Toinen osa

 1. Miten Job 17:13–16 osoittaa, että Šeol on alhainen paikka ja hauta?

KUTEN jo olemme huomanneet, Haades eli Šeol ei ole taivaassa, vaan se on alhainen paikka. (Matt. 11:23; Luuk. 10:15) Muinaisajan kärsivällinen mies Job osoittaa sen olevan alhainen paikka. Kun Job oli lähellä kuolemaa kauhean sairauden takia, niin hän sanoi: ”Jos kuinka toivon, on [Šeol]a asuntoni; minä levitän vuoteeni pimeyteen, minä sanon haudalle: ’Sinä olet isäni’, ja madoille: ’Äitini ja sisareni’. Missä on silloin minun toivoni, ja kuka saa minun toivoani katsella? Ne astuvat alas [Šeolin] salpojen taa, kun yhdessä lepäämme tomussa.” (Job 17:13–16) Mitä Job kuvaa oikein tässä? Kuka tahansa rehellinen lukija vastaa: ”Hautaa.” Se on maan tomussa. Se on pimeä paikka, mihin kuollut ruumis lasketaan kuin vuoteelle. Se on paikka, missä on matoja, jotka syövät mätänevää ruumista. Sillä on salvat siinä merkityksessä, että sinne haudatut eivät voi vapauttaa itseään. Englantilainen hyväksytty raamatunkäännös käyttääkin tässä ”hautaa” merkitseviä sanoja heprealaisen Šeol-sanan sijasta.

 2. Mitkä jäännökset mainitaan Ps. 141:7:ssä Šeolin yhteydessä?

² Mielessään puunhakkaaja, jolta lentää puunsäleitä ja tikkuja joka taholle, psalmista Daavid sanoi: ”Niin kuin maan päällä halkaistaan ja pirstotaan, ovat luumme hajotetut Šeolin suulle.” (Ps. 141:7, Um) Englantilainen hyväksytty käännös käyttää Šeolin sijasta sanaa ”hauta” hyvin sopivasti, sillä meidän luumme ovat hajotetut haudan suulle ennen hautausta.

 3. Miten Jes. 28:15–18 ilmaisee, että Šeol on hauta?

³ Puhuessaan Jumalan vihollisista profeetta Jesaja yhdistää kuoleman (ei elämää) ja Šeolin sanoen: ”Koska te sanotte: ’Me olemme tehneet liiton kuoleman kanssa ja [Šeolin] kanssa sopimuksen; tulkoon vitsaus kuin tulva, ei se meitä saavuta, . . .’ sentähden, näin sanoo Herra, Herra: . . . Teidän liittonne kuoleman kanssa pyyhkäistään pois, ja teidän sopimuksenne [Šeolin] kanssa ei kestä; kun vitsaus tulee niinkuin tulva, niin se teidät maahan tallaa.” (Jes. 28:15–18) Nämä sanat ilmaisevat, että Šeol on kuolleen ihmiskunnan yhteinen hauta, sillä hauta on kuolemanpaikka.

 4. Miten Šeolin osoitetaan olevan alhainen paikka Jes. 57:9:ssä?

⁴ Jes. 57:9 osoittaa niin ikään, että Šeol on alhainen paikka, yhtä alhainen kuin hauta. Kerrottuaan, miten Juudan juutalainen valtakunta yritti pettää toisia kansoja, pakanakansoja, poliittisiin liittoihin kanssaan, tämä ennustus sanoo: ”Sinä kuljit kuninkaan tykö öljyinesi, runsaine voiteinesi; sinä lähetit sanansaattajasi kauas, laskeuduit alas [Šeoliin] asti.” Poliittisissa suhteissaan pakanakansoihin Juudan uskoton valtakunta alentui siinä määrin Jumalan silmissä, että aiheutti itselleen hautaan vievän kuolemantuomion lakaten siten olemasta riippumaton kansakunta, jolla on kuningas.

 5. a) Miten alhaisuus yhdistetään Šeoliin Ps. 86:12, 13:ssa? b) Miten Ps. 88:3–7 yhdistää haudan ja voimattomuuden Šeoliin?

⁵ Yhdistäen alhaisuuden ja kuoleman Šeoliin Ps. 86:12, 13 sanoo: ”Kaikesta sydämestäni minä kiitän sinua, Herra, minun Jumalani, ja kunnioitan sinun nimeäsi iankaikkisesti; sillä sinun armosi on suuri minua kohtaan, sinä olet pelastanut minun sieluni [Šeolin] syvyydestä.” Yhdistäen haudan ja voimattomuuden Šeoliin Ps. 88:3–7 sanoo: ”Salli minun rukoukseni tulla kasvojesi eteen, kallista korvasi minun huutoni puoleen. Sillä minun sieluni on kärsimyksistä kylläinen, ja minun elämäni on lähellä [Šeolia]. Minut luetaan hautaan menevien joukkoon, minä olen kuin mies, jolta on voima poissa. Minä olen jätetty kuolleitten joukkoon, olen kuin kaatuneet, jotka haudassa makaavat ja joita sinä et enää muista ja jotka ovat sinun kädestäsi erotetut. Sinä olet laskenut minut syvimpään hautaan, pimeyteen, syviin kuiluihin.”

 6. Miten Ps. 116:3, 7–10 antaa lisätodistuksen siitä, että Šeol on hauta?

⁶ Kooten lisätodisteita Raamattuun osoitukseksi siitä, että Šeol eli Haades on kuolleen ihmiskunnan yhteinen hauta, mistä on ylösnousemus, Ps. 116:3, 7–10 sanoo: ”Kuoleman paulat piirittivät minut, [Šeolin] ahdistukset kohtasivat minua; minä jouduin hätään ja murheeseen. Palaja, sieluni, takaisin lepoosi, sillä Herra on tehnyt sinulle hyvin. Sillä sinä olet pelastanut minun sieluni kuolemasta, minun silmäni kyynelistä, jalkani kompastumasta. Minä saan vaeltaa Herran kasvojen edessä elävien maassa. Minä uskon, sentähden minä puhun, minä, joka olin kovin vaivattu.” Pane merkille näistä sanoista jatkuva Šeolin yhdistäminen kuolemaan eikä kuolemattomaan elämään. Ollessaan kerran ahdistettuna kristittynä apostoli Paavali lainasi Ps. 116:10:n sanoja ja yhdisti ne Jeesuksen kuolleista nousemiseen 2. Kor. 4:13, 14:ssä.

 7. Miten 2. Sam. 22:6 ja Ps. 18:5, 6 ilmaisevat Daavidin joutuneen vedetyksi alas hautaan?

⁷ Käyttäen edellä olevan kaltaista kieltä psalmista Daavidista tuntui kuin häntä olisi vedetty alas kuolon hautaan, kun hän sanoi: ”[Šeolin] paulat kietoivat minut, kuoleman ansat yllättivät minut.” (2. Sam. 22:6) Viitaten samaan kokemukseen psalmista Daavid sanoi Ps. 18:5, 6:ssa: ”Kuoleman paulat piirittivät minut, turmion virrat peljästyttivät minut. [Šeolin] paulat kietoivat minut, kuoleman ansat yllättivät minut.” Väkivaltainen kuolema tuijotti Daavidia kasvoihin, ihmiskunnan yhteinen hauta näytti hänestä varmalta. Mutta hän huusi kaikkivaltiaan Jumalan puoleen, ja hänet säästettiin kuolemasta ja Šeolista eli Haadeksesta. Oli kuin hänet olisi herätetty kuolleista Jehova Jumalan voimalla. – Ps. 18:9–20.

 8. Mihin profeetta Joona vertasi kalan mahassa kolmena päivänä saamaansa kokemusta?

⁸ Profeetta Joonasta näytti siltä kuin suuren merihirviön maha olisi ollut hänen hautansa, kun suunnaton kala nielaisi hänet myrskyssä merellä eikä oksentanut häntä kuivalle maalle ennen kuin kolmantena päivänä. Profeetan kertomus hänen kokemuksestaan sanookin sen tähden: ”Ja Joona rukoili Herraa, Jumalaansa, kalan sisässä ja sanoi: ’Minä huusin ahdistuksessani Herraa, ja hän vastasi minulle. [Šeolin] kohdussa minä huusin apua, ja sinä kuulit minun ääneni. Minä vajosin alas vuorten perustuksiin asti [kalan sisässä], maan salvat sulkeutuivat [haudan salpojen tavoin] minun ylitseni iankaikkisesti. Mutta sinä nostit minun henkeni ylös haudasta, Herra, minun Jumalani.’” (Joona 2:2, 3, 7) Kolme päivää Joona oli kuin kuollut haudassa eli Šeolissa eli Haadeksessa. Herra Jeesus Kristus osoitti tämän viitatessaan omaan kuolemaansa ja hautaukseensa ja sanoessaan: ”Niinkuin Joonas oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin on myös Ihmisen Poika oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä.” – Matt. 12:40.

 9. Mistä Joonan vapautus kalan mahasta oli profeetallinen kuvaus, ja kenen avulla on pääsy Šeolista mahdollinen?

⁹ Kaikkivaltias Jumala, jonka nimi on Jehova, toi ihmeen avulla profeetta Joonan tuon suunnattoman kalan mahasta pois kolmantena päivänä. Tämä sama Jumala, Jehova, toi uskollisen profeettansa Jeesuksen Kristuksenkin ”maan povessa” kolmantena päivänä. Joonan vapauttaminen oli sen tähden profeetallinen kuvaus Jumalan Pojan kuolleista nousemisesta. Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen jälkeen annettiin ”kuoleman ja [Haadeksen] avaimet” hänelle, jotta hän olisi Jumalan Väline kaikkien muiden herättämisessä, jotka ovat Haadeksessa eli Šeolissa ja kuolemantilassa. Kukaan ihminen ei voi omin neuvoin ja järjestelyin päästä kuolemasta ja Šeolista eli Haadeksesta, haudasta, joka on yhteinen maan tomussa olevalle kuolleelle ihmiskunnalle.

10. a) Miten Ps. 89:48, 49 ja Job 7:8, 9 ilmaisevat ihmisen avuttomuuden Šeolissa? b) Miten Harmagedonissa varjeltuvat pelastuvat siis menemästä Šeoliin?

¹⁰ Esrahilainen Eetan, psalminkirjoittaja, totesi tuskallisesti tämän tosiseikan sanoessaan Jehova Jumalalle: ”Muista, kuinka kauan elämäni kestää. Aivanko turhaan sinä olet luonut kaikki ihmislapset? Kuka voimakas elävä mies ei näe kuolemaa? Voiko hän pelastaa sielunsa Šeolin kädestä?” (Ps. 89:48, 49, Um) Tästä syystä ne nykyiset antautuneet kristityt, jotka säilyvät hengissä tulevassa Harmagedonin taistelussa ja menevät vanhurskaaseen uuteen järjestykseen maan päällä ja joilla on tilaisuus elää ikuisesti, varjeltuvat ainoastaan Jumalan ihmeellisen suojelus- ja varjeluskeinon avulla. Yhtä vähän ne, jotka kuolevat ja haudataan Šeoliin eli Haadekseen, voivat tulla pois siitä kuoleman ja mätänemisen paikasta omalla voimallaan. Kuolemansairas profeetta Job puhui tästä ihmisen kyvyttömyydestä sanoessaan murheellisena: ”Ken minut näki, sen silmä ei minua enää näe; sinun silmäsi etsivät minua, mutta minua ei enää ole. Pilvi häipyy ja menee menojaan; niin myös [Šeoliin] vaipunut ei sieltä nouse.” – Job 7:8, 9.

11. a) Minkä rikkaitten kyvyttömyyden Ps. 49:8–11 osoittaa? b) Minkä ihmeen 16. jae osoittaa luottavaisesti Jumalan tekevän?

¹¹ Ei rikkaimmankaan maan päällä olevan miehen varallisuus voi ostaa hänelle vapautusta kuolemasta ja haudasta eikä maksaa ylösnousemusta Šeolista eli Haadeksesta hänelle itselleen eikä hänen läheisimmällekään sukulaiselleen. Ps. 49:8–11 osoittaa sen hänelle sanoen: ”Kukaan ei voi veljeänsä lunastaa eikä hänestä Jumalalle sovitusta maksaa. . . . että hän saisi elää iankaikkisesti eikä kuolemaa näkisi. Vaan hänen täytyy nähdä, että viisaat kuolevat, että tyhmät ja järjettömät myös hukkuvat ja jättävät toisille tavaransa.” Toisin kuin materialistinen rikas mies henkeytetty psalmista turvaa kaikkivaltiaaseen Jumalaan Jehovaan ja sanoo: ”Mutta minun sieluni Jumala lunastaa [Šeolin] vallasta, sillä hän ottaa minut huomaansa.” – Ps. 49:16.

12. a) Mistä Daavid ylisti Jumalaa Ps. 30:3, 4:ssä? b) Mihin Jehovan voimaan Hanna viittasi 1. Sam. 2:6:ssa?

¹² Kun psalmista Daavid toipui sairaudesta, joka oli näyttänyt merkitsevän hänen varmaa kuolemaansa ja hautaustaan, niin hän esitti kiitollisena ylistyksensä Jumalalleen ja sanoi: ”Herra, minun Jumalani, sinua minä huusin, ja sinä paransit minut. Herra, sinä nostit minun sieluni [Šeolista], sinä herätit minut henkiin hautaan vaipuvien joukosta.” (Ps. 30:3, 4) Tämä Daavidin Jumala ei voi ainoastaan pidättää ihmistä menemästä kuolemaan ja hautaan ennen aikaansa, vaan hän voi myös tuoda kuolleet pois Šeolista eli Haadeksesta ylösnousemuksessa, niin kuin hän teki omalle Pojalleen Jeesukselle Kristukselle. Profeetta Samuelin äiti lausui saman tosiasian sanoessaan: ”Herra antaa kuoleman ja antaa elämän, hän vie alas [Šeoliin] ja tuo ylös jälleen.” (1. Sam. 2:6) Jeesuksen äiti Maria puhui ylistäen Jehovaa samanlainen ajatus mielessään. – Luuk. 1:46–55.

KUOLLEITA VAI ELOSSA TIETOISINA?

13. Miten lukuisat raamatunkääntäjät kääntävät oikean merkityksen todistukseksi Šeolin ja Haadeksen?

¹³ Raamatun todistus on näin ollen niin runsas, selvä ja yksinkertainen, ettei pitäisi olla mitään epäilystä sen suhteen, että Raamatun Šeol eli Haades (eli tuonela) on kuolleen ihmiskunnan yhteinen hauta. Siitä syystä joukko muiden kielten raamatunkääntäjiä kääntääkin nämä kaksi sanaa ”haudaksi”, jonka edessä on määräävä artikkeli, mikä viittaa hautaan yleensä, eikä epämääräistä artikkelia, mikä viittaisi yksityiseen hautapaikkaan. Englantilainen hyväksytty raamatunkäännös esimerkiksi kääntää heprealaisen sanan Šeol sanoilla the grave (hauta) 31 kertaa ja the pit (kuoppa, hauta, kuilu) kolme kertaa sekä kreikkalaisen sanan Haades sanalla grave (hauta) kerran (1. Kor. 15:55:ssä). Mutta kristikunnan uskonnolliset papit ovat vuosisatoja opettaneet, että Haades on tulessa kiduttamisen paikka. Kysymme sen tähden nyt: Millainen on niiden ihmisten tila, jotka ovat kuolleina Šeolissa eli Haadeksessa? Ovatko he elossa tietoisina ja kuolemattomina, vai ovatko he todella kuolleita ja olemattomia? Mitä Jumalan oma sana, Pyhä Raamattu, – ei kristikunnan papisto – sanoo vastaukseksi tähän kysymykseen?

14, 15. Missä tilassa Šeolissa olevat ovat sen mukaan, mitä Saarn. 9:4–6, 10 sanoo?

¹⁴ Vastaukseksi löydämme erityisesti viisautta Jehova Jumalalta saaneen kuningas Salomon sanat Saarn. 9:4–6, 10:stä: ”Onhan sillä, jonka vielä on suotu olla kaikkien eläväin seurassa, toivoa. Sillä elävä koira on parempi kuin kuollut leijona. Sillä elävät [vaikka olisivat koirien kaltaisia] tietävät, että heidän on kuoltava, mutta kuolleet [vaikka olisivat leijonain kaltaisia] eivät tiedä mitään, eikä heillä ole paikkaa [palkkaa], vaan heidän muistonsa on unhotettu. Myös heidän rakkautensa, vihansa ja intohimonsa on jo aikoja mennyt, eikä heillä ole milloinkaan [määräämättömään aikaan asti, Um] enää osaa missään, mitä tapahtuu auringon alla. Tee kaikki, mitä voimallasi tehdyksi saat, sillä ei ole tekoa, ei ajatusta, ei tietoa eikä viisautta [Šeolissa], jonne olet menevä.”

¹⁵ Tämän mukaan täytyy kuolleina Šeolissa olevien ihmisten olla todella kuolleita eikä edes ”välitilassa”. Heidän täytyy varmasti olla kuolleita ja olemattomia, jos he kerran ”eivät tiedä mitään”, ja jos heidän rakkautensa, vihansa ja intohimonsa, mitkä ovat voimakkaita tunteita, ovat ’menneet’ heidän mukanaan, ja jos heillä ei ole viisautta eikä tietoa eikä tekoa eikä ajatusta. Ei ole ihme, että Šeolissa olevia sanotaan ”kuolleiksi” ja että kuolema eikä elämä yhdistetään aina Šeoliin.

16. a) Kenestä ei Šeolissa ole puhetta eikä ajatusta Ps. 6:5, 6:n mukaan? b) Miksi kuningas Hiskia ei halunnut kuolla 39-vuotiaana Jes. 38:17–19:ssä esitetyn mukaan?

¹⁶ Šeolissa eivät kuolleet edes ajattele Jumalaa eivätkä puhu hänestä. Siksi Jumalaa pelkäävä psalmista Daavid rukoili: ”Käänny, Herra, vapahda minun sieluni, pelasta minut armosi tähden. Sillä kuolemassa ei sinua muisteta; kuka ylistää sinua [Šeolissa]?” (Ps. 6:5, 6) Saman ajatuksen ilmaisi kuningas Hiskia, kun hänet säästettiin kuolemasta 39-vuotiaana. Hän sanoi Pelastajalleen Jumalalle: ”Sinä rakastit minun sieluani, nostit sen kadotuksen kuopasta, sillä sinä heitit kaikki minun syntini selkäsi taa. Sillä ei [Šeol] sinua kiitä, ei kuolema sinua ylistä; eivät hautaan vaipuneet pane sinun totuuteesi toivoansa. Elävät, elävät sinua kiittävät, niinkuin minä tänä päivänä.” (Jes. 38:17–19) Kun kuningas Hiskia kuoli viisitoista vuotta myöhemmin ja meni Šeoliin, niin hän ei kyennyt ylistämään Jehova Jumalaa, eikä hän ollut tietoisessa tilassa kyetäkseen panemaan toivoaan Jumalaansa, mutta hän kuoli toivossa, että hän saa ylösnousemuksen Šeolista.

17. Miten Ps. 139:7, 8 ja Sananl. 15:11 osoittavat, etteivät papit ole oikeassa opettaessaan, että kuolleet ovat yhä elossa ja ainoastaan erotetut Jumalasta?

¹⁷ Kaiken tämän huomioon ottaen on kristikunnan pappien järjetöntä väittää, että Šeolissa eli Haadeksessa olevat ovat yhä elossa kuolemattomina ja kuolleita ainoastaan siinä merkityksessä että heidät on erotettu Jumalasta. Psalmista Daavid ei ole yhtä mieltä näiden pappien kanssa, sillä hän sanoo Jehova Jumalalle: ”Minne minä voisin mennä, kussa ei sinun Henkesi olisi, minne paeta sinun kasvojesi edestä? Jos minä taivaaseen nousisin, niin sinä olet siellä; jos minä [Šeoliin] vuoteeni tekisin, niin katso, sinä olet siellä.” (Ps. 139:7, 8) Tämän tosiasian vahvistukseksi kuningas Daavidin poika Salomo sanoi Sananl. 15:11:ssä: ”[Šeolin] ja manalan [hävityksen paikan, Um] Herra näkee, saati sitten ihmislasten sydämet.” Samoin kuin Jehova tietää, mitä on ihmisten sydämissä, hän tietää, ketkä ovat Šeolissa.

18. Mitä Aam. 9:1, 2 osoittaa Jumalan hengen ulottuvuudesta?

¹⁸ Valaisten, miten hänen henkensä eli toimiva voimansa voi ulottua kaikkiin paikkoihin, Šeoliinkin, Jehova Jumala sanoo Aam. 9:1, 2:n ennustuksessa: ”Ei yksikään heistä pääse pakoon, ei yksikään heistä pelastu. Vaikka he [Šeoliin] murtautuisivat [kaivautuisivat, Um], sieltäkin minun käteni heidät tempaa. Vaikka he taivaaseen nousisivat, sieltäkin minä syöksen heidät alas.” Taivas on korkeutensa vuoksi pantu tässä Šeolin vastakohdaksi sen syvyyden takia. Miksi voidaan sanoa, että ihmiset voisivat kaivautua Šeoliin? Vain siksi, että Šeol on maassa, missä ihmiset asuvat ja kaivavat hautoja.

19. Mitä Job 26:5–7 osoittaa Jumalan Šeolin-tuntemuksesta?

¹⁹ Šeolissa eli Haadeksessa olevat eivät ole Jehovan tietämyksen eikä voiman ulkopuolella. Kuolemansairas Job tähdentää tätä seikkaa puhuessaan maan Luojasta seuraavin sanoin: ”Haamut [voimattomina kuolemassa olevat, Um] alhaalla värisevät vetten ja niiden asukasten alla. Paljaana on [Šeol] hänen edessänsä, eikä ole manalalla [hävityksen paikalla, Um] peitettä [hänen katseeltaan]. Pohjoisen hän kaarruttaa autiuden ylle, ripustaa maan tyhjyyden päälle.” (Job 26:5–7) Šeolilla ei ole siis peitettä, millä kätkeä kuolleensa Jumalan silmiltä, vaan se on alaston hänen edessään. Hän tietää, ketkä siellä ovat.

20, 21. Minkä Šeolissa olevia koskevien tosiasioiden takia Job rukoili (14:12–15) Jumalaa kätkemään hänet sinne?

²⁰ Kuudennellatoista vuosisadalla ennen meidän kristillistä ajanlaskuamme kärsivällinen Job tiesi, että kuolleina Šeolissa olevat ovat todella kuolleita, he eivät tunne tuskaa enempää kuin kokevat mielihyvääkään eivätkä ole tietoisia mistään. Job rukoili sen tähden hyvästä syystä, että hänen tuskaisa ja häpeällinen sairautensa loppuisi pian kuolemassa ja että hänet pantaisiin Šeoliin, pois tuijottavien ihmisten näkyvistä. Siksi hän rukoili Jehova Jumalaa:

²¹ ”Ihminen lepoon mentyänsä ei enää nouse [omin voimin]. Ennenkuin taivaat katoavat, eivät he heräjä eivätkä havahdu unestansa. Oi, jospa kätkisit minut [Šeoliin], piilottaisit minut, kunnes vihasi on asettunut, panisit minulle aikamäärän ja sitten muistaisit minua! Kun mies kuolee, virkoaako hän jälleen henkiin? Minä vartoaisin kaikki sotapalvelukseni päivät, kunnes pääsyvuoroni joutuisi. Sinä kutsuisit, ja minä vastaisin sinulle, sinä ikävöitsisit kättesi tekoa.” – Job 14:12–15.

22. Miten Job osoittaa kirjansa 14:12–15:ssä olevilla sanoillaan, ettei hän uskonut Šeolin olevan ”maa, josta ei ole paluuta”?

²² Näistä sanoista päätellen Šeol (Haades, LXX) ei ollut ”maa, josta ei ole paluuta” Jobille. Se ei ollut paikka, missä kuolleet ovat Jumalan unohtamia, hylkäämiä. Jobin Jumala muisti sen sijaan Šeolissa olevat, ja hän oli omana määräaikanaan kutsuva esiin tuossa ihmiskunnan yhteisessä haudassa olevat herättäen heidät heidän kuolemantilastaan ikään kuin herättäen heidät luonnollisesta unesta. Siitä syystä tuskaisan sairas Job halusi antaa Jumalan ottaa hänen elämänsä silloin, jotta hänen kauheat kärsimyksensä lihassa loppuisivat ja jotta hänet pantaisiin kuolemaan, Šeoliin. Jobista tuntui, että Jumala oli vihainen hänelle. Jos Jumala olisi siis antanut Jobin tulla piilotetuksi pois näkyvistä Šeoliin, niin Job olisi pidetty kätkössä, kunnes Jumalan viha olisi mennyt ohi ja olisi tullut Jumalan aika olla suosiollinen Šeolissa olevia kohtaan ja herättää heidät kuolemasta elämään suotuisissa olosuhteissa.

23. Kenen äänen Job kuulee ylösnousemuksen aikaan, ja minkä suotuisan maininnan Hesekiel ja Jaakob esittävät Jobista?

²³ Joh. 5:28, 29:ssä olevien Jeesuksen sanojen mukaan kuollut Job saa kuulla Jumalan Pojan äänen ja vastata Jeesuksen kutsuun ja tulla esiin muistohaudasta ylösnousemuksessa. Noin yhdeksänsataa vuotta sen jälkeen kun Job meni Šeoliin, Jehova Jumala mainitsi Jobin suosiollisesti Hes. 14:14, 20:n ennustuksessa. Kristitty opetuslapsi Jaakobkin puhui Jobista kärsivällisyyden esimerkkinä kristittyjen jäljiteltäväksi. – Jaak. 5:11.

24. Mitä on tutkistelumme tähän mennessä osoittanut Šeolista ja Haadeksesta ja siellä olevien tilasta?

²⁴ Me Vartiotornin lukijat olemme tähän mennessä tutkineet vain osaksi Šeolia eli Haadesta koskevaa asiaa. Mutta meihin on tehnyt syvän vaikutuksen se, että Pyhä Raamattu antaa rohkaisevan toivon niiden suhteen, jotka ovat siellä. Kaikki kuolleet ihmiset, jotka ovat siellä, ovat todella kuolleita eivätkä tietoisesti tai alitajuisesti elossa, vaan olemattomia, sillä Šeol eli Haades merkitsee Raamatun mukaan kuolleen ihmiskunnan yhteistä hautaa. Se ei ole yksi hautasija, ei yksi muistohauta, vaan niiden lukemattomien miljoonien kuolleitten ihmisten yhteinen hauta, joiden jäännökset makaavat maan tomussa. Se laajenee jatkuvasti, kun ihmisiä kuolee ja haudataan. Se ei näy koskaan saavan kylläänsä lukemattomien kuolleittensa määrästä.

AINOASTAAN YKSI ŠEOL ELI HAADES

25. Miten Sananl. 30:15, 16 ja Kork. v. 8:6 selittävät Šeolin ja Haadeksen tyydyttämättömyyttä?

²⁵ Muinainen viisas kuningas havaitsi tämän ja kirjoitti: ”Kolme on, jotka eivät kylläänsä saa, neljä, jotka eivät sano: ’Jo riittää’: [Šeol], hedelmätön kohtu, maa, joka ei saa kylläänsä vedestä, ja tuli, joka ei sano: ’Jo riittää’.” (Sananl. 30:15, 16) Osoittaakseen, miten peräänantamaton Šeol on tuomittuun, kuolevaan ihmiskuntaan kohdistuvissa pyyteissään, sama viisas mies vertaa sitä rakkauteen sen yksinomaisen antaumuksen vaatimuksessa sanoen: ”Rakkaus on väkevä kuin kuolema, tuima kuin [Šeol] on sen kiivaus, sen hehku on tulen hehku, on Herran liekki.” (Kork. v. 8:6) Kuolema vaatii tuomitun ihmiskunnan elämän, ja Šeol vaatii sen ruumiit.

26. a) Mihin Hab. 2:5 vertasi muinaisen Babylonian kuninkaan syvää halua? b) Miten Jes. 5:14, 15 kuvailee Šeolin ja miksi siten?

²⁶ Babylonian muinaisen kuninkaan syvää halua valloittaa enemmän kansoja ja kansakuntia verrataan Šeolin haluun saada enemmän kuolonuhreja. Kun Babylonia oli tulossa hallitsevaksi maailmanvallaksi ja uhkasi siten Jerusalemia, niin Jehovan profeetta Habakuk kirjoitti Babylonian hallitsevasta kuningassuvusta: ”Ja vielä: viini on petollista, urho on röyhkeä; mutta hän ei ole pysyväinen, hän, joka levittää kitansa kuin [Šeol] ja on täyttymätön kuin kuolema, kokoaa itselleen kaikki kansakunnat ja kerää itselleen kaikki kansat.” (Hab. 2:5) Kuvaannollisesti puhuen Šeolilla on suuri suu ahmia useita samalla kertaa. Tämä on profeetta Jesajan ajatus, kun hän sanoo: ”Sentähden [koska niin monet kuolevat siksi, etteivät tunne Jehova Jumalaa] [Šeol] levittää kitansa ammolleen, avaa suunsa suunnattomaksi; ja sinne [Šeoliin] menee sen [Jerusalemin] loisto, sen remuava ja pauhaava joukko, kaikki sen ilonpitäjät.” – Jes. 5:14, 15.

27. a) Millainen on Haadeksen ja yksityisten hautapaikkojen lukumäärän suhde toisiinsa? b) Vaikka monet tuollaiset haudat saattavat hävitä, niin miten on Šeolin laita?

²⁷ Koska Šeol eli Haades on kuolleitten ihmisten yhteinen hauta maan tomussa, niin Raamattu puhuu aivan sopivasti ainoastaan yhdestä Šeolista eli Haadeksesta, jota vastoin se puhuu monista haudoista. Muinaiset israelilaiset kiinnittivät huomion moniin hautoihin valittaessaan profeetta Moosekselle: ”Eikö Egyptissä ollut hautoja, kun toit meidät tänne erämaahan kuolemaan?” (2. Moos. 14:11) Noin yhdeksän vuosisataa myöhemmin sanoi profeetta Hesekiel Jumalan kansalle, joka oli pakkosiirtolaisuudessa Babyloniassa ja jonka toiveet näyttivät olevan kuolleet: ”Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä avaan teidän hautanne ja nostan teidät, minun kansani, ylös haudoistanne ja vien teidät Israelin maahan. Ja siitä te tulette tietämään, että minä olen Herra [Jehova, Um], kun minä avaan teidän hautanne ja nostan teidät, minun kansani, ylös haudoistanne.” (Hes. 37:12, 13) On tosiaan kaivettu lukemattomia hautoja. Monien niiden kaikki jäljetkin ovat hävinneet. Mutta yksi Šeol eli Haades on jäljellä, ja se vain laajenee, kun ihmisiä kuolee jatkuvasti.

28. Mitkä kysymykset heräävät Šeolin eli Haadeksen toiminnasta, ja mistä me saamme luotettavan vastauksen?

²⁸ Mutta nieleekö ahne Šeol eli Haades ihmislihaa ikuisesti? Pidättääkö se ihmisuhrinsa ainaisesti? Riemuitseeko se Aadamin jälkeläisten suvusta ikuisesti? Todistaako se iankaikkisesti kuolemasta, minkä ihmiskunta on perinyt syntiseltä Aadamilta, ensimmäiseltä esi-isältämme? Ainoat luotettavat vastaukset, mitkä saamme näihin kysymyksiin, tulevat ihmisen Luojalta, Jehova Jumalalta. Hän antaa vastauksen Hoos. 13:14:n ennustuksessa: ”[Šeolin] kädestä minä heidät päästän, kuolemasta minä heidät lunastan. Missä on sinun ruttosi, kuolema, missä sinun surmasi, [Šeol]? Katumus on peitetty minun silmiltäni.”

29. a) Mihin muotoon eräät raamatunkäännökset, kuten Amerikkalainen käännös, panevat Hoos. 13:14:n? b) Mihin kysymykseen nämä raamatunkäännökset jättävät kumminkin vastaamatta?

²⁹ Jotkut raamatunkäännökset panevat Hoos. 13:14:n neljän kysymyksen muotoon, kuten esim. Amerikkalainen käännös: ”Šeolin vallastako minä heidät pelastan? Kuolemastako minä heidät lunastan? Missä ovat sinun vitsauksesi, kuolema? Mikä on sinun hävityksesi, Šeol?” Kun olemme lukeneet edellä olevat jakeet, olisi johdonmukainen vastaus kahteen ensimmäiseen kysymykseen kielteinen. Jumala ei päästäisi tottelemattomia israelilaisia Šeolin kädestä eli vallasta, hän ei lunastaisi heitä kuolemasta. Hän ei osoittaisi sääliä eikä katumusta puoleltaan, vaan sallisi tottelemattomien kuolla ja Šeolin ahneen käden siepata heidät. Siksi Jumala kysyisi, missä kuoleman vitsaukset ovat ja missä on Šeolin hävitys. Tulkoon Šeol ja kuolema ja vitsatkoon tottelemattomia hävittäen heidät. Mutta tämä Hoos. 13:14:n amerikkalainen käännös jättää silti avoimeksi kysymyksen: Mitä Jumala tekee heidän suhteensa sen jälkeen kun kuolema on vitsannut heitä ja kun Šeol on hävittänyt heidät? Antaako Jumala heidän jäädä iäksi kuoleman ja Šeolin valtaan, vai herättääkö Jumala heidät aikanaan?

30, 31. a) Keiden hyväksi Paavali antaa vastauksen kysymykseen 1. Kor. 15:54–57:ssä? b) Miten voitto tulee Jeesuksen Kristuksen kautta, ja mihin mielentilaan tämä saa meidät jatkuvaan tutkisteluumme nähden?

³⁰ Henkeytetty kristitty apostoli Paavali myöntää kuolleitten ylösnousemuksen. Paavali kirjoittaa ylösnousemusta koskevan ihmeellisen lukunsa huippukohdassa: ”Silloin toteutuu se sana, joka on kirjoitettu [Jes. 25:8:ssa]: ’Kuolema on nielty ja voitto saatu [iäksi, Um]’. ’Kuolema, missä on sinun voittosi? Kuolema, missä on sinun otasi?’ Mutta kuoleman ota on [Aadamilta peritty] synti, ja synnin voima on laki [joka annettiin Mooseksen kautta ja joka tuomitsi kaikki ihmiset syypäiksi syntiin]. Mutta kiitos olkoon Jumalan, joka antaa meille voiton meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta!” (1. Kor. 15:54–57) Todellakin, kaikkivaltias Jumala voi niellä kuoleman iäksi ja tehdä mitättömäksi sen voiton! Hän näytti voivansa tehdä sen herättämällä oman Poikansa Jeesuksen Kristuksen kuolemasta ja Šeolista tuhat yhdeksänsataa vuotta sitten. Tämä Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus on tosiaan varma tae siitä, että Jumala herättää ihmiskunnan yleensä Jeesuksen Kristuksen kautta, joka on Jumalan lupaaman valtakunnan hallitseva Kuningas.

³¹ Me seuraammekin tämän tähden mitä toiveikkaimmassa mielentilassa tätä ihmeellistä aihetta seuraavissa osissa käsitellessämme kysymystä: Ketkä herätetään kuolemasta?

[Alaviitteet]