Jesajan jälkeen. Mutta kristitty apostoli Paavali sijoittaa tämän hävityksen laajemman täyttymyksen tulevaisuuteen omana aikanaan lainaamalla Jesajaa sanoen: ”Sitä paitsi Jesaja huudahtaa Israelista: ’Vaikka Israelin lapsia olisi luvultaan kuin meren hiekkaa, niin vain jäännös pelastuu. Sillä Jehova tekee tiliä maan päällä kuluttaen sen ja lopettaen sen.’ . . . nykyisenäkin aikana on jäännös ilmaantunut [Jehova Jumalan] valinnan mukaan, mikä johtuu [hänen osoittamastaan] ansaitsemattomasta hyvyydestä.” – Room. 9:27, 28; 11:5, Um.

 9. Milloin tapahtui toinen perinpohjainen hävitys, ja mitä on nyt tuleva meidän aikanamme?

⁹ Jehova teki tätä ”tiliä maan päällä” Juudan maassa ja Jerusalemissa, ja se johti juutalaisten hävitykseen, minkä Rooman sotilaat toimeenpanivat vuonna 70 (jKr.). Nyt tapahtuu lopullinen perinpohjainen hävitys meidän aikanamme.

Varoituksia Jehovan kummasta teosta

 1, 2. a) Miten kristikunnalla ja Juudalla ja Jerusalemilla oli varoittavat esimerkit tulevasta perinpohjaisesta hävityksestä? b) Miten Jesaja kaiutti varoitusta?

KRISTIKUNNALLA on nykyään varoittava esimerkki siitä, mikä on kohtaamassa sitä, siinä, mikä kohtasi Juudaa ja Jerusalemia. Muinaisella Juudalla ja Jerusalemilla oli vuorostaan varoittava esimerkkinsä niitä uhkaavasta hävityksestä siinä hävityksessä, mikä kohtasi Israelin kymmenen sukukunnan valtakuntaa, jonka pääsukukunta oli Efraim ja pääkaupunki Samaria. Nimeä Efraim käytettiin todellisuudessa merkitsemään Israelin koko kymmenen sukukunnan valtakuntaa. Efraimia ja sen pääkaupunkia Samariaa kohdannut hävitys tuli profeetta Jesajan päivinä vuonna 740 eKr. Ennen kuin se tuli, niin Jesajaa käytettiin kaiuttamaan varoitusta seuraavin sanoin:

² ”Voi Efraimin juopuneitten ylvästä kruunua ja sen kunnian loisteen kuihtuvata kukkaa, joka on kukkulan laella, viinistä päihtyneitten lihavan laakson keskellä! Katso, Herralta tulee hän, joka on väkevä ja voimallinen, niinkuin raesade, rajumyrsky. Niinkuin rankkasade, väkeväin tulvavetten kuohu, hän voimalla maahan kaataa. Jalkoihin tallataan Efraimin juopuneitten ylväs kruunu. Ja sen kunnian loisteen kuihtuvan kukan, joka on kukkulan laella, lihavan laakson keskellä, käy niinkuin varhaisviikunan ennen kesää: kuka vain sen näkee, tuskin se on hänen kourassaan, niin hän sen jo nielaisee.” – Jes. 28:1–4.

 3. a) Kun Samariasta tehtiin kansan pääkaupunki, niin millainen oli Israelin uskonnollinen tila? b) Mistä sen juopot olivat juovuksissa, ja millaisia koristeita he kantoivat?

³ Hedelmällisen laakson läntisellä reunalla kohoaa 90 metrin korkuinen kukkula, jonka rinteet ovat jyrkät ja jonka nimi oli Samaria eli ”vartiovuori”. Samarian kaupunki oli rakennettu sinne. Sen asema oli erittäin kaunis ja ihastuttava, ja se oli muinaisten sodankäyntitapojen kannalta niin hyvin sijoitettu linnoitus, että sen voi kukistaa ainoastaan näännyttämällä nälkään. Kun Samarian kaupunki tehtiin Israelin kymmenen sukukunnan pääkaupungiksi, niin kansa oli jo luopunut Jehovasta ja tullut Juudan ja Jerusalemin viholliseksi. Tekipä se liiton ei-juutalaisen Syyrian kanssa Juudassa olevaa Jehovan valtakuntaa vastaan. Israelin ja Juudan välillä oli jatkuvasti sotia. Pääkaupunki Samaria, Baalin palvonnan tyyssija, oli täynnä juopuneita, varsinkin poliittisia juopottelijoita. He eivät juopuneet pelkästään