Pysyvä hallitus riippuu tosi palvonnan edistämisestä
1. Mikä väistämätön este on aina ollut ihmishallitsijoitten edessä, mutta mikä koituisi ihmiskunnan iankaikkiseksi hyödyksi?
SUURI väistämätön este, mikä on aina kohdannut hallitsijoita, jotka ovat pyrkineet muodostamaan pysyvän hallituksen, on se, että heidän on ollut kuoltava ja luovutettava valtansa seuraajilleen. Sellaisia hallitsijoita on ollut paljon, jotka ovat etsineet kuolemattomuutta tai jotka ovat väittäneetkin olevansa kuolemattomia, mutta jotka ovat siitä huolimatta kuolleet ja joiden hallitukset ovat joutuneet rappiolle ja luhistuneet. Mutta jos oikealaatuinen kuningas voisi elää ikuisesti ja säilyttää hallituksensa vahingoittumattomana, niin se koituisi hänen alamaistensa iankaikkiseksi hyödyksi.
2. Minkä liittolupauksen Jehova on antanut hallituksesta, ja mitä tarkoitusta varten hän perusti Jumalan pienoisvaltakunnan?
2 Hallitsijasuvutkaan eivät ole kyenneet säilyttämään kuninkuutta ikuisesti. Raamattu kertoo kuitenkin, että Jehova Jumala on tehnyt erään miehen kanssa liiton siitä, että yksi hänen suvustaan voi istua valtaistuimella iankaikkisesti ja että hänen kuninkuutensa valta kasvaa, kunnes se ulottaa herruutensa yli koko maan. Varmistukseksi Jumala käytti tätä miestä ja hänen poikaansa sekä sen valtakunnan pääkaupunkia pienoismallin muodostamiseen siitä, millainen tämä pysyvä valtakunta on oleva. Toisin sanoen Jumalan pienoisvaltakunta oli tosiaan toiminnassa, niin että kiinnostuneet ihmiset voivat nähdä, mitä vaaditaan siltä, jonka käsissä on oleva pysyvä kuninkuus, ja mitä tällaisen valtakunnan hallinto merkitsee, ja siten panna luottavaisesti uskonsa ja toivonsa siihen.
3. Miten Jumala käytti Daavidia esikuvaamaan pysyvää kuningastaan?
3 Mies, jota Jumala käytti täten, oli kuningas Daavid. Häntä ei käytetty mielivaltaisesti, vaan siksi, että Daavid oli sellainen hallitsija, jonka Jumala hyväksyy. Daavid alkoi hallita Juudan sukukuntaa vuonna 1077 eKr. ja koko Israelia vuonna 1070 eKr. Mutta ennen kuin voitiin muodostaa luvatun pysyvän valtakunnan täysi malli, oli valittava sopiva pääkaupunki ja eräitä tapahtumia piti sattua. Huomaa, että se, mitä Daavid teki, osoittaa, mitä Jumala vaatii tältä pysyvältä hallitsijalta, ja esikuvaa täsmälleen sitä, mitä Hänen pysyvä kuninkaansa on tekevä.
OIKEALAATUINEN HALLITSIJA
4. a) Miten Jerusalem joutui kuningas Daavidin hallintaan ja minkä Daavidin halun tähden? b) Miksi tätä entistä jebusilaislinnoitusta ruvettiin kutsumaan?
4 Daavid halusi Jumalan hallituksen ulottuvan yli koko Jumalan antaman maan. Kun hän alkoi hallita, hän valitsi Jerusalemin sen sopivan sijainnin vuoksi pääkaupungikseen. Mutta Jerusalem oli vielä vihollisten, pakanallisten jebusilaisten, hallussa. Koska hän ei ollut nyt ainoastaan Juudan, vaan kaikkien sukukuntien kuningas, hän saattoi lähteä Jerusalemia vastaan, joka sijaitsi Benjaminin alueella. Jumala siunasi Daavidin innon ja rohkeuden, ja hän ryhtyi valloittamaan Siionin eli Jerusalemin linnoitusta. Hänen siirrettyään pääkaupunkinsa Hebronista Siioniin tätä alettiin kutsua ”Daavidin kaupungiksi”. – 2. Sam. 5:6–9; 1. Aikak. 11:6–8.
5. Miten Daavid suhtautui Jumalan lakiin, ja miten hän menestyi tosi palvonnan babylonilaisia vihollisia vastaan?
5 Kuningas Daavid noudatti Jumalan oikeudenmukaisia ja vanhurskaita lakeja ja pani ne täytäntöön, ja Siionin eli Jerusalemin maine alkoi levitä ympärillä oleviin kansoihin. (Hes. 16:14) Filistealaiset, jotka olivat huomattavia Babylonista juontuvan uskonnon harjoittajia, yrittivät kukistaa Daavidin, mutta Daavid kukisti nämä tosi palvonnan babylonilaiset viholliset kahdessa murskaavassa voitossa. – 2. Sam. 5:17–24.
6. Mitkä edut Daavid asetti ensi sijalle valtakunnassaan, ja millä tavoin tämä muun muassa ilmeni?
6 Nyt kun Daavidilla oli luja asema valtakunnassaan, hän ei hukannut aikaa edistääkseen Jumalan palvontaa kansassa, vaan asetti Jehovan palvonnan edut ensi sijalle. Ylimmäisen papin Eelin päivistä lähtien ei liiton arkki ollut ollut Mooseksen rakentamassa tabernaakkelissa. Sitä oli pidetty monet vuodet eräässä kodissa Kirjat-Jearimissa (Baale-Juudassa). (1. Sam. 4:1–7:2) Daavid tuotti nyt arkin Siionin vuorelle ja asetti sen telttaan Daavidin kaupunkiin. Hän järjesti Jumalan palvonnan määräämällä kymmenen leeviläistä ja kaksi pappia palvelemaan arkin edessä sekä otti itse johdon tosi palvonnassa sepittäen ja laulaen sinä päivänä uuden psalmin, missä sanotaan: ”Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansojen keskuudessa. . . . ’Herra on kuningas!’ . . . Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.” Tähän lauluun kansa vastasi Amen. – 1. Aikak. 15:1–16:36; 13:1–12; 2. Sam. 6:1–19.
7. Kenen nimessä ja kenen valtaistuimella Daavid hallitsi kuninkaana?
7 Daavid ei ottanut kiitosta ja kunniaa itselleen Israelin todellisena kuninkaana, vaan hän tunnusti hallitsevansa Jehovan nimessä eli ”Jehovan valtaistuimella”. (1. Aikak. 29:23, Um) Ja kansaa kehotettiin tunnustamaan tämä koorahilaisten psalmissa:
8. Miten kansaa kehotettiin eräässä koorahilaisten psalmissa tunnustamaan Jehovan kuninkuus?
8 ”Suuri on Herra [Jehova, Um] ja korkeasti ylistettävä meidän Jumalamme kaupungissa, pyhällä vuorellansa. Kauniina kohoaa, kaiken maan ilona, pohjan puolella Siionin vuori, suuren kuninkaan kaupunki. . . . Siionin vuori iloitsee, Juudan tyttäret riemuitsevat sinun tuomioistasi. Kiertäkää Siion, käykää sen ympäri, lukekaa sen tornit. Tarkatkaa sen muurit, kulkekaa sen linnat, kertoaksenne niistä tulevalle polvelle.” – Ps. 48:2–15; katso myös Psalmi 76:2, 3.
9. Mitä kuninkaalta vaaditaan, jotta hänen kuninkuutensa pysyisi?
9 ”Kuuliaisuus on parempi kuin uhri”, oli Jumalan profeetta Samuel sanonut tottelemattomalle kuningas Saulille. (1. Sam. 15:22) Daavid tunnusti, että kuninkaaltakin vaaditaan kuuliaisuutta Jumalaa kohtaan, ennen kuin hänen hallituksensa voi olla pysyvä. Poistettaisiinko häneltä valta niin kuin hänen edeltäjältään Saulilta? Daavidin rakkaus Jumalaa kohtaan ja hänen intonsa Jehovan palvonnan kohottamiseksi ja edistämiseksi olivat ratkaisevia tekijöitä.
PYSYVÄN KUNINKUUDEN LIITTO
10. Miksi Daavid halusi rakentaa palatsimaisen temppelin Jehovalle?
10 Kun Daavid rakensi itselleen palatsin Siionin vuorelle, niin hän ei katsonut sopivaksi asua itse setripuisessa palatsissa Jumalan arkin ollessa pelkässä teltassa. Hän halusi ylistää todellista Kuningasta Jehova Jumalaa rakentamalla palatsimaisen temppelin Jehovalle. Jehova vastasi arvostaen profeettansa Naatanin kautta:
11. Mitä erikoisia seikkoja Jehova lupasi Daavidille hänen siemenestään?
11 ”Minä olen ollut sinun kanssasi kaikkialla, missä sinä vaelsit [Minä osoitan olevani sinun kanssasi, minne sinä menetkin, Um], ja olen hävittänyt [hävitän, Um] kaikki vihollisesi sinun tieltäsi. Ja minä teen sinulle suuren nimen, suurimpien nimien vertaisen maan päällä. . . . Ja Herra ilmoittaa sinulle, että Herra on tekevä sinulle huoneen. . . . korotan minä sinun seuraajaksesi jälkeläisesi, joka lähtee sinun ruumiistasi; ja minä vahvistan hänen kuninkuutensa. Hän on rakentava huoneen minun nimelleni, ja minä vahvistan hänen valtaistuimensa ikuisiksi ajoiksi. Minä olen oleva hänen isänsä ja hän minun poikani, niin että, jos hän tekee väärin, minä rankaisen häntä ihmisvitsalla ja niinkuin ihmislapsia lyödään; mutta minun armoni ei poistu hänestä, niinkuin minä poistin sen Saulista, jonka minä poistin sinun tieltäsi. Ja sinun sukusi ja kuninkuutesi pysyvät sinun edessäsi iäti, ja sinun valtaistuimesi on oleva iäti vahva.” – 2. Sam. 7:1–17.
12. Miten tämän liiton piirteet vahvistivat ja selittivät Jumalan ”vaimon” Siementä, Aabrahamin siementä ja valtikkaa koskevia ennustuksia?
12 Mikä siunaus kaikkeuden Yksinvaltiaalta! Daavid oli oleva ensimmäinen niiden hallitsijain suvusta, joiden kuninkuus ei ole ikinä loppuva. Tämä valtakunnasta tehty liitto osoitti, että Eedenin puutarhassa luvattu Jumalan ”vaimon” Siemen, se Aabrahamin Siemen, jonka kautta siunauksien piti tulla kaikille maan sukukunnille, oli tuleva kuningas Daavidin suvusta, Juudan huoneesta, mistä valtikan ei pitänyt koskaan poistua. – 1. Moos. 3:15; 22:18; 49:10.
13. Mihin Daavidia voitiin nyt verrata, ja miten hän ilmaisi arvostuksensa?
13 Daavid oli nyt kuin Siioniin laskettu kulmakivi, mille piti rakennettaman hallitsijain kuninkaallinen huone edustamaan taivaallista Kuningasta, Jehovaa. Hän ilmaisi arvostuksensa rukouksessa. – 2. Sam. 7:18–29.
14. a) Mitä Salomon nimet merkitsevät? b) Miten Psalmissa 87 on ilmaistu kunnia saada syntyä Siionissa?
14 Daavidin seuraaja oli hänen poikansa, jonka nimi oli Salomo, mikä merkitsee ’Rauhaisa’. Jehova kutsui häntä myös nimellä Jedidja, mikä merkitsee ’Jehovan rakastama’. (2. Sam. 12:24, 25) Mikä kunnia Salomolle saada syntyä Siionissa! Se ylitti suuresti kuuluisassa Babylonissa syntymisen kunnian. Psalmi 87:2–6 kuvailee tätä kunniaa: ”Siionin portteja Herra rakastaa enemmän kuin Jaakobin [Israelin] kaikkia muita asuinsijoja. On kunniakasta, mitä sinusta sanotaan, sinä Jumalan kaupunki: . . . Sitä Korkein itse vahvana pitää. Herra luettelee, kirjoittaessaan kirjaan kansat: ’Tämäkin on syntynyt siellä’.”
15. a) Milloin ja missä erityisessä merkityksessä Salomo syntyi Siionissa? b) Miten laaja hänen valtakuntansa oli?
15 Salomon voitiin todellisuudessa sanoa syntyneen kuninkaana vuonna 1037 eKr. Silloin tuli Daavidin kanssa tehdyn liiton mukaan Jehovasta nimenomaan Isä hänelle. Daavid oli kukistanut kaikki kansat Luvatun maan Jumalan määräämissä rajoissa, joten Salomo hallitsi Egyptin virrasta etelässä Orontes-virran varrella olevaan Kaadekseen asti, 130 kilometriä pohjoiseen Damaskosta. – 1. Aikak. 29:23.
16. a) Mitä valmisteluja Daavid teki temppelin rakentamista varten? b) Minkä hän ymmärsi kansan menestyksen perusteeksi?
16 Jehova antoi Daavidille henkeytetyt suunnitelmat temppelin rakentamiseen. Tämän lisäksi Daavid kokosi paljon rakennusaineita ja suuria lahjoituksia itseltään sekä kansalta. Hän lahjoitti myös täsmällisen maakappaleen temppelirakennukselle. Hän ymmärsi, että kansan menestys oli riippuvainen Jumalasta ja että he antoivat todellisuudessa Jumalalle kunnian vain sillä, mitä Hän itse omisti ja varasi heille. – 1. Aikak. 29:10–16.
17. a) Miten temppelin kirjaimellinen korkea sijainti oli sopiva, ja mitä se vaati palvojilta? b) Miten temppelin rakennuspaikaksi valittu maa oli jo ollut huomattava uhraamisessa Daavidin aikaan?
17 Temppelialue oli yli 740 metriä Välimeren pinnan yläpuolella Moorian vuorella, minne Aabraham oli rakentanut alttarin uhratakseen poikansa Iisakin. Etelään päin ulottuva harjanne, mitä alettiin kutsua ”Oofeliksi”, yhdisti sen Siionin vuoreen. Palvojien oli kaikilta suunnilta noustava ylös temppeliin. (Ps. 122:1–4; Jes. 2:2; Um) Siihen aikaan, jolloin Daavid oli ostanut maapalan, riehui rutto, ja Jehovan enkeli oli neuvonut rakentamaan sinne alttarin. Daavid uhrasi uhrin ja sanoi: ”Tässä olkoon Herran Jumalan temppeli ja tässä alttari Israelin polttouhria varten.” – 1. Aikak. 21:14–22:1; 2. Sam. 24:10–25.
JEHOVAN PALVONTA KOROTETTU
18. Missä kahdessa tilaisuudessa Salomo voideltiin kuninkaaksi, ja mitä profeetallista tarkoitusta varten Jumala ohjasi ja siunasi Salomon hallitusta?
18 Daavid antoi voidella Salomon kuninkaaksi, kun Daavidin neljäs poika Adonia suunnitteli valtaistuimen anastusta. Myöhemmin koko kansa voiteli Salomon ja alistui hänen kuninkuuteensa. (1. Kun. 1:1–40; 1. Aikak. 28:1; 29:20–28) Tästä lähtien Jumala ohjasi ja siunasi Salomon hallitusta kuvaukseksi Jehova Jumalan tosi palvonnan korottamisesta Suuremman Salomon, Kristuksen Jeesuksen, Aabrahamin Siemenen ja Daavidin Perillisen, toteuttamana.
19. Milloin Salomo alkoi rakentaa temppeliä, ja kuinka kauan sitä rakennettiin?
19 Salomo alkoi rakentaa temppeliä keväällä vuonna 1034 eKr. Tuo upea rakennus valmistui Daavidin ennakkovalmistelujen takia huomattavan helposti ja tarvitsi ainoastaan seitsemän ja puoli vuotta rakennusaikaa. Mutta sen sisustus oli valmis vasta, kun liiton arkki tuotiin temppelin kaikkeinpyhimpään. Vihkimiskertomus sanoo:
20. Mikä tärkeä huonekalu asetettiin kaikkeinpyhimpään temppelin vihkiäisissä?
20 ”Sitten [lehtimajanjuhlassa] Salomo kokosi Israelin vanhimmat ja kaikki sukukuntien johtomiehet, . . . ja papit toivat Herran liitonarkin paikoilleen temppelin kuoriin, kaikkeinpyhimpään, kerubien siipien alle. Sillä kerubit levittivät siipensä sen paikan yli, missä arkki oli, ja kerubit suojasivat ylhäältäpäin arkkia ja sen korentoja.” – 1. Kun. 8:1–7; 2. Moos. 34:22; 3. Moos. 23:33–36.
21. Mikä luettiin nyt Suur-Jerusalemiin kuuluvaksi, ja missä voitiin siis sanoa Jehovan läsnäolon tulleen ilmeiseksi?
21 Temppelialue sekä Siion laskettiin nyt kuuluvaksi Suur-Jerusalemiin, joten Jumala oli edustettuna, kerubien välissä olevan yliluonnollisen šekinavalonsa ilmaisemana, läsnä Jerusalemissa ja Siionissa. – Ps. 80:2; 99:1; Jes. 37:16; 4. Moos. 7:89.
22. Minkä erikoisanomuksen Salomo sisällytti vihkiäisrukoukseensa ja mitä varten?
22 Polvistuen koko Israelin seurakunnan edessä, valtavaa kuparialttaria vastapäätä, kuningas Salomo viittasi valtakuntaliiton pysyvään laatuun pitkässä vihkiäisrukouksessa. Hän pyysi, että jos israelilaiset tekisivät syntiä, niin että he joutuisivat vankeuteen vieraaseen maahan, mutta katuisivat vilpittömästi ja rukoilisivat Jehovaa kääntyneinä tähän maahan päin, Jehova suvaitsisi kuulla heitä, osoittaisi armoa ja toisi heidät Jumalan heille antamaan maahansa, ”niin että kaikki maan kansat tulisivat tietämään, että Herra [Jehova, Um] on Jumala eikä muuta Jumalaa ole.” – 1. Kun. 8:22–61.
23. Kuvaile vesiallas ja alttari.
23 Alttarin eteläpuolella oli suunnaton pyöreä vesiallas, jota kutsuttiin ’valetuksi mereksi’ ja joka oli 4,5 metriä läpi mitaltaan ja 2,25 metriä korkea ja lepäsi kahdentoista valetun härän selässä, joista aina kolme oli eri suuntaan. (1. Kun. 7:23–26) Alttari, jonka edessä Salomo rukoili, seisoi epäilemättä täsmälleen siinä paikassa, mihin Daavid oli rakentanut alttarinsa. Se oli yli 80 neliömetriä laaja ja 4,5 metriä korkea. (2. Aikak. 4:1–5) Sillä uhrattiin valtavia uhreja tänä vihkiäispäivänä. Jumala ilmaisi nyt hyväksyvänsä temppelin:
24. Miten Jehova osoitti hyväksyneensä alttarin ja temppelin?
24 ”Kun Salomo oli lakannut rukoilemasta, tuli taivaasta tuli ja kulutti polttouhrin ja teurasuhrit, ja Herran kirkkaus täytti temppelin, niin että papit eivät voineet mennä Herran temppeliin; sillä Herran kirkkaus täytti Herran temppelin. Ja kun kaikki israelilaiset näkivät tulen tulevan alas ja näkivät temppelin päällä Herran kirkkauden, polvistuivat he kivillä lasketulla pihalla kasvoillensa maahan ja rukoilivat ja kiittivät Herraa siitä, että hän on hyvä, että hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.” – 2. Aikak. 7:1–3.
25. Osoittivatko nämä tapahtumat Salomon siksi, jonka hallussa olisi iankaikkinen valtakunta?
25 Oliko Salomo se Luvattu, jolla oli oleva iankaikkinen kuninkuus? Ei, mutta Daavidin perillisenä hän kuvasi täsmälleen pysyvän Perillisen hallitusta rakennusohjelmassa, minkä hän suoritti Jehovan nimen kirkastamiseksi ja menestyksen ja onnen saattamiseksi alamaisilleen vanhurskaalla hallituksella ja Jehovan palvonnan edistämisellä.
26. Mikä muu rakennustyö suoritettiin lähellä temppelialuetta?
26 Kuningas Salomo asui seuraavat kolmetoista vuotta palatsissaan Daavidin kaupungissa Siionin vuorella, lähes kilometrin päässä Moorian vuoren temppelistä, samalla kun hän suoritti hallituksen rakennusohjelmaa. Hän ryhtyi rakentamaan uutta kuninkaanpalatsia Moorian vuorelle, välittömästi temppelin eteläpuolelle, mutta alemmalle tasolle. Tämän eteläpuolelle hän rakensi valtaistuinsalin, pylvässalin ja Libanoninmetsä-talon. – 1. Kun. 7:1–7.
27. Mistä Salomo alkoi nyt hallita, mutta miksi hänen vaimonsa, faaraon tytär, ei asunut siellä?
27 Salomo hallitsi nyt temppelivuorella, Moorialla. Hänen puolisonsa, faaraon tytär, muutti myös hänelle rakennettuun uuteen taloon. Hänen ei annettu asua ”Daavidin, Israelin kuninkaan, linnassa; sillä se on pyhäkkö”, kuten kuningas Salomo sanoi. – 2. Aikak. 8:11; 1. Kun. 3:1; 7:8; 9:24.
SIUNAUKSET ESIKUVATTU
28. Millaisen vaikutuksen kaikki nämä Salomon työt tekivät niiden katselijaan?
28 Salomon rakennustöitten ja kaikkien niiden järjestelyjen kauneus ja komeus, jotka oli tehty niiden huoltamiseksi, oli sitä luokkaa, että se teki katselijan sanattomaksi, niin kuin kävi Saban kuningattaren tapauksessa. (1. Kun. 10:1–5) Salomon pitkä hallitus oli loistoisa, rauhaisa ja menestyksellinen. Hänen alamaisensa lisääntyivät suuresti:
29. Millaisissa olosuhteissa kansa eli Salomon hallitessa?
29 ”Juudaa ja Israelia oli paljon, niin paljon kuin hiekkaa meren rannalla; he söivät ja joivat ja olivat iloisia. Juuda ja Israel asuivat turvallisesti, itsekukin viinipuunsa ja viikunapuunsa alla, Daanista Beersebaan asti, niin kauan kuin Salomo eli.” – 1. Kun. 4:20, 25.
30. a) Mistä kaikki tämä oli profeetallinen kuvaus? b) Mitä tämä merkitsee Daavidin kuninkaalliselle suvulle?
30 Tämä kaikki oli profeetallinen kuvaus. Daavidille oli annettu liitto pysyvästä valtakunnasta, minkä piti olla hänen suvussaan. Daavidilla oli monta sukunsa kuningasta istumassa valtaistuimella, mutta oli tuleva Se, joka oli ottava kuninkuuden pysyvästi. Hän oli Suurempi Salomo, Kristus Jeesus. Salomon rauhaisa hallitus, jonka aikana jokainen oli onnellinen ja istui omalla maapalstallaan sekä nautti vanhurskaan hallituksen siunauksia, kuvasi Suuremman Salomon, Jeesuksen Kristuksen, Jumalan ”vaimon” Siemenen, Rauhanruhtinaan, hallitusta. (Matt. 12:42; Jes. 9:5, 6) Hänellä on kuolemattomuutensa takia pysyvä ote kuninkuudesta, ja hän pitää sen ikuisesti juurruttaen Daavidin suvun valtaistuimelle ainiaaksi. Mutta katso seuraavasta lehdestämme, miten tämä esikuvallinen Jumalan valtakunta joutui selkkaukseen Assyrian, toisen maailmanvallan, kanssa.
[Kartta s. 517]
(Ks. painettu julkaisu)
MOORIA
Temppeli
Kuninkaan palatsin paikka
SILON
DAAVIDIN KAUPUNKI
Siloamin lammikko
OOFEL
MILLO
Giihon
TYROPOION LAAKSO
KIDRONIN LAAKSO
HINNOMIN LAAKSO
Een-Rogel