Jerusalem – riemun aihe

”Katso, minä luon uudet taivaat ja uuden maan. Entisiä ei enää muisteta, eivätkä ne enää ajatukseen astu; vaan te saatte iloita ja riemuita iankaikkisesti siitä, mitä minä luon. Sillä katso, iloksi luon minä Jerusalemin, riemuksi sen kansan. Minä iloitsen Jerusalemista ja riemuitsen kansastani.” – Jesaja 65:17–19.

 1. a) Miksi Jumalan kansan pitäisi todeta Jesajan 65:17–19:n sanat ilahduttaviksi? b) Mitä kysymyksiä kuitenkin herää Jerusalemista?

NÄMÄ sanat, jotka Suvereeni Herra Jehova esitti profeettansa kautta, ovat hyvin ilahduttavat! Niissä puhutaan suuresta ilosta. Etkö haluakin ottaa osaa tähän iloon? Varmasti haluat! Mutta saatat kysyä: Mistä Jerusalemista tässä puhutaan? Liittyykö se jollakin tavalla nykyiseen Jerusalemin kaupunkiin, joka on ollut niin monien väkivaltaisten uskonnollisten ja poliittisten kiistojen keskipisteenä? Tuleeko ”Jerusalemilla” koskaan olemaan mitään roolia, joka on sopusoinnussa sen nimen merkityksen kanssa? Sehän merkitsee ’kaksinkertaisen rauhan omistamista [tai: perustusta]’. Millä tavalla ”uudet taivaat ja uusi maa” liittyvät tämän profetian Jerusalemiin? Saamme sen selville myöhemmin.

Muinainen Jerusalem

 2. Millainen oli Jerusalemin sijaintipaikan varhaishistoria?

² Jerusalemin kaupungin sijaintipaikalla on pitkä historia, joka osoittaa Jehovan suosineen sitä. Ilmeisesti juuri täällä kuningas-pappi Melkisedek siunasi Aabrahamin yli 3 900 vuotta sitten. Lisäksi hän ylisti Jehovaa ”Korkeimmaksi, taivaan ja maan luojaksi”. (1. Mooseksen kirja 14:18, 19) Ajan mittaan tästä vuorikaupungista, Saalemista, tuli kuitenkin demoneita palvovien jebusilaisten linnake.

 3. Mitä Jerusalemista kerrotaan Joosuan ajalta ja sen jälkeen?

³ Kuluu yli 400 vuotta, ja ”Jerusalem” mainitaan Raamatussa ensimmäisen kerran Joosuan 10. luvussa. Siinä kerrotaan, että Jerusalemin kuningas Adonisedek pyysi neljää lähiseutujen kuningasta sotimaan kanssaan Israelia vastaan. Mutta Jehova soti Israelin puolesta. Aurinko ja kuukin seisoivat alallaan, niin että kanaanilaiset voitiin lyödä täydellisesti. Kaikki viisi kuningasta tapettiin. Joosuan ei kuitenkaan mainita valloittaneen Jerusalemia. Itse asiassa kertomuksessa sanotaan: ”Mutta jebusilaisia, jotka asuivat Jerusalemissa, eivät Juudan jälkeläiset [jotka perivät tuon alueen] kyenneet karkoittamaan.” – Joosua 10:1–27; 15:63; Tuomarien kirja 1:21.

Jerusalem Daavidin ja Salomon kuninkuuden aikana

 4. Miten Jerusalemia siunattiin Daavidin ja Salomon päivinä?

⁴ Noin 400 vuotta myöhemmin Daavidista tuli koko Israelin kuningas. Vuonna 1070 eaa. ”Daavid valloitti Siionin vuorilinnan, se on Daavidin kaupungin”, joka oli Jerusalemissa. Siellä Siioninvuorella hän ryhtyi hallitsemaan Jehovan voitelemana kuninkaana. Hänen poikansa Salomo istui myös ”Jehovan valtaistuimella kuninkaana”. Rauhallisen hallituskautensa aikana Salomo rakensi loistoisan temppelin Moorianvuorelle Jerusalemiin. Tästä temppelistä tuli Jehovan palvonnan ja Hänen sanansa ja lakinsa opettamisen keskus. – 1. Aikakirja 11:5; 29:23, UM; 2. Aikakirja 7:12–16.

 5. Miten Psalmien kirja kuvailee Jerusalemia ja sen ”suurta kuningasta”?

⁵ Monissa Psalmeissa ylistetään Siionin ja Jerusalemin kauneutta. Koorahilaiset sanoivat sitä laulussaan ”Jumalamme kaupungiksi, [joka on hänen] pyhällä vuorellansa”. ”Kauniina kohoaa, kaiken maan ilona, pohjan puolella Siionin vuori, suuren kuninkaan [Jehova Jumalan] kaupunki.” Daavid itse kuvaili sitä seuraavin sanoin: ”Meidän jalkamme saavat seisoa sinun porteissasi, Jerusalem; sinä Jerusalem, rakennettu kaupungiksi, johon kokoonnutaan yhteen, jonne sukukunnat vaeltavat, Herran sukukunnat, niinkuin Israelille on säädetty, kiittämään Herran nimeä.” Tämän ”suuren kuninkaan” sanotaan ’asuvan Jerusalemissa’ ja olevan kansansa rakkaudellinen Suojelija. ”Vuoret ympäröivät Jerusalemia, ja Herra ympäröitsee kansaansa, nyt ja iankaikkisesti.” – Psalmit 48:2, 3; 122:2–4; 135:21; 125:1, 2.

Tuho ja ennallistus

 6. a) Mitä Jerusalem alkoi vertauskuvata? b) Mikä tuomio pantiin täytäntöön Jerusalemille ja miksi?

⁶ Jerusalem ja Siioninvuori alkoivat sopivasti vertauskuvata Israelin valtiota ja sen kansaa. Mutta vajaassa viidessäsadassa vuodessa kansasta tuli luopio, ja pahat kuninkaat ’täyttivät Jerusalemin viattomalla verellä’. (2. Kuningasten kirja 24:4) He kieltäytyivät noudattamasta Jumalan profeettojen esittämää varoitusta, ja sen vuoksi Suvereeni Herra Jehova julisti tuomion viimeistä Jerusalemissa hallinnutta kuningasta Sidkiaa vastaan sanoen: ”Nosta pois kruunu. – – Raunioiksi, raunioiksi, raunioiksi minä panen tämän; eikä tästä ole jäävä mitään, kunnes tulee hän, jolla on oikeus, ja minä annan sen hänelle.” (Hesekiel 21:26, 27) Babylonian Nebukadnessar tuhosi Jerusalemin ja sen temppelin vuonna 607 eaa. ja vei eloon jääneet vangeiksi Babyloniin.

 7. a) Mikä ennallistus tapahtui, ja miksi se oli yllättävää? b) Missä suhteessa Jerusalem oli silloin erilainen, mutta minkä ennallistus teki mahdolliseksi?

⁷ Jehovan profeetat olivat kuitenkin ennustaneet Jerusalemin loistoisan ennallistamisen, ja Jeremia oli jopa sanonut sen tapahtuvan 70 vuoden kuluttua. (Jesaja 44:24–45:7; Jeremia 25:11, 12; 29:10) Babylonia kukistui yllätyksellisesti ja Jehovan Jesajan kautta esittämän profetian täyttymykseksi, ja Persian voittoisa kuningas Kyyros julkaisi säädöksen, jonka perusteella jumalaapelkäävät juutalaiset saattoivat palata ja ennallistaa Jehovan palvonnan Jerusalemissa juuri ajallaan eli vuonna 537 eaa. Jesajan ennustuksen mukaisesti Jehovan ”kunnia, meidän Jumalamme ihanuus”, loisti jälleen Juudassa ja Jerusalemissa. Tällä kertaa Jerusalemissa ei ollut kuningasta, mutta Jehova suosi taas tätä kaupunkia, koska hänen nimensä liittyi siihen ja koska hänen kansansa jäännös oli pysynyt uskollisena. Sitä paitsi se esikuvasi tulevia suurempia tapahtumia. Kaupunki rakennettiin uudelleen, niin että Messias saattoi ilmaantua siellä ennustuksen mukaisesti. – Jesaja 35:2; 62:1–7.

Jerusalemin huone hylätään

 8. a) Miksi Jerusalem ei ottanut Messiasta tervetulleena vastaan? b) Mikä Jeesuksen Jerusalemista lausuma ennustus täyttyi ja millä tavalla?

⁸ Yli 500 vuotta tuon ennallistuksen jälkeen Messias todella ilmaantui Jerusalemin juutalaisten keskuuteen. Se tapahtui myös Jehovan määräämänä aikana, vuonna 33, ja täytti Danielin 9. luvun jakeiden 24–27 ennustuksen. Mutta ottiko Jerusalem Messiaan tervetulleena vastaan? Ei, sillä sen toiveet olivat muuttuneet poliittisiksi. Jerusalem oli luopunut Jehovan sanan opetuksista, ja juutalaisten hallitusmiehet tekivät anteeksiantamattoman rikoksen murhatessaan Jumalan Pojan! Vain kolme päivää ennen kuin Messias, Jeesus, naulittiin raa’asti kidutuspaaluun, hän sanoi tuolle kansalle: ”Jerusalem, Jerusalem, profeettojen tappaja ja luoksesi lähetettyjen kivittäjä – kuinka usein tahdoinkaan koota lapsesi sillä tavoin kuin kana kokoaa poikasensa siipiensä alle! Mutta te ette tahtoneet. Katso! Teidän huoneenne jätetään teille hylätyksi.” (Matteus 23:37, 38) Jehova tuomitsi ja hylkäsi maallisen Jerusalemin tuona vuonna 33. Vuonna 70 Rooman sotajoukot hävittivät Jerusalemin ja suurimman osan sen väestöstä ja tuhosivat myös temppelin sekä sukuluettelot ja muut juutalaiseen asiainjärjestelmään liittyvät muistiinmerkinnät.

 9. Onko maallinen Jerusalem elänyt nimensä merkityksen mukaisesti?

⁹ Onko uudelleen rakennettu maallinen Jerusalem saanut Jumalalta siunausta tuosta ajasta lähtien? Sen kuluneitten 1 900 vuoden melskeinen historia antaa vastauksen. Ja nykyään Jerusalem on edelleen uskonnollisesti jakautunut kaupunki. Siellä ei ole havaittavissa, että se ’omistaisi kaksinkertaisen rauhan’, eikä siellä ole myöskään Jehovan kunniaa. Maallisella Jerusalemilla ei ole enää osuutta Jumalan tarkoituksessa.

Luopumus esikuvattu

10. a) Mitä luopio-Jerusalem sopivasti kuvaa? b) Miten Matteuksen 7:20 voidaan soveltaa nykyiseen ”Jerusalemiin”?

¹⁰ Jerusalem, joka luopui kahdesti ja jota Jehova rankaisi antamalla ensin babylonialaisten maahanhyökkääjien ja myöhemmin Rooman legioonien käydä sen kimppuun, kuvaa sopivasti erästä toista luopiojärjestelmää – kristikunnan järjestäytynyttä uskontoa. Samoin kuin Jerusalemin ulkokultaiset johtajat palvoivat Jehovan lakia huulillaan, niin kristikunnan papistokin väittää puolustavansa Raamatun Jumalaa. Mutta ”heidän hedelmistään te tunnette heidät”, sanoo Jeesus Kristus. (Matteus 7:20) Millaisia ”hedelmiä” nykyinen kristikunta on sitten tuottanut? Ovatko ne antaneet mitään ”kaksinkertaisen rauhan perustusta”? Eivät. Sen sijaan hedelminä ovat olleet kaksi hirvittävää maailmansotaa, jotka kummatkin puhkesivat kristikunnan valta-alueella ja joille papisto soi siunauksensa kummallakin puolella. Jehovan luopio-Jerusalemille osoittamat profeetalliset sanat soveltuvat vieläkin osuvammin kristikunnan uskonnollisiin johtajiin: ”Sinun liepeissäsikin on havaittu viattomien köyhien sielujen veritahroja. – – ne ovat kaikissa näissä.” – Jeremia 2:34, UM.

11. Miten kristikunnassa ovat täyttyneet Jeesuksen sanat, jotka Matteuksen 24:11, 12 ja Markuksen 7:6–8 esittävät?

¹¹ Kristikunnassa on nykyään ennätysmäisen runsaasti moraalittomuutta, avioeroja, hajonneita perheitä, huumeitten väärinkäyttöä ja kaikenlaista rikollisuutta. Kristikunnan uskonnolla ei ole ollut voimaa pysähdyttää laittomuuden kasvua. (Matteus 24:11, 12) Kuinka hyvin Jeesuksen sanat soveltuvatkaan sen papistoon! Hänhän julisti: ”Sattuvasti Jesaja profetoi teistä ulkokullatuista, niin kuin on kirjoitettu: ’Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta sen sydän on hyvin kaukana minusta. Turhaan nämä ihmiset jatkavat minun palvomistani, koska he opettavat oppeina ihmisten käskyjä.’ Te jätätte Jumalan käskyn sikseen ja pidätte kiinni ihmisten perinteestä.” Tämän vuoksi kristikunta, nykyinen luopio-”Jerusalem”, ja kaikki muut ”antikristukset” kohtaavat Jumalalta tulevan ”ahdistuksen”, kun Herra Jeesus Kristus ilmestyy taivaasta ja tulee tuottamaan koston tottelemattomille. – Markus 7:6–8; 1. Johannes 2:18, 19; 2. Tessalonikalaisille 1:6–9.

Valtakunnan ennallistaminen

12. Mikä ’tallaamisen’ kausi ennustettiin Luukkaan 21:24:ssä?

¹² Eikö Jeesus kuitenkin osoittanut, että maallinen Jerusalem ennallistettaisiin, kun hän sanoi: ”Jerusalem on oleva kansojen tallattavana, kunnes kansain määräajat täyttyvät”? (Luukas 21:24) Babylonialaiset olivat tosin tallanneet Jerusalemin maahan vuonna 607 eaa., eikä ennallistamisen loistosta huolimatta yksikään Daavidin sukuhaaraan kuuluva kuningas ollut sen jälkeen hallinnut tuossa kaupungissa. Ja ensimmäisellä vuosisadalla Jerusalemia tallasivat roomalaiset, jotka olivat iljettäviä poliittisesti ajattelevien juutalaisten silmissä. Tähän päivään mennessä ei maalliseen Jerusalemiin ole ennallistettu teokraattista valtakuntaa eikä koskaan ennallistetakaan.

13. a) Mitä Luukkaan 21:7–11, 24–26 profetoi ”kansain määräaikojen” päättymisestä? b) Minkä vuodesta 1914 lähtien esiintyneet tapahtumat ovat vahvistaneet?

¹³ ”Kansain määräajat” ovat kuitenkin täyttyneet! Luukkaan 21. luvussa esitetyn Jeesuksen profetian tekstiyhteys osoittaa, miksi näin täytyy olla. Emmekö näekin nykyään kaikkialla ympärillämme juuri niitä tapahtumia, jotka Jeesus tässä ennusti – ’kansan nousemista kansaa vastaan’ ilmisodissa ja kylmissä sodissa, ’maanjäristyksiä, ruttotauteja, nälänhätää, pelottavia näkyjä, kansojen ahdinkoa, kun ne eivät tunne pääsytietä, ja ihmisten tulemista voimattomiksi pelosta ja sen odotuksesta, mikä kohtaa asuttua maata’? ”Kansain määräaikojen” päättyminen liittyy todellakin näihin maailmaa järisyttäviin tapahtumiin, jotka ovat yleistyneet räjähdyksenomaisesti maan päällä vuodesta 1914 lähtien! (Luukas 21:7–11, 24–26) Ei ollut pelkkä yhteensattuma, että Jehovan kansa oli kiinnittänyt etukäteen huomiota vuoteen 1914 tuota ajankohtaa edeltävien 35 vuoden aikana. Se ymmärsi Danielin 4. luvun profetian ”seitsemän ajan” päättyvän vuonna 1914, mikä merkitsisi loppua pakanakansojen maailmanhallinnolle, jonka Jumala oli antanut jatkua keskeytyksettä.

14. Miksi Luukkaan 21:24 ei voisi tarkoittaa maallista Jerusalemia?

¹⁴ Kansojen oli siis määrä lakata ’tallaamasta Jerusalemia’ vuonna 1914. Mikä ”Jerusalem” on kysymyksessä? Se ei voinut olla maallinen Jerusalem, jonka brittiläinen kenraali Allenby valloitti vuonna 1917 ja joka pysyi brittiläisen mandaattihallinnon alaisena vuoteen 1948 asti, jolloin Israelista tuli tasavalta eikä kuningaskunta. Mihin ”Jerusalemiin” Jeesus sitten viittasi?

15. Miksi odottaisimme, että ’Daavidin jälkeläinen’ asetettiin valtaistuimelle ”Jerusalemissa” vuonna 1914?

¹⁵ Me muistamme, että Jehova perusti Jerusalemiin teokraattisen valtakunnan, jonka kuningas oli Daavid. Jehova esitti siellä Daavidille seuraavan lupauksen: ”Minä olen kerran vannonut pyhyyteni kautta, ja totisesti, minä en Daavidille valhettele: ’Hänen jälkeläisensä pysyvät iankaikkisesti, ja hänen valtaistuimensa on minun edessäni niinkuin aurinko, se pysyy lujana iankaikkisesti niinkuin kuu. Ja todistaja pilvissä on uskollinen’.” (Psalmit 89:36–38) ”[Pakana]kansain määräaikojen” päättyessä vuonna 1914 ’Daavidin jälkeläisen’, jolla on laillinen oikeus, oli määrä alkaa hallita uudestaan ”Jerusalemissa” eli Siionissa. Mutta ei maallisessa Jerusalemissa!

16. a) Missä sitten Messias on hallinnut vuodesta 1914 lähtien? b) Mikä on todisteena siitä, että Kristus on alkanut hallita?

¹⁶ Sen sijaan hän hallitsee siinä Jerusalemissa eli Siionissa, josta Jehova sanoo Psalmissa 2:6: ”Minä olen asettanut kuninkaani Siioniin, pyhälle vuorelleni.” Juuri tätä kaupunkia Daavid tarkoittaa Psalmissa 110:1, 2 puhuessaan profeetallisesti Herrasta Jeesuksesta Kristuksesta: ”Herra sanoi minun herralleni: ’Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi’. Herra ojentaa sinun valtasi valtikan Siionista; hallitse vihollistesi keskellä.” Messiaaninen kuningas Jeesus Kristus istuu siis nyt valtaistuimella taivaallisella Siioninvuorella eli Jerusalemissa hallitakseen vihollistensa keskellä. Hän on jo heittänyt päävihollisen Saatana Panettelijan alas maan läheisyyteen. Koska Saatana tietää aikansa olevan lyhyt, hän on saanut kansat ’pauhaamaan’, kuten psalminkirjoittaja niin osuvasti sanoo. – Psalmit 2:1; Ilmestys 12:7–12.

17. Miksi meidän pitäisi odottaa kansojen ’pauhaamisen’ pian päättyvän?

¹⁷ Mutta salliiko Suvereeni Herra Jehova noiden kansojen ’pauhata’ määrättömästi vastustaen räikeästi hänen Valtakuntaansa, joka on hänen Poikansa hallinnassa? Muista, että ensimmäisen vuosisadan kristittyjä syytettiin siitä, että he olivat ”täyttäneet Jerusalemin opetuksellaan” ja että sen jälkeen, kun voimakkaalla julkisella talosta taloon suoritettavalla saarnaamisrynnistyksellä oli kaiutettu varoitus, maallista Jerusalemia kohtasi Jehovan tuomion täytäntöönpano. (Apostolien teot 5:28, 41, 42; 4:16) Samoin Jehovan todistajat nykyään ovat julistaneet Hänen kostonpäiväänsä kautta kristikunnan alueen.

18. Miksi me odotamme luottavaisesti Jehovan ”ikuisen tarkoituksen” riemuvoittoa?

¹⁸ Jättääkö Jehova kruunaamatta tämän koko historian suurimman maailmanlaajuisen julistuksen Har-Magedonissa annettavalla armoniskullaan? Jättääkö hän ’saattamatta turmioon ne, jotka turmelevat maan’? Niin ei voisi käydä! Ne, joiden toiveet on ankkuroitu Jumalan lupauksiin, odottavat luottavaisesti hänen ”ikuisen tarkoituksensa” riemuvoittoa. (Ilmestys 11:18; Efesolaisille 3:10–12) Sen Valtakunnan välityksellä, jossa Messias nyt hallitsee taivaallisesta ”Jerusalemista”, ”suuri kuninkaamme” Jehova saattaa suvereenin nimensä kunniaan. Palauttamalla sitten ihmisille ikuisen elämän ja täydellisyyden paratiisimaassa Jehova osoittaa, että hän on ”meidän Jumalamme, aina ja iankaikkisesti”, ja että ’hän ei luonut maata autioksi’. – Psalmit 48:15; Jesaja 45:18, 22–24; 46:9–11; 55:11; Jeremia 25:31.

Mitä vastaisit seuraaviin kysymyksiin:

◻ Mitä nimi ”Jerusalem” merkitsee?

◻ Onko tämä kaupunki elänyt nimensä mukaisesti?

◻ Mikä vastine uskottomalle Jerusalemille on nähtävissä nykyään?

◻ Mitä Luukkaan 21:24–26 osoittaa ”kansain määräaikojen” päättymisestä?

◻ Minkä ”Jerusalemin” ’tallaaminen’ silloin lakkaa?