”Tämä on meidän Jumalamme”
MEIDÄN Jumalamme on näkymätön, eivätkä ihmissilmät ole sen tähden koskaan häntä nähneet. ”Ei kukaan ole Jumalaa milloinkaan nähnyt”, sanoi henkeytetty Raamatun kirjoittaja. ’Jos niin on’, joku voi kysyä, ’niin miksi voidaan olla varmoja, että näkymätön Jumala on todella olemassa?’ Siksi, että siitä on sitovat todistukset. – Joh. 1:18.
Samoin kuin kirjaimellisesti sokealla henkilöllä on riittävästi syytä uskoa, että aurinko on olemassa, on myös runsaasti syytä uskoa, että näkymätön Jumala on olemassa. Meidän ei tarvitse nähdä häntä tietääksemme hänen olevan olemassa, enempää kuin meidän tarvitsee nähdä tuultakaan tietääksemme, milloin se puhaltaa. Monta vuotta sitten eräs valistunut itämaalainen mietti terveesti tätä asiaa ja kirjoitti: ”Sillä hänen [Jumalan] näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä.” – Room. 1:20.
Se, mitä me näemme – kuten ihmeteltävä ihmisruumiimme, sen ihmeellinen suvunjatkamisvoima, kaikkeuden mielikuvituksellinen koko ja järjestys jne. –, tarjoaa kumoamattoman todistuksen siitä, että on olemassa ihmistä korkeampi voima ja äly. Eräs älyllisesti lahjakkaimmista ihmisistä, edesmennyt tiedemies Albert Einstein, sanoi kerran, että hänelle riitti, kun hän yritti ”nöyrästi käsittää edes äärettömän pienen osan luonnossa ilmenevästä älystä”. Kaikessa tehdyssä ilmenevä äly, järjestys ja suunnittelu todistaa mahtavan Luojan olemassaolon. Me tunnustamme tämän Suuren iloiten Jumalaksemme.
VASTUUNTUNTOINEN ISÄ
Meidän Jumalamme on vastuuntuntoinen Isä. Hän ei ole, niin kuin jotkut näyttävät uskovan, määrittelemätön periaate, joka on laatinut lait, joiden mukaan alemmat elimistöt kehittyivät ihmisiksi. Hänen Pääpoikansa Jeesus Kristus selitti päinvastoin, että ”Luoja jo alussa ’loi heidät mieheksi ja naiseksi’”. Tosiaan, ensimmäinen mies ja nainen olivat Jumalan lapsia, hänen erikoisluomuksiaan, ja hän osoitti kiinnostusta heitä kohtaan varaamalla kauniin, täydelliseksi suunnitellun maan heidän kodikseen. Miten erilainen hän onkaan kuin jotkut maalliset isät, jotka siittävät aviottomia lapsia ja sitten hylkäävät heidät! – Matt. 19:4; 1. Moos. 1:27; 2:7.
Kaikkivaltias Jumala on yhä kiinnostunut ihmiskunnasta ja tunnustaa lapsikseen ne, jotka palvovat häntä. On sen tähden aivan paikallaan, että ihminen vastaa tähän kiinnostukseen ja koettaa oppia tuntemaan Jumalaa. Vain jos ihminen näin tekee, hän voi rukoilla merkityksellisesti ja ymmärtäen, sillä tavalla, minkä Jeesus opetti kuuluisassa mallirukouksessa: ”Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi; tulkoon sinun valtakuntasi.” Koska me kiitollisina haluamme tuntea, millainen Isämme on, me nöyrästi puhumme hänelle niin kuin hänen profeettansa kauan sitten: ”Olethan sinä, Herra [Jehova, Um], meidän isämme; me olemme savi, ja sinä olet meidän valajamme, kaikki me olemme sinun kättesi tekoa.” – Matt. 6:9, 10; Jes. 64:8.
Jumalan nimi on tosiaan Jehova, ja me käytämme iloiten tätä nimeä, sillä me olemme ylpeitä Isästämme. Me haluamme samoin kuin Raamatun psalmista, ”että ihmiset tietäisivät, että sinä, jonka nimi on Jehova, sinä yksin olet Korkein kaikessa maassa”. Tämä meidän suuri Jumalamme ei ole salaisuus, jota meidän olisi mahdoton ymmärtää. Hän on sama Jumala, jonka puoleen Jeesus kohotti katseensa kohti taivasta ja esitti anomuksensa: ”Isä, . . . kirkasta Poikasi.” – Ps. 83:19, Um; Joh. 17:1, 6.
Eräässä toisessa tilaisuudessa Jeesus kuvaili Isäänsä seuraavin selvin, yksinkertaisin sanoin: ”Jehova meidän Jumalamme, on yksi Jehova.” Jumala ei ole siis selittämätön kolminaisuus, jonka useammat persoonat muodostaisivat jumalallisessa olemuksessa. Hän on Jeesuksen Jumala, jota Jeesus palvoo. Hän on myös meidän Jumalamme ja Isämme. Mekin voimme rakastaa ja palvoa häntä, ja jos me niin teemme, hän osoittaa meille armoaan. Siksi me sanomme hartaasti arvostaen: ”Kiitetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, laupeuden Isä ja kaiken lohdutuksen Jumala, joka lohduttaa meitä kaikessa ahdistuksessamme.” – Mark. 12:29, Um; 2. Kor. 1:3, 4.
EI IHMINEN EIKÄ EPÄJUMALA
Tämä meidän Isämme ei ole ihminen, eikä hän ole ollut koskaan maan päällä ihmisenä, joka olisi myöhemmin tehty Jumalaksi. ”Minä olen Jumala enkä ihminen”, hän sanoo. Jeesus selitti, että ”Jumala on Henki”. Toisin kuin ihmisillä Jumalalla ei ole lihaa ja verta olevaa ruumista, vaan hän on näkymätön Persoona. – Hoos. 11:9; Joh. 4:24.
Koska Jehova on Henki, hän ei ole samalla eloton puu- eikä kivipatsas. ”Meidän Jumalamme on taivaissa”, selittää Raamatun psalmista. Toisaalta kansojen jumalat ”ovat hopeata ja kultaa, ihmiskätten tekoa”. Psalminkirjoittaja esittää sitten vakuuttavasti, että nämä epäjumalat ovat tyystin arvottomia, sanoen: ”Niillä on suu, mutta eivät ne puhu, niillä on silmät, mutta eivät näe. Niillä on korvat mutta eivät kuule, niillä on nenä, mutta eivät hajua tunne. Niiden kädet eivät koske, niiden jalat eivät astu, ei tule ääntä niiden kurkusta. Niiden kaltaisia ovat niiden tekijät.” Miten tyhmää on luottaa sellaisiin elottomiin kuviin! – Ps. 115:3–8; Jes. 44:14–20.
Eräs Jumalan profeetta osoitti kerran epäjumalien arvottomuuden vertaamalla niiden voimia Jehovan voimiin. Hän kysyi: ”Onko pakanain turhista jumalista sateen antajiksi, tahi taivasko antaa sadekuurot? Etkö sinä ole Herra, meidän Jumalamme? Sinua me odotamme, sillä sinä olet tehnyt kaiken tämän.” Niin, meidän Jumalamme Jehova kykenee toimimaan ja tekemään jotain. Hän ansaitsee ylistyksesi. – Jer. 14:22.
Miksi emme siis ilmaisisi vastakaikua? ”Kohottakaa Jumalalle riemuhuuto, kaikki maa [maan ihmiset, Um], veisatkaa hänen nimensä kunniaa, antakaa hänelle kunnia ja ylistys. Sanokaa Jumalalle: ’Kuinka peljättävät ovat sinun tekosi!’ . . . Kiittäkää, te kansat, meidän Jumalaamme, korkealle kaiuttakaa hänen ylistystänsä.” Me lausumme sinut tervetulleeksi ylistämään Jumalaamme Jehovaa. – Ps. 66:1–3, 8.
VOITTAMATON VIISAUDESSA
”Nostakaa silmänne korkeuteen ja katsokaa”, Jumala kehottaa. ”Kuka on nämä luonut?” (Jes. 40:26) Katsokaa tosiaan taivaita ja nähkää tähdet, jotka ovat hajallaan ylhäällä kuin säteilevät timantit. Ne eivät ole ainoastaan kuvaamattoman kauniita, vaan ne myös kiertävät radoillaan niin säännöllisesti, että ihminen asettaa tarkimmat kellonsa niiden liikkeitten mukaan. Tämä vaikutti avaruuslentäjä John Glenniin. ”Koko kaikkeuden järjestyksellisyys ympärillämme”, hän sanoi, ”miljoonien valovuosien päässä olevat linnunradat, jotka kaikki kiertävät määrättyjä ratojaan tietyissä suhteissa toisiinsa.” Millainen viisaus tämän ihmeellisen kaikkeuden Suunnittelijalla onkaan!
Eivätkö hänen luomistyönsä saa sinua haluamaan ylistää häntä? ”Herra [Jehova, Um], meidän Herramme, kuinka korkea onkaan sinun nimesi kaikessa maassa!” liikuttui paimen Daavid Beetlehemistä kauan sitten laulamaan. ”Kun minä katselen sinun taivastasi, sinun sormiesi tekoa, kuuta ja tähtiä, jotka sinä olet luonut, niin mikä on ihminen, että sinä häntä muistat?” Nämä ovat meidänkin tunteemme. Kuinka mitättömiä ihmiset ovatkaan verrattuina taivaan ja maan kaikkiviisaaseen Luojaan! – Ps. 8:2, 4, 5; 19:2, 3.
Katsele vain ympärillesi ja tarkkaile viisautta, jolla Jumala suunnitteli maallisen kotimme. Miten verraton kauneus siinä ilmeneekään! Voiko mikään vetää vertoja loistaville auringonlaskuille, lumihuippuisille vuorille, hiekkarannoille, vihreille laaksoille, ryöppyäville virroille ja värikkäille kukille? Hengitä syvään ilmaa. Se on koostunut tarkalleen oikeista kaasuista elämän ylläpitämiseksi. Miten sopivaa onkaan, että ihminen hengittää happea ilmasta, mutta puhaltaa ulos hiilidioksidia, samalla kun kasvit imevät hiilidioksidia, käyttävät sen elämää ylläpitävien tuotteitten valmistamiseen ja palauttavat happea ilmakehään!
Kaikkialla ympärillämme ilmenee tällainen viisaus. Huomioi kasvun ihmettä. Kuinka ihmeellinen onkaan tapa, millä vähäpätöiset siemenet tuottavat lopulta tuoksuvien kukkien loistavia rykelmiä! Maistele ihmeteltävän monenlaisia herkullisia ruokia. Tunne auringon lämpö. Kuuntele lintujen ihastuttavia lauluja. Ei ole ihme, että arvostava psalmista lauloi: ”Kuinka moninaiset ovat sinun tekosi, Herra! Sinä olet ne kaikki viisaasti tehnyt, maa on täynnä sinun luotujasi.” – Ps. 104:24; Sananl. 3:19.
Entä Jumalan maallisten luomusten suurin mestarinäyte – ihminen itse? Miten viisaasti ruumiimme ja mielemme onkaan muodostettu! Kuinka käsittämätön onkaan suvunjatkamistapahtuma, missä yksi äärettömän pieni miehen siemensolu yhtyy naisen munasoluun ja kehittyy Jumalan mestarillisen suunnitelman mukaan eläväksi, hengittäväksi ihmisluomukseksi! (Ps. 139:14–18) Eikö Jumalamme viisaus suosittele häntä Sinä, jota meidän tulee palvoa? Ota siis vastaan kehotus: ”Tulkaa, kumartukaamme ja polvistukaamme, polvillemme langetkaamme Herran, meidän Luojamme, eteen. Sillä hän on meidän Jumalamme, ja me olemme kansa, jota hän paimentaa, lauma, jota hänen kätensä kaitsee.” – Ps. 95:6, 7.
Vaikka Jehovan ääretön viisaus suosittelee häntä palvontamme ansaitsevana Jumalana, niin hänen rajaton rakkautensa tekee hänestä vieläkin haluttavamman meille.
YLTÄKYLLÄINEN RAKKAUDESSA
Jehova Jumala osoitti rakkautta omaksumalla maallisten lasten isänvastuun. Hänen rakkautensa poikkeuksellinen laatu ilmeni siinä, että hän varasi tämän kauniin maan heidän kodikseen ja pani ensimmäisen ihmisparin sen upeasti valmistettuun osaan. Sittenkin, kun Aadam ja Eeva kapinoivat Jehovaa vastaan, hän osoitti jatkuvasti rakkauttaan sallimalla heidän elää jonkin aikaa, niin että me ja muu ihmiskunta saatoimme syntyä ja oppia tuntemaan hänen suurenmoiset varauksensa. Tosin se, että syntisten luomusten on sallittu elää, on johtanut paljoon ahdistukseen maan päällä, ja vaikka jumalattomat enkelit ja pahaan taipuvaiset ihmiset ovat siitä vastuussa, niin Luojaamme on usein aiheettomasti syytetty. Hän on siitä huolimatta kantanut soimaukset ja jatkuvasti kylvänyt siunauksia ihmiskunnalle. – 1. Moos. 2:8, 9, 15; 3:16–19; 5. Moos. 32:4, 5; Ilm. 12:9.
Jeesus Kristus kiinnitti huomion näihin Isältämme tuleviin siunauksiin sanoessaan: ”Hän antaa aurinkonsa koittaa niin pahoille kuin hyvillekin, ja antaa sataa niin väärille kuin vanhurskaillekin.” Eräs Jeesuksen apostoli viittasi myös tähän ihmiskunnan rakkaudelliseen huoltamiseen antaen Jumalalle kunnian siitä, että hän antaa ’taivaasta sateita ja hedelmällisiä aikoja ja ravitsee teidän sydämenne ruualla ja ilolla’. – Matt. 5:45; Apt. 14:17.
Mutta näiden ihmisten nykyisten tarpeiden rakkaudellisen varaamisen lisäksi meidän Jumalamme on armollisesti huolehtinut siitä, että tottelevaiset ihmiset saavat iloita iankaikkisesta elämästä. Ajattelehan sitä! Jumalan alkuperäinen päätös, että hänen maalliset lapsensa saavat iloita paratiisikodista ikuisesti, toteutetaan. Hän on jo järjestänyt ihmisen vapautuksen synnistä lähettämällä rakkaan taivaallisen Poikansa maan päälle lunnaiksi. Tästä varauksesta Raamattu selittää: Hänessä ”meillä on lunastus hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksisaaminen, hänen armonsa rikkauden mukaan”. – Ef. 1:7; Apt. 13:38.
Miten ihmeellinen rakkaudenosoitus ihmiskuntaa kohtaan! ”Niin on Jumala [ihmis-] maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.” Kuinka kiitollisia olemmekaan! Jumalan armon väliintulon johdosta toivo iankaikkisesta elämästä onnessa on avoinna koko ihmiskunnalle. – Joh. 3:16.
Eivätkö nämä Jumalamme rakkaudelliset varaukset tee häntä sinulle rakkaaksi? Totisesti ”laupias ja armahtavainen on Herra, pitkämielinen ja suuri armonsa”. Sinä voit mennä hänen luokseen rukouksessa ja ’heittää kaikki murheesi hänen päällensä, sillä hän pitää sinusta huolen!’ Miten hänen rakkautensa suositteleekaan häntä meille! Kuitenkin Jumalan oikeudenmukaisuus samalla täysin tasapainottaa hänen rakkautensa ja armonsa. – Ps. 103:8–14; 1. Piet. 5:7; Ps. 55:23.
OIKEUDENMUKAISUUTTA RAKASTAVA
Hänen menettelynsä ovat täysin sopusoinnussa seuraavan hänestä annetun henkeytetyn kuvauksen kanssa: ”Täydelliset ovat hänen tekonsa, sillä kaikki hänen tiensä ovat oikeat. Uskollinen Jumala ja ilman vääryyttä, vanhurskas ja vakaa hän on.” Kuten odottaisimmekin sellaiselta oikeamieliseltä hallitsijalta, hänen lakinsa ja käskynsä eivät ole ankarat eivätkä raskaat, eikä hän riistä ihmiskuntaa. Mutta Jumala vaatii tottelevaisuutta, ja kun ihmiset paatuvat pahanteossa, niin hänen oikeudenmukaisuutensa vaatii asianmukaista rangaistusta. Hän itse sanoo meille: ”Minä, Herra, rakastan oikeutta, vihaan vääryyttä ja ryöstöä; ja minä annan heille palkan uskollisesti.” – 5. Moos. 32:4; Jes. 61:8.
Voimme luottaa siihen, että kun Jumala maksaa palkat, niin armo lieventää hänen oikeuttaan. Jehova ei ole mielistynyt kenenkään surmaamiseen, vaan hän tosiaan vetoaa pahantekijään: ”Kääntykää, kääntykää pois pahoilta teiltänne; ja minkätähden te kuolisitte?” Juuri tämän Jumalamme kärsivällisyyden ja ystävällisyyden takia monet ovat väärin päätelleet, ettei hän huomaa epävanhurskautta eikä toimeenpane koskaan oikeutta pahantekijöille. Mutta hänen henkeytetty Sanansa osoittaa, miten väärässä he ovat. – Hes. 33:11; Sef. 1:12; Ps. 10:13.
Raamattu todistaa sitovasti, että Jumala huomaa. ”Joka korvan on istuttanut, hänkö ei kuulisi? Joka on silmän luonut, hänkö ei näkisi?” Tietysti hän kuulee ja näkee, ja aikanaan hän toimeenpanee oikeuden, kuten Raamatun psalmista jatkaa osoittaen: ”Herra tuntee ihmisten ajatukset; . . . Hän kostaa heille heidän ilkityönsä ja hukuttaa heidät heidän pahuutensa tähden. Herra, meidän Jumalamme, hukuttaa heidät.” Onneksi me lähestymme nopeasti sitä päivää, jona Jehova Jumala puhdistaa tämän maan kaikesta epävanhurskaudesta. Kuinka kiitollisia voimmekaan olla siitä, että meidän Jumalamme rakastaa oikeutta! – Ps. 94:6–23; 37:9–11.
VERTAANSA VAILLA VOIMASSA
Jehovalla on myös rajaton voima. Jehovalla ei ole ainoastaan voimaa hävittää pahantekijät, vaan hänellä on myös kyky varjella palvelijansa elossa vanhurskaaseen uuteen järjestykseen. Hän näytti tämän kauan sitten pyyhkäisemällä pois jumalattoman asiainjärjestelmän maailmanlaajuisessa tulvassa ja vapauttamalla vanhurskaan Nooan ja hänen perheensä puhdistettuun maahan. Osoittaen tämän vapautuksen merkityksen Jeesus Kristus sanoi: ”Niinkuin oli Nooan päivinä, niin on Ihmisen Pojan tulemus oleva.” Tämä on sen tähden vakuutus, että Jumala suojelee kansansa, kun hän kohta tuottaa hävityksen tälle pahalle asiainjärjestelmälle. – Matt. 24:37; 2. Piet. 2:9.
Meidän Jumalamme näyttää sitten voimansa varjeltuvien hyväksi pannen alulle ruumiillisen parantamisen ihmeellisen ohjelman. Sokeitten silmät avataan, kuurojen korvat aukaistaan, rammat hyppäävät kuin peura, sairaat parantuvat ja vanhat tulevat aste asteelta nuoremmiksi, kunnes he jälleen iloitsevat nuoruuden tarmosta. Kuinka onnellista aikaa se onkaan! Mutta entä ne, jotka ovat kuolleet ihmiskunnan historian kuluneina vuosisatoina? Kielletäänkö heiltä nämä siunaukset? Jeesus Kristus antoi vastauksen sanoessaan: ”Älkää ihmetelkö tätä, sillä hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa [muistohaudoissa, Um] ovat, kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin.” Ajattelehan sitä! Ylösnousemus kuolleista! – Joh. 5:28, 29.
Epäiletkö Jumalalla olevan voimaa suorittaa tällaisia ihmetöitä? Pysähdypä ajattelemaan! Eikö ihmeitä tapahdu joka päivä? Mitä tapahtuu, kun näennäisesti eloton siemen, ehkä jyvä, pannaan maahan? Muutamassa päivässä se työntää versoa ylöspäin, ja aikanaan ilmestyvät kultaiset viljantähkät korteen. Voiko ihminen saada jyvän kasvamaan? Ymmärtääkö hän edes kasvun salaisuutta? Eipä tietenkään. Se on ihme! Jumala on kuitenkin vastuussa koko ajan tapahtuvista samanlaisista ihmeistä. Joku leikkaa sormeensa ja haava paranee ihmeellisesti. Joku syö jotain ruokaa, ja ennen pitkää se muuttuu lihaksi, luiksi, hiuksiksi, kynsiksi ja muiksi ruumiinaineksiksi. Jumalan työt ovat todella ihmeellisiä!
Eikö tämän tähden ole täysi syy uskoa, että Jumala voi myös herättää kuolleita ja ennallistaa sairastavan ihmiskunnan täydelliseen elämään? On varmasti! Hän ei ole ainoastaan voittamaton viisaudessa, yltäkylläinen rakkaudessa ja oikeutta rakastava, vaan meidän Jumalamme Jehova on myös vertaansa vailla voimassa, tosiaan ihmeitä tekevä Jumala. Näistä syistä kehotamme sinua liittymään mukaamme, kun ”me vaellamme Herran, meidän Jumalamme, nimessä aina ja iankaikkisesti”. – Miika 4:5.