Kaikkien hyväntahtoisten ihmisten ykseys luvattu
1. a) Miten Miika osoittautui erityisesti Jehovan profeetaksi? b) Minkä ennustuksen Miika lausui Jehovan laumasta ja Hänen sille asettamastaan paimenesta?
ERÄS Kristusta edeltänyt Jehovan profeetta oli mooresetilainen Miika Juudan suvun alueelta. Miikan nimi merkitsee ”Kuka on Jehovan kaltainen?” Miika on huomattava erityisesti siitä, että hän ennusti Jeesuksen Kristuksen Juudan Betlehemissä tapahtuneen syntymän. (Miika 5:1) Ennustettuaan Jeesuksen syntyvän siellä Miika lisäsi: ”Ja hän on astuva esiin ja kaitseva Herran voimassa, Herran [Jehovan, Um], Jumalansa, nimen valtasuuruudessa. Ja he asuvat alallansa, sillä silloin on hän oleva suuri hamaan maan ääriin saakka. Ja hän on oleva rauha.” (Miika 5:3, 4) Ennustaessaan Jeesuksen hengellisten lampaitten pienen lauman jäännöksen kokemuksia Miika sanoi Jehovan puhetorvena: ”Minä kokoan ehdottomasti Jaakobin, teidät kaikki. Minä kerään varmasti Israelin jäljelle jääneet yhteen. Ykseyteen minä heidät saatan, niin kuin lammaslauman tarhaan, niin kuin karjan keskelle laiduntaan; he ovat äänekkäitä ihmisten tähden.” – Miika 2:12, Um.
2. a) Missä erityisessä suhteessa piti Jaakobin eli Israelin jäljellä olevat koota ja saattaa ykseyteen? b) Keihin täytyy tämän Miikan ykseyttä koskevan ennustuksen näin ollen todellisuudessa soveltua?
2 Jotta voisimme ymmärtää tämän ennustuksen, meidän täytyy muistaa, että Jaakob ja Israel ovat saman järjestön nimiä, koska Jehova Jumala antoi patriarkka Jaakobille lisänimen Israel. ”Israel” merkitsee ”Jumalan kanssa taisteleva (lujana pysyvä)”. (1. Moos. 32:28, Um, alav.) On selvää, että ne Jaakobin eli Israelin jäljellä olevat, jotka Jehova Jumala lupasi koota ja kerätä kuin lammaslauman tarhaan, piti saattaa ykseyteen sen Hallitsijan suosiossa, joka oli syntyvä Juudan Betlehemissä ja josta oli tuleva ”hallitsija Israelissa, jonka alkuperä on varhaisista ajoista, määräämättömän ajan päivistä”. (Miika 5:1, Um) Hänen täytyy ’astua esiin ja kaita Herran voimassa, Herran, Jumalansa, nimen valtasuuruudessa’ koko tämän Jaakobin eli Israelin jäännöksen hyväksi. Näin ollen tämän ykseyttä koskevan Miikan 2:12:nnen ennustuksen täytyy todellisuudessa soveltua ”Jumalan Israelin”, hengellisen Israelin, kristilliseen seurakuntaan. – Gal. 6:16.
3. Mikä Jesajan ennustus ilmaisee selvemmin, mikä tämä ”Jumalan Israel” on?
3 Toisen tosiasian, mikä ilmaisee selvemmin, kuka ”Jumalan Israel” todellisuudessa on, löydämme Jesajan 43:1, 10:nnestä, missä Jumala puhuu Jaakobille eli Israelille ja sanoo: ”Näin sanoo Herra, joka loi sinut, Jaakob, joka valmisti sinut, Israel: Älä pelkää, sillä minä olen lunastanut sinut, minä olen sinut nimeltä kutsunut; sinä olet minun. Te olette minun todistajani, sanoo Herra [Jehova, As; Um], minun palvelijani, jonka minä olen valinnut.” Jumala toistaa tämän Jaakobin eli Israelin tunnistamisen sanoen jakeessa 12: ”Eikä ollut vierasta jumalaa teidän keskuudessanne. Te olette minun todistajani, sanoo Herra, [Jehova, As; Um], ja minä olen Jumala.” ”Jumalan Israel” ei merkitse sen tähden myöskään kristikuntaa, vaan Jehova Jumalan kristittyjen todistajien seurakuntaa. Näiden täytyy ilmaista ykseyttä.
4. Mikä havainto kaikkeudesta antaa meille varmuuden kristittyjen todistajien seurakunnan ykseydestä, ja mitä tosiasiat osoittavat Jeesuksen rukoukseen annetusta vastauksesta?
4 Koko siinä kaikkeudessa, mikä on ihmisen havaintopiirissä, vallitsee ykseys. Jos nyt Korkein ja Kaikkivaltias Jumala Jehova voi yhdistää ja saada toimimaan maailmankaikkeuden kautta avaruuden miljardien valovuosien, niin totisesti hän voi yhdistää kristittyjen todistajien seurakunnan täällä pienellä maapallolla, vaikka hänen nykyiset maanpäälliset todistajansa kasvaisivat luvultaan sadoiksituhansiksi. Hän lupasi profeetallisessa Sanassaan yhdistää heidät ja pitää heidät ykseydessä. Nykyiset toteutuneet tosiasiat todistavat hänen tehneen siten, niin kuin Jeesus rukoili.
5, 6. a) Minkä Jehovan todistajain seurakunnan Pää Jeesuksesta Kristuksesta tuli? b) Miksi hajaannus vaivasi Israelin kansaa Salomon kuoltua, mikä oli todellisena syynä siihen, ja minkä ahdistuksen tämä aiheutti Israelille?
5 Ennen Jehovan kristittyjen todistajien seurakuntaa oli olemassa juutalaisten eli israelilaisten todistajien seurakunta. Jeesus Kristus syntyi tämän Jehovan varhaisemman seurakunnan jäsenenä, mutta hänestä tuli kristittyjen todistajien myöhemmän seurakunnan Pää. (Joh. 18:37) Käyttäen juutalaisten todistajiensa seurakuntaa historiallisena esimerkkinä Jehova lupasi yhdistää kristityt todistajansa. Kun Jerusalemin kuningas Salomo kuoli vuonna 997 eKr., niin Israelin kansaa vaivasi hajaannus 460 vuotta. Se johtui kaikki siitä, että kuningas Salomo lankesi pois Jehova Jumalan puhtaasta palvonnasta. Israelin kansan kahdestatoista sukukunnasta kymmenen nousi kapinaan, joten syntyi kaksi valtakuntaa, Juudan ja pohjoisen Israelin valtakunnat. Pohjois-Israelin valtakunta irtautui valtiollisesti Jerusalemista ja sen Daavidin kuningashuoneesta, mutta pian se erosi uskonnollisestikin. Se aloitti epäjumalien väärän palvonnan, ensin kultaisten vasikkain ja myöhemmin pakanajumala Baalin kuvien palvonnan.
6 Mitä ahdistusta ainoan elävän tosi Jumalan puhtaasta palvonnasta luopuminen tuottaakaan! Assyrian maailmanvalta kukisti vuonna 740 eKr. Pohjois-Israelin valtakunnan, ja useimmat henkiin jääneet israelilaiset marssitettiin vankeuteen kaukaiseen Assyrian maahan. Juudan sisarvaltakunta ei ottanut varoituksesta vaarin, vaan lankesi väärään palvontaan. Se erosi Jehova Jumalasta, ja hän erosi siitä. Hän salli Jerusalemin ja sen temppelin joutua hävitettäviksi ja elossa säilyneiden juutalaisten joutua vangeiksi voittajiensa maahan, Babyloniaan.
7. Minkä ilmaus Jumalalta Israelin Babylonian-vankeus oli, mutta mitä hän teki armossaan sen toivoksi ja lohdutukseksi?
7 Vuodesta 607 eKr. lähtien olivat siis molempien valtakuntien, Israelin ja Juudan, kansat pakkosiirtolaisuudessa ”vihollisen maassa”. Tämä kaikkien kahdentoista sukukunnan vankeus Babyloniassa oli Jehovan rangaistus niille, koska ne olivat tottelemattomina luopuneet yhdestä puhtaasta, saastuttamattomasta uskonnosta. Mutta Jehova Jumala on armollinen häntä pelkääville. (Ps. 103:13) Pitääkseen heidän toivonsa elossa ja lohduttaakseen heitä niinä seitsemänäkymmenenä vuonna, mitkä Jerusalem ja Juudan maa olivat autiona ja raunioina, Jehova Jumala oli ennustanut profeettojensa välityksellä heidän vapautuksensa Babyloniasta ja ennallistamisensa Jerusalemiin, jotta he uudistaisivat siellä Jehova Jumalan yksimielisen palvonnan.
8–10. a) Mikä pani Jumalan ennallistamaan Israelin jäännöksen, ja mikä oli sille sopiva vaikutin tässä asiassa? b) Missä ennustuksessa Jeremia esitti sen kotiinpaluuvaikuttimen?
8 Israelin riippumattomuus ja kansallinen yliherruus ei pannut Jumalaa vapauttamaan juutalaisten todistajiensa jäännöstä Babyloniasta. Hänen tosi palvontansa ennallistaminen siihen kaupunkiin, mihin hän oli liittänyt nimensä, pani Jumalan ”keräämään Israelin jääneet yhteen” ja armollisesti viemään heidät takaisin kaupunkiin, johon hän oli liittänyt nimensä, rakentamaan sinne hänen palvonnalleen omistettua temppeliä. Halun tosi Jumalan palvonnan uudistamiseen hänen määräämässään paikassa piti panna ”Israelin jääneet” lähtemään Babyloniasta, ”pohjoisesta maasta”, sekä vaeltamaan takaisin Jerusalemiin ja Juudaan. Huomaa, miten Jehovan profeetta Jeremia ennusti sekä heidän ennallistamisensa heidän kotimaahansa että sen kaiken kyllästävän vaikuttimen, mikä sai heidät haluamaan palata kotiin:
9 ”Siihen aikaan sanotaan Jerusalemia Herran valtaistuimeksi, ja kaikki kansat kokoontuvat sinne, Jerusalemiin, Herran nimen tähden eivätkä enää vaella pahan sydämensä paatumuksessa. Niinä päivinä on Juudan heimo kulkeva Israelin heimon kanssa, ja he tulevat yhdessä pohjoisesta maasta siihen maahan, jonka minä annoin teidän isillenne perinnöksi.” – Jer. 3:17, 18.
10 ”Niinä päivinä ja siihen aikaan, sanoo Herra, tulevat israelilaiset yhdessä Juudan miesten kanssa; he kulkevat itkien lakkaamatta ja etsivät Herraa, Jumalaansa. Siionia he kysyvät, sitä kohden ovat heidän kasvonsa käännetyt. Tulkaa! He liittyvät Herran kanssa iankaikkiseen liittoon, jota ei pidä unhotettaman.” ”Heidän lunastajansa on väkevä, Herra Sebaot on hänen nimensä. Hän ajaa heidän asiansa, tuo rauhan maan päälle, mutta Baabelin asukkaille vavistuksen.” – Jer. 50:4, 5, 34.
YHDISTÄMINEN – MUINAINEN JA NYKYINEN
11. a) Milloin ja miten Jeremian ennustus täyttyi pienoiskoossa? b) Milloin tapahtui täydellinen täyttymys, ja mikä vaikutus sillä oli kansoissa?
11 Israelin tasavaltaa ei perustettu suinkaan vuonna 1948 sillä tavalla kuin Jeremia kuvailee. Luonnollisten juutalaisten paluu Palestiinaan ja Israelin tasavaltaan ei ole Jeremian ennustuksen täyttymystä. Tämän ennustuksen ensimmäinen todellinen täyttymys tapahtui vuonna 537 eKr., kun Babylonia oli kukistunut voittoisien meedialaisten ja persialaisten edessä. Persian kuningas Kyyros antoi tuona vuonna julistuksen ja salli Jehovan juutalaisten todistajien jäännöksen lähteä Babyloniasta ja palata autioon Juudan maahan sekä rakentaa uudelleen Jehovan temppelin Jerusalemiin. Pyhä Raamattu kertoo tämän Jeremian ennustuksen pienoistäyttymyksen. (2. Aikak. 36:20–23; Esra 1:1–3:13) Tämä historiallinen tapahtuma oli itsessään profeetallinen kuvaus Jeremian ennustuksen täysimittaisesta täyttymyksestä vuonna 1919 jKr., ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Se koski Jehovan kristittyjen todistajien jäännöstä. Siitä syystä ei mikään kristityiksi tunnustautuvien ryhmä esiintynyt ennen vuotta 1919 rohkeasti Jehovan todistajina. Mutta sen jälkeen ja varsinkin vuodesta 1931 lähtien on näiden antautuneiden, kastettujen kristittyjen nimi tullut tunnetuksi ympäri maapallon. Pelätäänpä sitä kommunistisella Venäjälläkin ja sen satelliittimaissa, joissa neuvostolehdistö vertaa heitä ”hämähäkkeihin”, koska todistajien on toimittava maan alla.
12. Miten Jehovan todistajat pantiin pakolla vankeuteen, miten he etsivät hänen suosiotaan, ja missä määrin he ovat sulautuneet yhteen?
12 Uskonnolliset juonittelijat käyttivät ensimmäisen maailmansodan vuosina 1914–1918 hyväkseen sotakiihkoa yrittääkseen hävittää nämä Raamattua tutkivat kristityt. Jehovan todistajat pantiin vankeuteen kristikunnan alaisissa kansoissa samoin kuin juutalaistodistajat Babyloniassa vuosina 607–537 eKr. Mutta heidät vapautettiin tästä Babylonian-vankeudesta ensimmäisenä sodanjälkeisenä vuonna (1919). He pitivät tuona vuonna kansainvälisen konventin, mikä oli kuin tuhansien heidän uudelleen kokoamistaan, ja he valmistautuivat ihmiskunnan historian suurimpaan kristilliseen työhön todistamaan Jehova Jumalasta. Kyynelin he etsivät hänen suosionsa kasvoja. He päättivät pitää hänen kanssaan tekemänsä liiton, ’minun [Jehovan] kanssani uhrein tekemänsä liiton’, Jeesuksen Kristuksen ihmisuhriin perustuvan uuden liiton. (Ps. 50:5, KJ; As) Vaikka todistajat ovat tulleet maailman monista kansallisuuksista, roduista ja kielistä ja varsinkin useista uskontojärjestelmistä kristikunnasta ja sen ulkopuolelta, niin he ovat kuitenkin sulautuneet yhteen sellaiseen ykseyteen, että fasistit, natsit, kommunistit ja uskonnolliset vainoojat eivät ole voineet sitä murtaa.
13. Mistä menettelystä heidän vertaansa vailla oleva ykseytensä johtuu?
13 Heidän vertaansa vailla oleva ykseytensä johtuu siitä, että he pysyttelevät erossa tämän maailman politiikasta ja ’etsivät ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan’, kuten Jeesus Kristus opetti tosi seuraajiaan tekemään. (Matt. 6:9, 10, 33) He ovat yhtyneet osoittamaan kokosydämistä, jakamatonta kuuliaisuuttaan sille yhdelle Kuninkaalle, jonka Jehova Jumala on valinnut ja asettanut hallitsemaan puolestaan koko ihmiskuntaa, nimittäin Jeesukselle Kristukselle. Hänen aikansa tulla taivaalliseen valtakuntaansa Jumalan oikealla puolella oli vuonna 1914. Profeetta Hesekiel ennusti todistajien ykseyden heidän alistuessaan hänen, ”Daavidin Pojan”, johtoonsa.
14. Minkä uhkaavan tapauksen edellä Hesekiel ennusti, ja miksi hänen ennustuksensa eivät jättäneet juutalaisia epätoivoon?
14 Hesekiel oli profeetta Jeremian aikalainen. Joosefin pojan Efraimin sukukunnan vallassa olevan pohjoisen Israelin valtakunta oli tuhoutunut sata vuotta ennen Hesekieliä, ja sen hengissä varjeltuneet israelilaiset oli viety pakkosiirtolaisuuteen. Nyt piti kukistettaman Daavidin kuninkaallisen huoneen hallinnon alaisuudessa oleva Juudan valtakunta. Hesekiel ennusti tämän tuhon tulevan valtakunnalle ja hävityksen kohtaavan Jerusalemissa olevaa Jehovan temppeliä sekä miten varjeltuneet juutalaiset vietäisiin pakkosiirtolaisuuteen Babyloniaan. Mutta hänen ennustuksensa eivät jättäneet kuitenkaan juutalaisia ja israelilaisia epätoivoon, sillä hän ennaltakertoi heidän palaavan yhdessä Babyloniasta ennallistamaan Jehovan palvonnan heidän rakkaassa kotimaassaan. Hän ennusti, että pohjoisen israelilaiset ja etelän juutalaiset yhdistetään yhdeksi kansaksi yhden johtajan, Daavidin pojan, alaisuuteen. Kuule nyt Hesekielin kertovan, miten heidän piti tulla riutuvien toiveittensa haudoista Babyloniasta ja yhdistymän jälleen Jumalan heille antamassa kotimaassa yhden Daavidin suvun hallitsijan alaisuudessa!
15, 16. a) Miten Hesekiel valaisi Israelin jälleenyhdistämistä? b) Mitä Hesekieliä käskettiin sanomaan merkin selitykseksi?
15 Yhdistymisen kuvaamiseksi Hesekieliä käskettiin ottamaan kaksi sauvaa, joista toiseen piti merkitä: ”Joosefille; Efraimin sauva”, ja toiseen ”Juudalle”. Ne edustivat yhden kansan, Israelin, kahta aikaisempaa valtakuntaa. Hesekielin piti liittää näiden sukukuntien silmäin edessä toinen sauva toiseen, jolloin niistä oli tuleva ihmeen avulla yksi pitkä sauva hänen kädessään. Hesekieliä käskettiin sanomaan tämän ihmemerkin selitykseksi:
16 ”Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä otan Joosefin sauvan, joka on Efraimin kädessä, ja häneen liittyneet Israelin sukukunnat, ja minä asetan ne yhteen Juudan sauvan kanssa ja teen niistä yhden sauvan, niin että ne tulevat yhdeksi minun kädessäni. . . . Katso, minä otan israelilaiset pois pakanakansojen keskuudesta, minne vain he ovat kulkeutuneet, kokoan heidät joka taholta ja tuon heidät omaan maahansa. Minä teen heidät yhdeksi kansaksi siinä maassa, Israelin vuorilla, ja yksi kuningas on oleva kuninkaana heillä kaikilla. Eivätkä he enää ole kahtena kansana eivätkä enää jakautuneina kahdeksi valtakunnaksi. Minun palvelijani Daavid on oleva heidän kuninkaansa, ja heillä kaikilla on oleva yksi paimen. Ja he vaeltavat minun oikeuksieni mukaan ja noudattavat minun käskyjäni ja pitävät ne. . . . ja minun palvelijani Daavid on oleva heidän ruhtinaansa iankaikkisesti. Minä teen heidän kanssansa rauhan liiton – se on oleva iankaikkinen liitto heidän kanssansa.” – Hes. 37:19, 21, 22, 24–26.
KESTÄVÄ JÄLLEENYHTYMINEN
17. Ketkä on nyt yhdistetty yhdeksi kuvaannolliseksi sauvaksi ja minkä yhden kuninkaan alaisuudessa?
17 Luonnolliset juutalaiset eivät ole nykyään yhteenliittyneitä, eivät edes poliittisen sionismin asiassa. Presidentin ja pääministerin johdon alaisuudessa olevassa Israelin tasavallassa ei liioin ole Daavidin Poika Jeesus Kristus Kuninkaana ja Paimenena. Mutta miten on ”Jumalan Israelin”, hengellisten israelilaisten, Jehovan kristittyjen todistajien, laita? Heidät on ennallistettu Jumalan suosion ja hyväksynnän paikkaan sen jälkeen kun heidät vapautettiin ensimmäisen maailmansodan Babylonian-vankeudesta. Heillä on tässä hengellisessä tilassa kuningas, Jehovan voideltu Poika, Jeesus Kristus, Daavidin Poika. Vaikka he ovat tulleet erilaisista poliittisista, yhteiskunnallisista, rodullisista ja uskonnollisista olosuhteista, niin Kaikkivaltias Jumala on tehnyt heidät yhdeksi pyhäksi hengelliseksi kansaksi yhden Paimen-Kuninkaan, valtaistuimelle nousseen Jeesuksen Kristuksen, alaisuudessa. He eivät ole hajaantuneet, ikään kuin kaksi sauvaa, kuten muinainen Israelin kansa oli toisen kuninkaan ollessa pohjoisessa Samariassa ja toisen etelässä Jerusalemissa. Koska Jehovan kristityt todistajat ovat omaksuneet hänen Kuninkaansa, Jeesuksen Kristuksen, Hallitsijakseen ja Paimenekseen, niin heillä ei ole mitään tekemistä tämän maailman poliittisten asioitten kanssa. He eivät anna poliittisten menetelmätapojen ja vaalien, kansannousujen ja kapinoiden jakaa itseään. Jehovan kaikkivaltias voima on tehnyt heidät ”yhdeksi sauvaksi”, ”yhdeksi kansaksi”, hänen ”yhden kuninkaansa” alaisuudessa. He ovat yksi sauva eli väline hänen mahtavassa kädessään hänen työnsä tekemiseksi.
18–20. a) Mistä seikoista huolimatta Jehovan todistajat ilmaisevat ykseyttä, ja mihin tämä johtaa? b) Miten Hoosea ennusti tämän ykseyden ja kasvun, ja keihin Pietari sovelluttaa Hoosean ennustuksen?
18 Jehovan todistajien raportoidaan nyt toimivan hänen välikappaleenaan 176 eri maassa ja territoriossa, joten he ovat kosketuksissa monien kansallisuuksien, rotujen, värien, kielten, yhteiskuntaluokkien ja paikallistapojen kanssa. Nämä laajalle levinneet todistajat uskovat, toimivat ja saarnaavat kuitenkin kaikki samalla tavalla ja pitävät kiinni ykseyssiteistään. Monet lampaankaltaiset henkilöt kaikissa näissä maissa omaksuvat Jumalan Kuninkaan ja valtakunnan sanoman, ja niin todistajien lukumäärä kasvaa. Tällaisessa kasvussa ja ykseydessä on täyttynyt hämmästyttävällä tavalla Hoosean ennustus, mikä lausuttiin kauan sitten jakaantuneen Israelin päivinä:
19 ”Israelilaisten luku on oleva niinkuin meren hiekka, jota ei voi mitata eikä lukea. Ja siinä paikassa, jossa heille on sanottu: ’Te olette minun kansani’, heille sanotaan: ’Elävän Jumalan lapset!’ Ja Juudan miehet ja Israelin miehet kokoontuvat yhteen ja asettavat itsellensä yhteisen pään; ja he lähtevät . . . siitä maasta [Babyloniasta], sillä suuri on Jisreelin päivä.” – Hoos. 1:10, 11.
20 Pietari sovelluttaa Hoosean ennustuksen hengellisen Israelin laumaan, joten me tiedämme olevamme oikeassa odottaessamme sen täyttymistä nykyään Jehovan kristityissä todistajissa. – 1. Piet. 2:9, 10.
21. Miksi on niin ihmeellistä, että nämä todistajat on koottu yhteen ykseyteen, ja mistä menettelystä tämä on johtunut?
21 Kuinka ihmeellistä onkaan, että nämä todistajat, jotka olivat aikaisemmin niin hajaantuneet uskonnollisesti ja poliittisesti ja yhteiskunnallisesti sekä kristikunnassa että pakanamaailmassa, ovat nyt ”kokoontuneet yhteen”! Se johtuu siitä, että he ovat lähteneet pois tämän pirstoutuneen maailman asiainjärjestelmästä ja ovat asettaneet itselleen yhden pään, nimittäin Jehovan voidellun ja valtaistuimelle nousseen Kuninkaan, Jeesuksen Kristuksen. Tämä yksimielinen antautuminen Jehovan valitsemalle Hallitsijalle uuden vanhurskaan maailman puolesta on saanut Hänen hyväksymyksensä ja on koitunut sen tähden kasvuksi, Jehovan todistajain suureksi leviämiseksi, heidän laajaksi kylvämisekseen.
22. Miten tämä on osoittautunut suureksi ”Jisreelin päiväksi”, ja miten ykseyden tarhasta on tullut ”äänekäs ihmisten tähden”?
22 Tässä suhteessa se on tosiaan ”suuri” päivä, sillä se on ”Jisreelin päivä”. Nimi Jisreel merkitsee ”Jumala [El] kylvää siementä”. Jumalan kaikessa maailmassa kylvämä siemen on hänen antautuneet todistajansa. Hän panee tämän kuvaannollisen siemenen kasvamaan, niin että se tuottaa enemmän siementä. (1. Kor. 3:6–9) Tästä syystä kasvaa Hänen todistajiensa lukumäärä ympäri maailmaa. He lisääntyvät, ja koska Jumala itsekään ei ole ennaltasanonut heidän lukumääräänsä, niin heidän täytyy olla luvultaan ”niinkuin meren hiekka, jota ei voi mitata eikä lukea”. Siksi he ovat tulleet, niin kuin Miika 2:12 ennusti, ”äänekkääksi ihmisten tähden” siinä tarhassa, mihin Jehova Jumala on saattanut heidät ykseyteen. Heidän iloinen äänensä kuuluu yhä voimakkaampana kautta koko maailman.
23. Minkä ennustuksen Jeesus lausui lammasten kokoamisesta yhteen laumaan, ja miksi näiden lampaitten täytyy säilyttää ykseys kaikista maailman mullistuksista huolimatta?
23 Heidän yksi Paimen-Kuninkaansa, Jeesus Kristus, puhui kauan sitten ”muiden lampaitten” suuren joukon kokoamisesta hengellisen Israelin ”pienen lauman” yhteyteen yhteistoimintaan. Hän sanoi ennustuksessa, mikä täyttyy nyt huomattavasti: ”Minä olen se hyvä paimen, ja minä tunnen omani, ja minun omani tuntevat minut, niinkuin Isä tuntee minut ja minä tunnen Isän; ja minä annan henkeni lammasten edestä. Minulla on myös muita lampaita, jotka eivät ole tästä lammastarhasta; myös niitä tulee minun johdattaa, ja ne saavat kuulla minun ääneni, ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen.” (Joh. 10:14–16) Tämä ”yksi paimen” antoi maallisen elämänsä kaikkien lammasten, niin pieneen laumaan kuin muiden lampaitten suurempaankin joukkoon kuuluvien, edestä. He ovat kaikki elämästään ja pelastuksestaan kiitollisuudenvelassa hänelle eivätkä kenellekään kristikunnan uskonnolliselle pastorille eikä poliittiselle hallitsijalle. Kiitollisuudenvelan maksuksi ja täydellisesti riippuvaisina hänestä iankaikkisen elämän saamiseksi Jumalan uudessa maailmassa heidän täytyy seurata hänen Oikeaa Paimenta, Jeesusta Kristusta. Heidän täytyy kaikkien pysytellä yhdessä ykseydessä, ”yhtenä laumana”, seuratessaan Yhtä Paimenta, välittämättä maailman mullistuksista.
24. Mikä surullinen kokemus 20. vuosisadan kristikunnalla on ollut ihmisjohtajien seuraamisesta, mutta miksi Jehovan todistajat ovat jääneet eloon noiden johtajien jälkeen?
24 Koska Jeesus on tuo yksi oikea paimen, jota on seurattava, niin hän varoitti lampaankaltaisia seuraajiaan seuraamasta ihmisjohtajia. Suuri osa roomalaiskatolista kristikuntaa seurasi huomattavan monta vuotta italialaista ducea (”johtajaa”), erästä Mussolinia; ja toinen suuri roomalaiskatolisen kristikunnan osa seurasi saksalaista Führeriä (”johtajaa”), muuatta Adolf Hitleriä, ”kirkon poikaa”. Mutta Jehovan todistajat kieltäytyivät tekemästä niin vainosta huolimatta. He varjeltuivat, mutta nuo poliittiset ihmisjohtajat, joita roomalaiskatoliset papit tukivat, eivät varjeltuneet, vaan jättivät seuraajansa surkuteltavaan tilaan. Jehovan todistajat tottelivat viisaasti yhden Paimenensa käskyä: ”[Hengelliseksi] isäksenne älkää kutsuko ketään maan päällä, sillä yksi on teidän Isänne, hän, joka on taivaissa. Älkääkä antako kutsua itseänne mestareiksi [’johtajiksi’, Um], sillä yksi on teidän mestarinne [Johtajanne, Um], Kristus.” – Matt. 23:9, 10.
25. Missä toisen maailmansodan aikaisessa kansainvälisessä konventissa Jehovan todistajat lausuivat ajatuksensa ihmisjohtajista, ja kuka tämän kysymyksen herätti?
25 Monet tuhannet Jehovan todistajat ilmaisivat eräässä Pohjois-Amerikassa viettämässään kansainvälisessä konventissa yksimielisinä äänekkäästi olevansa jokaista ihmisjohtajaa, uskonnollistakin johtajaa, vastaan. Tämä tapahtui vuonna 1941 toisen maailmansodan raivotessa ja roomalaiskatolisen mielipiteen suosiessa voimakkaasti Amerikassa akselivaltojen johtajia, Hitleriä ja Mussolinia. Tämä kansainvälinen konventti pidettiin 6.–10. elokuuta 1941 St. Louisin Arenalla, Missourissa. Silloinen Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran presidentti Joseph F. Rutherford piti viimeisenä päivänä, sunnuntaina, nopeasti heikkenevästä terveydestään huolimatta Valtakunnan sanomaa käsittelevän yleisen esitelmän 115 000:ksi arvioidulle suurelle kuulijakunnalle. Sen jälkeen hän piti lopettajaispuheensa kokoontuneille todistajille, ja se osoittautui myöskin hänen viimeiseksi julkiseksi esiintymisekseen ennen hänen tammikuun 8. päivänä 1942 tapahtunutta kuolemaansa. Se, mitä presidentti Rutherford sanoi johtajista tuossa loppupuheessaan kymmenilletuhansille Jehovan todistajille, kiinnostaa erikoisesti tässä yhteydessä. Annamme siinä tilaisuudessa olleen kiinnostuneen huomioitsijan esittää siitä selonteon, mikä julkaistiin (engl.) Vartiotornin syyskuun 15. päivän numerossa 1941 sivulla 288, 6. kappaleessa:
26. Miten J. F. Rutherford esitti asian konventille, ja minkä vastauksen hän sai?
26 Kumotakseen ainiaaksi kaikki julkaistut väärät syytökset ja panettelut, että hän [Rutherford] olisi Jehovan todistajain johtaja, hän sanoi: ’Haluan joka ainoan täällä olevan muukalaisen tietävän, mitä te ajattelette siitä, että joku ihminen olisi teidän JOHTAJANNE, niin että he eivät unohda sitä. Joka kerta, kun jotakin syntyy ja se alkaa kasvaa, ihmiset sanovat, että on joku ihmisjohtaja, jolla on suuri seuraajajoukko. Jos tässä kuulijakunnassa on ketään, joka ajattelee, että minä, tämä tässä seisova mies, olen Jehovan todistajain johtaja, hän sanokoon: ”Kyllä”.’ Mutta kuului yksimielinen painokas: ”Ei!” ’Jos te, jotka olette täällä, uskotte, että minä olen vain yksi Herran palvelijoista ja että me työskentelemme olka olkaa vasten ykseydessä, palvellen Jumalaa ja palvellen Kristusta, niin sanokaa: ”Kyllä”.’ Yksimielinen ”kyllä!” oli voimakas ja täysin selvä. ’Hyvä, te ette tarvitse minua maalliseksi johtajaksenne saadaksenne tällaisen joukon työhön.’ Hän pyysi nyt heitä palaamaan omille seuduilleen ja ’lisäämään höyryä . . . käyttäkää kaikki aika, minkä voitte’. Sitten hän esitti siunausrukouksen.”
27. Ketä Jehovan todistajat seuraavat sitten johtajanaan?
27 Täysin tuon silloin vuonna 1941 siellä konventissa olleitten kymmenientuhansien edustajien ottaman teokraattisen asenteen mukaisesti Jehovan todistajat eivät seuraa nytkään ketään amerikkalaista johtajanaan, olkoonpa hän sitten Vartiotorni-Seuran presidentti tai joku muu. He eivät seuraa ketään ihmisjohtajaa. He seuraavat maailmanlaajuisessa yksimielisyydessä itsensä uhrannutta Yhtä Paimenta, Jeesusta Kristusta, joka hallitsee nyt Jehova Jumalan oikealla puolella taivaassa. – 1. Piet. 3:22.
28. Millaisessa epäsuotuisissa kansainvälisissä olosuhteissakin he kieltäytyisivät seuraamasta ketään johtajaksi tekeytyvää ihmistä ja miksi?
28 Jos Jehovan todistajat estettäisiin vielä kanssakäymisestä keskenään niissä eri maissa vallitsevien ahdistusten ja vihollisuuksien takia, joissa heitä on, niin he seuraisivat kuitenkin vain yhtä Jumalan valitsemaa Johtajaa ja Kuningasta. Kukaan Jehovan tosi todistajista ei käyttäisi hyväkseen kansainvälisen kanssakäymisen katkeamista yrittämällä itsekkäässä kunnianhimossa asettua kansalliseksi johtajaksi ja perustaa kansallista uskontojärjestöä. Kaikille Jehovan todistajille on opetettu niin hyvin Raamatun usko ja kaikkia heitä on valmennettu niin hyvin saarnaamaan sen sanomaa, että he kaikki jatkaisivat teokraattista palvontaansa ja toimintaansa, vaikka heidät erotettaisiinkin muissa maissa olevista veljistään. He eivät kuuntelisi kenenkään johtajaksi tekeytyvän ääntä, vaan tunnustaisivat ainoastaan Yhden Paimenensa äänen ja kuuntelisivat sitä. Hän on kaikkien maailman kansojen yläpuolella ja ”on kaitseva kaikkia pakanakansoja rautavaltikalla” ja murskaava ne palasiksi tulevassa Harmagedonin taistelussa, ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sodassa”. – Ilm. 12:5; 16:14, 16, Um; Joh. 10:4, 5; Ps. 2:8, 9.
PUHEEN JA TOIMINNAN YKSEYS
29, 30. a) Mikä tehokas side Jehovan todistajilla on pitämässä teokraattista järjestöä yhdessä? b) Mitä Jumala ei hyväksy järjestössään, ja millaisista ihmisistä hän sen tähden varoittaa meitä Paavalin välityksellä?
29 Tämän maailman henki vetää sitä hajalleen kaikessa muussa kuin Jumalan valtakunnan vastustamisessa. Mutta sen hajottava henki ei tartu kuitenkaan Jehovan Oikean Paimenen Jeesuksen Kristuksen alaisuudessa oleviin lampaisiin. Sen lisäksi, että Jehovan todistajilla on yksi yli-inhimillinen johto taivaasta käsin, heillä on myöskin ainoa tehokas side, mikä pitää heidän teokraattisen järjestönsä yhdessä tämän maailman keskellä. Tämä side on Jehova Jumalan henki, ja ”Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen”. (Gal. 5:22, 23) Mikään ei voita Kristuksen rakkauden kaltaista rakkautta Jumalan lammaslauman koossapitämisessä, joiden lampaitten edestä hänen Poikansa vuodatti rakkaudellisesti verensä. Jumalan lauman ykseyden puolesta tekemässään vetoomuksessa apostoli Paavali kirjoitti sille: ”Pukeutukaa . . . rakkauteen, sillä se on yhteyden täydellinen side. Hallitkoon myös Kristuksen rauha sydämessänne, sillä teidät kutsuttiin tosiaan siihen yhdessä ruumiissa.” (Kol. 3:14, 15, Um) Kun he kehittävät tätä hengen hedelmää, rakkautta, niin yhteyden täydellinen side tulee lujemmaksi murtumattomuudessaan. Ja missä vallitsee yhteys eli ykseys, siellä on rauha, järjestys ja sopusointu. Jumala kutsuu antautuneen kansansa yhdeksi ruumiiksi, yhdeksi järjestöksi. Hän hylkää kaiken hajaannuksen, epäjärjestyksen ja jakaantuneisuuden. Hän on käskenyt meitä apostoli Paavalin välityksellä:
30 ”[Pitäkää] silmällä niitä, jotka saavat aikaan erimielisyyttä ja pahennusta vastoin sitä oppia, jonka te olette saaneet; vetäytykää pois heistä. Sillä sellaiset eivät palvele meidän Herraamme Kristusta, vaan omaa vatsaansa, ja he pettävät suloisilla sanoilla ja kauniilla puheilla vilpittömien sydämet.” – Room. 16:17, 18.
31. a) Millaisena varoituksena tulee muinaisen Israelin heimosotien olla ja keille nykyään? b) Miten Jehovan näkyvän järjestön tulee olla Daavidin aikaisen Jerusalemin kaltainen, ja mikä tekee näin ollen kaikki heimosodat sopimattomiksi?
31 Eräissä maissa, mitkä ovat äskettäin saaneet itsenäisyyden kansana ja missä imperialistiset siirtomaavallat eivät ole enää valvomassa, kotimainen hallitus on joutunut suuriin vaikeuksiin heimoriitojen ja -sotien tähden, mitkä ovat uhanneet hallituksen järkkymättömyyttä. Muinaisen Israelin kansan heimosodat ovat raamatullinen varoitus hengellisen Israelin pienelle laumalle ja kaikille sen tovereille, ”muiden lampaitten” suurelle joukolle. Jeesus varoitti: ”Jokainen valtakunta, joka riitautuu itsensä kanssa, joutuu autioksi, eikä mikään kaupunki tai talo, joka riitautuu itsensä kanssa, pysy pystyssä.” (Matt. 12:25) Jehovan Valtakunnan-todistajien näkyvän järjestön täytyy olla kuin uskollisen kuningas Daavidin aikainen Jerusalemin kaupunki, joka on lujasti rakennettu yhteen ja jossa siihen kokoontuvat pysyvät kuuliaisina Jehovan valtaistuimella istuvalle voidellulle kuninkaalle. Kuningas Daavid kuvaili tämän Jerusalemin, mihin Israelin kaksitoista heimoa eli sukukuntaa tulivat uskollisesti palvomaan siellä olevassa Jehovan huoneessa, sanoen: ”Jerusalem on rakennettu kuin kaupunki, mikä on liitetty yhteen ykseydessä, mihin sukukunnat ovat nousseet, Jahin sukukunnat, muistuttimena Israelille Jehovan nimen ylistämisestä.” (Ps. 122:3, 4, Um) Yhden elävän todellisen Jumalan palvonta sitoi nuo kaksitoista sukukuntaa yhteen, ja tähän liittyi harras uskollisuus Jehovan voideltua kuningasta kohtaan. Tämä teki kaikki heimosodat sopimattomiksi. Se aikaansai rauhan.
32. Mitä vihollisvoimien ponnistukset ilmaisevat ”tämän asiainjärjestelmän jumalasta”, ja miten Jehovan todistajien tulee kohdata Googin hyökkäys?
32 Kommunististen mahtien ja muiden vihollisvoimien ponnistelut ilmaisevat, että Saatana Perkele, ”tämän asiainjärjestelmän jumala”, on erityisesti päättänyt nyt murskata ja hävittää Jehovan todistajain uuden maailman yhteiskunnan esimerkillisen ykseyden. Hesekielin ennustus (luvut 38, 39) edeltävaroittavat meitä siitä, että Saatana näyttelee Maagogin Googin osaa. Hän kokoaa siinä ominaisuudessa yhteen kaikki maan päällä olevat salaliittolaisensa ja yhdistää heidät lopulliseen, kaiken käsittävään hyökkäykseen hengellisen ”Jumalan Israelin” ja sen kaikkien uskollisten tovereitten, ”muiden lampaitten”, kimppuun. Koska Goog hyökkää meidän kimppuumme yhteenkootuin, yhdistetyin joukoin, niin kohdatkaamme me horjumattomin yhteisrintamin Goog ja hänen sotajoukkonsa yli maailman. Meidän täytyy tehdä siten, vaikka meidät erotettaisiin ruumiillisesti puhuen muissa maissa olevista veljistämme ja vaikka ketään Jumalan seurakunnan näkyvästä hallitsevasta elimestä ei olisi kanssamme ja suoranaisesti valvomassa meitä.
33. Miten Paavali vaati kristittyjen yhteisrintamaa, ja mitä tapahtuu meidän Googia vastaan käyvän yhteisrintamamme edessä?
33 Apostoli Paavali vaati yhtenäistä rintamaa yhdistynyttä vihollista vastaan lausuessaan toiveensa, ”että minä, tulinpa sitten teidän tykönne ja näin teidät tai olin tulematta, saan kuulla teistä, että te pysytte samassa hengessä ja yksimielisinä taistelette minun kanssani evankeliumin uskon puolesta, vastustajia missään kohden säikähtämättä; ja se on heille kadotuksen, mutta teille pelastuksen merkki, merkki Jumalalta. Sillä teidän on suotu, Kristuksen tähden, ei ainoastaan uskoa häneen, vaan myös kärsiä hänen tähtensä.” (Fil. 1:27–29) Kristus ei hylkää meitä, jos me kärsimme hänen tähtensä. Kristus on luvannut meille, tottelevaisille seuraajilleen: ”Minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.” (Matt. 28:20) Kun hän on kanssamme kaikilla rintamilla, niin me suoriudumme ehdottomasti voittoisina. Googin sotajoukon yhteinen hyökkäys murtuu meidän yhteisrintamamme edessä, kun Kaikkivaltias Jumala nousee puolustamaan meitä, ajaa Googin sotavoimat erimielisyyteen, epäjärjestykseen, hämminkiin ja pakokauhuun ja aiheuttaa niiden perusteellisen tuhon.
34. Miten meidän on pidettävä rivimme murtumattomina, ja mitä nyt suoritettava työ vaatii?
34 Me emme saa milloinkaan antaa henkilökohtaisen kateuden, itsekkään kunnianhimon, kilpailun, taistelujen, kansallis- tai rotuylpeyden tai koulutuksen tai yhteiskunnallisen sivistyksen aikaansaaman ylpeyden tai kaunan hiipiä joukkoomme ja hajottaa itseämme. Meidän täytyy säilyttää rivimme murtumattomina ja kasvomme kääntyneinä vihollista vastaan maailmassa, mikä on pirstoutunut kaikessa muussa kuin vihollisuudessa Jumalan valtakuntaa ja sen saarnaavia todistajia vastaan. Meillä on huononevista maailman tapahtumista huolimatta tehtävänä työ, ja se vaatii yhteisponnisteluja meidän kaikkien puoleltamme ympäri maapallon, jotta voisimme suorittaa sen tehokkaasti Jumalan kunniaksi. Meidän ei tarvitse pettyä odotteessamme, että hän nousee pitämään huolen vihollisistamme ja vainoojistamme.
35. Mitä Jehova sanoo Sefanjan 3:8, 9:nnessä nousemisestaan, ja minkä muutoksen hän on tehnyt meille ja miksi?
35 Hän sanoo meille Sefanjan 3:8, 9:nnessä: ”Sentähden odottakaa minua, sanoo Herra, odottakaa sitä päivää, jona minä nousen saaliille. Sillä minun tuomioni on, että minä kokoan pakanakansat, saatan kokoon valtakunnat vuodattaakseni heidän päällensä tuimuuteni, vihani kaiken hehkun; sillä minun kiivauteni tuli kuluttaa koko maan. Silloin minä muutan puhtaiksi kansojen huulet [muutan kansoille puhtaan kielen, Um], niin että ne kaikki rukoilevat Herran nimeä, palvelevat häntä yksimielisesti.” Huolimatta siitä, että todistajat ovat kaikki tulleet monista eri kansoista, hän on antanut meille nyt ”puhtaan kielen” tiettyä tarkoitusta varten. Tämä tarkoitus on Jehovan palveleminen yksimielisesti kiinteässä palvelusmuodostelmassa. Meidän Jumalan valtakuntaa ja hänen uutta maailmaansa koskevan ”puhtaan kielemme” yksimielisyys poistaa hajottavan väärinymmärryksen. Se yhdistää voimakkaasti meidät puheessa ja toiminnassa.
36. Miten Psalmi 102:19–23 osoittaa, että sitä vapautta, minkä Jumala antaa kuolemaan tuomituille vangeille, tulee käyttää, ja keissä tämä ennustus täyttyy?
36 ”Rauhan Jumala” on vapauttanut meidät Babylonian vankeudesta. Hän on tuonut meidät pyhään kaupunkiinsa, muinaisen Siionin eli Jerusalemin nykyiseen vastineeseen, Kristuksen alaiseen perustettuun valtakuntaansa. Hän on antanut meille, entisille vangeille, uskonnollisen vapauden, jotta me käyttäisimme vapauttamme oikein, sopusoinnussa hänen ilmaisemansa tahdon kanssa. Muinaisesta Babyloniasta vapautettu muinainen Israel oli historiallinen kuvaus tästä, ja se ennustus, mikä ennen soveltui tuohon muinaiseen kuvaukseen, soveltuu nyt siihen nykyiseen asiaan, mitä silloin kuvattiin. ”Tämä kirjoitettakoon tulevalle polvelle, ja kansa, joka vastedes luodaan, on kiittävä Herraa, että hän katseli alas pyhästä korkeudestaan, että Herra katsoi taivaasta maahan, kuullaksensa vankien huokauksen, vapauttaaksensa kuoleman [Babylon-vihollisen kuolemaan määräämät] lapset, jotta Siionissa julistettaisiin Herran nimeä ja hänen ylistystänsä Jerusalemissa, kun kaikki kansat kokoontuvat yhteen, ja valtakunnat, palvelemaan Herraa.” (Ps. 102:19–23) Israelin tasavallassa ilmenevä poliittinen sionismi ei täytä tätä ennustusta, sillä se ei kanna Jehovan nimeä, se ei julista hänen nimeään vanhassa eikä nykyaikaisessa Jerusalemin kaupungissa eikä ylistä eikä palvele häntä. Nykyisten tosiasioitten valossa katsottuna tämä ennustus täyttyy Jehovan valtakunnan todistajissa, jotka on koottu yhteen monista kansoista ja monista maan päällä olevista poliittisista valtakunnista.
37. Mitä niiden tulee Jesajan 52:8–10 mukaan tehdä, jotka tarkkailevat Jumalan vapautus- ja ennallistustyötä ja ymmärtävät sen?
37 Jumalan näin vapautettua ja ennallistettua todistajansa kuuluu nyt kaikille, jotka tarkkailevat tätä hänen työtään ja ymmärtävät sen, päiväkäsky, että heidän on julistettava tätä hänen tuomaansa pelastusta. ”Kuule! Vartijasi korottavat äänensä, kaikki he riemuitsevat, sillä he näkevät silmästä silmään, kuinka Herra palajaa Siioniin. Huutakaa ilosta, riemuitkaa, kaikki te Jerusalemin rauniot, sillä Herra lohduttaa kansansa, lunastaa Jerusalemin. Herra paljastaa pyhän käsivartensa kaikkien kansojen nähden, ja kaikki maan ääret saavat nähdä meidän Jumalamme autuuden [pelastuksen, Um].” – Jes. 52:8–10.
38. Mitä ihmiskunta näkee tosiaan nykyään tämän ennustuksen täyttymyksenä?
38 Sen tähden ihmiskunta näkee Jehovan todistajain menevän maan ääriin asti viemään sanomaa Jumalan valtakunnasta ja sen kaikille hyväntahtoisille ihmisille tuomista siunauksista. Näiden todistajien olemassaolo ja toiminta kaikkialla maailmassa on elävä todistus siitä vapautuksesta, minkä Kaikkivaltias Jumala on antanut heille Saatana Perkeleen alaisesta babylonialaisesta maailmasta. Minne tahansa he menevät, siellä he korottavat äänensä julistaen iloisesti yhteen ääneen hyvää uutista. He eivät ole enää muinaisen Jerusalemin autioitettujen paikkojen kaltaisia hengellisesti puhuen, vaan kantavat yltäkylläisesti Jumalan valtakunnan hedelmää. He huutavat kaikkialla yhteen ääneen, sillä he ovat kaikki yksimielisiä ja säilyttävät ykseyden.
39. a) Millä tavalla on hyvää ja suloista, että veljekset asuvat ykseydessä? b) Miksi meidän tulee yhdessä ylistää Jehovaa ja kiittää hänen nimeään? c) Miten hän on kunniaansaattanut itsensä ykseyttä koskevassa lupauksessaan?
39 Miten ihmeellistä ja miten sydäntä lämmittävää tämä onkaan niille, jotka rakastavat Jumalaa ja tutkivat tätä ihmettä Jehovan toimiessa antautuneen kansansa kanssa! ”Katso, kuinka hyvää ja suloista on, että veljekset sovussa [ykseydessä, Um] asuvat!” (Ps. 133:1) Sitä ei ole ainoastaan mieluista katsella. Tämä ykseydessä asuminen on mitä parhainta näille hengellisille veljille, ja se tekee asiat mieluisiksi heille heidän omassa keskuudessaan. Me voimme suorittaa yhdessä Jumalan nykyisen työn vahvistaen toisiamme ja tukien toinen toistamme varmistaen siten menestyksen. Psalminkirjoittaja Daavidin henki tunkee läpi koko olemuksemme ja panee meidät huudahtamaan: ”Ylistäkää minun kanssani Jehovaa, kiittäkäämme yhdessä hänen nimeänsä.” (Ps. 34:4, Um) Niin, ylistäkäämme häntä yhdessä ja kiittäkäämme hänen arvokasta nimeänsä, koska hän on hellittänyt vihollisen otteen ja koonnut meidät yhteen sekä saattanut meidät todistajinaan ykseyteen, omana laumanaan Kristuksen alaiseen turvatarhaansa. Hän on luvannut kaikkien hyväntahtoisten ihmisten ykseyden tässä pirstoutuneessa maailmassa, ja hän on tehnyt siitä omassa kunniaansaattamisessaan todellisuuden ja varjelee sen loistoisaan uuteen maailmaansa.
”Tehkää minun iloni täydelliseksi siten, että olette samaa mieltä, että teillä on sama rakkaus, että olette sopuisat ja yksimieliset.” – Fil. 2:2.