sitä kaupallisen voiton vuoksi, ovat itse tuhoutuneet Harmagedonissa.

60. Mihin Jesajan 2:4:nnen täyttyminen johtaa, ja kenelle kuuluu kunnia tämän toteutumisesta?

⁶⁰ Verotusta kalliin sotakoneiston ylläpitämiseksi ei ole enää. Eivät ainoastaan sotatarviketehtaat ole menneet, vaan myös kaikista sodan muistomerkkien aineista valmistetaan hyödyllisiä välineitä, jotta maata voitaisiin hoitaa hyvin ja maankamara muuttaa mielihyvän paratiisiksi, senkaltaiseksi eedenmäiseksi puutarhaksi, missä ensimmäiset vanhempamme asuivat ollessaan täysin tottelevaisia Jehova Jumalalle. Yhdistyneille Kansakunnille, kristikunnan ”viimeiselle rauhan toivolle”, ei tule kunniaa Jesajan 2:4:nnessä olevien Jesajan sanojen toteutumisesta, sanojen, mitkä on piirretty New Yorkin kaupungissa olevan YK:n päämajan muuriin: ”He takovat miekkansa vantaiksi ja keihäänsä vesureiksi; kansa ei nosta miekkaa kansaa vastaan, eivätkä he enää opettele sotimaan.” Tällaisesta sodattomasta uudesta maailmasta lankeaa kiitos todelliselle Jumalan valtakunnalle. Jehovan todistajain uuden maailman yhteiskunta iloitsee jo nyt Jesajan ennustuksen täyttymyksestä omassa keskuudessaan maan päällä.

61. Keille muillekin kuin Harmagedonissa varjeltuville nuo maalliset siunaukset on varattu, ja mitä nämä varjeltuneet tarjoavat heille?

⁶¹ Mutta maanpäällisen iankaikkisen elämän, rauhan ja paratiisin siunaukset eivät ole vain niitä tosi kristittyjä varten, jotka eivät ole pettäneet Jumalaa ja jotka varjeltuvat Harmagedonin taistelussa hänen uuteen maailmaansa. Rauhanruhtinaasta, joka kuoli koko ihmiskunnan puolesta, on kirjoitettu: ”Hänen pitää hallitseman ’siihen asti, kunnes hän on pannut kaikki vihollisensa jalkojensa alle’. Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema.” (1. Kor. 15:25, 26) Kuoleman kukistaminen ei merkitse ainoastaan kuolemantuomion poistamista Harmagedonissa varjeltuneilta, vaan myös kuolleitten ylösnousemista. Ne kuolleet, joita Jumalan oikeus ei ole jo tuominnut iankaikkiseen tuhoon, palaavat kuolemantilasta saaden tilaisuuden elää iankaikkisesti paratiisimaassa Kristuksen hallitseman Jumalan valtakunnan alaisuudessa. (2. Tim. 4:1; Apt. 10:42, 43; 24:15) Harmagedonissa varjeltuneet tarjoavat kristillisyyttä kaikille, jotka palaavat muistohaudoista.

62. Mikä parantuminen tapahtuu, ja millä niitä suositaan, jotka eivät lopulta petä Jumalaa maan päällä?

⁶² Kuolleitten herättämisihmettä seuraavat toiset ihmeet: hengellinen ja ruumiillinen parantaminen inhimilliseen täydellisyyteen Jumalan lapsiksi Kristus-Kuninkaan välityksellä. Kaikkia niitä, jotka eivät silloin petä Jumalaa, vaan jotka notkistavat polvensa Jumalalle hänen nimessään ja joiden kieli tunnustaa ”Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra”, suositaan iankaikkisen elämän lahjalla uuden maailman maallisessa paratiisissa. – Fil. 2:9–11; Ilm. 21:1–4; Joh. 3:16.

63. Jos me emme pelkää kristikunnan lopun seurauksia, niin mitä meidän tule nyt tehdä?

⁶³ Tarvitseeko meidän pelätä näin ollen niitä seurauksia, mitkä johtuvat kristikunnan lopusta, mikä tulee sille siksi, että se on pettänyt Jumalan? Ei! Ottaen huomioon sen, mitä seuraa, meidän tulee erottautua kristikunnasta ja omaksua tosi kristillisyys. Meidän tulee sitten elää vilpittöminä kristittyinä odottaen iloiten kaikkia niitä Jumalan valtakunnan kallisarvoisia siunauksia, mitkä seuraavat ulkokultaisen uskonnon loppua.

Miksi kulttuurit rappeutuvat

”Tuuliajolla olemisen tunne”, sanoo englantilainen historioitsija Arnold J. Toynbee, ”on yksi pahimmista kärsimyksistä, mikä painaa niiden miesten ja naisten mieltä, joiden on elettävä yhteiskunnallisen rappeutumisen aikakaudella. Tämä tuska on kenties rangaistus epäjumalanpalveluksen synnistä, kun on palvottu luotua Luojan asemesta, sillä tästä synnistä me olemme jo löytäneet yhden niiden romahdusten syistä, joista kulttuurien rappeutuminen on seurauksena.”