Vertaus kylväjästä
1. Miten Matteus aloittaa vertauksen Kylväjästä?
VERTAUS kylväjästä on opetuslapsien Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan evankeliumikertomuksissa. Matteuksen Jeesuksesta Kristuksesta esittämä kertomus aloittaa sen tällä tavalla: ”Sinä päivänä oli Jeesus, lähdettyään talosta, istumassa järven rannalla; ja suuret joukot kokoontuivat hänen luokseen, niin että hän meni veneeseen ja istuutui, ja koko joukko seisoi rannalla. Sitten hän kertoi heille monia asioita valaisevin esimerkein sanoen: ’Katsokaa, kylväjä meni kylvämään, ja kun hän kylvi, niin jotkut siemenet putosivat tien viereen, ja linnut tulivat ja söivät ne. Toiset putosivat kallioisiin paikkoihin, missä niillä ei ollut paljon multaa, ja ne orastivat heti, koska niillä ei ollut syvältä multaa. Mutta kun aurinko nousi, niin ne paahtuivat, ja koska niillä ei ollut juurta, niin ne kuihtuivat. Toiset taas putosivat orjantappuroitten sekaan, ja orjantappurat nousivat ja tukahduttivat ne. Vielä toiset putosivat multaan mikä oli oikeaa ja ne alkoivat antaa hedelmää, tämä satakertaisesti, tuo kuusikymmen-, toinen kolmekymmenkertaisesti. Kuunnelkoon se, jolla on korvat.’” – Matt. 13:1–9, Um.
2. Milloin ja miten siemen sitten kylvettiin, ja mitä vertaus Kylväjästä valaisee?
2 Kylvöaika alkoi Jeesuksen kotimaassa lokakuussa. Jeesus syntyi suunnilleen tuon kuukauden ensimmäisenä päivänä Beetlehemissä, ja hänet kastettiin kolmekymmentä vuotta myöhemmin Jordanin virrassa. Talvisateet alkavat lokakuun jälkipuoliskolla, mutta ne eivät ole niin yhtäjaksoisia, että ne estäisivät maanviljelijöitä kylvämästä siementä seuraavan vuoden satoa varten. Kylvöaika jatkuu läpi tämän sadekauden helmikuun loppuun saakka. Vehnä kylvettiin ennen tammikuun alkua, ja tammikuun ensimmäisen päivän jälkeen kylvettiin ohra. Mutta ohra kypsyi ensin, pääsiäisaikaan. Vehnä korjattiin viikkojuhlan eli helluntain jälkeen, noin viisikymmentä päivää myöhemmin. Kylväjä piteli siihen aikaan vasemmalla kädellään siemeniä täynnä olevaa koria ja kylvi oikealla kädellään kylväen eli hajoittaen siementä kynnetyn maansa vakoihin. (Ps. 126:5, 6; Aam. 9:13) Jeesus esitti kuvauksen kylväjästä, mutta ei valaistakseen yleistä kristillistä elonkorjuuta maailman ”lopun aikana”, vaan uskollisten seuraajiensa hedelmällisyyttä ja niiden toisten hedelmättömyyttä, jotka joutuvat kosketukseen Valtakunnan uutisten kanssa niin sanottuna ”kristillisenä aikakautena”. Hedelmällinen luokka saa elämän uudessa maailmassa; hedelmätön luokka ei sitä saa. Me näemme kohta, miksi ei.
3, 4. Kuka on kylväjä? Mikä on siemen?
3 Tämä vertaus alkoi täyttyä Jeesuksessa Kristuksessa, joka hankki arvonimen ”ihmisen Poika”. Kuten eräässä hänen toisen vertauksensa selityksessä sanotaan, niin ”oikean siemenlajin kylväjä on ihmisen Poika”. (Matt. 13:37, Um) Hän on juuri se, jolle suuri Viljelijä, Jehova Jumala, antaa siemenen kylvettäväksi. Siemen on sanoma: ”kylväjä kylvää sanan”. Se sanoma ei ole lähtöisin ihmisiltä, vaan se on lähtöisin taivaasta, ja maan päällä olleet ihmiset henkeytettiin esittämään se. ”Siemen on Jumalan sana.” (Mark. 4:14, 15 ja Luuk. 8:11) Se on erityisesti Kristuksen välityksellä valvotun Jumalan valtakunnan sanomaa. Tämä sanoma osoittaa hänen seuraajillaan olevan mahdollisuuden saada paikan Valtakunnassa hänen kanssaan olemalla täysin uskollisia Jumalalle. Tämä ilmenee Jeesuksen sanoista: ”Missä joku kuulee sanan valtakunnasta.” – Matt. 13:19, Um.
4 On totta, että Johannes Kastaja julisti: ”Katukaa, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle”, mutta hänen julistuksensa ei paljastanut sitä pyhää salaisuutta, että Jumalan voidellun Kuninkaan seuraajilla on tilaisuus päästä taivasten valtakuntaan hänen kanssaan, hallitsemaan kuninkaina. Jeesus paljasti tämän salaisuuden eikä Johannes Kastaja: ”Jollei joku synny uudelleen, niin hän ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa. . . . Jollei joku synny vedestä ja hengestä, niin hän ei voi päästä Jumalan valtakuntaan.” (Joh. 3:3, 5, Um) Jeesus on näin ollen etusijassa kylväjä, ja Jumala antoi hänen kylvettäväkseen Valtakuntaa koskevan Sanan siemenen. Mutta Jeesus ottaa uskolliset seuraajansa mukaansa kylvötyöhön, ja he saavat hänen kauttaan levitettäväkseen Sanan Valtakunnasta. Siksi apostoli sanookin heille: ”Se, joka varaa nyt yltäkyllin siementä kylväjälle ja leipää syötäväksi, varaa ja kartuttaa siementä teille kylvettäväksi ja lisää teidän vanhurskautenne tuotteita.” (2. Kor. 9:10, Um) Vuodesta 1914 lähtien, tuosta vuodesta, jolloin ”kansojen määräajat” päättyivät, on siemenenä ollut sanoma Jumalan syntyneestä eli perustetusta valtakunnasta.
5. Mitä se osoittaa, että tämä vertaus kuvailee neljänlaatuista multaa?
5 Jeesuksen kuvaus neljänlaisesta mullasta ilmaisee neljä yleistä ihmisluokkaa, jotka saavat Sanan siemenen eli jotka tulevat kosketukseen Valtakunnan sanoman kanssa. Tämä siemen kylvetään heidän sydämeensä eli mieleensä. Ne, jotka saavat sen ja käyttävät sitä uskollisesti oikealla tavalla, joutuvat erityisesti Jehova Jumalan viljeltäviksi. Siitä huolimatta, mitä ihmisellä tai ihmisillä on tekemistä siemenen kylvämisen ja kastelemisen kanssa niiden sydämessä, jotka vastaanottavat sen, näistä vastaanottajista ei tule lahkolaisia eli uskonnollisten ihmisjohtajien seuraajia. Ei, vaan he kuuluvat Jumalalle hänen omaisuutenaan, sillä hän on varannut Sanan siemenen, ja he omaksuvat hänen Sanansa. Apostoli kirjoitti niille, joille Sanan Valtakunnasta on kylvetty: ”Te ihmiset olette viljelyksessäoleva Jumalan pelto, Jumalan rakennus.” (1. Kor. 3:9, Um) Mutta kun siementä kylvetään, niin noiden neljän multalajin edustamat kaikenlaiset ihmiset saavat todistuksen Valtakunnasta. Luonnollisten juutalaisten piti saada ensiksi se keskuudessaan olevan Jeesuksen kautta. Kolme ja puoli vuotta hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa ja taivaaseenmenonsa jälkeen saivat kaikki ei-juutalaiset kansat edun ottaa vastaan todistuksen, siis kaikkiin luokkiin kuuluvat ihmiset, niin ylhäiset kuin alhaisetkin. Tämä soveltuu Jumalan tarkoitukseen: ”Tämä on oikein ja otollista Pelastajamme, Jumalan, silmissä, jonka tahto on, että kaikenlaisia ihmisiä pelastuisi ja tulisi täsmälliseen totuuden tuntemukseen. Sillä on yksi Jumala ja yksi välittäjä Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus, joka antautui vastaaviksi lunnaiksi kaikkien edestä – tämä on se, mistä tulee todistaa omina erikoisaikoinaan.” – 1. Tim. 2:3–6, Um.
TIEN VARRELLA OLEVA MULTA
6. Miksi ne, jotka ovat tienvarrella olevan mullan kaltaisia, eivät pelastu?
6 Oletko sinä erilaisiin multalajeihin kiinnostunut maanviljelijä? Etkö? Sinua kiinnostaa kuitenkin eläminen täydellisessä uudessa maailmassa, ja sinä haluat tuottaa hedelmää, mikä oikeuttaa sinut elämään siinä maailmassa, joko sen taivaallisessa hallituksessa tai sen paratiisimaassa. Sinä haluat välttää sitä, mikä ehkäisee sinua olemasta hedelmällinen siinä suhteessa, sillä sinä tahdot olla aivan niin hedelmällinen kuin voit. Sinua kiinnostaa sen tähden se valaiseva esitys, minkä Jeesus antoi sen suhteen, miten sinä voit suoriutua näistä asioista. On siis olemassa kolmenlaista multaa, joiden kaltainen sinä et halua olla. Jeesus selitti ensimmäisen laadun opetuslapsilleen tällä tavalla: ”Kuunnelkaa siis kuvausta siitä miehestä, joka kylvi. Missä joku kuulee sanan valtakunnasta, mutta ei käsitä sen merkitystä, siinä tulee se jumalaton ja sieppaa pois sen, mitä hänen sydämeensä on kylvetty; tämä on tien varrelle kylvettyä.” (Matt. 13:18, 19, Um) Tien varrella oleva multa on todennäköisesti kovaksi painunutta, niinkuin itse tiekin, jolla säännöllinen liikenne kulkee. Tämä kova pinta ei anna kylvettyjen siementen vajota maahan, vaan pitää ne siinä paljaina, niin että nälkäiset linnut voivat nähdä ne ja nokkia suuhunsa. Tällainen siemen ei juurru koskaan eikä verso korttakaan. Jotta Valtakunnan totuuden siemen juurtuisi meissä ja kantaisi hedelmää, niin sen täytyy vajota meidän sydämeemme eli mieleemme, sillä ihminen uskoo vanhurskaudeksi sydämellään. Me emme voi ilman uskoa pelastua koskaan, minkä vuoksi Jeesus sanoikin: ”Nuo tien varrella olevat ovat niitä, jotka ovat kuulleet, ja sitten tulee Perkele ja ottaa sanan pois heidän sydämestään, jotta he eivät uskoisi ja pelastuisi.” (Luuk. 8:12, Um) Meidän täytyy kantaa hedelmää pelastuaksemme.
7. Mihin profeetalliseen kuvaukseen Jeesus vertasi tienvarsikuulijoita?
7 Jeesus vertasi näitä Jumalan Sanan tienvarsikuulijoita, jotka menettävät senkin, mitä heillä oli, Jesajan 6:9, 10:nnessä kuvaamiin. Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Teidän on suotu ymmärtää taivasten valtakunnan pyhiä salaisuuksia, mutta noiden ihmisten ei ole suotu. Sillä kenellä tahansa on, hänelle annetaan enemmän, ja hänellä on oleva yltäkylläisesti, mutta kenellä hyvänsä ei ole, häneltä otetaan pois sekin, mitä hänellä on. Tämän tähden minä puhun heille käyttäen kuvauksia, koska he katsellen katselevat hukkaan ja kuullen kuulevat hukkaan eivätkä käsitä sen merkitystä; ja heidän suhteensa täyttyy Jesajan ennustus, joka sanoo: ’Kuullen te kuulette, mutta ette mitenkään käsitä sen merkitystä; ja katsellen te katselette, mutta ette mitenkään näe. Sillä tämän kansan sydän on tullut typeräksi, ja he ovat kuulleet korvillaan vaivautuneina, ja he ovat sulkeneet silmänsä, jotta he eivät näkisi koskaan silmillään eivätkä kuulisi korvillaan ja käsittäisi sen merkitystä sydämellään ja kääntyisi takaisin ja jotta minä parantaisi heitä.’” – Matt. 13:11–17, Um.
8. Ketkä ovat tämän vertauksen lintuja, ja miten nämä toimivat?
8 Tämänlaatuiset kuulijat ovat niitä, jotka kuuntelevat ymmärtämättä tai jotka eivät etsi ymmärtämystä. Heiltä voidaan niin ollen riistää helposti se elämänantava tieto, mikä kylvettiin heidän sydämeensä. Vain joku jumalaton voi haluta riistää heiltä tämän Jumalan Sanan siemenen, sen sijaan että viljelisi sitä heidän sydämessään. Luukkaan kertomus sanoo, että tämä jumalaton on Perkele. Markuksen kertomus sanoo hänen olevan Saatana, mikä nimi ilmaisee myöskin tuon saman jumalattoman. (Mark. 4:15) Voimme olla varmoja siitä, että hän on aina valppaana ja tähyilee, missä hyvänsä siementä kylvetään, sekä tekee sitten hyökkäyksiään ryöstääkseen sen. Hän lähettää ”lintunsa”, olkootpa ne sitten näkymättömiä paholaisia, jotka työskentelevät mielessä, tai miehiä ja naisia. Hänen lintunsa vihaavat Jumalan puhdasta Sanaa, tarkoitettakoonpa sillä sitten Raamatun tarkkaa käännöstä tai selitystä, mikä annetaan siitä uskosta, ”joka kerta kaikkiaan on pyhille annettu”. (Juud. 3) Saatanan asiamiehet etsivät tätä kylvettyä siementä nälkäisten lintujen tavalla, jotka eivät välitä ravinnon hankkimisesta ihmiskunnalle. Kuinka monta ilmoitusta saammekaan saarnaajista, nunnista ja papeista, jotka kulkevat jäljessä, kun Jehovan todistajat ovat levittäneet painettua Sanaa, ja vaativat sen vastaanottajia joko luovuttamaan heille nämä painotuotteet tai polttamaan ne, jolleivät he luovuta niitä noille uskonnollisille ”linnuille”! He hyökkäävät tämän painetun Sanan kimppuun ja vastustavat sitä tuon jumalattoman nimen, ”Saatanan”, mukaisesti. Tai sitten he väärinesittävät sitä ja herjaavat ja parjaavat niitä, jotka kylvävät tätä hengellistä siementä, tuon jumalattoman toisen nimen, ”Perkeleen”, mukaisesti. He osoittavat tällä tavalla olevansa hänen lapsiaan. – Joh. 8:44.
9. Miten tienvarsikuulijat ovat antaneet perään näille linnuille?
9 Ne, jotka eivät etsi ymmärtämystä, antavat perään vastustajille, herjaajille ja peloittelijoille. Monet tämänlaatuiset ihmiset ovat täten antaneet hankkimansa kirjallisuuden kasaan, mikä on koottu ja poltettu julkisesti niiden pappismiesten iloksi, jotka ovat sytyttäneet sen. Meidän ei tarvitse mennä mielessämme niin kauas taaksepäin kuin aikaan, jolloin William Tyndale’in suorittaman Pyhien Kirjoitusten käännöksen painettuja kappaleita poltettiin Paavalin kirkon aukealla Lontoossa, Englannissa. Natsien Führer poltatti diktatuurinsa alussa oikeaan hitleriläiseen tapaan suorastaan 50 000 kappaletta Jehovan todistajain kirjallisuutta Saksassa. Mutta ymmärtävä ihminen eli sellainen, joka haluaa ymmärtämystä ja arvostaa sitä, ei ole tällaisen tienvarsikuulijan kaltainen. Hän pitää kiinni häneen kylvetystä siemenestä ja kieltäytyy luovuttamasta sitä vihollisten vaatimuksesta.
10. Millä tavalla monet kirjallisuuden saajat ovat olleet tienvarsimullan kaltaisia?
10 Jehovan todistajat ovat levittäneet yksistään vuoden 1918 jälkeen yli puoli miljardia sidottua kirjaa ja kirjasta Raamattujen ohella, puhumattakaan niistä sadoistamiljoonista kappaleista: lehdistä, ilmaisista traktaateista ja ilmoituksista, mitkä on jaettu sen lisäksi. Yksistään elokuun 6. päivänä 1950, jolloin yleinen esitelmä aiheesta ”Voitko elää ikuisesti maan päällä onnessa?” pidettiin heidän kansainvälisessä konventissaan Yankee-stadionilla, New Yorkin kaupungissa, levitettiin neljännesmiljoona 32-sivuista sievää kirjasta, johon tämä puhe oli painettu, ilmaiseksi kohta esitelmän jälkeen niille 123 707:lle, jotka olivat sitä kuulemassa. Mutta mitä tulee kaikkeen tähän saakka levitettyyn kirjallisuuteen, niin eivät kaikki sen omistajat ole tutkineet sitä perusteellisesti tai eivät lainkaan, eivätkä kaikki lukijat ole ymmärtäneet tai eivät ole etsineet lisää ymmärtämystä, eivätkä uskonnolliset pappismiehet ole auttaneet heitä ymmärtämään. Kristikunnan uskonnolliset asiamiehet ovat pelotelleet lukemasta tätä raamatullista aineistoa ja ovat koettaneet kääntää ihmisten kiinnostuksen ja huomion pois tästä kirjallisuudesta.
11. Miksi linnut ovat voineet siepata pois niin paljon siementä?
11 Paljon raamatullista kirjallisuutta samoin kuin Raamattujakin on ollut näin ollen hyödyttömänä, kuin siemenet, jotka sattuivat putoamaan kovaksipainuneelle tienvieripohjalle. Tämä asia koskee suuressa määrin mieltä ja sydämentilaa, kaipaako se totuutta ja ymmärtämystä, niin että vaikka Valtakunnan sanoma esitetäänkin suullisesti yleisessä esitelmässä tai henkilökohtaisemminkin puhumalla ovilla tai muualla, niin saatu sanoma jää hyödyttömänä uinumaan sydämen tai mielen pinnalle ja on ikään kuin kuollut ja sallii paholaisten ja muitten, jotka tekevät hyökkäyksiä mielen kimppuun, siepata pois sen, mitä on sinne kylvetty. Kylväjä on kulkenut heidän tietään, mutta he eivät ymmärtäneet häntä eikä hänen työtään eikä hänen sanomaansa, minkä hän esitti suusanallisesti tai painetussa muodossa. Koska he eivät isoa totuutta ja vanhurskautta, niin he eivät välitä ymmärtääkään, ja niin Sanan viholliset sieppaavat siemenen pois, ennen kuin sillä on tilaisuutta juurtua. Miten tyrmistyttävä Raamatun tuntemattomuus onkaan nyt vallalla kaiken tämän seurauksena!
12. Mitä me voimme tehdä tässä tilanteessa tietoisina tästä kaikesta?
12 Mitä me, joiden silmät näkevät tapahtumassa olevan ja jotka olemme tietoisia vihollisen menettelytavoista, voimme tehdä tässä tilanteessa? Me voimme ryhtyä vaikuttavampiin ponnisteluihin Raamatun tuntemattomuuden vähentämiseksi. Me voimme levittää jatkuvasti ”sanaa valtakunnasta” ja torjua tuon jumalattoman ”lintuja” sekä estää niitä sieppaamasta Jumalan Sanaa niiltä, jotka eivät vielä ymmärrä sitä. Niin, meidän täytyy vieläpä koettaa ehtiä ennen noita ”lintuja”. Miten? Käymällä viipymättä niiden luona, jotka osoittavat kiinnostusta kuultuaan sanoman tai jotka antavat nimensä ja osoitteensa yleisessä esitelmässä, tai tekemällä uusintakäynnin niiden luo, joiden koteihin olemme jättäneet kirjallisuutta. Me voimme näin tehdessämme ennakolta ehkäistä ahnaitten ”lintujen” toimintaa ja voimme auttaa Sanan vastaanottajia ymmärtämään sitä ja lisäämään haluaan saada sitä enemmän. Me voimme tehdä säännölliset uusintakäyntimme vielä hyödyllisemmiksi järjestämällä sinne Raamatun tutkistelun, käyttäen jotakin Raamatun tutkinnan apuvälinettämme tutkittavan aineiston oppaana.
13. Millä tavalla me emme saa olla pelkkiä kirjojen kaupustelijoita?
13 Me emme ole pelkkiä kirjan ja Raamatun kaupustelijoita, niin että me levittäisimme painotuotteita rahallisen tulon saamiseksi ja poistuisimme alueelta, jonne levitimme kirjallisuutta, peläten mennä sinne uudelleen kohtaamaan jälleen niitä ihmisiä, joille olemme jättäneet kirjoja, ja etsisimme sen sijaan uutta aluetta, missä taas vain levittäisimme kirjallisuutta. Painotuotteet voivat tosin tulla suullisen saarnan sijaan. Mutta apostoli Paavali ja Barnabas viipyivät kokonaisen vuoden Antiokiassa opettaakseen ihmisiä. Se ei johtunut siitä, että Paavalilla ja Barnabaalla ei ollut paljon – jos oli lainkaan – tekstattua eli käsin jäljennettyä kirjallisuutta, jota he olisivat tarjonneet korvauksesta ylläpidokseen. Ei, vaan koska Saatanan linnut voivat siepata pois sydämeen tai mieleen kylvetyn suullisen sanoman aivan yhtä helposti, jollei nopeamminkin, kuin painetun sanoman. Siksi piti Paavalin ja Barnabaan viipyä tuolla alueella estääkseen noiden ”lintujen” tulon ja toiminnan. Jeesuskin kulki ympäri paikasta paikkaan, mutta hän teki sen alueellaan. Hänen piti ehtiä käydä koko alueensa, ja hänellä oli vain kolme ja puoli vuotta aikaa sen tekemiseen, ja hän kävi sitäpaitsi uudelleen alueensa eri osissa. Hän suoritti myös jälkihuoltotyötä apostoliensa perästä. – Apt. 11:25, 26; Luuk. 8:40; Joh. 11:7; Luuk. 10:1.
14. Kuinka meidän täytyy olla sellaisen maanviljelijän kaltaisia, joka haluaa korjata satoa?
14 Muista, että jos maanviljelijä haluaa korjata satoa, niin hän ei voi jättää peltojaan hoitamattomiksi kylvön jälkeen. Hänen täytyy työskennellä kylvetyillä pelloillaan ja torjua sadon tuhoojat, ja hänen täytyy osoittaa kärsivällisyyttä odottaen kauan satoa. (Jaak. 5:7) Meidän, joilla on etu kylvää Jumalan Sanaa, täytyy tehdä samoin hengellisessä mielessä. Niiden Vartiotornin Raamattukoulun Gileadin käyneitten, jotka lähetettiin lähetystyöntekijöiksi Quebecin provinssiin (Kanadaan), jota monet ”linnut” vaivaavat, piti pysytellä lujasti ja varmasti alueellaan ja karkoittaa pois ”lintuja”. Nyt heidän silmänsä ja sydämensä riemuitsevat niistä hedelmistä, mitkä he näkevät kylvönsä seurauksena. Niin on ollut toisissakin osissa maailmaa. Me emme saa siis jättää asiaa kokonaan niiden vastuulle, joille Sanaa on kylvetty, vaan meidän täytyy pysyä lähellä kylvettyä siementä ja koettaa parantaa siten siemennettyä multaa ja auttaa sitä tulemaan hedelmälliseksi ja ehkäisemään Saatanan ”lintujen” rynnäkön.
15. Miten ”tienvarsimullan” kuulijat ovat vastuussa ja kärsivät kovuutensa seuraukset?
15 Niillä, jotka saavat Sanan kuulemalla sen tai ottamalla luettavaa, on luonnollisesti vastuu, jos he eivät koeta hankkia sen ymmärtämiskykyä, vaan pitävät mielensä kovana ja vastaanottamattomana kuin kovaksipoljetun mullan. Hekin kärsivät välinpitämättömän kovuutensa seuraukset siten, että ”linnut” varastavat heiltä. He jäävät siten hedelmättömiksi, koska he eivät tule koskaan uskomaan kylvettyä siementä. He eivät ole parempia kuin tuo avoin tiekään. Mitä heillä kerran oli, se otetaan heiltä pois. Heistä tulee siemenetöntä multaa, ja he jäävät hedelmättömiksi, koska Jumalan siunausten sateella ei ole mitään toimitettavaa. He ovat pettymys Kylväjälle. Heidän epäuskoinen hedelmättömyytensä ei tuota pelastusta. Jos me rakastamme siis iankaikkista elämää onnessa, niin me emme halua olla tuollaista multaa suuren Kylväjän edessä. Meidän on omalta kohdaltamme varottava vastustajan ”lintuja” sekä pehmitettävä oma sydämemme ja mielemme Valtakunnan sanomalle. ”Alistukaa sen tähden Jumalan alaisuuteen, mutta vastustakaa Perkelettä, ja hän pakenee teistä.” (Jaak. 4:7, Um) Älkää antako mielenne olla Perkeleen kulkutienä älkääkä salliko hänen paaduttaa itseänne.
KALLIOPOHJAINEN MULTA
16. Mihin luopioita verrataan? Mihin luopuminen johtaa?
16 Jotta voisimme osoittautua arvollisiksi saamaan iankaikkisen elämän, erityisesti elämän Jeesuksen Kristuksen kanssa taivaan valtakunnassa, niin meidän täytyy osoittaa asennoituneemme oikealle puolelle ja sitten pysyä siinä kestävinä loppuun saakka. Luopiot eivät saa koskaan iankaikkista elämää, ja tämä pitää paikkansa myöskin niihin hyvätahtoisiin ihmisiin nähden, joilla on nyt toiveita säilyä hengissä ”uuteen maahan” maailman tuhoutuessa Harmagedonissa. Jeesus esittää tämän tärkeän kohdan, kun hän selittää, keitä kalliopohjainen multa kuvaa: ”Mitä tulee siihen, mikä kylvettiin kallioisiin paikkoihin, niin tämä on se, joka kuulee sanan ja ottaa sen heti iloiten vastaan. Mutta hänellä ei ole itsessään juurta, vaan hän kestää jonkin aikaa, ja kun ahdistus tai vaino on noussut sanan johdosta, niin hän on heti kompastunut.” (Matt. 13:20, 21, Um) Ja Luukkaan 8:13 sanoo: ”He uskovat jonkin aikaa, mutta koetusaikana he luopuvat pois.” (Um) Tällainen kompastuminen ja luopuminen johtaa tuhoon!
17. Miksi sellainen ”multa” ei tuota hedelmää täydellisyyteen asti?
17 Eräs asia on varma: jos sinä otat totuuden vastaan, niin sinua vainotaan, ja sinä kärsit ahdistusta sen takia. Sinä et voi välttää sitä tässä maailmassa varsinkaan tänä ”lopun aikana”. Apostoli Paavali kirjoittaa: ”Tosiaan, kaikkia niitä, jotka haluavat elää jumalisessa antaumuksessa Kristuksen Jeesuksen yhteydessä, vainotaan myöskin.” (2. Tim. 3:12, Um) Osoittaudutko sinä nyt sitten sellaiseksi mullaksi, jonka alla on kallionkieleke? Sellaisella mullalla ei ole suurta syvyyttä, joten se ei voi säilyttää paljon sitä kosteutta, mitä sade varastoi siihen. Se ei voi pitää tätä kosteutta kauan, koska auringon paahde saavuttaa alla olevan kallionkielekkeen ja lämmittää päällä olevan mullan sekä jouduttaa siitä tapahtuvaa haihtumista. Mullan syvyyden vähäisyys ei salli myöskään juurien tunkeutua syvälle hakemaan kasville ravintoa ja kosteutta. Miten tällainen multa voi sitten tuottaa hedelmää yltäkylläisesti ja täydellisyyteen asti? Jeesus osoitti, ettei se voi.
18. Miten ”kalliopohjaisen mullan” kuulijat ottavat vastaan ”siemenen”, ja miksi ”koetuskausi” tulee heille?
18 Jumalan Sanan saaminen on riemu, varsinkin sen sanoman, että hänen Kristuksen hallitsema valtakuntansa perustettiin taivaissa vuonna 1914, joten vanhurskas uusi maailma on lähellä. Tämän kalliopohjaisen mullan kaltaiset ihmiset ”ottavat sen iloiten vastaan”. (Mark. 4:16, Um) ”Valtakunnan sana” pitäisi ottaa iloiten vastaan sen oman hyvyyden takia, ja tämän ilon pitäisi olla meille väkevyytenä, jonka avulla me voimme läväistä kaiken, mitä seuranneekin. Mutta nämä kalliopohjaisen mullan ihmiset antavat ilonsa haihtua nopeasti. He ovat alussa iloa tulvillaan ja osoittavat suurta intoa sekä tiedon hankkimisessa että sen jakamisessa toisille vielä tietämättömyydessä oleville. Ja sitten tapahtuu jotakin! Tämä sana asettaa heidän eteensä Jumalan kaikkeudenyksinvaltiutta koskevan ylimmän kysymyksen, kysymyksen, jonka suhteen sekä enkelien että ihmisten on pakko tehdä ratkaisu, kunkin omalta kohdaltaan. Jotta he olisivat oikeamielisiä, niin heidän velvollisuutensa on asettua Jehovan valtakunnan kautta ilmenevän oikeutetun yksinvaltiuden puolelle. Tämän tekeminen liittymällä Jehovan todistajiin ja julistamalla Valtakunnan sanomaa saattaa kalliopohjaisen mullan ihmiset alttiiksi pilkalle, ahdistukselle ja vainolle. Näin tulee heille ”koetusaika”. Auringon kuumuus paahtaa heitä. Entä sitten?
19. Miten ja keistä poikkeavalla tavalla he toimivat tässä ”kuumuudessa”?
19 Jumalan totuuden siemen on orastanut heissä, mutta he tuntevat nyt paahtuvansa ja kuihtuvat heikkoudesta. Ahdistukset, joita he kohtaavat palvellessaan Jumalaa, ja vainot, jotka heidän on kestettävä Sanan saarnaamisen tähden, kuivattavat kokonaan heidän hedelmänkantomahdollisuutensa. Tämä tulinen ahdistus ja vaino kompastuttaa heidät, ja he loukkaantuvat siitä, sen sijaan että olisivat vakuuttuneita siitä, että tällainen kokemus on oikean puolen tunnus ja osoittaa heidän olevan oikealla puolella. Toisin kuin apostolit he eivät läpäise ahdistusta ja vainoa ”iloissaan siitä, että olivat katsotut arvollisiksi kärsimään häväistystä Jeesuksen nimen tähden”. Ne Tessalonikan uskovat Kreikassa, jotka omaksuivat muinaisina aikoina Sanan Paavalin kautta, ”ottivat sanan vastaan suuren ahdistuksen alaisina pyhän hengen ilossa, niin että [he] tulivat esimerkiksi kaikille Makedoniassa ja Akaiassa olleille uskoville”. (Apt. 5:41; 1. Tess. 1:6–8 Um) Ne vainot, mitkä kohdistettiin apostoli Paavaliin, joka kylvi siementä heidän keskuudessaan, yhtä vähän kuin sekään vaino, mitä he itse nyt kärsivät, eivät kompastuttaneet heitä. Mutta näin ei ole niiden Sanan vastaanottajien laita, jotka ovat kalliopohjaista multaa. He eivät katsele asioita niinkuin Paavali eivätkä niin ollen usko, että ”teidän on suotu, Kristuksen tähden, ei ainoastaan uskoa häneen, vaan myös kärsiä hänen tähtensä”. (Fil. 1:29) He lakkaavat kasvamasta. He häviävät pois.
20. Mitkä Jeesuksen sanat he unohtavat?
20 Mikä heissä on vikana? He unohtavat Jeesuksen ennustaneen, että ahdistus ja vaino kohtaa heitä, kun he noudattavat uskollisesti hänen ja hänen apostoliensa esimerkkiä. Hän sanoi apostoleilleen: ”Minä olen puhunut nämä asiat teille, jotta te ette kompastuisi. Ihmiset karkoittavat teidät seurakunnasta. Tuleepa hetki, jolloin jokainen, joka tappaa teidät, kuvittelee suorittaneensa pyhän palveluksen Jumalalle. Mutta he tekevät näitä, koska he eivät ole tulleet tuntemaan Isää eikä minua. Mutta minä olen kumminkin puhunut nämä asiat teille, jotta te muistaisitte, kun heidän hetkensä saapuu, minun sanoneen ne teille.” – Joh. 16:1–4, Um.
21. Miksi tämä luokka kompastuu ja loukkaantuu?
21 Mutta tuo kalliopohjaisen mullan luokka kompastuu tästä edeltävaroituksesta huolimatta. Jumalan Sana ei osoittaudu juurtuneeksi syvälle heihin. Sen siemenen juuret eivät tartu syvältä heidän sydämeensä, niin että ne pusertaisivat esiin julkisen tunnustuksen sydämestä, mikä on tulvillaan totuutta, ja ylläpitäisivät tätä tunnustusta vainon ja ahdistuksen kuumuudessakin. Jumalan siunaukset ovat sataneet heille tuoden virvoitusta, minkä pitäisi pysyä, mutta he eivät olekaan varastoineet kylliksi tuota virvoitusta kestääkseen hehkuvan vihollisauringon kuumuuden. (Luuk. 8:6) He osoittautuvat mieleltään pinnallisiksi ja sydämeltään heikoiksi. He eivät ole vakuuttautuneet ylivoimaisesti heihin kylvetyn totuuden oikeaperäisyydestä. He antavat Sanan tunkeutua vain niin pitkälle ja sallivat sitten jonkin kalliopohjamaisen läpitunkemattoman seikan estää sen juuria ulottumasta syvemmälle ja vetämästä rohkeuden ja uskollisuuden hyviä ominaisuuksia pinnalle. He paljastavat itsensä koetuksessa horjuviksi, haaleiksi, sellaisiksi, joita into Jumalan huoneen puolesta ei ole kuluttanut. He ajattelevat hinnan olevan liian suuri: vainot ja ahdistukset maksavat enemmän, kuin Jumalan Sanan siemenellä ja hänen siunausten sateellaan on arvoa. Näin ”koetuskausi” seuloo heidät pois kuuliaisten joukosta.
22. Miten he voisivat olla onnellisia ja siten keiden kaltaisia?
22 Minkä tilaisuuden he menettävätkään polttomerkitäkseen Perkeleen valehtelijaksi, kun hän syyttää, että Kaikkivaltias Jumala ei voi panna maan päälle kuvansa mukaista ja kaltaistaan ihmistä, joka säilyttäisi nuhteettomuutensa Jumalaa kohtaan Perkeleen aiheuttamassa vainossa ja ahdistuksessa! Kuinka onnellisia he olisivatkaan sisimmässään, niin, kuinka onnellisia he olisivatkaan lopulta, jos he käyttäisivät hyväkseen tätä tilaisuutta säilyttää nuhteettomuutensa vainoissa! Heillä on yllin kyllin muinaisia esimerkkejä tästä. ”Ottakaa pahankestämisen ja kärsivällisyydenharjoittamisen malliksi profeetat, jotka puhuivat Jehovan nimessä. Katsokaa, me julistamme onnellisiksi ne, jotka ovat kestäneet. Te olette kuulleet Jobin kestävyydestä ja olette nähneet sen seurauksen, minkä Jehova antoi, että Jehova on hyvin hellä kiintymyksessään ja sääliväinen.” (Jaak. 5:10, 11, Um) Muistakaamme, että hyväksytyt apostolit pysyivät Jeesuksen mukana hänen koetuksissaan ja että heidät otettiin heidän uskollisuutensa takia taivaan valtakuntaa koskevaan liittoon hänen kanssaan. He ottivat vastaan vainot satakertaisten siunausten runsaan sateen ohella, koska olivat jättäneet kaiken ja seurasivat häntä. He kestivät suuren taistelun kärsimyksissä. He eivät vetäytyneet koskaan takaisin vainojen uhatessa enempää kuin niiden kuumuudessakaan. He tiesivät, että poisvetäytyminen olisi merkinnyt tuhoa, mutta uskon omaaminen merkitsi sielun varjelemista elossa. – Luuk. 22:28, 29; Mark. 10:30; Hepr. 10:32–39.
23. Minkä edun mukaisesti he eivät toimi? Mitä he eivät saavuta?
23 Ahdistus ja vaino voi hajoittaa uskolliset opetuslapset niinkuin tapahtui ensimmäisellä vuosisadallakin. Se hajoittaa heidät Sanan saarnaajiksi ja kylväjiksi muualle, laajemmille kentille. Mutta vaino hajoittaa kalliopohjaisen mullan luokan suojaa etsiviksi pakolaisiksi. Heillä ei ole apostolien vakaumusta, että mikään nykyinen tai vielä tuleva koettelemus ei ”voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme”. Koska he eivät toimi suuren etunsa mukaisesti saada kärsiä Kristuksen kanssa, niin he menettävät ainiaaksi tilaisuuden hallita hänen kanssaan kirkkaudessa. (Room. 8:35–39; 2. Tim. 2:11, 12) Koska he osoittautuvat hedelmättömiksi, niin he eivät saa uuden maailman elämää.
24. Mitä meidän tulee tehdä niiden suhteen, joihin me kylvämme siementä, kun näemme ahdistuksen tulevan? Miten tämä vaikuttaa todistajain lukumäärään?
24 Koska näemme siis ahdistuksen ja vainon kohtaavan varmasti niitä, joiden keskuudessa kylvämme Jumalan Sanaa Valtakunnasta, niin meidän tulee edeltävaroittaa ja valmistaa heitä sen tulon suhteen. Kun se yllättää heidät heidän alkuaikoinaan, ennen kuin sanomalla on ollut aikaa juurtua syvälle ja olla hedelmällinen, niin meidän tulee seisoa uskollisina heidän rinnallaan sen kestäessä. Auttakaa heitä kestämään se kastellen heitä Jumalan siunausten sateella, jotta he kestäisivät ”kuumuuden”. Me emme voi tehdä sitä hylkäämällä heidät itsekseen, kieltäytymällä tekemästä uusintakäyntejä heidän luokseen, keskustelemasta Raamatusta tai pitämästä säännöllistä Raamatun tutkistelua heidän kanssaan, viemästä heitä kokouksiimme ja myös kenttäpalvelukseen mukanamme näyttääksemme heille, miten me itse kestämme kentällä kohtaamamme ahdistuksen. Kalliopohjaisen mullan luokka, joka herättää ensin meissä suuria toiveita, osoittautuukin kiusalliseksi pettymykseksi meille. Mutta me iloitsemme siitä, että kun me kylvämme Jehovan Sanaa, niin monet todistavat, että he eivät kuulu kalliopohjaisen mullan kaltaisiin kommunistisen ”rautaesiripun” takana eivätkä Kreikassa, Dominikaanisessa tasavallassa, Argentiinassa, Quebecissä ja muuallakaan. Sen sijaan että he kuihtuisivat kuumuudessa, heidän juurensa vetävät Jumalan totuuden, siunauksen ja hengen kosteutta, ja he ovat hedelmällisiä kuuliaisuudessaan hänen ylimpiä käskyjään kohtaan. He tekevät tyhjäksi vihollisen vainon ilkeän tarkoituksen ja saattavat Jehovan sydämen nauramaan voimattomille vihollisille. ”Uskollinen ja arvosteluälyinen orja”-järjestö pysyy antaumuksellisena heidän mukanaan vainoissa hankkien heille ravintoa. (Matt. 24:45–47, Um) Siksi Hänen todistajainsa lukumäärä kasvaa alituisesti.
ORJANTAPPURAISEN MULLAN KALTAISEKSI OSOITTAUTUMISEN VAARA
25. Miten kuvaillaan orjantappuraisen mullan luokan menettelytapa?
25 ”Mitä tulee siihen, mikä kylvettiin orjantappuroitten joukkoon, niin tämä on se, joka kuulee sanan, mutta tämän asiainjärjestelmän huoli ja varallisuuden pettävä voima tukahduttavat sanan, ja hänestä tulee hedelmätön.” Jeesus antoi tällä tavalla varoituksen Matteuksen 13:18–22 (Um) olevien sanojen mukaan. Mutta Markuksen 4:19 sanoo, että muiden asiain halut liittyvät tunkeutumaan hänen itsekkääseen sydämeensä. Luukas mainitsee toisen tekijän sanoessaan: ”Mitä tulee siihen, mikä putosi orjantappuroitten sekaan, niin nämä ovat niitä, jotka ovat kuulleet, mutta koska huolet ja varallisuus ja tämän elämän huvitukset tempaavat heidät mukaansa, niin he tukahtuvat kokonaan eivätkä saata mitään täydellisyyteen.” (Luuk. 8:14, Um) Tämä asiainjärjestelmä voi olla loppuunsaattamisajassaan, mutta se on vielä ympärillämme, ja niin kauan kuin se kestää, ovat myöskin olemassa sen kiihkeät huolet, sen varallisuuden saamistilaisuudet ja tämän elämän huvitukset. Meidän kaikkien on siis otettava vaarin Jeesuksen antamasta varoituskuvauksesta.
26. Miten he antavat orjantappuraisten asiain tukahduttaa tuotantonsa?
26 Ne nykyiset ihmiset, jotka ovat orjantappuroitten rasittaman mullan kaltaisia, ottavat vastaan Sanan siemenen ja voisivat olla aivan yhtä hedelmällisiä kuin toisetkin. Mutta he eivät vapauta itseään noista orjantappuroista ja ohdakkeista. He huolehtivat liikaa huomisesta ja sen tarpeista eivätkä revi juurineen pois noita orjantappuraisia asioita turvaamalla kokonaan Jehovaan hänen lupaustensa mukaan. He ovat myöskin kietoutuneet syvälle tähän nykyiseen järjestelmään ja tekevät itsestään sen orjia, ja he koettavat säilyttää sielunsa nykyisten elämänperusteitten mukaan. Heiltä puuttuu jumalista antaumusta tyytyväisyyden yhteydessä. Sen tähden he yrittävät olla rikkaita tämän maailman tavaroista lävistäen siten itsensä kauttaaltaan monilla tuskilla. He eivät huomaa jostakin syystä koskaan erehdystään, eikä heidän itsekkyytensä anna heille siten milloinkaan kylliksi aikaa tulla rikkaiksi hyvistä töistä eikä tuottaa hedelmää Jumalan palveluksessa. Heidän itsekäs huolensa ei salli heidän kiinnittää huomiota tähän. Ja jos heillä on aikaa, niin heidän täytyy kuluttaa se ”tämän elämän huvituksissa”. Heistä näyttää, että heidän täytyy upota noihin huvituksiin vapautuakseen huolista ja ikävystymisestä. Onko näin ollen ihme, että heihin kylvetyn Jumalan Sanan antoisa voima on tukahtunut kokonaan!
27, 28. Mihin toimenpiteeseen täytyy orjantappurain rasittamien ryhtyä? Mikä on muussa tapauksessa heidän loppunsa?
27 Huomaammeko me olevamme tällaisten orjantappuroitten ja ohdakkeitten rasittamia ja vastaavasti köyhiä Jumalan hyvistä töistä? Jos näin on, niin meidän on poltettava pois nuo takertuvat orjantappurakasvaimet, jotta hänen Sanansa siemen pääsisi kasvamaan meissä ja johtaisi hedelmänkantoon. Me emme voi muuten olla rikkaita oikeista töistä, jotka jättävät sellaisen todistuksen, mikä säilyy kuolemammekin yli. Me emme voi koota oikeaa perustaa todellisen elämän, uudessa maailmassa nautittavan iankaikkisen elämän, saavuttamisellemme. (1. Tim. 6:6–10) Katso Jeesusta. Miten rikas hän olikaan taivaassa! Ja miten suhteellisen köyhäksi hän tulikaan kuitenkin, jopa siinä määrin, että oli köyhä maallisistakin aineellisista hyvyyksistä! Tehdäkseen näin hän myi kaiken omaamansa ja alistui lopuksi uhrikuolemaan. Hänestä on tullut nyt ylivoittoisen rikas. Jollemme me noudata hänen esimerkkiään, ei hänen sanansa asusta meissä runsaana, niin että se voisi tehdä meidätkin uhkuviksi hedelmistä. – Kol. 3:16.
28 Viljelijä jättää orjantappuraisen ja ohdakkeisen maan ja melkein kiroaa sen, koska se ei tuota elämääantavaa ravintoa siihen lankeavan sateen mukaisesti. Sen loppu on siinä, että se poltetaan. Jos näin on, niin orjantappuraisen mullan luokalla on sama loppu. (Hepr. 6:7, 8) Siihen kuuluvat tuhlaavat Jumalan heille osoittaman ansaitsemattoman ystävällisyyden ja antavat maailmallisten asiain yhdessä tukahduttaa hedelmänkantonsa. Tästä on heille seurauksena tulella hävittäminen.
29. Mitä me voimme tehdä auttaaksemme heitä ja myös omaksi eduksemme?
29 Me voimme nähdä joidenkuiden, jotka ovat seurakunnassamme, tai joidenkuiden, jotka olemme kylväneet siemenellä, olevan taipuvaisia antamaan orjantappuramaisten esteitten vallata elämänsä ja sydämensä ja tukahduttaa hengellisen tuottoisuutensa. Me voimme varoittaa heitä. Kun se nuori mies antoi rakkautensa petolliseen varallisuuteen tukahduttaa hedelmänkantomahdollisuutensa kristittynä, niin Jeesus varoitti opetuslapsiaan: ”Rikkaan on vaikea päästä taivasten valtakuntaan.” Apostoli Paavali neuvoi Timoteusta, joka oli erään seurakunnan nuori valvoja, varoittamaan rikkaita ja niitä, jotka olivat halukkaita rakastamaan rahaa. (Matt. 19:23, 24; 1. Tim. 6:17–19) Me haluamme auttaa nyt toisia pääsemään vapaiksi paulovista asioista ja maallisista ennakkoluuloista ja etsimään sen sijaan teokratian lisääntymistä nyt, jolloin sen tulee kasvaa. (Jes. 9:5, 6) Me haluamme välttää antamasta tämän orjantappurain rasittaman tilan vallata oman sydämemme ja mielemme multaa. Ponnistellessamme täten sisimmässämme meidän tulee sen mukaisesti auttaa rakkaudellisesti toisiakin tekemään siten. On mitä ajankohtaisinta pitää mielessämme Jeesuksen sanat: ”Kiinnittäkää huomiota itseenne, jottette milloinkaan nääntyisi ylensyömisestä ja ankarasta juomisesta ja elämän huolista ja jottei se päivä yllättäisi teitä yhtäkkiä kuin ansa. Sillä se saavuttaa kaikki ne, jotka asuvat koko maan pinnalla. Pysykää siis hereillä koko ajan anoen hartaasti, että teidän onnistuisi pelastua kaikista näistä asioista, joiden on määrä tapahtua, ja säilyttää asemanne ihmisen Pojan edessä.” – Luuk. 21:34–36, Um.
”HYVÄ MULTA”
30. Miten ”hyvän mullan” kaltaiset toimivat kylvetyn siemenen suhteen?
30 Keitä ovat sitten ne ”hyvän mullan” kaltaiset, johon siemen putosi, niin että se ”oraalle tultuaan tuotti hedelmää” moninkertaisesti? (Luuk. 8:8, Um) Nämä ovat niitä, joilla on oikea ja hyvä sydän, mihin he ottavat vastaan Sanan siemenen. Kuultuaan Sanan he ottavat selvää sen merkityksestä. Jos he eivät saa sitä juuri silloin, niin he koettavat myöhemmin ymmärtää sen Jumalan hengen ja järjestön välityksellä. He pitävät kiinni Sanasta eivätkä luovuta sitä kovasydämisesti Perkeleen ryövärilinnuille.
31. Miten Jeesus kuvaili nämä, ja mitä hän osoitti heidän tekevän?
31 Kuvaillen ”hyvän mullan” luokkaa Jeesus sanoi: ”Mitä tulee siihen, mikä kylvettiin oikealaatuiseen multaan, niin tämä on se, joka kuulee sanan ja ymmärtää sen merkityksen, joka tosiaan kantaa hedelmää ja tuottaa, tämä satakertaisesti, tuo kuusikymmen- ja toinen kolmekymmenkertaisesti.” (Matt. 13:23, Um) Jeesuksen sanat osoittavat Luukkaan kertomuksen mukaan täsmälleen, miksi tuollainen Sanan kuulija ymmärtää sen ja miksi hän tuottaa niin moninkertaisesti hedelmää, sanoen: ”Mitä tulee oikeaan multaan, niin nämä ovat niitä, jotka, kuultuaan sanan omaten oikean ja hyvän sydämen, säilyttävät sen ja kantavat hedelmää kestävinä.” (Luuk. 8:15, Um) Näillä on ennen kaikkea oikea ja hyvä sydämentila. Kun he kerran saavat Sanan, niin he säilyttävät sen kalliina, niinkuin hyvä, savinen, orjantappuroista puhdas multa, mikä on kynnetty kuohkeaksi ja mikä voi laskea kylvetyn siemenen vajoamaan syvälle ja peittymään, koska sillä on suuri, kosteudensäilyttävä syvyys eikä kallioestettä alla. Heidän sydämensä varastoi hyviä asioita, koska se kiinnittää rakkautensa niihin. Kun uutta liittoa varten olevat Jumalan palvelijat tulevat tuoden hänen Sanansa siementä, niin he antavat Jumalan kirjoittaa lakinsa Sanansa ja henkensä välityksellä sydämen lihatauluun, niin että he tekevät siitä lähtien Jumalan tahdon sydämestään, hänen henkensä voimalla. He varjelevat sydämensä täysin valppaina, koska elämän lähteensuonet virtaavat siitä. (2. Kor. 3:3–6; Sananl. 4:23) Kuinka me nautimmekaan saadessamme mennä viemään Jumalan Sanan siementä tuollaisen sydämen omaaville ihmisille!
32. Mitä hedelmää tällaiset sydämet kantavat?
32 Mikä on sitten se hedelmä, mitä tällaiset sydämet kantavat? Eri jyvien siemenet tuottavat toisia siemeniä, kukin siemenlaatu omaa lajiaan. Se siemen, mitä suuri Kylväjä sirottelee, on Sana Jumalan valtakunnasta. Sen tuottaman hedelmän täytyy siis olla todistuksen antamista eli todistamista Valtakunnasta toisille. Valtakunnan siemen tuottaa omaa lajiaan Valtakunnan saarnaamisessa. – 1. Kor. 15:36–38.
33. Miksi täytyy ”hyvän mullan” kaltaisen henkilön tuottaa tällaista hedelmää?
33 ”Hyvän mullan” omaava henkilö ottaa sydämellään vastaan Sanan siemenen ja uskoo sen vanhurskaudeksi, mutta hän julistaa sitä pelottomana julkisesti suullaan pelastukseksi. Suu puhuu varmasti sydämen kyllyydestä. Koska meitä on suosittu siten, että olemme saaneet vastaanottaa Valtakunnan sanoman oikeaan ja hyvään sydämeen, niin meidän täytyy ”aina uhrata Jumalalle ylistysuhria, se on, niiden huulten hedelmää, jotka ilmoittavat julkisesti hänen nimeään”. (Room. 10:10; Matt. 12:34, 35; Hepr. 13:15, Um) Kun me siis saamme siemenen ja kun se juurtuu meissä, koska me säilytämme sen ja käsitämme Jumalan Sanan merkityksen, niin me olemme siten hankkineet itsellemme saarnaamistehtävän, ja meidän täytyy suorittaa se täysin, jotta toiset kuulisivat Valtakunnan viestin. Tämä Jumalan Sanan siemen ei ole kuollut, vaan se on elävää voimaa. Sillä on voima tuoda saarnaamiskykyjä ja -toimia pinnalle ja saattaa siten Valtakunnan julistussato suuren Kylväjän korjattavaksi. Jumala luo meidän huultemme hedelmän meissä olevan Jumalan Sanan ja hengen avulla. (Jes. 57:19) ”Hyvän mullan” sydän, johon elävä siemen on istutettu, elpyy syvältä, ja se panee äänijänteet ja kielen ja huulet toimimaan ja ”saarnaamaan sanaa”. Näin aikaansaatu hedelmä todistaa, että henkilö kuuluu ”hyvän mullan” luokkaan ja että hän on tosiasiallisesti Jumalan Sanan palvelija. Kun hän tuottaa Valtakunnan hedelmää, niin se saavuttaa suuren Kylväjän hyväksymisen ja tekee Kylväjälle mahdolliseksi sirotella enemmän siementä toisiin kuulijoihin. Hän jatkaa siten seuraajiensa kautta kallisarvoisen siemenen kylvämistä.
KESTÄVYYS SUUREMMAN SADON TUOTTAMISEKSI
34, 35. (a) Mitä ominaisuuksia meidän täytyy kehittää maanviljelijän tavalla? (b) Miten meidän täytyy auttaa toisia ”hyvän mullan” luokkaan kuuluvia henkilöitä?
34 Meidän täytyy harjoittaa kestävyyttä tuottaaksemme Valtakunnan hedelmää Jumalan ylistykseksi, aivan samoin kuin maanviljelijän on harjoitettava kärsivällisyyttä ja osoitettava hyvää kestävyyttä viljellessään maata ja kasvattaessaan satoa. Kun hän työskentelee, niin hänen täytyy odottaa Jumalan panevan sadon kasvamaan. ”Tällä tavalla on Jumalan valtakunta aivan kuin silloin kun mies heittää siementä maahan ja nukkuu yöllä ja nousee päivällä, ja siemen orastaa ja kasvaa pitkävartiseksi, vaikka hän ei tiedäkään miten. Maa kantaa itsestään vähitellen hedelmää, ensin ruohonkorren, sitten korren tähkän, lopuksi täyden jyvän tähkään. Mutta niin pian kuin hedelmä sallii, hän pistää sirpin viljaan, koska korjuuaika on tullut.” – Mark. 4:26–29, Um.
35 Henkilön täytyy luottaa siihen, että Jumala panee hänet kasvamaan Sanan saarnaajaksi, täysin päteväksi esittämään sanomaa kaikissa paikoissa ja kaikenlaisissa ulkonaisissa olosuhteissa. Osoittamalla kestävyyttä hän todistaa turvaavansa Jumalaan. Jumala lisää taas vuorostaan tällaisen kestävän henkilön siemensatoa, jotta tätä siementä voitaisiin sirotella ympäri saarnaamalla Valtakuntaa. ”Me suosittelemme itseämme kaikin tavoin Jumalan palvelijoina, kestämällä paljon, ahdistuksissa, . . . pitkämielisyydellä, . . . totuudellisella puheella, Jumalan voimalla.” Me emme kuihdu emmekä lankea pois vainon ja ahdistuksen hehkuvan auringon paistaessa. (2. Kor. 6:4–7, Um) Ollen itse Jumalan voiman vahvistamia kestämään meidän täytyy auttaa toisiakin kestämään. Meille on tuiki välttämätöntä auttaa toisia henkilökohtaisesti, rohkaisten heitä, rukoillen heidän puolestaan, näyttäen heille oikeaa esimerkkiä, vieden heitä mukanamme tai seuraten heitä kenttäpalvelukseen saarnaamaan Sanaa. Jumalan näkyvä järjestö yrittää auttaa kaikkia siemenen vastaanottajia olemaan hedelmällisiä tuottamiskykynsä äärimmäiseen rajaan saakka. Ja niin se edistää jatkuvasti niiden viljelemistyötä, joiden sydän on oikealaatuista multaa.
36. Miten meidän tuotantomme voidaan määritellä, ja miksi jotkut tuottavat kolmekymmenkertaisesti?
36 Jeesus sanoi, että ne, joihin Jumalan Sana kylvetään, tuottavat eri tavalla siementä, toisten antaessa niinkin paljon kuin satakertaisesti. Koska mullan laatu ja sille annetun muokkauksen määrä ratkaisee suurelta osalta sadon, niin meidän oma hedelmällisyytemme määrä voidaan päättää huomattavassa mitassa kunkin meidän kohdaltamme samanlaisista asioista. Kuitenkin antaa sellainenkin henkilö, joka tuottaa ainoastaan kolmekymmenkertaisesti, kiitettävän sadon. Vankeus, maanpakolaisuus, eristys, maanalaiset rajoitukset ja sairauden asettamat esteet, heikkous tai vanhuus voivat supistaa hänen tilaisuuksiaan. Mutta hänellä on oikea ja hyvä sydän, ja niin hän on vilpitön ja innokas ja ponnistelee epäitsekkäästi. Siksi hänen Valtakunnan julistamissatonsa on hyvä, tapahtukoonpa se sitten suusanallisesti tai painotuotteitten välityksellä.
37. Miten toiset tuottavat kuusikymmenkertaisesti?
37 Kuusikymmenkertainen tuotto ilmaisee suurempia tilaisuuksia ja niiden vastaavaa hyväksi käyttöä. Ne, jotka vastaavat kokoajan palvelukseen eli tienraivaukseen lähtemiskutsuun, astuvat suurempiin etuihin ja saavat suurempia tilaisuuksia kuin tavallinen ryhmän julistaja. Heillä on laajempi toiminta-ala ja suuremmat mahdollisuudet. Heidän täytyy olla näiden mittojen mukaisia. Luonnollisesti voi meidän totuudessaoloaikamme pituus ja elämisemme toimeliaana vanhaan ikään asti auttaa meitä tuottamaan enemmän hedelmää, kuten oli apostolien Paavalin ja Johanneksen laita. Mutta meidän täytyy tehdä enemmän kuin olla vain määräaika Jumalan palveluksessa. Meidän on ahdettava se täyteen lujaa ponnistelua ja toimintaa voidaksemme päästä kolmekymmenkertaisen sadon yli.
38. Mitä satakertainen tuotanto osoittaa, ja miten me pääsemme siihen?
38 Satakertainen tuotto on silmiinpistävä. Mutta se ei merkitse täydellistä palvelusta kenenkään meidän epätäydellisten palvelijain kohdalta. Se merkitsee sitä, että me koetamme elää täysin niiden tilaisuuksien mukaan, mitkä tarjoutuvat meille, tai että me voimme raivata niille tien. Meidän täytyy valvoa valppaina, etteivät mitkään maailman huolien, rahan rakkauden ja huvitusten orjantappurat pääse tunkeutumaan esteeksi. Jeesuksen apostoleista teki Paavali maan päällä ollessaan ”enemmän kuin he kaikki . . . työtä”. (1. Kor. 15:10) Ei niin, että meidän olisi tehtävä vertailuja keskuudessamme joko pöyhistyäksemme ylpeydestä tai puolustellaksemme alituotantoamme. Sellainen menettely ei ole meille viisasta. Mutta me voimme tehdä huomioita ja iloita siitä lisäyksestä, minkä Jumala antaa vaihtelevissa määrissä tälle ja tuolle henkilölle, ja me voimme tutkia syitä siihen omaksi hyödyksemme. Meillä on kaikilla mahdollisuuksia lisätä tuotantoamme. Kukaan meistä ei voi koskaan vetää vertoja itselleen suurelle Kylväjälle hedelmän kantamisessa Jumalalle. Kristitty, joka kylvää Sanaa säästeliäästi, korjaakin niukasti. Mutta ne, jotka kuluttavat itsensä innokkaasti, saattavat Jumalan panemaan heidät uhkumaan hänen elämänantavan Sanansa levittämisen vanhurskautta. (2. Kor. 9:6–12; Ps. 112:9) Satakertaisen sadon tuottaminen on tavoite, mihin kannattaa pyrkiä.
39. Miksi me riemuitsemme erityisesti ”hyvän mullan” luokan tuotannosta nykyisin, ja mitä se merkitsee kaikille näille hedelmällisille henkilöille?
39 Nosta silmäsi, käännä ne itään ja länteen, pohjoiseen ja etelään ja katso, kuinka Korkeimman Jumalan uskolliset todistajat kantavat hedelmää ”hyvän mullan” tavoin kolmekymmen-, kuusikymmen- ja satakertaisesti niin totalitaarisen diktatuurin ”rautaesiripun” takana kuin sen ulkopuolellakin. Kuinka suuren Kylväjän täytyykään riemuita! Se, mikä panee meidätkin erityisesti riemuitsemaan hänen kanssaan tästä, on se, että se merkitsee yhäti kasvavaa ylistystä elävälle tosi Jumalalle. Suuri Kylväjä sanoi: ”Minun isäni tulee kirkastetuksi siinä, että te kannatte jatkuvasti paljon hedelmää ja osoittaudutte minun opetuslapsikseni.” (Joh. 15:8, Um) Meidän taivaan Isämme riemuitsee nähdessään meidät hedelmällisinä. Hän on sen tähden halukas antamaan meille iankaikkisen elämän uudessa maailmassa. Meidän, hänen Sanansa vastaanottajien, täytyy olla nyt hedelmällisiä ennen Harmagedonia saadaksemme tämän elämän. Mutta meidän tuotantoomme ei sisälly ainoastaan oma elämämme uudessa maailmassa, vaan Jehova Jumala haluaa antaa meidän hedelmänkantamisemme kautta elämän myöskin toisille, joihin hän käyttää meitä sirottelemaan siementä ja jotka tulevat samalla tavalla moninkertaisen hedelmällisiksi Jumalan kirkkaudeksi ja kunniaansaattamiseksi. Vaikka tuleva Harmagedonin taistelu pyyhkäiseekin pois ja repii juurineen irti jokaisen jumalattoman kasvin, jota meidän taivaan Isämme ei ole istuttanut, niin se ei tuhoa meidän vanhurskautemme kallisarvoisia hedelmiä, joita me tuotamme saarnaten hänen Sanaansa ja edistäen hänen Kristuksen hallitseman valtakuntansa etuja. Viljelköön hän siis meitä palvelijoinaan jatkuvasti sinä aikana, mikä vielä on jäljellä Harmagedoniin mennessä, ja uudistakoon alinomaa voimamme, jotta me kestäisimme ja kantaisimme enemmän hedelmää hänen kunniaansaattamisekseen ja meidän iankaikkiseksi elämäksemme hänen uudessa maailmassaan! ”Kuunnelkoon se, jolla on korvat.” – Matt. 13:9, Um.