Varo väheksymästä Jehovan nimeä!
1. Mikä on oikea suhtautumistapa Jumalan nimeen, mutta miten monet osoittavat hyvän ymmärryksen puutetta tässä suhteessa?
MITÄ nimi Jehova merkitsee sinulle? Kristityille se on Jeesuksen Kristuksen Isän nimi ja kaikkeuden suurin nimi. Sellaisille muinaisille Jehovan palvojille kuin kuningas Daavidille ja profeetoille se oli nimi, mikä vaati suurinta arvonantoa ja yksinomaista antaumusta. Mutta nykyään ei miljoonilla ihmisillä ole hyvää ymmärrystä osoittaa kunnioitusta tätä nimeä kohtaan, ja heidän joukossaan on monia maailman hallitusmiehiä sekä maailman uskontojen, kristikunnankin, johtajia.
2. Mikä on seurauksena niille, jotka väheksyvät Jehovan nimeä?
2 On mitä vaarallisinta pitää Jehovan nimeä halpana, ja sen väheksyminen on kohtalokasta. Toisaalta johtaa tämän nimen pitäminen korkeassa kunniassa, sen tunnustaminen tosi Jumalan, Luojan, taivaan ja maan Yksinvaltiaan, nimeksi ihmeellisiin palkintoihin. Tämä nimi ilmaisee tosiaan Jumalan Siksi, jolla on päätös luomuksiensa suhteen, joka ei ole poissaoleva eikä tunteeton Jumala, vaan sellainen, joka kuulee ja tuntee ne, jotka halveksivat hänen nimeään tai väheksyvät sitä, ja joka kostaa heille sen mukaan. Jotkut tutkivat Jumalan sanaa ymmärtääkseen, mitä se sanoo hänen nimestään, ja arvostavat sitä sekä osoittavat sille yksinomaista antaumusta. Toiset ovat niiden muinaisten kuninkaitten kaltaisia, jotka ylistivät itseään ja huomasivat, että Jehovan nimen väheksyminen koitui heidän tuhokseen.
3. a) Miten olemme oppineet näkemään Daavidin suhtautuneen Jumalan nimeen ja millaisin seurauksin? b) Mitä tapahtui Salomon hallituksen lopulla, mutta miksi Jehova ei riistänyt kuninkuutta pois Daavidin suvulta?
3 Olemme edellisissä numeroissa käsitelleet sitä, kuinka kuningas Daavid osoitti huomattavaa intoa Jehovan nimen ja palvonnan puolesta ja kuinka Jumala teki liiton hänen kanssaan, että iankaikkinen valtakunta pysyisi hänen perillistensä suvussa. Hänen poikansa Salomo aloitti hallituksensa vaeltaen Jehovan viisaudessa, mikä johti alamaisten suurimpaan menestykseen ja onneen, mitä maailma on koskaan tuntenut. Mutta Salomo hylkäsi vanhalla iällään Jehovan yksinomaisen palvonnan ja rakensi väärän palvonnan palatseja pakanavaimojensa jumalille. Sen liiton takia, minkä Jumala oli tehnyt Daavidin kanssa siitä, että kuninkuus pysyy hänen suvussaan, Hän sanoi uskottomalle Salomolle, että Hän jättää yhden (Juudalle uskollisen Benjaminin) sukukunnan hänen pojalleen, mutta riistää muut pois. – 1. Kun. 11:1–13.
KYMMENEN SUKUKUNNAN MENETYS
4. Millainen tilanne kehittyi Israelissa Salomon kuoltua, ja ketkä pysyivät uskollisina Jehovan palvonnalle ja Daavidin kuninkaalliselle huoneelle?
4 Vuonna 997 eKr. seurasi Salomon poika Rehabeam häntä. Rehabeam noudatti Salomon huonoja tapoja ja sorti kansaa. Kymmenen sukukuntaa nousi sen tähden kapinaan Efraimin sukukuntaan kuuluvan Jerobeamin johdolla. Jumala ei sallinut kuningas Rehabeamin taistella kymmenen sukukunnan saamiseksi takaisin hänen valtaansa. Juudan ja Benjaminin ohella pysyivät leeviläiset, jotka palvelivat Jerusalemissa Jehovan temppelissä, uskollisina Daavidin huoneelle, vaikka he saivatkin nyt kymmenykset ainoastaan kahdelta sukukunnalta kahdentoista sijasta. Monet kymmeneenkin sukukuntaan kuuluvat, jotka pelkäsivät ja kunnioittivat Jehovaa, menivät Juudan alueelle ollakseen uskollisia Jehovan palvonnalle ja hänen kuninkaalliselle huoneelleen. – 2. Aikak. 11:13–17.
5. Miksi Jerobeam kapinoi Jehovaa vastaan?
5 Jehova oli luvannut kuningas Jerobeamille, että jos hän palvoisi jatkuvasti Jehovaa niin kuin Daavid oli tehnyt, niin Hän antaisi Jerobeamin suvulle kymmenen sukukunnan pysyvän valtakunnan. Mutta hän ei arvostanut Jehovan sanaa eikä nimeä enempää kuin Rehabeamkaan. Hän pelkäsi, että hänen alamaistensa säännöllinen palvonta Juudan alueella olevassa Jehovan huoneessa Jerusalemin kaupungissa vieroittaisi heidät lopulta takaisin Daavidin kuninkaallisen huoneen valtakuntaan. Siksi hän päätteli, että ero Daavidin kuninkaallisesta huoneesta merkitsi myös eroa Daavidin Jumalan palvonnasta. Hän valitsi kultavasikan palvonnan perustamisen uhmaten Jehovaa.
6. Millaisen palvonnan Jerobeam perusti Israeliin?
6 Se oli babylonilaista väärää palvontaa. Muinaisessa Babylonissa oli härkä myrsky-jumalan, Hadadin, vertauskuva. Jerobeam teki siitä huolimatta kultaisen vasikan Israelin jumalan vertauskuvaksi pystyttäen alttarit kahteen paikkaan, Daaniin ja Beeteliin, tehdäkseen israelilaisille mukavaksi vasikoiden palvonnan ja estääkseen heitä menemästä Jerusalemiin, noin 25 kilometriä etelään Beetelistä. – 1. Kun. 12:1–33.
7. Miten asiat kehittyivät poliittisesti ja uskonnollisesti Israelin valtakunnassa kuningas Jeehun aikaan asti?
7 Pohjoisen valtakunnan pääkaupunki, joka oli ensin Sikemissä, muutettiin Tirsaan ja lopuksi Samariaan, missä se oli Israelin valtakunnan kukistumiseen asti. Samarian perustajan poika, kuningas Ahab, teki olosuhteet pahemmiksi, kun hän nai Baalin palvojan ja rakensi Baalin temppelin ja alttarin tähän pääkaupunkiin. Noin 30 vuotta myöhemmin Israelin kuningas Jeehu kukisti saastaisen, Jehovan vastaisen Baalin-palvonnan Israelista, mutta vasikkain palvonta jatkui. – 1. Kun. 15:21, 33; 16:15–18; 2. Kun. 9:1–10:31.
VÄÄRÄ PALVONTA TUO KUKISTUMISEN
8. Mitä Israelin valtakunta kärsi Assyrian käsissä Menahemin ja Pekahin aikana?
8 Vasikkaa palvovalla Israelilla oli myrskyisä historia. Kuninkuus vaihtui kädestä käteen monta kertaa. Sillä välin nousi Assyria maailmanvallaksi. Assyrian kuningas Puul (eli Tiglat-Pileser III) hyökkäsi Israeliin Menahemin hallitessa, ja toisen Menahemin jälkeisen kuninkaan, Pekahin, päivinä Assyria anasti suuren alueen ja vei paljon israelilaisia pakkosiirtolaisuuteen Assyriaan. Pekahin murhaaja Hoosea tuli Samarian viimeiseksi kuninkaaksi. – 2. Kun. 15:17–30; 17:1, 2.
9. Kuvaile, miten ja milloin Jehovan Israelin valtakunnasta langettamat tuomiot toteutettiin täysin.
9 Lopulta Jehovan kärsivällisyys Jumalaa häpäiseviä Israelin kuninkaita kohtaan loppui, ja hän salli Assyrian Salmaneserin hyökätä Israeliin ja tehdä kuningas Hooseasta vasallinsa. Hoosea pyysi kirjeitse Egyptiltä apua saaden Assyrian kuninkaan lähtemään Samariaa vastaan tuhoamaan sitä. Hyvin linnoitettu kaupunki kesti kolme vuotta. Vuonna 740 eKr. se kukistui. Kaupungin valloittajana pidetyn kuningas Sargon II:n aikakirjat kertovat, että 27 290 Samarian asukasta vietiin vangeiksi ja korvattiin Babyloniasta ja muualta tuoduilla ihmisillä. – 2. Kun. 17:3–24.
10. Mistä syystä Assyrialle annettiin rangaistus?
10 Vaikka Jehova oli vihainen kansalleen, koska se ei pitänyt hänen nimeään korkeassa arvossa, hän oli kuitenkin niitä vastaan, jotka vihasivat ja väheksyivät hänen nimeään hyökkäämällä hänen kansansa kimppuun, ja antoi aikanaan rangaistuksen Assyrialle.
11. Minkä varoituksen Jehova antoi Juudalle Assyriasta ja erityisesti kenen kautta?
11 Mutta miten oli Jerusalemin eteläisen valtakunnan laita, jota hallitsivat vielä Daavidin suvun kuninkaat? Ussian eli Asarjan, Jerusalemin yhdennentoista kuninkaan, päivinä Assyria alkoi vallata Israelin pohjoista valtakuntaa. Jehova varoitti Juudan valtakuntaa tekemästä liittoja Assyrian kanssa avun saamiseksi Jerusalemin vihollisia vastaan. Aamoksen poika Jesaja alkoi ennustaa Ussian päivistä lähtien jatkaen aina Hiskian hallitukseen asti, ja hän mainitsee Assyrian ja assyrialaiset 44 kertaa, paljon useammin kuin kukaan toinen Raamatun profeetta. – 2. Kun. 15:17–19; Jes. 1:1.
12. Miten kuningas Aahas suhtautui Jehovan Jesajan kautta antamaan neuvoon?
12 Tästä varoituksesta huolimatta Juudan kuningas Aahas, Hiskian isä, teki liiton Assyrian kuninkaan kanssa suojaksi salaliittolaisia, Israelin kuningasta Pekahia ja Syyrian kuningasta, vastaan. Varoittaessaan häntä tästä Jesaja lausui ennustuksen, mikä edeltäkertoi Messiaan, Kristuksen, syntymisen neitsyestä. Hän sanoi:
13. Mikä merkki Jesaja henkeytettiin sitten ennustamaan ja mikä lisävaroitus?
13 ”Herra itse antaa teille merkin: Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel [= ’Kanssamme on Jumala’]. . . . ennenkuin poika on oppinut hylkäämään pahan ja valitsemaan hyvän, tulee autioksi maa, jonka kahta kuningasta [Israelin ja Juudan kuninkaita] sinä kauhistut. Herra antaa tulla sinulle, sinun kansallesi ja isäsi suvulle ne päivät, joita ei ole ollut siitä asti, kun Efraim luopui Juudasta [vuonna 997 eKr.] – antaa tulla Assurin kuninkaan.” – Jes. 7:14–17.
14. Mikä vahvisti sen seikan, että Assyria oli todellinen uhka Juudalle, ja mikä muu ennustus kuningas Sargonista oli täyttyvä?
14 Todellinen vaara oli siis toinen maailmanvalta Assyria. (Jes. 7:18–20; 8:7, 8) Hiskian kuudentena vuonna Samaria kukistui Assyrian edessä kuningas Sargon II:n hallitessa, kun Assyria saavutti valtansa huipun. Jesaja ennusti, että Sargon valloittaa Egyptin ja Etiopian ja vie pois vankeja. Maallinen historia kertoo, että Sargon II kantoi veroa Egyptiltä, aikaisemmalta vallassa olleelta maailmanvallalta. – 2. Kun. 18:9–12; Jes. 20:1–6.
15. Mitä Assyria sai kokea sille veroa maksavan Babylonian taholta?
15 Siihen aikaan saakka oli Babylon ollut Assyrian alainen, mutta Sargon II:n hallituksen aikana julistutti eräs Merodak-Baladan itsensä Babylonian kuninkaaksi. Sargon kävi ratkaisemattoman taistelun häntä vastaan, mutta vuosia myöhemmin Sargon ajoi Merodak-Baladanin pois ja kruunautti itsensä Babylonian kuninkaaksi. Sargonin poika Sanherib seurasi häntä Assyrian valtaistuimelle, ja taas babylonialaiset kapinoivat ja asettivat hallitsijakseen Merodak-Baladanin. Kuningas Sanherib yritti karkottaa hänet valtaistuimeltaan.
TOINEN MAAILMANVALTA UHMAA JEHOVAA
16. a) Mistä syystä Sanherib oli kiinnostunut Jerusalemista? b) Mihin yrityksiin ryhdyttiin aluksi Jerusalemin saamiseksi vallanalaisuuteen, mutta missä Sanherib teki suurimman erehdyksensä?
16 Sanheribin isä oli valloittanut Samarian. Sanherib halusi nyt lisätä Jerusalemin kaupungin sotasaaliisiinsa. Juudan kuninkaan Hiskian neljäntenätoista vuonna Sanherib tuli Jerusalemia vastaan, ja kuningas Hiskia lahjoi hänet lähtemään suurella rahasummalla. Kun Sanherib myöhemmin piiritti Laakista, niin hän lähetti sotapäälliköitä Jerusalemiin vaatimaan kaupunkia antautumaan. Mutta tässä Sanherib teki vakavimman erehdyksensä. Hän väheksyi Jehovan nimeä. Hänen sotapäällikkönsä Rabsake huusi vihaisin, herjaavin sanoin Jerusalemin muureilla oleville, että he lakkaisivat turvaamasta kuningas Hiskian Jumalaan, Jehovaan, sillä, hän sanoi, mitkään jumalat eivät olleet kyenneet vastustamaan voittavaa Sanheribia. Hiskia kääntyi rukouksessa Jehova Jumalan puoleen. Jehova sanoi Hiskialle Jesajan välityksellä, että Hän panee Assyrian kuninkaan palaamaan kotiin ja kaatumaan siellä miekkaan. – 2. Kun. 18:13–19:8.
17. Minkä kysymyksen Sanheribin halveksinta pakotti esiin, kuten Hiskian rukous osoittaa?
17 Saatuaan Rabsaken raportin Sanherib, joka oli nyt Libnassa, lähetti takaisin sanansaattajat mukanaan kirjeet, jotka ilmaisivat Hiskian Jumalan, Jehovan, äärimmäistä halveksintaa. Kuningas Hiskia luki herjaavat pelottelukirjeet, levitti ne temppeliin Jehovan eteen ja rukoili: ”Pelasta nyt meidät, Herra, meidän Jumalamme, hänen [Sanheribin] käsistänsä, että kaikki maan valtakunnat tulisivat tietämään, että sinä, Herra, yksin olet Jumala.” – 2. Kun. 19:8–19.
18, 19. Mikä ennustus lausuttiin Jesajan kautta Assyrian kuninkaasta?
18 Jehova vakuutti Jesajan kautta Hiskialle, että hänen rukouksensa kuultiin. Sitten Jehova kääntyi kerskuvan Assyrian kuninkaan puoleen ja sanoi:
19 ”Neitsyt, [valtaamaton] tytär Siion, halveksii ja pilkkaa sinua; tytär Jerusalem nyökyttää ilkkuen päätänsä sinun jälkeesi. Ketä olet herjannut ja häväissyt, ja ketä vastaan olet korottanut äänesi? Korkealle olet kohottanut silmäsi Israelin Pyhää vastaan. Sanansaattajaisi kautta sinä herjasit Herraa [Jehovaa, Um] . . . Koska sinä minua vastaan raivoat ja koska sinun ylpeytesi on tullut minun korviini, niin minä panen koukkuni sinun nenääsi ja suitseni sinun suuhusi ja vien sinut takaisin samaa tietä, jota tulitkin.” – 2. Kun. 19:20–28.
20. Minkä merkin Jehova antoi sitten Hiskialle, ja mistä syistä Jehova lupasi pelastaa Jerusalemin?
20 Jehova antoi sitten Hiskialle merkin lisävakuudeksi sanoen, että he eivät korjaa Sanheribin hyökkäyksen takia satoa sinä vuonna eivätkä kylvä seuraavana vuonna siementä eivätkä korjaa (se oli oleva riemuvuosijakson kuudes sapattivuosi – 3. Moos. 25:1–12), mutta kolmantena vuonna he voivat rauhassa mennä kylvämään ja korjaamaan satoa. ”Sillä Jerusalemista lähtee kasvamaan jäännös, pelastanut joukko Siionin vuorelta. Herran kiivaus on sen tekevä. Sillä minä varjelen tämän kaupungin ja pelastan sen itseni tähden ja palvelijani Daavidin tähden.” – 2. Kun. 19:29, 31, 34.
NIMEN VÄHEKSYJÄT NÖYRYYTETÄÄN
21. Miten Jehovan julistus Sanheribia vastaan täyttyi?
21 Jehova toimi nimensä väheksyjiä vastaan: ”Ja sinä yönä Herran enkeli lähti ja löi Assurin leirissä sata kahdeksankymmentä viisi tuhatta miestä.” Nöyryytetty kuningas Sanherib lähti kiireesti perääntymään pääkaupunkiinsa Niiniveen, väärän jumalansa Nisrokin huoneeseen, missä hänen poikansa murhasivat hänet. Kun Sanherib perääntyi kohti pohjoista, niin raiskaamaton ”neitsyt, tytär Siion”, ”tytär Jerusalem”, pilkkasi häntä ja nyökytti päätään hänen jälkeensä. Se iloitsi siitä, että sen Jumala Jehova oli puolustanut yksinvaltiuttaan Assyriaa, toista maailmanvaltaa, vastaan ja oli osoittanut olevansa ainoa Jumala. – 2. Kun. 19:32–37.
22. Minkä sairauden Hiskia koki, ja mikä kävi hänen ihmeparannuksensa johdosta mahdolliseksi?
22 Sillä välin Babylonian Merodak-Baladan oli yhä kapinallinen ja etsi liittolaisia auttamaan häntä kukistamaan Assyrian kuningasta. Hän oli kuullut Hiskian sairaudesta hänen hallituksensa 14. vuonna, jolloin ilkeä paise oli lopettaa Hiskian elämän. Mutta kuningas Hiskia rukoili itkien, että hänen henkensä säästettäisiin sillä kertaa pääasiassa siksi, ettei hänellä ollut poikaa, perillistä valtaistuimelle ja hänen kauttaan kulkeva Daavidin kuninkaallinen sukuhaara oli vaarassa katketa. Jehova lupasi armollisesti lisätä 15 vuotta hänen elämäänsä. Hiskia toipui, ja hän sai kolmantena vuonna sen jälkeen pojan, jonka nimi oli Manasse. – 2. Kun. 20:12; 21:1; Jes. 38:1–39:1.
23. a) Mistä mahdollisista syistä Hiskia otti vieraanvaraisesti vastaan Babyloniasta tulleet sanansaattajat? b) Mitä Jesaja ennusti sitten Hiskian varomattomuuden takia kuninkaan omaisuudesta ja pojista?
23 Merodak-Baladan oli lähettänyt sanansaattajia kirjeineen ja lahjoineen Hiskian luo, joka otti heidät mielihyvin vastaan. Ehkä tehdäkseen vaikutuksen Babylonian kuninkaaseen mahdollisena liittolaisena Assyrian kuningasta vastaan Hiskia näytteli Babylonian sanansaattajille omaisuutensa ja rikkautensa. Kuultuaan, miten Hiskia oli kohdellut sanansaattajia, Jesaja sanoi: ”Kuule Herran Sebaotin sana: Katso, päivät tulevat, jolloin kaikki, mitä sinun talossasi on ja mitä sinun isäsi ovat koonneet tähän päivään asti, viedään pois Baabeliin; ei mitään jää jäljelle, sanoo Herra. Ja sinun omia poikiasi, jotka sinusta polveutuvat, jotka sinulle syntyvät, viedään hovipalvelijoiksi Baabelin kuninkaan palatsiin.” – Jes. 39:1–7.
24. Mitä 2. Aikakirja 32:24–26 sanoo Hiskian sydämentilasta ja ilmeisesti mitä tapausta silmällä pitäen?
24 Toinen Aikakirja 32:24–26 viittaa mahdollisesti hänen menettelyynsä Merodak-Baladanin babylonialaisia sanansaattajia kohtaan sanoessaan: ”Niihin aikoihin Hiskia sairastui ja oli kuolemaisillaan. Niin hän rukoili Herraa, ja hän vastasi hänelle ja antoi hänelle tapahtua ihmeen. Mutta Hiskia ei palkinnut hyvää hyvällä, vaan hänen sydämensä ylpistyi; sentähden hänen ja Juudan ja Jerusalemin osaksi tuli viha. Mutta kun Hiskia nöyrtyi sydämensä ylpeydestä, hän ja Jerusalemin asukkaat, ei Herran viha kohdannut heitä Hiskian päivinä.”
25, 26. Miten Assyrian, Babylonian ja Juudan senaikaiset keskinäiset suhteet on kuvattu kirjassa ”Israel ja Babylonia”?
25 Assyrian kuninkaan Sanheribin suhteet Babylonian kuninkaaseen Merodak-Baladaniin on kuvattu kirjan Israel and Babylon (Israel ja Babylonia) sivulla 33:
26 Sanheribin ensimmäinen tehtävä oli voittaa tuo ”pahojen tekojen tukipylväs”, ”tuo jumalattomuuden tekijä”, niin kuin hän omalaatuisesti kuvailee hänet. Babylon valloitettiin, mutta Merodak-Baladan pelastui ja pakeni. Merodak-Baladan yritti pikemminkin tähän aikaan kuin aikaisemmin Sargonin kanssa vallinneen riitansa aikana saada apua Juudan Hiskialta, kuten on kerrottu 2. Kuningasten kirjan 20:12–19:ssa. Mutta Babylonia antoi jatkuvasti harmia eelamilaisten auliisti suomalla avulla, kun Merodak-Baladan ilmestyi vielä, ehkä useamminkin, näyttämölle; Babylon murskattiin lopulta vuonna 689 ja kaupunki hävitettiin maan tasalle. Sanherib oli ilmeisesti kohdellut Babyloniaa kovin pitkämielisesti tähän saakka ja omaksui tämän kauhean menettelyn silkasta epätoivosta. [Sidney] Smith ajattelee [kirjassaan The First Campaign of Sennacherib], että Assurbanipalin aikakirjoissa olevan kohdan voidaan selittää merkitsevän Sanheribin olleen todellisuudessa Babylonin jälleenrakentamispuuhissa, kun hänet salamurhattiin. – W. L. Wardle, fil. maist., teol. kand., Lontoo, Englanti, 1925:n painos.
27. Miten hallitusasiat kehittyivät Assyriassa ja Babyloniassa?
27 Eesarhaddon seurasi murhattua isäänsä Niiniven, Assyrian pääkaupungin, valtaistuimelle. (2. Kun. 19:37; Jes. 37:37, 38) Hän rakensi uudelleen Babylonin kaupungin ja lähetti sinne takaisin sen pääjumalan, Beel-Merodakin, kuvan sekä korjasi muiden jumalien temppelit. Assurbanipal seurasi häntä ja määräsi varakuninkaan hallitsemaan Babyloniaa. Nebukadnessar II:n isä Nabopolassar oli viimeinen Assyrian määräämä sijaiskuningas. – The International Standard Bible Encyclopædia (Raamatun kansainvälinen standarditietosanakirja), 1955:n painos.
28. Mistä syistä heräsi vakavia kysymyksiä Assyrian pysymisestä jatkuvasti maailmanvaltana?
28 Assyria oli jo kärsinyt mitä nöyryyttävimmän häviön Jehovan käsissä, koska se väheksyi hänen nimeään. Pystyisikö Assyria, ”Nimrodin maa”, säilyttämään asemansa toisena maailmanvaltana siitä Jehovan ennustuksesta huolimatta, että hän tuottaa tuhon sille, koska se halveksii hänen nimeään ja on Jumalan kansan katkera vihollinen? Se oli kyennyt aiheuttamaan Babylonian kukistumisen ja hävityksen, mutta se ei ollut pystynyt valloittamaan Siionia, ”suuren kuninkaan kaupunkia”. (Miika 5:5; Ps. 48:2, 3) Miten Assyria oli saava tuomionsa ja miten Jerusalem oli Daavidin sukuhaaran kuningasten alaisuudessa törmäävä yhteen Babylonian kanssa, sitä käsitellään myöhemmässä Vartiotornin numerossa.
[Kuva s. 556]
Assyrialaiset, jotka luottavat sotilasmahtiinsa, väheksyvät tyhmästi Jehovan nimeä