Jaakobin ahdistus ja Jumalan uusi liitto
”Minä teen Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa uuden liiton” – Jer. 31:31.
1, 2. a) Mikä osa Jaakobilla ja Raakelilla on Israelin kansan ollessa kysymyksessä? b) Miten Jaakobille ennustettiin vertaansa vailla olevia vaikeuksia?
JAAKOB ja Raakel rakastivat toisiaan. Jaakobista, joka tuli tunnetuksi Israelina, tuli kahdentoista sukukunnan muodostaman Israelin kansan isä. Raakelista, hänen suosikkivaimostaan, tuli Benjaminin sukukunnan äiti. Juudan sukukunta polveutui Jaakobin vaimosta Leeasta, jota hän ei rakastanut niin paljon. Siten nimestä Jaakob tuli koko kansan vertauskuva, ja Raakel vertauskuvasi tuon kansan kunnioitettua äidillistä edustajaa. Jaakobille ennustettiin ahdistus, jonka vertaista ei siihen mennessä ollut esiintynyt, ja Raakel oli tunteva sen murheelliset vaikutukset. Profeetta Jeremia, joka odotti sellaisen ahdistuksen esiintyvän hänen aikanaan ja joka asui Anatotissa Benjaminin alueella, henkeytettiin sanomaan:
2 ”Voi! Suuri on se päivä, ei ole sen kaltaista [aikaisemmassa historiassa]. Se on Jaakobille ahdistuksen aika, mutta hän on pelastuva siitä.” – Jer. 30:7.
3. a) Minkä tilanteen takia Raakelin ennustettiin itkevän lohdutusta saamatta? b) Milloin ”ahdistuksen aika” kohtasi Jaakobia?
3 Se, mitä tämä ennen näkemätön ’Jaakobin ahdistuksen aika’ merkitsi vertauskuvalliselle Raakelille, ennustettiin Jeremian 31:15:ssä seuraavin sanoin: ”Raamasta [Benjaminin alueella sijaitsevasta kaupungista] kuuluu valitus, katkera itku: Raakel itkee lapsiansa, hän ei lohdutuksesta huoli surussaan lastensa tähden, sillä niitä ei enää ole.” Tämä ei merkinnyt, että heidät olisi tapettu, vaan että heidät oli vangittu ja viety pois kotimaastaan vihollismaahan pakkosiirtolaisina. Tosiaan! Kun babylonialaiset valloittajat olivat pitäneet Juudan ja Benjaminin alueen välisellä pohjoisrajalla sijaitsevaa Jerusalemia puolitoista vuotta ahdistavassa piirityksessä, kaupunki oli hävitetty, sen temppeli tuhottu, kuningas, ruhtinaat ja papit vangittu ja elossa säilyneitten suuri enemmistö viety pakkosiirtolaisuuteen Babyloniaan. Vuoden 607 eaa. seitsemännen kuukauden (tisrin) puoliväliin mennessä muutamat jäljelle jääneet juutalaiset olivat hylänneet koko Juudan valtakunnan maan ja jättäneet sen autioksi, niin ettei siellä ollut ihmistä eikä kotieläintä. Maan piti Jumalan säädöksen mukaan pysyä autiona ja asumattomana 70 vuotta.
4. Milloin Jaakob oli ”pelastuva” ennustetusta ahdistuksesta?
4 Mikä ”ahdistuksen aika” Jaakobille! Häntä ei säästetty siltä, hän ei päässyt sitä pakoon, ja vasta sen jälkeen kun maa olisi ollut täysin autiona 70 vuotta, Jumala täyttäisi ne lohdulliset sanat, jotka hän lisäsi: ”Mutta hän on pelastuva siitä.” (Jer. 30:7) Miten tämä pelastus oli tuleva?
5. Mitä Jehova sanoi Raakelin lohdutukseksi, ja miten hän täytti lupauksensa?
5 Kun Jehova oli ennustanut, että Raakel menettäisi lapsensa, hän käsitteli laajemmin tätä aihetta lisäämällä sanat: ”Näin sanoo Herra: Pidätä äänesi itkusta, silmäsi kyyneleistä, sillä sinun työstäsi on tuleva palkka, sanoo Herra, ja he [sinun lapsesi] palajavat vihollisen maasta.” (Jer. 31:16) ”Vihollisen maa” oli Babylonia. (Miika 7:8–10) Niinpä babylonialaisten ote Raakelin ”lapsiin” oli heltiävä. Tämän vakuudeksi Jumala sanoi edelleen surevalle Raakelille: ”Sinulla on tulevaisuuden toivo, sanoo Herra: sinun lapsesi palajavat omalle maalleen.” (Jer. 31:17) Epäuskoisten viholliskansojen hämmästykseksi tämä paluu heidän omalle maalleen, johon kuului myös Raama, tapahtui vuodesta 537 eaa. lähtien. (Neh. 7:30; 11:31–33) Minkä ihmeteltävän toipumisen Jehova saikaan aikaan tällaisen ahdistavan kansallisen ”vamman” jälkeen, joka kohtasi Israelia vuonna 607 eaa.!
6. Miten Jehova oli muuttava Siionin eli Jerusalemin olemasta, kuin hylätty nainen, josta ei kukaan mies välitä, parantaessaan sen ”iskut”?
6 Hän sanoi tästä: ”Sillä minä kasvatan umpeen sinun haavasi ja parannan sinut saamistasi iskuista, sanoo Herra, sinut, Siion, jolla on nimenä ’hyljätty’, ’se, josta ei kukaan välitä’. Näin sanoo Herra: Katso, minä käännän Jaakobin majojen kohtalon, minä armahdan hänen asuntojansa; kaupunki [Siion eli Jerusalem] rakennetaan kukkulallensa, ja linna on oleva oikealla paikallansa. Ja niistä on kaikuva ylistyslaulu ja iloitsevaisten ääni.” – Jer. 30:17–19.
7. Mikä Jehovan lausunnossa osoittaa, purkaisiko hän lakiliiton ”iskujen” aikana, mutta miten juutalainen kansa oli suhtautunut tuohon liittoon?
7 Jehova on ”onnellinen Jumala”, ja hän haluaa myös niiden olevan onnellisia, jotka ovat liittosuhteessa hänen kanssaan. Hän iloitsee! Hänen lupauksensa siitä, että tulevaisuudessa pakkosiirtolaisuudessa olevat juutalaisetkin iloitsisivat, osoitti, ettei hän ollut purkanut lakiliittoa, jota solmittaessa profeetta Mooses oli ollut välittäjänä Hänen ja Israelin kansan välillä. Mutta kuinka suuressa määrin israelilaiset olivatkaan rikkoneet tuon liiton ehdot! Jehova sanoi heille: ”Ja he ovat rakentaneet Baalille uhrikukkulat, jotka ovat Ben-Hinnomin laaksossa [Jerusalemin temppelin eteläpuolella], polttaakseen poikiansa ja tyttäriänsä [ihmis-]uhrina Molokille, mitä minä en ole käskenyt ja mikä ei ole minun mieleeni tullut. Tällaisia kauhistuksia he tekivät ja saivat Juudan [Juudan valtakunnan] syntiä tekemään.” – Jer. 32:35.
8. Minkä israelilaisille aiheellisen kokemuksen jälkeen heistä siis tulisi Jehovan kansa?
8 Tällaisista syistä israelilaisille oli aivan oikein, että Juudan valtakuntaa ja sen pääkaupunkia Jerusalemia kohtasivat pyörremyrskyn kaltaiset vaikeudet. Mutta ennustettuaan tämän armollinen Jehova sanoi edelleen: ”Siihen [Israelin ennallistamisen] aikaan, sanoo Herra, minä olen kaikkien Israelin sukukuntien Jumala, ja he ovat minun kansani.” – Jer. 30:23–31:1.
9, 10. Mitä Jehova panisi jälleen yhteenkokoontuneitten israelilaisten sydämeen, jotta heidän onnellinen suhteensa hänen kanssaan jatkuisi määrättömästi, ja mikä vaikutus sillä olisi?
9 Vaikka heidän mennyt historiansa olikin niin vastenmielinen, Jumala kohtelisi heitä sen mukaan, millaisiksi he nyt osoittautuisivat. Hänen tavoitteenaan olisi heidän hyvinvointinsa ja hän asettaisi heidän eteensä tilaisuuden jatkaa määrättömästi onnellisessa suhteessa olemista hänen kanssaan. Hän sanoi tästä:
10 ”Katso, minä kokoan heidät jälleen kaikista maista, joihin minä heidät vihassani, kiivastuksessani ja suuressa suuttumuksessani karkoitan, ja palautan heidät tähän paikkaan ja annan heidän asua turvassa. Silloin he ovat minun kansani, ja minä olen heidän Jumalansa. Ja minä annan heille yhden sydämen ja yhden tien, niin että he pelkäävät minua kaiken elinaikansa, ja niin heidän käy hyvin ja heidän lastensa heidän jälkeensä. Ja minä teen heidän kanssansa iankaikkisen liiton, niin etten käänny heistä pois, vaan teen heille hyvää; ja minä annan pelkoni heidän sydämiinsä, niin etteivät he minusta luovu. Ja minä iloitsen heistä, siitä että teen heille hyvää; minä istutan heidät tähän maahan uskollisesti, kaikesta sydämestäni ja kaikesta sielustani.” – Jer. 32:37–41; myös 31:27–30.
PAREMPI LIITTO
11, 12. a) Kuinka kauan Jerusalem kesti sellaisen suotuisan uuden alun jälkeen, ja miksi Jehovassa ei ollut mitään vikaa? b) Kumosiko Jerusalemin tuho lakiliiton, ja mitä Jehova ilmaisi palauttamalla pakkosiirtolaisuudessa olleen kansansa takaisin maahansa?
11 Kun jälleenrakennetulla Jerusalemilla oli näin loistava uusi alku, niin miksi se kesti vain 606 vuotta eli vuoden 70 kesään? Kun otetaan huomioon, miten Jehova edellä esitetyin sanoin oli tehnyt liiton kansansa hyväksi, niin vika ei varmaankaan voinut olla hänessä. Minkään hänen puutteellisuutensa vuoksi ei voisi herätä tarvetta uuden liiton tekemiseen. Kuitenkin hän Jeremian kautta ilmoitti, että hän tekisi uuden ja paremman liiton. Ja lihallinen Israel voisi ensimmäisenä käyttää sitä hyväkseen!
12 Vuonna 1513 eaa. Jehova oli tehnyt lakiliiton Israelin kanssa Mooseksen toimiessa välittäjänä. Se tapahtui 906 vuotta ennen kuin Jehova käytti Nebukadnessaria, Babylonian kuningasta, tuhoamaan Jerusalemin ja sen temppelin. Mutta se ei tehnyt hänen Israelin kanssa tekemäänsä lakiliittoa pätemättömäksi. Siksi Jehova ei tarvinnut toista, erilaista liittoa juutalaisten haavoittuneen tilan parantamiseen vapauttamalla heidät vihollismaasta Babyloniasta ja palauttamalla heidät takaisin hänen heille antamaansa kotimaahan. Mutta näin menettelemällä hän vakuutti, että hän oli heidän Jumalansa ja että he olivat edelleen hänen kansansa ja ettei Siion eli Jerusalem enää ollut kuin ”hyljätty” nainen, josta ei kukaan välittänyt.
13, 14. a) Miten israelilaiset, jotka säilyivät hengissä valloittajien miekalta, joutuivat ”erämaa”-tilaan, ja mistä he etsivät rauhaa? b) Missä määrin Jehova rakasti Israelia, ja millä henkilökohtaisella ominaisuudella, hän siten veti heitä luokseen?
13 Jehovan tarkoitus oli ilmaista verrattomalla tavalla rakkaudellista huomaavaisuuttaan liittokansaansa kohtaan. Sen tähden hän ei antanut heidän valloittajiensa miekan tyystin tappaa heitä. Heidän joukossaan oli oleva eloon jääviä. Nämä havaitsisivat vihollismaassa pakkosiirtolaisuudessa asumisen olevan kuin majoissa eli teltoissa asumista erämaassa, josta ei löydy todellista rauhaa, sillä se ei ollut heidän kotimaansa eikä Jumalan heille antama maa. Jos he kääntyisivät katuen Hänen puoleensa tässä ”erämaa”-tilassa, niin he saisivat suosion hänen silmissään, koska hän ei ollut purkanut heidän kanssaan tekemäänsä liittoa. Hän ennusti siitä koituvat onnelliset seuraukset:
14 ”’Kansa, miekalta säästynyt, löysi erämaassa armon [suosion, UM]; minä menen saattamaan sen, Israelin, rauhaan [sen palestiinalaiseen kotimaahan]’. Kaukaa ilmestyy minulle Herra: ’Iankaikkisella rakkaudella minä olen sinua rakastanut, sentähden minä olen vetänyt sinua puoleeni armosta [rakkaudellisella huomaavaisuudella, UM]. Minä rakennan sinut jälleen, ja sinä tulet rakennetuksi, neitsyt Israel. Sinä kaunistat itsesi jälleen käsirummuillasi ja lähdet iloitsevaisten karkeloon. Sillä istutat jälleen viinitarhoja Samarian vuorille [jotka aikaisemmin kuuluivat Israelin pohjoiseen valtakuntaan]; ne, jotka istuttavat, saavat korjata hedelmätkin. Sillä päivä on tuleva, jolloin vartijat huutavat Efraimin [Israelin pohjoisen valtakunnan johtavan sukukunnan] vuorella: ”Nouskaa, lähtekäämme Siioniin [Jerusalemiin] Herran, meidän Jumalamme, tykö”.’” – Jer. 31:2–9.
15, 16. a) Missä Israelin kaikkien kahdentoista sukukunnan piti alkaa uudelleen palvoa Jehovaa juuri lainatun ennustuksen mukaan? b) Mitä hän oli myöhemmin tekevä Israelin heimon kanssa, ja mikä vaikutus sillä oli oleva hänen kansaansa?
15 Kaikki Israelin eteläiset ja pohjoiset sukukunnat siis koottaisiin jälleen yhteen palvomaan yhdessä Jehovaa Siionissa! Se merkitsi, että Jumalan määräämättömästi kestävän rakkauden vuoksi Jaakob (Israelin kaikki kaksitoista sukukuntaa) pelastettaisiin ”ahdistuksen ajasta”, jonka huippukohta hänelle oli Jerusalemin ja Juudan autioittaminen vuonna 607 eaa. (Jer. 30:7) Mutta jo ennen tämän ”ahdistuksen” tulemista Jehovan rakkaudellinen huomaavaisuus sai hänet ennustamaan jotakin suurenmoisempaa kuin pelkästään hänen pakkosiirtolaisuuteen joutuneen kansansa kokoamisen jälleen yhteen.
16 ”Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä teen Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa uuden liiton; en sellaista liittoa kuin se, jonka minä tein heidän isäinsä kanssa silloin, kun minä tartuin heidän käteensä ja vein heidät pois Egyptin maasta ja jonka liittoni he ovat rikkoneet, vaikka minä olin ottanut heidät omikseni, sanoo Herra. Vaan tämä on se liitto, jonka minä teen Israelin heimon kanssa niiden päivien tultua, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän sisimpäänsä ja kirjoitan sen heidän sydämiinsä; ja niin minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani. Silloin ei enää toinen opeta toistansa eikä veli veljeänsä sanoen: ’Tuntekaa Herra’. Sillä he kaikki tuntevat minut, pienimmästä suurimpaan, sanoo Herra; sillä minä annan anteeksi heidän rikoksensa enkä enää muista heidän syntejänsä.” – Jer. 31:31–34.
UUSI VÄLITTÄJÄ TARPEEN
17. Miksi meidän nykyään pitäisi olla edelleen kiinnostuneita uudesta liitosta, ja kuinka kauan sitten lakiliitto jo oli vanhentunut ja häviämäisillään?
17 Olemmeko me nykyään kiinnostuneita tästä uudesta liitosta? Meidän pitäisi olla, sillä se on edelleen voimassa. Mutta keiden suhteen se on ollut voimassa tähän saakka? Eri puolilla maapalloa olevat miljoonat juutalaiset eivät väitä, että se olisi voimassa heidän suhteensa. He uskovat, että he ovat edelleen siinä liitossa, joka tehtiin heidän esi-isiensä kanssa Siinainvuorella. Se tapahtui yli 3 490 vuotta sitten! Jehova esitti lupauksen uudesta liitosta Jeremian välityksellä yli 2 580 vuotta sitten. Jos nuo juutalaiset ovat oikeassa, niin miksi Jumala on viivytellyt niin kauan luvatun uuden liiton voimaan saattamista? Olihan juutalaisten lakiliitto jo yli 1 900 vuotta sitten vanhentunut ja sen oli ilmeisesti määrä syrjäytyä uuden liiton tieltä. Tapahtuiko niin?
18. a) Mitä Jumalan lupaus ”uudesta” liitosta ilmaisi lakiliiton suhteen, ja millaiseksi se sen asetti aikaan katsoen? b) Miten lakikokoelma annettiin Israelin kansalle?
18 Tästä juutalainen opiskelija, jolla oli tapana istua kuuluisan farisealaisen opettajan Gamalielin jalkojen juuressa Jerusalemissa, kirjoitti: ”Sanoessaan ’uuden liiton’ hän on tehnyt entisen vanhentuneeksi. Mutta se, mikä tehdään vanhentuneeksi ja käy iälliseksi, on lähellä häviämistään.” (Hepr. 8:13; 2. Kor. 3:14) Juutalainen kirjoittaja kirjoitti nämä sanat Jerusalemissa olleille kristityiksi tulleille heprealaisille noin vuonna 61. Roomalaisen Galatian provinssin kristillisille seurakunnille hän kirjoitti eräässä aikaisemmassa kirjeessä: ”Miksi sitten Laki? Se lisättiin [Siementä koskevaan Aabrahamin kanssa tehtyyn liittoon] tekemään [ihmisten] rikkomukset ilmeisiksi, kunnes saapuisi se [Aabrahamin] siemen, jolle lupaus oli annettu, ja se välitettiin enkelien kautta välittäjän kädellä.” – Gal. 3:19.
19. Mitä se, että lakiliitto tarvitsi Mooseksen välittäjäksi, todistaa uudesta liitosta, joka myös tehdään Jumalan ja ihmisten välillä?
19 Tämä nimeltä mainitsematon välittäjä oli Mooses. Jos siis vanhan lakiliiton solmiminen vaati hänet välittäjäksi Jumalan ja epätäydellisten, syntisten ihmisten välille, niin totisesti uuden liiton tekeminen Jumalan ja ihmisten välillä vaatisi myös välittäjän, vaikkei häntä mainitakaan Jeremian 31:31–34:ssä. Jeremian aikaan mennessä Mooses oli jo kauan ollut kuolleena. Vanhaa lakiliittoa kutsuttiin ”Mooseksen laiksi”, koska hän oli toiminut välittäjänä. – Apt. 15:5.
20, 21. a) Miten Jumala ilmaisi uuden liiton paremmuuden edelliseen liittoon verrattuna ennustaessaan siitä? b) Mitä Jumala oli tekevä israelilaisista, joiden kanssa hän oli liitossa, jos he pitivät uskollisesti liiton?
20 Koska uusi liitto oli parempi liitto, niin se ansaitsi Moosesta paremman välittäjänkin. Pankaamme nyt merkille, kuinka uuden liiton taivaallinen Antaja ilmaisi sen paremmuuden edelliseen liittoon verrattuna. Hän sanoo siitä, ettei se ollut ”sellainen liitto kuin se, jonka minä tein heidän isäinsä kanssa silloin, kun minä tartuin heidän käteensä ja vein heidät pois Egyptin maasta, ja jonka liittoni he ovat rikkoneet, vaikka minä olin ottanut heidät omikseni”. (Jer. 31:32) Hänen tarkoituksensa oli tehdä jotakin erinomaista heistä sen liiton välityksellä, jonka hän solmi israelilaisten kanssa sen jälkeen kun hän oli tuonut heidät pois Egyptistä. Niinpä hän sanoi heille:
21 ”Jos te nyt kuulette minun ääntäni ja pidätte minun liittoni, [niin mitä sitten?] niin te olette minun omaisuuteni [erikoisomaisuuteni, UM] ennen kaikkia muita kansoja; sillä koko maa on minun. Ja te olette minulle pappisvaltakunta ja pyhä kansa.” – 2. Moos. 19:5, 6.
22. a) Minkälainen hallitus ja keille soveltuva olisi ”pappisvaltakunta”? b) Kenelle ”pyhä kansa” olisi ”erikoisomaisuutta” ja millaisessa suhteessa häneen?
22 Varmaankin sana ”pappisvaltakunta” viittaa hallitukseen, joka soveltuu ihanteellisesti koko ihmiskunnan tarpeisiin. Sen papit edustavat ja palvelevat Jumalaa, ihmiskunnan Pelastajaa. ”Pappisvaltakunta” on itsessään ”kansa”, kansallinen joukko, joka on niin puhdas, että sitä voidaan sanoa ”pyhäksi”, Jumalan käyttöön soveltuvaksi. Jumala valitsi sen kaikista muista maan päällä olleista kansoista. Se oli tarkoitettu Jumalan ”erikoisomaisuudeksi” aivan niin kuin vaimo on miehensä erikoisomaisuutta. Itse asiassa Jumala vertasi muinaisia lunastettuja israelilaisia kansana vaimoon sanomalla, että hän ’omisti heidät kuin aviomies’. (Jer. 31:32, UM) Mutta sen sijaan että se olisi ollut vaimon tavoin alamainen hänelle pitämällä hänen pyhän liittonsa, se jätti huomioon ottamatta tämän suositun suhteen aiheuttamat erikoisvelvollisuudet. (Jer. 3:1–3, 20) Sellaisesta vaimosta oli aiheellista ottaa avioero!
23. Toimiko Mooseksen välittämä lakiliitto käytännössä, ja mitä Jumala teki ihmiskunnalle tarkoittamansa ihannehallituksen suhteen?
23 Tämän Jehova Jumalan muinaisen liittokansan myöhemmästä historiasta tiedämme, ettei tilanne sen kohdalla parantunut pysyvästi. Siten sitä tosiasiaa, ettei Mooseksen välittämä lakiliitto toiminut käytännössä, ei voida kiistää. Kuinka iloisia siksi voimmekaan olla siitä, että Jumala teki edelleen järjestelyjä toivottavan ”pappisvaltakunnan” hyväksi! Tätä ihannehallitusta silmälläpitäen hän korvasi vanhan liiton paremmalla.
[Kuvat s. 16, 17]
Raakel itkee lapsiansa