13. osa – ”Tapahtukoon sinun tahtosi maan päällä”
Jehova Jumala ennusti Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin hallitessa toista vuotta muinaista maailman ”maailmanvaltojen marssin”, mikä on meidän Raamatun tutkistelumme apuvälineen, ”Tapahtukoon sinun tahtosi maan päällä”, 5. luvun aihe. Unen näkijä, kuningas Nebukadnessar, unohti sen profeetallisen unen, minkä Jehova lähetti esikuvaamaan tätä. Jehovan profeettaa Danielia käytettiin pelastamaan tilanne tulemasta kohtalokkaaksi Babylonian viisaille, jotka eivät kyenneet palauttamaan mieleen unta eikä antamaan selitystä. Antaen Jehova Jumalalle kunnian salaisuuden paljastamisesta Daniel kuvaili unen yksityiskohtaisesti. Kuningas oli nähnyt suuren metallisen kuvapatsaan, jonka pää oli kultaa, rinta ja käsivarret hopeaa, vatsa ja lanteet vaskea eli kuparia ja sääret rautaa sekä jalat ja varpaat savella sekoitettua rautaa. Mutta koko kuvapatsas kärsi perusteellisen tuhon, kun vuoresta irroittui käsittä kivi, mikä iski kuvapatsasta, mistä iskusta se jauhautui murskaksi. Daniel selitti, että kultainen pää oli kuningas Nebukadnessar. Entä muut osat? Esittikö kultaisen pään alla ollut ruumis jotain kuningas Nebukadnessarin alaista pysyvää järjestöä, ja esittivätkö ainoastaan sääret, jalat ja varpaat profeetallisia piirteitä?
17. Mitä metallinen kuvapatsas esitti, sen sijaan että se olisi ollut pysyvä vertauskuva, ja miten Nebukadnessar on vertauskuvallinen kultainen pää?
17 Ei, tuo vertauskuvallinen kuvapatsas ei ole pysyvä kuva, minkä alaosilla olisi ainoastaan profeetalliset piirteet. Se on edistyvä ja profeetallinen päästä jalkoihin asti, ja sekin, mitä sille tapahtuu, on profeetallista. Nebukadnessaria itseään ei esitetä alempana missään kuvapatsaan osassa, rautasäärissä. Hän ei voisi olla siellä alhaalla ja samalla kuvapatsaan pää. Nebukadnessar on vertauskuvallisen kuvapatsaan kultainen pää kuninkaitten kuninkaana Babylonian maailmanvallassa taivaan Jumalan sallinnalla, hänen, joka antoi hänen tuhota sekä Jerusalemin että sen pyhäkön.
18. Minkä laajemman merkityksen tuo kultainen pää saa, ja milloin tuo pää näin ollen ilmaantui?
18 Hän on kultainen pää, koska hän on Babylonian valtakunnan hallitsijasuvun pää. Kultainen pää kuvaa näin ollen itse asiassa Nebukadnessarista alkavaa Babylonian maailmanvallan hallitsijain sarjaa. Raamattu itse mainitsee kaksi muuta tuosta hallitsijasuvusta, nimittäin Evil-Merodakin ja Belsassarin. (2. Kun. 25:27; Jer. 52:31; Dan. 5:1–30) Nebukadnessarin kerrotaan hallinneen 43 vuotta kun hän nousi valtaistuimelle vuonna 625 eKr., eli 25 vuotta sen jälkeen, kun hän hävitti Jerusalemin ja sen pyhäkön vuonna 607 eKr. Evil-Merodak alkoi hallita vuonna 582 eKr. Nebukadnessarin välittömänä seuraajana. Belsassariina päättyi Nebukadnessarin hallitsijasuku vuonna 539 eKr., kun hänet väkivaltaisesti surmattiin. (Dan. 5:30, 31) Näin ilmaantui tämä vertauskuvallisen kuvapatsaan kultainen pää todellisuudessa, kun Nebukadnessarista tuli maailmanhallitsija Jerusalemin tuhouduttua vuonna 607 eKr., minkä tapauksen jälkeen alkoivat ne ”seitsemän aikaa”.
19. Miten metallinen kuvapatsas osoitti, ettei Babylonian maailmanvalta ollut pysyvä, ja miten Danielin selitys esitti tämän?
19 Kultainen pää ei ollut kaikki, mitä unen kuvapatsaassa oli. Sen alla oli useitten metallikerrosten muodostama ruumis. Kultaisella päällä kuvatun hallitsijain sarjan ei pitänyt siis olla pysyvä. Maalliset historiat luettelevat toisia kuninkaita Nebukadnessarista Belsassariin johtavassa sarjassa. Babylonian maailmanvalta kesti Jerusalemin hävityksestä eteenpäin ainoastaan vuoteen 539 eKr. eli vähemmän kuin seitsemänkymmentä vuotta. Viitaten tähän Babylonian maailmanvallan loppuun Daniel sanoi edelleen selityksessään: ”Sinun jälkeesi [so. sinun hallitsijasukusi jälkeen] nousee toinen valtakunta, joka on halvempi kuin sinun.” (Dan. 2:39) Tämä valtakunta esikuvattiin hopeisella rinnalla ja hopeisilla käsivarsilla. Mitä valtakuntaa tämä patsaan osa kuvaa sitten?
20. Millä tavalla tämä hopeamainen ”valtakunta” oli ”sinun jälkeesi” ja millä lailla se oli halvempi kuin kultaisen pään valtakunta, ja mitä ennustettiin Babylonian valloittajasta?
20 Tämä oli meedialaisten ja persialaisten ”valtakunta” eli maailmanvalta. Sanat ”sinun jälkeesi” viittaavat aikaan ja muistuttavat Nebukadnessarille, että toiset vallanpitäjät seuraavat hänen hallitsijasukuaan maailmanhallintoon. Sanonta ”halvempi kuin sinun” tarkoittaa uuden maailmanvallan tasoa eli sen laatua verrattuna Babylonian maailmanvaltaan. Se oli alempi kuin kultainen pää ja oli vähäarvoisemmasta metallista, hopeasta. Tämä Meedo-Persian maailmanvalta kehitti säteilevän maallisen loiston omaavan sivistyksen, mikä ei ollut toisarvoinen Babylonian sivistykseen verrattuna. Mutta sillä ei ollut Jehova Jumalan edessä sitä huomattavaa erikoislaatuisuutta, että se olisi saanut kukistaa hänen esikuvallista valtakuntaansa Jerusalemissa. Ennen kuin Meedo-Persiasta tuli maailmanvalta, Raamatun historian neljäs maailmanvalta, niin Persian kuninkaan Kyyroksen eli Kooreksen onnistui yhdistää Meedia ja Persia, minkä jälkeen hän voitti Lyydian voimakkaan valtakunnan läntisessä Vähässä-Aasiassa. Jehovan profeetallinen Sana ennusti, että Kyyros tulee Babyloniaa vastaan ja kukistaa sen pilvenkorkuisesta asemasta. Häntä käytettiin sitten välikappaleena sen ennallistustyön tekemisessä, minkä Jehova päätti antaa tämän persialaisen valloittajan suoritettavaksi. – Jes. 44:28.
21, 22. Mitä Jesaja julisti kauan etukäteen todistukseksi siitä, että Jehova luovutti Babylonian Kyyroksen käsiin?
21 Todistukseksi siitä, että Korkein Jumala luovutti maailmanmahtavan Babylonian Kyyros Suuren käsiin, profeetta Jesaja julisti noin kaksisataa vuotta aikaisemmin:
22 ”Näin sanoo Herra voidellulleen Koorekselle, jonka oikeaan käteen minä olen tarttunut kukistaakseni kansat hänen edestään ja riisuakseni kuninkaitten kupeilta vyöt, että ovet hänen edessään avautuisivat eivätkä portit sulkeutuisi: Minä käyn sinun edelläsi ja tasoitan kukkulat, minä murran vaskiovet ja rikon rautasalvat. Minä annan sinulle aarteet pimeän peitosta, kalleudet kätköistänsä, tietääksesi, että minä, Herra, olen se, joka sinut nimeltä kutsuin, minä, Israelin Jumala. Palvelijani Jaakobin ja valittuni Israelin tähden minä kutsuin sinut nimeltä ja annoin sinulle kunnianimen, vaikka sinä et minua tuntenut. Minä olen Herra, eikä toista ole, paitsi minua ei ole yhtään Jumalaa. Minä vyötän sinut, vaikka sinä et minua tunne, jotta tiedettäisiin auringon noususta sen laskemille asti, että paitsi minua ei ole yhtäkään: minä olen Herra, eikä toista ole. Minä herätin hänet vanhurskaudessa, ja minä tasoitin kaikki hänen tiensä. Hän rakentaa minun kaupunkini ja päästää vapaiksi minun pakkosiirtolaiseni ilman maksua ja ilman lahjusta, sanoo Herra Sebaot.” – Jes. 45:1–6, 13.
23. a) Miten Kyyroksen sotajoukot pääsivät Babylonin muurien sisäpuolelle, ja ketkä olivat liittyneet persialaisiin valloituksessa? b) Miten eräs sanoma muutti Belsassarin juhlan kauhuksi?
23 Koska Babylonin portit oli jätetty oudosti auki lokakuun 6. ja 7. päivän välisenä yönä 539 eKr., niin valloittajajoukot marssivat Eufrat-virran kuivattuun uomaan ja rantalaitureitten yli päästen siten Babylonin pilviä tavoittelevien muurien sisäpuolelle. Jesajan välityksellä esitetyt Jehovan ennustukset kertoivat, että Eelamin ja Meedian sotilaat yhtyisivät Kyyroksen kanssa valloittamaan Babylonin. (Jes. 13:17–22; 21:2, 9) Kyyroksen setä, meedialainen Dareios eli Daarejaves, liitti joukkonsa tähän voittoisaan tekoon Babylonia vastaan. Profeetta Daniel oli kaupungissa siihen aikaan. Hän tutki Jumalan ennustuksia, Jeremian välitykselläkin annettua, hänen, joka oli samalla tavalla ennustanut Babylonin eli Seesakin kukistumisen. (Dan. 9:1, 2; Jer. 25:12–26; 50:1–51:64) Sinä yönä, jona mahtava Babylon kukistui ja sen viimeinen kuningas Belsassar surmattiin, Belsassar ja hänen monet ylimyksensä juhlivat tuntien olevansa täysin turvassa kaupungin muurien takana. Juhliminen muuttui kauhuksi, kun Jehova pani käden ilmestymään kirjoittamaan outoja kirjaimia Belsassarin ruokasalin seinään. Lopulta piti kutsua profeetta Daniel lukemaan ja selittämään seinällä oleva käsikirjoitus. Daniel havaitsi henkeytettynä tuon ihmeellisen kirjoituksen vahvistavan, mitä Jehovan profeetat Jesaja ja Jeremia olivat sanoneet kauan aikaisemmin. Daniel selitti, että hänen Jumalansa, Israelin Jumala, oli kirjoittanut sanoman. Hän lausui:
24. Mitä Daniel luki ja selitti tuon sanoman esittävän?
24 ”Sentähden on tämä käsi lähetetty hänen tyköänsä ja tämä kirjoitus kirjoitettu. Ja tämä on kirjoitus, joka on tuonne kirjoitettu: ’Mene, mene, tekel, ufarsin’. Ja tämä on sen selitys: mene merkitsee: Jumala on laskenut sinun valtakuntasi luvun ja on tehnyt siitä lopun. Tekel: sinut on vaa’alla punnittu ja köykäiseksi havaittu. Peres: sinun valtakuntasi on pirstottu ja annettu meedialaisille ja persialaisille.”
25. Miten tuo sanoma toteutui sinä yönä, ja mikä maailmanhallinnon vaihdos tapahtui?
25 Ennen kuin se yö oli mennyt, niin seinällä ollut käsinkirjoitettu ennustus täyttyi Jehovan sanan ja hänen profeettansa Danielin kunniaansaattamiseksi. ”Samana yönä tapettiin Belsassar, kaldealaisten kuningas, ja Daarejaves, meedialainen, sai haltuunsa valtakunnan ollessaan noin kuudenkymmenen kahden vuoden ikäinen.” (Dan. 5:24–28, 30, 31) Babylonian viimeisen kuninkaan kuollessa tällöin Nebukadnessarin hallitsijasuvusta hänen unikuvapatsaansa kultainen pää lakkasi olemasta maailmanvalta. Meedo-Persia, jota hopeinen rinta ja hopeiset käsivarret kuvasivat, tuli hallitsemaan Raamatun historian neljäntenä maailmanvaltana. Se tapahtui vuonna 539 eKr.
26. Milloin ja miten täyttyi ennustus juutalaisten ennallistamisesta, ja alkoiko Babylonin autioitus heti silloin?
26 Persian Kyyros tuli nähtävästi setänsä, meedialaisen Dareioksen, kuoltua Persian valtakunnan yksinomaiseksi pääksi. Hän suoritti Jesajan ennustaman ennallistamistyön. Vuonna 537 eKr.b astui Kyyroksen säädös voimaan silloin Babyloniassa pakkosiirtolaisuudessa olevien vangittujen juutalaisten suhteen, ja uskollinen juutalainen jäännös vapautettiin palaamaan kotimaahansa ja uudelleenrakentamaan Jehovan pyhäkkö ja Jerusalemin pyhä kaupunki. Babylonin valloitettu kaupunki ei raunioitunut heti sen Jehovan ennustuksen täyttymykseksi, mikä koski sen pysyvää autioitusta, vaan kuningas Kyyros hallitsi tästä kaupungista käsin.
27, 28. a) Mitä Nebukadnessarin unikuvapatsaan hopeinen rinta ja hopeiset käsivarret kuvasivat? b) Miten Kambyses laajensi Persian valtakuntaa, ja mikä yhteys Kserkses I:llä ja Artakserkses I:llä oli kahteen huomattavaan Raamatun henkilöön?
27 Hopeinen rinta ja hopeiset käsivarret, joista Nebukadnessar oli nähnyt unta, kuvasivat ”valtakuntaa”, sitä kuningasten sarjaa, mikä alkoi Kyyros Suuresta, joka hallitsi jonkin aikaa yhdessä setänsä, meedialaisen Dareioksen, kanssa, ja mikä jatkui yli kaksisataa vuotta. Tässä Persian kuningasten sukuhaarassa oli useampia jäseniä kuin ne harvat, jotka Raamattu mainitsee. Koores oli ensimmäinen arjalainen eli ensimmäinen ihmiskunnan Jaafetista polveutuvaan sukuhaaraan kuuluva henkilö, josta tuli maailmanhallitsija. Kyyros Suuri hallitsi maailmanhallitsijana yhdeksän vuotta, ja häntä seurasi vuonna 529 eKr. kuningas Kambyses, joka laajensi Persian valtakuntaa valloittamalla Egyptin vuonna 525 eKr. Häntä seurasi vuonna 522 eKr. vallananastaja, Gaumataksi nimitetty tietäjä, joka teeskenteli olevansa Smerdis. Hän hallitsi vähemmän kuin kahdeksan kuukautta, ja hänet surmasi ensimmäinen persialainen kuningas, jonka nimi oli Dareios, josta tuli täten kuningas vuonna 521 eKr.
28 Tämä Persian Dareios I ryhtyi taistelemaan Kreikkaa vastaan, mutta joutui perin pohjin häviölle Marathonin taistelussa. Häntä seurasi 486/485 eKr. Kserkses I eli Ahasveros, Raamatussa mainitun kuningatar Esterin puoliso. (Ester 1:1–3; 3:7) Hänkin lähti valloittamaan Kreikkaa, mutta epäonnistui ja kärsi tappion maalla Thermopylaissa ja laivastohäviön Salamiin taistelussa vuonna 480 eKr. Häntä seurasi Artakserkses I, liikanimeltä Longimanus, koska hänen oikea kätensä oli pitempi kuin vasen. Artakserkses valtuutti kahdentenakymmenentenä vuotenaan eli vuonna 455 eKr. juutalaisen juomanlaskijansa Nehemian Juudean provinssin maaherraksi ja menemään Jerusalemiin uudelleenrakentamaan sen muureja. Nehemian rakentaessa uudelleen Jerusalemin muureja alettiin laskea niitä ”seitsemääkymmentä [vuosi] viikkoa”, mitkä mainitaan Danielin 9:24–27:ssä ja mitkä määräävät Messiaan eli Kristuksen, Jeesus Nasaretilaisen, ilmestymis- ja kuolinvuodet. – Neh. 1:1; 2:1–18.
29. Kenen kuninkaan hallitukseen Persian maailmanvalta loppui, ja kuka perusti seuraavan maailmanvallan?
29 Sitten tuli järjestyksessä Kserkses II; Dareios II (persialainen); Artakserkses II, liikanimeltä Mnemon; Artakserkses III, liikanimeltään Okhos, joka hallitsi kaksi vuotta (338–336 eKr.); ja lopuksi Dareios III, liikanimeltä Kodomannos, jonka hallitus päättyi äkisti vuonna 331 eKr. Häneen päättyi Persian maailmanvalta, mitä hopeinen rinta ja hopeiset käsivarret kuvasivat Nebukadnessarin unikuvapatsaassa. Tämä tapahtui hänen häviössään tuona vuonna Gaugamelassa, lähellä sitä paikkaa, missä Assyrian valtakunnan pääkaupunki Niinive oli kerran sijainnut. Kuka voitti hänet? Se makedonialainen, joka perusti seuraavan maailmanvallan, Makedonian eli Kreikan valtakunnan, viidennen maailmanvallan, nimittäin Aleksanteri Suuri.
(Jatkuu)
[Alaviitteet]
a Daniel on esitellyt Belsassarin tälle nykyiselle maailmalle kauan ennen kuin nykyinen arkeologia löi perinpohjin Raamatun kriitikot ja antoi maallisen todistuksen hänen historiallisuudelleen. Esimerkiksi ”Yale Oriental Series – Researches” [Yalen yliopiston itämainen sarja – Tutkimuksia] XV osa, sanoi vuonna 1929:
”Nuolenpääkirjoituksen viittaukset Belsassariin ovat heittäneet niin paljon valoa siihen osaan, mitä hän näytteli, että hänen sijansa historiassa on paljastunut selvästi. On monta kirjoitusta, mitkä ilmaisevat, että Belsassarilla oli melkein samanlainen asema ja arvo kuin Naboniduksella. Kahden miehen rinnakkaishallitus viimeisen neobabylonialaisen hallinnon aikana on vahvistettu tosiasia. Nabonidus käytti ylintä valtaansa Temassa Arabiassa olevasta hovistaan, kun taas Belsassar toimi hallitsijatoverina kotimaassa Babylonin ollessa hänen vaikutusvaltansa keskuksena. On ilmeistä, että Belsassar ei ollut heikko varakuningas, hänelle uskottiin ’kuninkuus’.” – Katso XIV:n luvun sivua 186 kirjoituksesta ”Ei-nuolenpääkirjoitusten Belsassariin tekemien viittausten merkitys” edellä mainitun sarjan XV:stä osasta, minkä nimi on ”Nabonidus ja Belsassar – neobabylonialaisen valtakunnan lopputapahtumien tutkimuksia”, kirj. Raymond Philip Dougherty, William M. Laffan, assyrologian ja babylonialaisen kirjallisuuden historian professori sekä babylonialaisten kokoelmien hoitaja Yalen yliopistossa, New Havenissa, Connecticutissa, U. S. A:ssa.
b Katso Werner Kellerin teoksen ”The Bible as History” [Raamattu historiana] (1956), Lontoon-painoksen sivua 300; New Yorkin-painoksen sivua 313.