”Sinun sanasi on totuus”

Milloin Babylon autioitti Jerusalemin?

MAALLISET historioitsijat esittävät tavallisesti vuoden 586 eaa. Jerusalemin autioituksen oikeaksi vuodeksi. Miksi sitten Jehovan kristityt todistajat puhuvat tämän tapahtuman sattuneen vuonna 607 eaa.? Se johtuu siitä, että he luottavat siihen, mitä Raamattu sanoo Jerusalemin autionaolon kestoajasta.

Raamattu ilmoittaa Juudan ja Jerusalemin autioituksen kestäneen 70 vuotta. Kuvailtuaan babylonialaisten suorittamaa Jerusalemin valloitusta 2. Aikak. 36:21 sanoo: ”Niin kauan kuin se oli autiona, se lepäsi – kunnes seitsemänkymmentä vuotta oli kulunut.” Jehova oli julistanut profeettansa Jeremian kautta: ”Koko tämä maa tulee raunioiksi, autioksi, ja nämä kansat palvelevat Baabelin kuningasta seitsemänkymmentä vuotta.” – Jer. 25:11.

Oliko tämä todella 70 kirjaimellisen vuoden ajanjakso? Kyllä, siten profeetta Daniel Jerusalemin autioituksen loppupuolella ymmärsi sen, kun hän sanoi: ”Minä, Daniel, kirjoituksista huomasin vuosien luvun, josta Herran sana oli tullut profeetta Jeremialle, että Jerusalem oli oleva raunioina seitsemänkymmentä vuotta.” (Dan. 9:2) Pane merkille, että Daniel sanoo tässä autioituksen ”vuosien luvun” olevan 70. Varmastikaan hän ei olisi voinut sanoa niin, jos nuo 70 vuotta olisivat olleet vertauskuvalliset tai suuremmaksi pyöristetty luku.

Sakarjan kirjassa annetaan lisätodisteita. Me luemme: ”Kun olette paastonneet ja valittaneet viidennessä ja seitsemännessä kuussa, ja jo seitsemänäkymmenenä vuotena, niin minulleko te olette paastonne paastonneet?” (Sak. 7:5; 1:12) Tapa, jolla tämä kysymys on muodostettu, kun siinä viitataan nimenomaisiin kuukausiin, osoittaa totisesti, että kyseessä oli 70 kirjaimellisen vuoden aika.

Juutalaisen historioitsijan Josephuksen teoksista käy ilmi, että juutalaiset ymmärsivät muinoin 70 vuotta kirjaimellisiksi ja niiden käsittävän maan täydellisen autioittamisen. Teoksessaan Antiquities of the Jews (Juutalaisten muinaishistoria, 10. kirja, 9. luku, 7. kappale) hän kertoo, että ”koko Juudea ja Jerusalem sekä temppeli pysyivät hylättyinä seitsemänkymmentä vuotta”.

Kun israelilaiset kykenivät palaamaan Juudaan ja Jerusalemiin, autioitus päättyi. Yleisesti ollaan yhtä mieltä siitä, että Babylon kukistui Kyyroksen edessä 5.–6. lokakuuta vuonna 539 eaa. 2. Aikak. 36:21–23:ssa ja Esra 3:1-3:ssa olevat Raamatun kertomukset, jotka kertovat Kyyroksen säädöksestä vapauttaa juutalaiset ja heidän paluustaan kotimaahansa, viittaavat siihen, että juutalaiset saapuivat takaisin kotimaahansa vuoden 537 eaa. lokakuun alkupuolen tienoilla ja päättivät 70-vuotisen autioituksen. Jerusalemin tuhoutumisen on sen vuoksi täytynyt tapahtua 70 vuotta aikaisemmin, vuonna 607 eaa.

Sen vuoksi monet eri yritykset saada sopusointuun vuosi 586 eaa. sen kanssa, mitä Raamattu sanoo, ovat epätyydyttäviä. Mitkään sellaiset yritykset eivät sovi Raamatun todistukseen siitä, että Jerusalem ja Juuda olivat autioina 70 vuotta.

Vuosi 586 eaa. perustuu pääasiassa luetteloon, joka tunnetaan ”Ptolemaioksen kaanonina” ja joka ilmoittaa yhteensä 87 vuotta Babylonian hallitsijasuvulle, joka alkoi Nabopolassarista ja päättyi Nabonidukseen Babylonin kukistuessa vuonna 539 eaa. Tämän kaanonin mukaan tuona aikana hallinneet viisi kuningasta olivat Nabopolassar (21 vuotta), Nebukadnessar (43 vuotta), Evil-Merodak (2 vuotta), Neriglissar (4 vuotta) ja Nabonidus (17 vuotta). Kullekin hallitsijalle täten ilmoitettujen hallitusvuosien määrän mukaan Jerusalemin autioitus Nebukadnessarin 18. vuotena (19. vuotena, jos laskemme hänen ”valtaistuimelle nousunsa” vuodesta) sattuisi vuodelle 586 eaa. – 2. Kun. 25:8; Jer. 52:29.

Mutta miten luotettava on Ptolemaioksen kaanon? Professori E. R. Thiele kirjoittaa kirjassaan The Mysterious Numbers of the Hebrew Kings (Heprealaisten kuninkaiden salaperäiset luvut):

”Ptolemaioksen kaanon valmistettiin pääasiassa astronomisia eikä historiallisia tarkoituksia varten. Se ei väittänyt esittävänsä täydellistä luetteloa kaikista Babylonian tai Persian hallitsijoista eikä heidän hallituskausiensa alkamisen täsmällistä kuukautta tai päivää, vaan se oli keino, jonka avulla oli mahdollista sijoittaa oikein silloin saatavissa olevat jotkin astronomiset ajankohdat karkeaan kronologiseen luonnokseen. Kuninkaita, joiden hallituskausi kesti vähemmän kuin vuoden ja siten, ettei siihen sisältynyt uudenvuodenpäivää, ei mainittu.” (Kursivointi meidän.)

Jo pelkkä kaanonin tarkoitus tekee mahdottomaksi ehdottoman tarkan ajoituksen. Ei ole mitään keinoa saada varmuutta siitä, että Ptolemaios oli oikeassa ilmoittaessaan eri kuninkaille tietyn määrän hallitusvuosia. Esimerkiksi Aleksander Polyhistor mainitsee Evil-Merodakin hallitusvuosiksi kaksitoista, vaikka Ptolemaios katsoo hänen hallinneen vain kaksi vuotta. Lisäksi ei voida olla varmoja siitä, että vain viisi kuningasta hallitsi tuona aikana. Esimerkiksi Borsippasta löydettiin useiden babylonilaisten kuninkaiden nimiä, joita ei esiinny muualla.

Joku voi kuitenkin kysyä, eikö muinainen astronominen laatta ”VAT 4956” sijoita Nebukadnessarin hallinnon 37. vuoden täsmälleen samaan vuoteen kuin Ptolemaioksen kaanon.

Ei tulisi jättää huomioon ottamatta, että vahvistavien todisteiden lähteellä pitäisi olla luotettavuuden merkkejä? Voidaanko näin sanoa ”VAT 4956”:sta? Ei todellakaan. Teksti ei ole alkuperäinen, ja se sisältää lukuisia aukkoja. Nyt ei voida edes ymmärtää kaikkia siinä olevia ilmauksia. Tekstissä ilmenee kaksi kertaa merkintä hi-bi (mikä merkitsee ’repeytynyt, hävinnyt’). Siten kirjuri tunnusti, että hän jäljensi puutteellisesta tekstistä.

Vaikka näistä ongelmista huolimatta astronomiset tiedot esittäisivät todellisen kuvan alkuperäisestä, niin se ei vahvistaisi historiallisten ajankohtien oikeaperäisyyttä. Koska Ptolemaios käytti muinaisten kuninkaiden hallituskausia (niin kuin hän ymmärsi ne) vain kehyksenä, johon sijoittaa astronomiset ajankohdat, niin ”VAT 4956”:n jäljentäjä on saattanut oman aikansa hyväksytyn ajanlaskun mukaisesti lisätä ’Nebukadnessarin 37. vuoden’. Kuten saksalaiset oppineet Neugebauer ja Weidner (tuon tekstin kääntäjät) myöntävät, kirjuri ilmeisesti muutti sanat oman aikansa yleisen lyhennetyn oppisanaston mukaiseksi. Mutta hän oli sekä epäjohdonmukainen että epätäsmällinen. Joten hän on aivan yhtä helposti voinut sisällyttää muuta tietoa palvelemaan tarkoituksiaan. Siksi sekä Ptolemaioksen kaanon että ”VAT 4956” on ehkä voitu johtaa samasta peruslähteestä. Niissä voisi olla molemmissa yhteiset virheet.

Ptolemaioksen kaanonia ja ”VAT 4956”:ta vastaan on Jeremian, Sakarjan, Danielin ja 2. Aikakirjan kirjoittajan yhtäpitävä todistus, että Juuda ja Jerusalem olivat autioina 70 vuotta. Näiden kirjoitusten tuhansissa muinaisissa käsikirjoituksissa on yhtäpitävä todistus. Ptolemaioksen kaanoniin ja ”VAT 4956”:een luonnostaan liittyvien ongelmien vuoksi niiden hyväksyminen vaatii enemmän uskoa kuin Raamatun todistuksen hyväksyminen, joka sijoittaa babylonialaisten suorittaman Jerusalemin autioituksen vuoteen 607 eaa.a

[Alaviitteet]