Jumala avaa toipumisen tien
”Haavasi kasvavat nopeasti umpeen.” – Jes. 58:8.
Ennen seuraavien kolmen kirjoituksen tarkastelua lukijan olisi hyvä tutustua aineistoon, johon kirjoitukset perustuvat, nimittäin Jesajan 58. ja 59. luvun sisältämään profetiaan
1. Miksi ihmiskunta on toipumisen tarpeessa yleisen terveydentilansa vuoksi?
TARVITSEEKO koko ihmiskunta toipumista – paranemista? Ihmiset, jotka hankkivat tietoa läheltä ja kaukaa kaikkien nykyaikaisten tiedonhankkimiskeinojen avulla, tuskin epäröivät myönteisen vastauksen esittämistä! Kysymys kuuluu: Kuka meistä ihmisistä voi saada aikaan kipeästi kaivatun toipumisen? Ihmisystävällistä toimintaa harjoittavat jatkavat toiveikkaina yrityksiään, mutta mitkään heidän vilpittömät yrityksensä eivät ole pysähdyttäneet ihmiskunnan terveydentilan huononemista yhteiskunnallisesti, moraalisesti, taloudellisesti ja perhe-elämässä. Sairaalloisen ihmiskunnan valitushuuto kovenee!
2, 3. a) Kenellä on enemmän aihetta valittaa sen suhteen, kuinka kauas ihmiskunta on langennut, kuin ihmisillä itsellään? b) Miten ihmiskunnan langennut tila kuvaillaan Roomalaiskirjeen 3:9–18:ssa?
2 Jos meillä tavallisilla ihmisluomuksilla on paljon valituksen aihetta, niin kuinka paljon enemmän yli-inhimillisellä kaikkeuden Luojalla pitäisikään olla syytä valittaa! Hän ei totisesti häpäissyt luomiskykyään saattamalla ihmisluomuksensa alkuunsa sellaisen sekasorron valtaan, jossa me olemme nykyään. Hän sanoo suoraan, että sen kaiken on aiheuttanut synnin tulo. 1 900 vuotta sitten hän kiinnitti huomion siihen, kuinka kauas ihmiskunta oli langennut alkuperäisestä täydellisyydestä, henkeyttämällä yhden Raamatun kirjojen kirjoittajista merkitsemään muistiin seuraavat selventävät sanat:
3 ”Entä sitten? Olemmeko me paremmassa asemassa? Emme suinkaan! Sillä olemme edellä esittäneet sen syytöksen, että juutalaiset niin kuin kreikkalaisetkin ovat kaikki synnin alaisuudessa, niin kuin on kirjoitettu: ’Ei ole ketään vanhurskasta ihmistä, ei ainoatakaan; ei ole ketään tarkkanäköistä, ei ole ketään, joka etsii Jumalaa. Kaikki ihmiset ovat poikenneet suunnastaan, kaikki he ovat yhdessä tulleet arvottomiksi; ei ole ketään, joka osoittaa huomaavaisuutta, ei ole edes yhtäkään.’ ’Heidän kurkkunsa on avattu hauta, he ovat harjoittaneet vilppiä kielellään.’ ’Aspis-käärmeiden myrkkyä on heidän huultensa takana.’ ’Ja heidän suunsa on täynnä kirousta ja katkeraa puhetta.’ ’Heidän jalkansa ovat nopeat vuodattamaan verta.’ ’Turmio ja kurjuus ovat heidän teillään, eivätkä he ole tunteneet rauhan tietä.’ ’Ei ole Jumalan pelkoa heidän silmiensä edessä.’” – Room. 3:9–18.
4. a) Mistä Paavali otti noissa sanoissaan lainauksia? b) Millaiseksi me havaitsemme asiaintilan nyt, 1 900 vuotta myöhemmin?
4 Muinaisen Rooman kristilliselle seurakunnalle kirjoitetun kirjeensä edellämainitussa osassa apostoli Paavali otti lainauksia Raamatun heprealaisista kirjoituksista, jotka kaikki oli kirjoitettu henkeytyksestä yli 450 vuotta ennen kuin hänen kirjeensä kirjoitettiin noin vuonna 56. Paavali lainaa esimerkiksi Jesajan 59:7–20:stä. Tämä ilmaisee, että tilanne oli jo melko huono hänen aikanaan, ei ainoastaan ihmiskunnan suhteen yleensä vaan varsinkin niiden suhteen, jotka väittivät olevansa Jehova Jumalan kansa, nimittäin juutalaisten eli israelilaisten suhteen. Entä sitten nykyään, yli 1 900 vuotta sen jälkeen kun Paavali kirjoitti tällaisista asioista keisarillisen Rooman pääkaupungissa olevalle kristilliselle seurakunnalle? Millainen meidän pitäisi odottaa maailman moraalisen ja uskonnollisen tilan olevan jättämättä huomioon ottamatta sitä maailman osaa, jota kutsutaan kristikunnaksi? Se, mitä suorapuheiset sanoma- ja aikakauslehdet runsain määrin meille siitä paljastavat, on varsin järkyttävää, suorastaan kauhistuttavaa.
5, 6. a) Millä tavalla kristikunnan valta-alueeseen kuuluvien kansojen pitäisi käyttäytyä kristikunnan nimen alkuperän mukaan? b) Mitä Israelille esitettyjen Jesajan profetioiden laajempaa sovellutusta meidän pitäisi lukiessamme ajatella?
5 Nimensä alkuperän mukaisesti kristikunnan pitäisi jäljitellä Kristusta Jeesusta ja elää hänen opetustensa mukaan. Kristikunnan muodostavien kansojen pitäisi tietää, miten se tapahtuu. Niin sanottuihin kristittyihin maihin on levinnyt Raamattuja ja varsinkin ”Uutta testamenttia” satoja miljoonia kappaleita kaikilla niiden valta-alueilla tunnetuilla kielillä. Valtaosa niiden asukkaista osaa lukea noita Raamatun henkeytettyjä kirjoituksia, niin että he voivat oppia mitä kristittynä olemiseen sisältyy. Koska kristikunta yhdistää itsensä Kristukseen ja väittää olevansa hänen seurakuntansa, niin se, ettei se noudata Kristuksen esimerkkiä, tekee siitä ulkokultaisen. Sen yhteiskunnallinen, moraalinen ja uskonnollinen tila on samanlainen kuin Jehova Jumalan entisen ”valitun kansan” tila profeetta Jesajan aikana 800 vuotta ennen kuin kristillisyys tuli maalliselle näyttämölle.
6 Kristikunnan surullinen tila on tosiaan rinnastettavissa Israelin tilaan Jesajan aikana, sillä se väittää tulleensa Israelin tilalle Jumalan valituksi kansaksi. Niinpä kun luemme joitakin lukuja Jesajan profetiasta, me voimme ajatella niiden laajempaa soveltumista kristikuntaan. Pitikö Jesajan Jumala profeetan aikaista Israelia ulkokultaisena ja katsoiko hän sen tarvitsevan hengellistä toipumista? Esittäköön Jehova Jumala havaintonsa!
Jumalan havaintoja uskonnollisesta ulkokultaisuudesta
7. Mitä Jehovan havaintoja profeetan oli määrä julistaa hänen valitulle kansalleen Jesajan 58:1:n mukaan?
7 Jumala antaa Jesajalle käskyn: ”Huuda täyttä kurkkua, älä säästä, korota äänesi niinkuin pasuna, ilmoita minun kansalleni heidän rikoksensa [kapinansa, UM] ja Jaakobin huoneelle heidän syntinsä.” – Jes. 58:1.
8. Miten kuuluvasti Jesajan piti julistaa Jehovan havaintoja, ja miksi hänen olisi pitänyt tuntea halua profetoida?
8 Tämän käskyn mukaan Jehova Jumala oli havainnut Israelin syylliseksi ’kapinaan’ eli kapinallisuuteen ja muihin tarkemmin mainitsemattomiin ’synteihin’. Hän käytti Jesajaa puhetorvenaan havaintojensa ilmoittamisessa, ja tämän profeetan käskettiin kaiuttaa Jumalan syytökset ”pasunan” tai trumpetin kuuluvuudella. Kun Jesajalle sanottiin: ”Älä säästä” tai ”älä pidätä” (UM), hänestä on saattanut tuntua samanlaiselta kuin Aamoksesta silloin, kun tämä aikaisempi profeetta sanoi: ”Leijona ärjyy: kuka ei pelkäisi? Herra, Herra puhuu: kuka ei ennustaisi?” – Aam. 3:8.
9. Missä määrin Jehovan kovaa sanomaa pitäisi kaiuttaa nykyään, ja mitä sen pitäisi auttaa kuulijoita tekemään?
9 Suvereenin Herran Jehovan antautuneen, kastetun kansan pitäisi nykyään tuntea samalla tavoin. Sen pitäisi haluta omaksua nykyaikaa varten oleva Jumalan sanoma ja levittää sitä voimakkaasti laajalle alueelle. Jehovan todistajina hänen kansaansa kuuluvat kertokoot, että kautta maailman esiintyy kapinallisuutta kaikkeuden Suvereenia Herraa vastaan, joka vaatii kansaansa olemaan uskollinen ja välttämään maailmallisia syntejä. Tämä selittää, miksi tätä kovaa sanomaa kaiutetaan kautta maapallon. Jos sen kuulijat ottavat siitä vaarin, se voi auttaa heitä toipumaan.
10, 11. Mitä muuta israelilaiset tekivät itseään hillitsemättä samaan aikaan, kun he teeskentelivät iloitsevansa Jehovassa paastoamalla ja itseään kurittamalla?
10 Sillä, mitä Jesajan käskettiin ilmoittaa äänekkäästi ”Jaakobin huoneelle”, hän paljasti sen ulkokultaisuuden, kun hän sanoi:
11 ”Minua he muka etsivät joka päivä ja haluavat tietoa minun teistäni [minun teitteni tuntemisesta he ilmaisivat iloa, UM] niinkuin kansa, joka tekee vanhurskautta eikä hylkää Jumalansa oikeutta. He vaativat minulta vanhurskaita tuomioita, haluavat, että Jumala heitä lähestyisi [ja sanovat]: ’Miksi me paastoamme, kun et sinä sitä näe, kuritamme itseämme, kun et sinä sitä huomaa?’ Katso, paastopäivänänne te ajatte omia asioitanne [te saitte totisesti iloa paastopäivästänne, UM] ja ahdistatte työhön kaiken työväkenne. Katso, riidaksi ja toraksi te paastoatte, lyödäksenne jumalattomalla nyrkillä.
12. Oliko Jehovalle otollinen paastopäivä hurskauden ja itsensä kurittamisen näyttelemisen aikaa?
12 ”Te ette nyt paastoa niin, että teidän äänenne kuultaisiin korkeudessa. Tällainenko on se paasto, johon minä mielistyn, se päivä, jona ihminen kurittaa itseänsä? Jos kallistaa päänsä kuin kaisla ja makaa säkissä ja tuhassa, sitäkö sinä sanot paastoksi ja päiväksi, joka on Herralle otollinen?” – Jes. 58:2–5.
13. Mitä Jeesus ilman ulkokultailua sanoi vuorisaarnassaan Jumalan kansan paastoamisesta?
13 Tosin Jeesus Kristus paastosi 40 päivää sen jälkeen, kun hänet oli voideltu Jehovan hengellä, mutta se ei tapahtunut ihmisten nähden vaan Juudean erämaassa. Niinpä hän myöhemmin vuorisaarnassaan saattoi sanoa ilman ulkokultailua: ”Kun te paastoatte, lakatkaa tulemasta surullisiksi kasvoiltanne niin kuin ulkokullatut, sillä he vääristävät kasvonsa, jotta heidän paastoamisensa näkyisi ihmisille. Totisesti minä sanon teille: heillä on jo palkkansa täysimääräisenä. Mutta sinä, kun paastoat, voitele pääsi ja pese kasvosi, jottei paastoamisesi näkyisi ihmisille, vaan Isällesi, joka on salassa; silloin Isäsi, joka katselee salassa, on palkitseva sinut.” – Matt. 6:16–18.
14. a) Millaisia järjestelyjä uskonnolliset paastot kristikunnassa ovat ja miksi? b) Mitä muuta muotomenojen mukaiset paastot ja itsensä kurittaminen eivät voineet peittää muinaisessa Israelissa?
14 Kristuksen opetuslapsille ei määrätty paastopäiviä; paastoaminen on vapaaehtoista, valinnanvaraista. Kristikunnalla on määrätyt paastonsa, mutta ne ovat pelkkiä ihmisten tekemiä järjestelyjä. Jos ”Jaakobin huoneen” omavalintaisilla paastoilla profeetta Jesajan aikana olisi ollut oikea tarkoitus ja oikea vaikutin, niin niitä vastaan ei ehkä olisi ollut mitään sanomista. Mutta muistakaamme, mitä ”Jaakobin huoneessa” tapahtui paaston aikana tai paastopäivien edellä ja niiden jälkeen: oli riitaa ja toraa, toisille huudettiin kovalla äänellä ja toisia lyötiin ”jumalattomalla nyrkillä”. Muotomenona suoritettu paastoaminen ja itsensä kurittaminen ei voinut peittää kaikkea tätä pahuutta Jehova Jumalan läpitunkevalta katseelta. Ei ihme, ettei hän näyttänyt huomaavan heidän paastoaan eikä antavan sille mitään arvoa!
15. a) Mikä työtätekevän luokan kohtelu korvattiin Israelissa hurskauden ja pidättyvyyden ulkonaisella näyttämisellä? b) Minkä kohdalla tilanne on nykyään samanlainen, ja miksi se on sopimatonta?
15 Näyttääkseen hurskailta muodollisuuksia noudattavat juutalaiset painoivat päänsä kumaraan niin kuin kaislan latva tai levittivät alleen säkkikangasta ja tuhkaa vaikuttaakseen syvästi murheellisilta. Mutta sellaiset ilmaukset eivät olleet aito merkki siitä, että he olisivat sydämestään katuneet syntejään ja kapinaansa eli kapinallisuuttaan Jumalaa vastaan ja pahennusta herättävää ja lainvastaista käytöstään. Jos heidän paastoamisensa oli oikealaatuista, pidättymistä sellaisesta mikä tavallisesti oli sopivaa, niin miksi he samanaikaisesti ahdistivat sydämettömästi ’työväkeään’, omia veljiään, työhön kohdellen heitä siten sortavasti? Työnantajat, jotka toimivat kuin orjapiiskurit heidän hyväkseen raatavia kohtaan, menettelivät todella ulkokultaisesti, kun he noudattivat muotomenojen mukaista pidättyvyyttä paastopäivinä. Se ei saanut osakseen Jumalan suosiota eikä hyväksymystä, eikä se tuottanut hänelle mitään mielihyvää. Samanlainen tilanne vallitsee nykyään kristikunnassa, jossa pidetään paastoja, sillä se väittää palvovansa juuri sitä Jumalaa, joka henkeytti Jesajan tekemään tunnetuiksi Jumalan valitun kansan kapinan ja synnit.
16. Mihin auttamistoimiin ryhtyminen olisi tuottanut israelilaisille pikemmin Jumalan suosion kuin heidän muotomenojen mukaisten paastojen pitämisensä?
16 Millainen paasto, millainen pidättyvyys, on otollista Jesajan Jumalalle, jota kristikunta teeskentelee palvovansa? Saadaksemme sen selville voimme lukea Jesajan muistiin merkitsemät Jehovan sanat. Niiden hyödyksi, jotka tuntevat tarvitsevansa hengellistä toipumista tai jotka haluavat parantaa suhdettaan Pyhän Raamatun Jumalaan, hän sanoo: ”Eikö tämä ole paasto, johon minä mielistyn: että avaatte vääryyden siteet, irroitatte ikeen nuorat, ja päästätte sorretut vapaiksi, että särjette kaikki ikeet? Eikö tämä: että taitat leipäsi isoavalle ja viet kurjat kulkijat huoneeseesi, kun näet alastoman, vaatetat hänet, etkä kätkeydy siltä, joka on omaa lihaasi?” – Jes. 58:6, 7.
17. Mitä Jesajan 58:6, 7:n sanat ilmaisevat Israelissa tapahtuneen, ja mistä israelilaisten siksi tarvitsi toipua?
17 Tämä Jehovan esittämä kuvaus paljastaa epäsuoralla tavalla, että israelilaisia pantiin siteisiin eli kahleisiin epäoikeudenmukaisesti, väärin. Osa heistä pantiin kantamaan iestä, ikään kuin he olisivat olleet kuormajuhtia. Toisia taas sorrettiin heidän päälleen sälytetyllä työtaakalla. Kovaonnisten israelilaisten sallittiin kulkea nälkäisinä tai vailla sopivaa suojaa. Ne, joilla oli mahdollisuuksia antaa apua, teeskentelivät, etteivät he olleet tietoisia toisten israelilaisten kurjasta tilasta. He kyllä velvollisuudentuntoisesti noudattivat kansallisen paaston muodollisuuksia, mutta heillä ei ollut tarpeeksi veljesrakkautta epäoikeudenmukaisuuksien ja sorron poistamiseen niiltä, jotka olivat heidän omaa lihaansa ja vertaan. Pelkkä paastojen pitäminen ei poistanut sellaisia sydämettömiä tapoja eikä ollut seuraavan Jumalan käskyn noudattamista: ”Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi. Minä olen Herra.” (3. Moos. 19:18) Nuo israelilaiset tarvitsivat ennen muuta toipumista hengellisestä sairaudesta, joka merkitsi varmaa kuolemaa heidän Jumalaan omaamalleen suhteelle!
18. Miksi ei ole liioittelua sanoa, että ellei Israelin uskonnollista sairautta parannettaisi, se merkitsi kuolemaa heidän Jehovaan omaamalleen suhteelle?
18 Tämä ei ole asioiden liioittelemista, sillä Jesajan profetian esittämistä seuranneella vuosisadalla Israelin kansa menetti kotimaansa ja se haudattiin näkyvistä Babyloniaan vuosiksi 607–537 eaa. (Hes. 37:1–11) Vaikka kansa Jehovan ansaitsemattomasta hyvyydestä sai palata kotiseudulleen, se menetti liittosuhteensa Jehova Jumalaan 569 vuotta myöhemmin, vuonna 33. Vuonna 70 roomalaiset kenraali Tituksen johdolla tuhosivat kapinallisen Jerusalemin ja juutalaiset hajaantuivat ympäri maailmaa pilkan kohteina. Kaikki tämä on varoituksena kuolemansairaalle kristikunnalle.
Toipumisen tielle lähteneet
19. Vaivasiko Jesajaa itseään hengellinen sairaus toisten israelilaisten tavoin, ja mitä häneltä Heprealaiskirjeeseen lainatut sanat osoittavat?
19 Älköön kukaan ajatelko, että profeetta Jesaja sairasti hengellisesti sitä uskonnollista ulkokultaisuutta, joka vaivasi hänen kansaansa. Miehellä, jota Jehova Jumala käytti sellaisen ulkokultaisuuden paljastamiseen, täytyi olla terve suhde Häneen. Jesaja ilmaisi omansa ja perheensä hengellisen terveyden, kun hän sanoi: ”Katso, minä ja lapset, jotka Herra on minulle antanut, me olemme Herran Sebaotin merkkeinä ja ihmeinä Israelissa, hänen, joka asuu Siionin vuorella.” (Jes. 8:18) Kristitty apostoli Paavali lainaa tätä Heprealaiskirjeessään ja soveltaa sen Jeesukseen Kristukseen ja hänen voideltuihin hengestä siinneisiin opetuslapsiinsa seuraavin sanoin: ”[Hän sanoo]: ’Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni; seurakunnan keskellä minä ylistän sinua lauluin.’ Ja taas: ’Minä panen luottamukseni häneen.’ Ja taas: ’Katso! Minä ja lapsukaiset, jotka Jehova on minulle antanut.’” – Hepr. 2:12, 13.
20. Ketkä olivat ensiksi ”lapsukaisia”, jotka Jehova antoi Suuremmalle Jesajalle, Jeesukselle Kristukselle?
20 Jeesukselle Kristukselle vuoden 33 helluntaina Jehova Jumalan antamat ”lapsukaiset” olivat miehiä ja naisia, jotka kuuluivat juutalaiseen järjestöön, jolla oli pääkaupunkinsa Jerusalemissa. Niinpä he ennen helluntaina tapahtunutta Jumalan hengellä voiteluaan olivat olleet sen hengellisesti sairaan asiainjärjestelmän yhteydessä, johon kuuluivat ne, joita Jeesus Kristus sanoi ”Israelin huoneen kadonneiksi lampaiksi”. (Matt. 10:6; 15:24) Mutta helluntaista lähtien he eivät enää kuuluneet siihen uskonnolliseen järjestöön, jolle profeetta Jesajan käskettiin julistaa Jehovan arvostelu. Jeesuksen Kristuksen opastuksella he olivat lähteneet sille toipumisen tielle, jonka Jehova lupasi Jesajan 58:8:ssa. He hylkäsivät järjestön, jonka jäsenten joukossa olivat omavanhurskaat fariseukset, jotka temppelissä rukoillessaan kerskuen sanoivat: ”Minä paastoan kahdesti viikossa.” – Luuk. 18:11, 12.
21. Mitä siunauksia Jesajan 58:8:ssa luvattiin profeetallisesti Kristuksen opetuslapsille uskottoman Israelin nykyisestä vastineesta erottautumisesta?
21 Samoin Jehovan antautuneet, kastetut todistajat ovat nykyään enimmäkseen tulleet kristikunnan lahkoista ja uskontokunnista, joka kristikunta on Jesajan aikaisen ja Kristuksen aikaisen Israelin kansan nykyinen vastine. Palkaksi heidän erottautumisestaan hengellisesti sairaasta, pimentyneestä kristikunnasta heissä on täyttynyt Jesajan 58:8:n profeetallinen lupaus, joka kuuluu: ”Silloin sinun valkeutesi puhkeaa esiin niinkuin aamurusko, ja haavasi kasvavat nopeasti umpeen; sinun vanhurskautesi käy sinun edelläsi, ja Jumalan kunnia seuraa suojanasi [selustavartijanasi, UM].”
22. Milloin luvattu toipuminen alkoi edetä vapautuneille opetuslapsille?
22 Viipymättä sodanjälkeisenä vuonna 1919 tämä ennustus alkoi täyttyä kristityissä Jehovan todistajissa, jotka silloin vapautuivat täysin uskontunnustusten ja perinteen sitomasta, papiston hallitsemasta kristikunnasta. Näille vapautuneille Raamatun totuuden ja profetian valo alkoi puhjeta esiin ”niinkuin aamurusko”. Heidän toipumisensa hyvään hengelliseen terveyteen suhteessa Jehova Jumalaan Kristuksen kautta eteni nopeasti. Heidät on puhdistettu palvelemaan Jehovan todistajina, niin kuin Jesaja puhdistettiin temppelissä. – Jes. 6:1–10; 43:10–12.
23. Millainen etuvartija ja ”selustavartija” heillä on ollut jopa toisen maailmansodan aikana?
23 ”Vanhurskaus”, eikä kristikunnan kierous, on käynyt heidän edellään ja johtanut heitä kulkemaan sellaisia teitä, jotka ovat oikeita Jehovan silmissä. Heidän suojeluksekseen hän on ollut heidän takanaan ”selustavartijana” tähän saakka. Sen tähden he ovat säilyttäneet hänen hyväksymyksensä ja heidät on varjeltu perinpohjaiselta tuholta, jolla heidän vihollisensa uhkasivat heitä toisen maailmansodan aikana vuosina 1939–1945. – Matt. 24:9–14.