerusalemia ja sen temppeliä vastaan puhuessaan Babylonian kunnianhimoisen kuninkaan kautta näin: ”Taivaisiin minä nousen, Jumalan tähtien yläpuolelle minä korotan valtaistuimeni, jotta istuisin Kokoontumisvuorelle Pohjolan kätköihin. Minä kohoan pilvien kukkuloille, tahdon olla Korkeimman vertainen!” – Jes. 14:13, 14, Rotherham.

⁹ Jerusalemin ja sen temppelin kimppuun hyökkääminen ja sen autioittaminen oli tietenkin vain vertauskuva Saatanan ylväämmästä kunnianhimosta Jehova Jumalaa ja itse hänen taivaallista olinpaikkaansa vastaan. Jerusalemin hävitys oli leveä astinkivi siihen suuntaan.

10. Miten Babylonian kuningas korotti valtaistuimensa Jumalan tähtien yläpuolelle?

¹⁰ ”Tähti” on Raamatussa vertauskuva loistavasta ruhtinaasta, kuten profeetta Bileam sanoi: ”Tähti nousee Jaakobista, ja valtikka kohoaa Israelista.” (4. Moos. 24:17) Jerusalemin kuninkaat istuivat Daavidista lähtien ”Jehovan valtaistuimella” Korkeimman edustajina, ja siksi he olivat kuin ”Jumalan tähtiä”. (1. Aikak. 29:23, Am. stand.-käänn.) Mutta nuo Daavidin suvun kuninkaat olivat pelkästään Jehovan suuren Kuninkaan, Jeesuksen Kristuksen, Daavidin Pojan, edelläkävijöitä. Sen jälkeen, kun Jeesus oli herätetty kuolleista ja kirkastettu taivaassa, hän sanoi: ”Minä olen Daavidin juurivesa ja hänen suvustansa, se kirkas kointähti.” Hän lupasi tehdä uskollisista voidelluista seuraajistaankin Jumalan valtakunnan aamutähden kaltaisen sanoen heille: ”Joka voittaa ja loppuun asti ottaa minun teoistani vaarin, sille minä annan vallan hallita pakanoita, . . . ja minä annan hänelle kointähden.” (Ilm. 22:16; 2:26–28) Kun siis Babylonian kuningas, joka vertauskuvasi jumalaansa Saatana Perkelettä, otti vangiksi Daavidin suvun kuninkaan ja hävitti pääkaupungin Jerusalemin, niin hänestä tuntui kuin hän olisi noussut taivaaseen hyökäten Jehovaa vastaan. Hänestä tuntui, että hän oli kohottanut valtaistuimensa Jumalan tähtien yläpuolelle. Hänestä tuntui, että hän oli tehnyt tyhjäksi Jehovan päätöksen tuottaa Messias, todellinen ”Tähti Jaakobista”, ja kaikki hänen tähtiseuralaisensa. Hän oli myöskin hävittänyt temppelivuoren, Jehovan esikuvallisen Kokoontumisvuoren pohjan puolella. Hän oli uhmannut Jehova Jumalaa ja osoittautunut hänen vertaisekseen. Tällä tavalla Jehovan esikuvallinen teokratia, joka oli Israelissa, lakkasi olemasta v. 607 eKr. riippumaton valtakunta, ja silloin alkoivat pakanain maapallon hallinnon ”seitsemän aikaa”.

11. Milloin ja miten Saatana teki itsestään ”tämän maailman jumalan”?

¹¹ Jerusalemin kuninkaan kukistaminen ja kaupungin ja sen temppelin hävittäminen lisäsi Babylonian kuninkaan vaikutusvaltaa kaikkien pakanakansojen silmissä. Hän oli korottanut itsensä ikään kuin taivaisiin, ”pilvien kukkuloille”. Mutta hän teki sen tullakseen vain alennetuksi helvettiin (sheoliin, hadekseen) tuon katalan tekonsa vuoksi. Kävi aivan samoin kuin Jeesus sanoi siitä Galilean kaupungista, jota hän oli suosinut niin suuresti töillään: ”Ja sinä, Kapernaum, joka olet korotettu taivaaseen, sinut alennetaan helvettiin [hadekseen].” (Matt. 11:23, engl. hyv. käänn.) Babylonian kuningas loisti tuossa korkealle korotetussa asemassaan maallista kirkkautta kuin aamutähti, ”Loistava – Aamuruskon poika”. Mutta Babylonian kuningas heijasti kaikessa tässä jumalaansa, Saatanaa, Suuremman Babylonian näkymätöntä kuningasta. Salliessaan Jerusalemin tulla tuhotuksi Jehova Jumala toimeenpani todellisesti oman tuomionsa uskottomalle Israelille, mutta Perkele otti kunnian tuosta tuhoamisesta ja kerskui Jehova Jumalaa vastaan erittäin iloisena. Me emme tiedä tarkkaan, miten suuresti Saatanan näennäinen voitto Jehovan esikuvallisesta teokraattisesta järjestöstä vaikutti taivaan pyhiin enkeleihin, mutta hän osoittautui siten mahtavaksi jumalaksi omalle järjestölleen, näkyvälle niinkuin näkymättömällekin. Käyttäessään Nebukadnessaria kukistamaan Jerusalemin ja sen kuninkaan Saatana Perkele teki itsestään ”tämän maailman jumalan”. Jeesus sanoi häntä myöskin ”tämän maailman ruhtinaaksi”. (2. Kor. 4:4; Joh. 12:31) Miten hän loistaa tähden tavoin tässä maailmassa?

12. Mitä hänen täytyi tehdä, ja mitä hän tekikin saavuttaakseen kunnianhimonsa äärimmäisen rajan?

¹² Tämä riemuvoitto Israelin teokraattisesta valtakunnasta oli suuri ylennys Saatanalle, mutta se ei riittänyt tyydyttämään hänen kunnianhimoaan. Toteuttaakseen sydämensä kunnianhimon koko laajuudessaan, jollaisena se ilmaistaan Jesajan 14:12–14, hänen täytyi mennä pitemmälle kuin Jehovan esikuvallisen maallisen teokratian kukistamiseen. Miksi? Koska Jerusalem ja sen temppeli uudelleenrakennettiin seitsenkymmenvuotisen autionaolon jälkeen, ja Jehovan palvonta elvytettiin siellä jälleen voimaan. Ja kuusisataa vuotta myöhemmin ilmestyi Jeesuskin ja julisti todellisen teokratian, Jumalan valtakunnan, perustamista hänen Messiaansa kautta. Saatana, Käärme, murskasi Jeesuksen ”kantapään”, vaimon Siemenen, surmauttamalla hänet. Jumala paransi sen haavan herättämällä Jeesuksen kuolemattomaan elämään hengessä, ja Jeesus nousi taivaaseen ottamaan vastaan Valtakuntaa. Toteuttaakseen siis täysin kunnianhimonsa pyyteet Saatanan täytyi niellä Jeesuksen Kristuksen, ”kirkkaan kointähden”, valtakunta niin pian kuin tämä hallitus syntyisi. ”Seitsemän ajan” kuluttua eli 2 520 vuotta siitä, jolloin Saatanan Babylonian-kuningas autioitti Jerusalemin ja Juudean, tuli tämän Valtakunnan syntymisaika. Jehova Jumala asetti v. 1914 jKr. Kristuksen Jeesuksen valtaistuimelle taivaan Siionin vuorelle, mikä on taivaallinen valtaistuimen paikka. Jehova Jumala kohtaa ihmiskunnan tämän Siionin vuorella olevan Kuninkaan ja Ylimmäisen papin välityksellä ennallistaakseen sen suosioonsa ja siunatakseen sen Kristuksen tuhatvuotishallituksen aikana. Valpas Saatana yritti heti kiivetä tänne taivaan Siionin vuorelle ja niellä lohikäärmeen tavoin vastasyntyneen hallituksen. Täten hän tahtoi korottaa oman valtaistuimensa ”Jumalan tähtien” yläpuolelle ja tehdä itsensä Jehova Jumalan vertaiseksi. Saatana halusi sillä tavalla säilyttää suvereenisuutensa ”tämän maailman jumalana”.

Hän joutuu helvettiin!

13. Minkä tapahtuman jälkeen me siis viritimme pilkkalaulun?

¹³ Seurasi ”sota taivaassa”, kun Jehovan uusi teokraattinen hallitus ryhtyi toimimaan Saatana Perkelettä ja hänen jumalattomia enkeleitään vastaan. Kävisikö Saatanalle nyt hyvin vai huonosti? Luonnollisesti yksinomaan huonosti! Ja niin Jehovan Kuningas ja hänen enkelinsä syöksivät kapinoitsijan enkeleineen maahan, eivätkä he pääse milloinkaan palaamaan takaisin taivaan korkeuksiin. Kajahti voittohuuto: ”Nyt on tullut pelastus ja voima ja meidän Jumalamme valtakunta ja hänen Voideltunsa valta, sillä meidän veljiemme syyttäjä, joka yöt ja päivät syytti heitä meidän Jumalamme edessä, on heitetty ulos. Ja he ovat voittaneet hänet Karitsan veren kautta ja todistuksensa sanan kautta, eivätkä ole henkeänsä rakastaneet, vaan olleet alttiit kuolemaan asti.” (Ilm. 12:1–11) Kun Saatana ja hänen sotajoukkonsa heitettiin näin pois taivaasta, niin tuli maan päällä olevien syytettyjen mutta voittoisain Kristuksen veljien aika laulaa pilkkalaulua Suuremman Babylonian kuningasta vastaan ja sanoa: ”Kuinka olet pudonnut taivaista, sinä loistava, aamuruskon poika!” (Jes. 14:12, Young) He ovatkin tehneet siten 1919:stä lähtien, vapauduttuaan Babylonian vallasta.

14. Onko Saatana vielä saavuttanut putoamisensa koko syvyyttä? Miksi?

¹⁴ Saatanan yritys kiivetä yhä korkeammalle taivaalliseen voimaan ja valtaan pakanain hallituksen ”seitsemän ajan” päätyttyä 1914 päättyi täydelliseen epäonneen. Hän oli päässyt niin korkealle kaikkeudessa kuin hänen sallittiin mennä. Hänen pakottamisensa maan päälle ei merkinnyt kuitenkaan hänen putoamisensa viimeistä rajaa. Hän on täällä maan päällä vielä hyvin toimelias näkymättömässä ja näkyvässä järjestössään. Häntä ei ole vielä hakattu kokonaan maahan kuin mahtavaa korkeuksiin kohoavaa puuta. Hän haluaa vielä saada maan kansat raunioiksi, heikoiksi, murskatuiksi, tehdessään vielä viimeisen itsemurhaan johtavan yrityksensä sydämensä kunnianhimon toteuttamiseksi. Vastaten tähän ilmeiseen kunnianhimoon pilkkalaulu kertoo hänelle hänen kukistumisensa koko syvyyden, minkä hän vielä saavuttaa, sanoen: ”Kuitenkin sinut saatetaan sheoliin, kuilun äärimmäisiin osiin. Ne, jotka näkevät sinut, tuijottavat sinua, tarkastelevat sinua sanoen: ’Onko tämä se mies, joka pani maan vapisemaan, joka järkytti valtakuntia, joka teki maailman autiomaan kaltaiseksi ja kukisti sen kaupungit, joka ei antanut vapauttaa vankejaan koteihinsa?’ Kaikki kansojen kuninkaat, he kaikki nukkuvat kunniassa [sheolissa, helvetissä], kukin omassa huoneessaan [hautaholvissaan]. Mutta sinut on heitetty pois haudastasi kuin inhottava oksa, peitetty surmatuilla, jotka on lävistetty miekalla, jotka menevät kuilun kiville kuin kuollut ruumis, jalkojen alle poljettu. Sinä et saa liittyä heihin hautauksessa, koska sinä olet tuhonnut maasi, olet surmannut kansasi; pahantekijäin siementä ei mainita ikinä.” – Jes. 14:15–20, Am. stand.-käänn.; Young.

15. Todistaako Jesajan 14:16 Saatanan aineellistuvan? Miksi?

¹⁵ Jotkut Raamatun lukijat ovat lyhytnäköisesti ajatelleet tämän merkitsevän sitä, että Saatana aineellistuu lihaan ihmiseksi ennen Harmagedonin taistelua tai sen aikana ja että hänet surmataan hänen ollessaan aineellistuneena, ja hän makaa näytteille pantuna kuin ihmisruumis. Mutta muistakaa, että pilkkalaulu on ”vertaus” ja tarkoitettu ensi sijassa Babylonian kuninkaalle, jota käytetään vertauskuvaamaan Saatanaa. Silloin näette, ettei tämän ennustuksen täyttymys vaadi lainkaan Saatanan tai kenenkään hänen paholaisensa aineellistumista. Kun Meedian Dareios ja hänen liittolaisensa Persian Kyyros kukistivat Babylonian v. 539 eKr. ja surmasivat kuningas Belsassarin, niin tämä pilkkalaulu olisi saatettu hyvin laulaa Belsassarista tai siitä Babylonian kuninkaan virasta, mikä hänellä oli kerran ollut.

16. (a) Missä hän saavuttaa putoamisensa täyden syvyyden? (b) Mitä rikoksia hän tekee vielä? Keitä vankeja hän ei vapauttanut?

¹⁶ Mutta näiden pilkkalaulun jakeiden pääpaino osoittaa, että Saatanan putoaminen taivaankorkuisesta asemastaan ei ole täydellinen, ennen kuin hän on saavuttanut sen tilan syvyydet, mikä vastaa sheolia, nimittäin kuolemantilaa, heikkoa, avutonta voimattomuutta ja toimettomuutta. Tämä vastaa Ilmestyskirjan 20:3:nnen ”syvyyttä”. Mikä häpeä kasaantuukaan hänelle tässä tilassa hänen koko menneen historiansa aikaisesta toiminnasta! Jeesus sanoi, että Saatana ”on ollut murhaaja alusta asti” johtaessaan ihmisen tottelemattomuuteen Jumalaa kohtaan, mikä juuri aiheutti kuoleman, ja yllyttäessään Kainin murhaamaan Aabelin. (Joh. 8:44) Mutta täytyykö meidän katsoa muinaisen Babylonian historiaa? Katsokaamme sitä ahdistusta, mitä Saatana Perkele on aiheuttanut maalle ja merelle siitä pitäen, kun hänet poistettiin taivaasta! Tästä me tiedämme ja tunnemme, miten hän on saattanut maan yhteiskunnan vapisemaan, järkyttänyt valtakuntia, tehnyt suunnattomat osat asuttavasta maasta kuin autiomaaksi, kukistanut sen kaupunkeja mitä pirullisimmalla tavalla, atomisotakin mukaanluettuna. Muinaisen Babylonian kuningas ei päästänyt israelilaisia vankejaan menemään kotiin; kuningas Kyyros, tuo valloittaja, laski heidät palaamaan Jerusalemiin. Ei myöskään Suuremman Babylonian kuningas Saatana vapauttanut hengellisen Israelin uskollisten jäännöstä v. 1919, vaan sen teki Suurempi Kyyros Kristus Jeesus, mutta vasta heitettyään Saatanan ja hänen babylonialaisjärjestönsä alas taivaasta.

17. Miten hänen elottomia ruumiinsa jäännöksiä kohdellaan?

¹⁷ Tätä suuremman Babylonian kuningasta ei odota suinkaan kunniallinen hautaus, muistojumalanpalvelus eikä arvossapidetty hautakammio, kun Jehovan Kuningas teloittaa tuon inhottavan Harmagedonin taistelussa. Monet Saatanan maailman kansojen kuninkaat saattavat levätä maallisessa kunniassa hautakammiossaan, mutta Saatana ei saa liittyä heidän tavallaan tällaiseen arvostettuun kuolemantilaan. Inhottavuutensa takia hän ei ole oleva kuin hautaan laskettu ihminen, jonka leposijalle kasataan kiviä, vaan kuin vihattu keskonen. Hänet heitetään pois haudatta, kuin kuolleitten sotilaitten verentahrimat vaatteet, kuin miekalla teloitettu kuolleitten ruumiitten läjän alla oleva ruho, kuin halveksittu raato, mikä tallataan tomuun. Jumalan ”vaimon” Siemen, Kristus Jeesus, murskaa tämän iljettävän Käärmeen pään. Saatanaa ei mainita enää kunnioittaen, vaan kaikki, jotka tulevat tietämään hänen häpeällisen loppunsa, huomauttavat hänen suuresta kukistumisestaan ja puhuvat syyttävästi hänestä niinkuin pilkkalaulu ennustaa.

18. Miten pilkkalaulu osoittaa Saatanan siemenen menestyvän?

¹⁸ Jumala sanoi Eedenin puutarhassa panevansa vihollisuuden ”vaimonsa” ja Käärmeen välille ja hänen Siemenensä ja Käärmeen siemenen välille. (1. Moos. 3:15) Eikä hänen siementään, niitä jälkeläisiä, jotka Suuremman Babylonian kuningas on siittänyt, odota suinkaan parempi loppu kuin Käärmettäkään. Tämä siemen ja Saatanan järjestön ”kultainen kaupunki” mielessä henkeytetty pilkkalaulu päättyy seuraaviin sanoihin: ”Laittakaa hänen lapsillensa verilöyly heidän isiensä pahain tekojen tähden, etteivät he nousisi ottamaan omaksensa maata ja täyttäisi maanpiiriä kaupungeilla.” (Jes. 14:21) Tuota ”kultaista kaupunkia” ja sen alaisia järjestöjä ei ennallisteta enää milloinkaan maan päällä. Saatanan siemen, joka piti yllä ja toiminnassa niitä, on kokonaan surmattu ja kyvytön jatkamaan isänsä Saatanan sekä hänen palveluksessaan olleitten edeltäjiensä perinteitä ja tapoja. Niitä ei mainita koskaan kunnioittaen vanhurskaassa uudessa maailmassa!

19. Miten Jehova hävittää Babylonialta nimen, jäännöksen, pojanpojan?

¹⁹ Pilkkalaulu täyttyy aivan varmasti. Laulakoot Jehovan todistajat sitä nyt täysin vakaumuksin. Kaikkivaltias Jumala, joka henkeytti tämän laulun, takaa sen täyttymyksen pienintä yksityiskohtaa myöten Suuremmassa Babyloniassa ja sen kuninkaassa ja koko hänen siemenessään. ”Ja minä nousen heitä vastaan, sanoo sotajoukkojen Jehova, ja hävitän Babylonialta nimen ja jäännöksen ja pojan ja pojanpojan, sanoo Jehova. Minä teen siitä myöskin piikkisian omaisuutta ja vesilähteitä, ja minä lakaisen sen hävityksen luudalla, sanoo sotajoukkojen Jehova.” (Jes. 14:22, 23, Am. stand.-käänn.) Jehova Jumala pyyhkäisee Harmagedonin luudalla kaikkeuden puhtaaksi Suuremmasta Babyloniasta, Perkeleen järjestöstä, niin näkymättömästä kuin näkyvästäkin. Mikä verilöyly siitä tuleekaan! Uudessa maailmassa ei mikään kanna babylonialaisia nimiä. Ei jäännöstäkään sen jumalattomasta siemenestä jää henkiin Harmagedonissa uuteen maailmaan. Kukaan ei tuota sen lajia, eikä sellaisesta lajista synny enää ketään. Sitä odottaa äärimmäinen tuho, ja iankaikkinen autioitus on oleva sen kohtalona. Silloin kajahtaa pilkkalaulu suurenmoiseen loppuhuipennukseen tämän laulun täyttyessä kokonaisuudessaan Jehova Jumalan loistoisaksi kunniaansaattamiseksi ja hyvätahtoisten ihmisten iankaikkiseksi siunaamiseksi hänen Kristuksen Jeesuksen hallitseman valtakuntansa alaisuudessa.

[Alaviitteet]