Materialismi – tappava filosofia

Elämän korkeimmat arvot ovat aineellisessa hyvinvoinnissa ja aineellisen edistyksen lisäämisessä.

Miksi se on tappava? Miten voit välttyä sen saastutukselta?

”VARAKAS YHTEISKUNTA ON JOHTANUT MATERIALISMIIN”, sanoi suurikirjaiminen otsikko Edinburghin Evening Newsissa 18.5.1963. ”OMAISUUDET OVAT NYT ’TÄRKEÄMPIÄ KUIN IHMISET’”, jatkoi alaotsikko.

Otsaketta seuranneessa kirjoituksessa sanottiin, että ihmiset keskittävät nykyään huomionsa aineellisten asiain saamiseen laiminlyöden suhteensa lähimmäisiinsä. Yhteiskunnasta ”on tullut vain paikka, missä ansaitaan rahaa ostoksiin, ja ajatus, että ihminen voisi siellä hankkia ystäviä ja saada tunneperäistä tyydytystä suhteistaan kanssaihmisiinsä, on heitetty yli laidan”, huomautti eräs kuuluisa Leicesterin yliopiston luennoitsija.

Harvat huomioita tekevät ihmiset kieltävät, että tämä usein on totta. Materialistisesta filosofiasta, minkä jumalaton kommunismi on omaksunut, nimittäin että ’elämän korkeimmat arvot ovat aineellisessa hyvinvoinnissa ja aineellisen edistyksen lisäämisessäa, pidetään yhtä tiukasti kiinni kristikunnassa kuin kommunistimaissakin. Eräs uutisselostaja huomautti U.S. News & World Reportissa (19.10.1959): ”Osoittaen kaikkea nousukaskansalle ominaista intoa ja nautinnollisuutta Amerikka hypnotisoituna sulkee syliinsä kommunistisen elämänfilosofian. . . . Amerikka on, selvästi häväisten perinteitä ja uskomuksia, omaksunut nyt tämän tappavan filosofian in toto (kokonaisuudessaan).” Tämä materialistinen katsantokanta ei vallitse ainoastaan Amerikassa, vaan se on tunnusomainen suuressa osassa maailmaa.

MIKSI TAPPAVA

Mutta miksi materialismia kutsutaan ”tappavaksi filosofiaksi”? ’Millä tavalla se on tappava?’ sinä saatat kysyä. ’Eivätkö sievät kodit, hienot vaatteet ja hyvä ruoka tuota onnea ja hyvinvoinnin tunnetta? Eikö näin ollen aineellisten asiain hankkimisen tekeminen tavoitteekseen ole tosiasioita vastaavaa? Onhan toki käytännöllistä antaa suurin arvo aineelliselle hyvinvoinnille ja aineellisen edistyksen lisäämiselle!’

Tästä on nopeasti tulemassa kristikunnan väestön enemmistön kanta. Mutta ”tämä uskomus, joka on otettu suoraan Karl Marxin ’manifestista’, on himmentänyt Amerikan näkemyksen”, valitti edellä mainittu uutisselostaja. Se ”on tehnyt Amerikan teoreetikoista ja valtiomiehistä maailmankommunismin pioneereja ja Amerikan propagandasta Kremlin valhekampanjan täydennyksen”.

Kristikunnan materialismin tavoittelu on tosiaan tasoittanut tietä kommunismin jumalattoman maailmankatsomuksen edistymiselle! Materialismi ei perustu Jumalaa pelkäävien ihmisten opetuksille, vaan on päinvastoin nykyisen kommunismin isän, Karl Marxin, opetusten mukainen. Omaksumalla tällaisen materialistisen filosofian kristikunta on saanut ihmiset unohtamaan Jumalan ja turvaamaan sen sijaan aineelliseen omaisuuteen, mistä on ollut seurauksena ateistisen kommunismin hedelmällinen pelto. Sellainen filosofia voi johtaa ainoastaan Jumalan epäsuotuisaan tuomioon.

Eräs Jumalan viisas palvelija kirjoitti tästä kauan sitten: ”Jos minä panin uskallukseni kultaan ja sanoin hienolle kullalle: ’Sinä olet minun turvani’, jos iloitsin siitä, että rikkauteni oli suuri ja että käteni oli saanut paljon hankituksi, . . . niin olisi sekin raskaasti rangaistava rikos, sillä minä olisin kieltänyt korkeuden Jumalan.” – Job 31:24–28.

Jeesus Kristus, kristillisyyden Perustaja, ymmärsi myös, miten vaarallista on tehdä aineellisesta omaisuudesta elämän päätavoite. Hän käsitti, että se saisi ihmisen tulemaan ylpeäksi ja itsekkääksi ja unohtamaan Jumalan. Hän iski sen tähden kerran toisensa jälkeen materialismin ytimeen. Esimerkiksi kuuluisassa vuorisaarnassaan hän sanoi:

”Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle, missä koi ja ruoste raiskaa ja missä varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. Vaan kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen, . . . Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä eivätkä leikkaa eivätkä kokoa aittoihin, ja teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ettekö te ole paljoa suurempiarvoiset kuin ne? . . . Älkää siis murehtiko sanoen: ’Mitä me syömme?’ tahi: ’Mitä me juomme?’ tahi: ’Millä me itsemme vaatetamme?’ Sillä tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän kaikkea tätä tarvitsevan. Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan.” Miten Jeesuksen opetukset eroavatkaan nykyisestä yleisestä materialistisesta katsantokannasta! – Matt. 6:19–33.

JÄRJETÖN FILOSOFIA

Mutta näistä Jeesuksen sanoista huolimatta monet ihmiset, kirkon jäsenetkin, ajattelevat, että on järjetöntä asettaa Jumalan palvontaa ensi sijalle elämässään. He siirtävät sen toiselle sijalle. Miksi niin? Koska heille ei ole todella opetettu Jumalan sanan oppeja, vaan heihin on sen sijaan säännöllisesti istutettu materialistista filosofiaa. Pane merkille, mitä amerikkalainen Nation-lehti sanoi äskeisestä arvojen vaihdoksesta materialismin hyväksi:

”Arvojen muuttuminen on väistämättömästi jotenkin nyrjähdyttänyt amerikkalaisten siveellistä tajuntaa. Säästäväisyys, joka ennen oli hyve, on nyt talouselämän uhka. Velka itsensä tyydyttämiseksi, mikä oli ennen mahdoton tai synti, edistää nyt menestystä. Kun ahneus oli ennen inhimillisen hyvinvoinnin vastainen, niin nyt me kuulemme, että ahneus (sekä voiton että kuluttajain tavaroitten ahnehtiminen) on yleishyödyksi. Perinnäinen usko opetti: ’Sinä et voi palvella Jumalaa ja mammonaa’, mutta pääkirjoitusten laatijat sanovat nyt meille: ’Sinä palvelet Jumalaa ja yhteiskuntaa parhaiten palvelemalla mammonaa.’” – Matt. 6:24.

Todella, päivästä toiseen yleisöön istutetaan materialismia. Osta tätä! Osta tuota! Lainaa rahaa täältä! Itse asiassa kaikki tiedotusvälineet painottavat alinomaa rahan ja aineellisen omaisuuden tärkeyttä. Onhan jumalisuuskin ja kristillisyys rinnastettu aineellisen menestyksen kanssa, ja monille kerrotaan tätä heidän kirkoissaan. Ei ole näin ollen ihme, että ihmiset on yleisesti saatu ajattelemaan, että materialismi on ainoa järkevä elämänfilosofia. Mutta onko se?

Pysähdy ajattelemaan: Kuka teki taivaat, maan, meren, puut, kukat, vuoret, virrat, linnut, eläimet – kaiken, mikä tekee maasta niin mieluisen elinpaikan? Ainoa johdonmukainen, järkevä päätelmä on se, mikä esitetään Raamatussa: ”Herra [Jehova, Um] on totinen Jumala; . . . Hän on tehnyt maan voimallansa, vahvistanut maanpiirin viisaudellansa ja levittänyt taivaat taidollansa.” ”Tietäkää, että Herra [Jehova, Um] on Jumala. Hän on meidät tehnyt, ja hänen me olemme [emmekä me itse, Um].” – Jer. 10:10, 12; Ps. 100:3.

Meidän elämämme on Jumalalta. Suurin onnemme tulee siitä, että käytämme elämämme hänen tahtonsa mukaan. On sen tähden järkevää, että ihmisluomukset koettavat ensiksi saada tietoa hänen ihmeellisistä varauksistaan, jotka hän on tehnyt ihmiskunnalle, ja pyrkivät osoittautumaan arvollisiksi saamaan hänen siunauksensa. Miten järjetöntä onkaan luottaa enemmän aineellisiin asioihin, kuten kultaan, kuin Häneen, joka on pannut tämän kauniin metallin muodostumaan! Filosofia, mikä antaa suuremman arvon luodulle kuin Luojalle, on äärimmäistä tyhmyyttä!

SEN OTE IHMISIIN

Mutta materialismilla on sen alituisen opettamisen johdosta luja ote useimpiin ihmisiin ympäri maailman, sekä rikkaisiin että köyhiin. Katsahdahan esimerkiksi Hongkongiin. Tässä brittiläisessä siirtokunnassa, mihin lähes neljä miljoonaa kiinalaista on sulloutunut yhteen 65 neliökilometrin alueelle, on yleensä kaksi pääryhmää – ne, joilla on riittävästi aineellista omaisuutta, ja ne, jotka yrittävät elää kituuttaa. On kiinnostavaa panna merkille, miten materialismi vaikuttaa kummassakin ryhmässä.

Ensimmäiseen ryhmään kuuluvilla on toimi, mikä varaa heille kylliksi rahaa kotiensa kalustamiseen mukavasti ja perheittensä muiden tarpeitten huoltamiseen. Mutta he haluavat enemmän. Hongkong, mikä tunnetaan kautta maailman ostajan paratiisina, tarjoaa monia puoleensa vetäviä ylellisyyksiä, joita voidaan hankkia vähittäismaksulla, pienin käsirahoin ja kuukausimaksuin. Aviomies ottaa sen tähden lisätyötä, ja vaimo ottaa usein palvelijan hoitamaan lapsia, niin että hänkin voi tehdä työtä. He uppoavat siinä määrin aineellisen omaisuuden tavoitteluun, ettei heillä ole lainkaan aikaa millekään hengellisille asioille – ei edes aikaa keskustella Jumalan sanasta!

Ei ole epäilystäkään siitä, että nämä kiinalaiset ja heidän kaltaisensa ihmiset ympäri maailman ovat sortuneet materialismin tappavaan filosofiaan. He kokoavat aarteita maan päälle eivätkä noudata Jeesuksen neuvoa, että tulee koota aarteita taivaaseen. Mutta Raamattu tekee selväksi, että aineellisen omaisuuden runsaus ei saa Jumalan suosiota: ”Ei auta tavara [Jehovan] vihan päivänä, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta.” Raamattu käskee sen vuoksi: ”Etsikää Herraa [Jehovaa, Um] [ei hopeaa ehkä kultaa], . . . Etsikää vanhurskautta, etsikää nöyryyttä; ehkä te saatte suojaa Herran [Jehovan, Um] vihan päivänä.” – Sananl. 11:4; Sef. 2:3; 1:18.

Mutta entä se toinen ryhmä? Miten voidaan sanoa, että ne sadattuhannet kiinalaiset, jotka ponnistelevat saadakseen niukan toimeentulonsa, ovat myös materialisteja? Eihän heillä ole riittävästi ruokaakaan. Mies ja vaimo ja jopa 5–6 lasta asuvat usein yhdessä huoneessa, joka ei ole suurempi kuin 9 neliömetriä. Mies saattaa ansaita ainoastaan 6–13 markkaa päivässä, mistä palkasta on maksettava kaikki perheen menot. Mutta tällaisesta köyhyydestä huolimatta nämäkin ihmiset ovat usein materialisteja.

Muista, että aineellisten tavaroiden omistaminen ei tee ihmisestä materialistia. Ruoan ja kauniiden vaatteiden sekä mukavan kodin hankkiminen ei ole materialismia. Materialismi on tällaisten aineellisten asiain panemista ensi sijalle, niiden tekemistä elämän päätarkoitukseksi, sen sijaan että palveltaisiin Jumalaa ja pyrittäisiin tuntemaan ja tekemään hänen tahtonsa. Vaikka ihminen olisi siis hyvin köyhäkin, niin jos hänen koko pyrkimyksensä elämässä on aineellisen toimeentulon hankkiminen, hänkin on materialismin tappavan filosofian saastuttama.

Näin on monien Hongkongin köyhien ihmisten laita. Heidän koko huomionsa on keskittynyt riisin, vaatteitten ja suojan hankkimiseen. Kun heille puhutaan Jumalan valtakunnasta ja Jumalan palvelemisen tärkeydestä, he eivät näe niiden arvoa, koska he ajattelevat ainoastaan materialistisesti. Eräs huomauttikin äskettäin: ”Mitä hyötyä siitä on? Me kiinalaiset olemme käytännöllistä kansaa. Me uskomme siihen, mitä näemme ja mitä voimme käyttää hyödyksemme.” Eräässä toisessa tapauksessa arvosteli kaksi tytärtä ankarasti äitiään siksi, että hän käytti aikaansa tutkien Raamattua, sillä, kuten he sanoivat: ”Se ei anna riisiä.” Tällainen paljastaa, ettei kyetä ymmärtämään Jeesuksen sanoja: ”Ei ihminen elä ainoastaan leivästä [tai riisistä]”. – Matt. 4:4.

Sen sijaan että kristikunnan uskonnot Hongkongissa ehkäisisivät tätä materialistista asennetta, ne todellisuudessa suosivat sitä. Etsimällä käännynnäisiä aineellisin houkuttimin ne osoittavat, että ne ovat omaksuneet maailman materialistisen filosofian. Ne antavat tuleville käännynnäisille riisiä ja vaatteita ja lupaavat korkeapalkkaisia toimia niille, jotka käyvät niiden kouluja.

Tässä yhteydessä ovat Harold DeWolfin, Bostonin yliopiston teologian professorin, selostukset kiinnostavia. Hän sanoi, että afrikkalaiset yhdistivät vuosia sitten aineellisen menestyksen kristikunnan uskontoihin. ”He ajattelivat, että kääntyminen valkoisen miehen uskontoon toisi heti runsaan aineellisen hyvinvoinnin.” Nyt, kun he ovat tutustuneet joitakin vuosia kristikunnan elintapaan, DeWolf valitti, että ”lähetysliikkeen täytyy taistella itsekkyyden ja materialismin kanssa, mikä aiheutuu siitä, että he ovat joutuneet alttiiksi sivistyneen yhteiskunnan vaikutukselle.” Mikä syyte, että kristikunta ja sen uskonnot ovat todellisuudessa tämän tappavan filosofian apostoleita!

PAKENE MATERIALISMIA HENKESI TÄHDEN!

Vaikka suhteellisen harvat ihmiset hyväksynevätkin tietoisesti materialismin filosofiaa, niin ihmiskunnan suuri enemmistö osoittaa menettelyllään omaksuneensa sen elämäntiekseen. Pitääkö tämä paikkansa sinusta? Tunnustatko sinä vain uskovasi, että Jumala on olemassa, mutta kuitenkin jätät hänet huomioon ottamatta ja käytät kaiken aikasi aineellisten asiain etsimiseen? Tunnustatko sinä Jumalan rakastavaksi Isäksi ja sitten kieltäydyt hyväksymästä hänen Sanansa Raamatun hengellistä opastusta. Onko sellaisen ihmisen elämä, joka ei palvo Jumalaa, todellisuudessa hengellisempää kuin sellaisen eläimen elämä, joka syö, juo, leikkii ja suorittaa muita luonnonmukaisia tehtäviä ja toimintoja?

Ihmiset, jotka eivät kunnioita Tekijäänsä, käyttävät väärin niitä ihmeteltäviä kykyjä, jotka heille on lahjoitettu. Jumala loi ihmisen eläimiä korkeammaksi ja kykeneväksi rakastamaan ja olemaan rakastettu, elämään korkeitten ihanteitten mukaan ja ennen kaikkea palvomaan ja palvelemaan Luojaansa. Ne, jotka kieltäytyvät pitämästä tärkeinä tällaisia henkisiä arvoja, alentavat itsensä eläinten tasolle, joiden Raamattu sanoo olevan ”luonnostaan pyydystettäviksi ja häviämään syntyneet”. Millaisiin syvyyksiin materialismin tappava filosofia alentaakaan heidät! – 2. Piet. 2:12.

Ole siis varuillasi! Älä tule älyttömäksi kuin eläin tekemällä aineellisista seikoista elämäsi päätavoitetta. Välttämättömien luonnollisten tarpeitten hankkiminen saattaa viedä tosin suurimman osan ajastasi, mutta älä anna koskaan näiden asioitten työntää pois tärkeämpiä henkisiä arvoja. Tutki Jumalan sanaa, hanki tietoa Luojastasi ja hänen ihmeellisistä lupauksistaan, jotka koskevat elämän saamista uudessa asiainjärjestyksessä. Pane sitten hänen palvelemisensa ensi sijalle elämässäsi. Pakene materialismia säilyttääksesi henkesi!

[Alaviitteet]