Syvempää näkemystä uutisiin

Hinnominlaaksoa kaivetaan

● Viime kesänä kaivettiin raivaustraktoreilla Jerusalemin länsimuurin ulkopuolella olevasta mäenkumpareesta esiin vanhoja muureja. Tämä kaivaminen kiinnostaa Raamatun tutkijoita, koska se vahvistaa, mihin tätä aluetta ennen vanhaan käytettiin, sillä kysymyksessä oli aikaisemmin kaupungin muurien ulkopuolella ollut laakso. ”Vanhan kaupungin asukkaat heittivät vuosisatojen ajan jätteensä kaupungin muurin yli Hinnominlaakson syvyyksiin”, kertoo ”The Jerusalem Post”. Se jatkaa: ”Mäenrinnettä puhdistettaessa löytyi tonneittain vanhaa keramiikkaa sekä kamelien, vuohien ja lampaitten luita.”

Tämä valaisee sitä seikkaa, että kun Jeesus käytti kreikkalaista sanaa ”Gehenna” (käännetty usein ”helvetiksi”) kuvailemaan pahojen rangaistusta, niin hän käytti tätä sopivaa paikallista tuhon vertauskuvaa, kuten huomautetaan kreikkalais-englantilaisen rivienvälisen raamatunkäännöksen ”Emphatic Diaglottin” liitteessä:

”Tähän paikkaan heitettiin kaikenlainen saasta ynnä eläinten raadot ja sellaisten rikollisten hautaamattomat ruumiit, jotka oli teloitettu. Jatkuvaa tulta ylläpidettiin niiden hävittämiseksi. . . . ’Gehenna’ siis Uudessa testamentissa esiintyessään . . . ei merkitse missään kohdassa iankaikkisen vaivan paikkaa.” – Matt. 5:22, 29, 30; 10:28; 18:9; 23:15, 33.

Klaudios Ptolemaios – huijari

● Kuinka varmasti voimme luottaa nykyisin hyväksyttyyn vanhan Babylonian valtakunnan ajanlaskuun? Ajanlaskun tutkijat ovat pitäneet monien vuosien ajan Klaudios Ptolemaioksen kuningasluetteloa hyvin luotettavana. Klaudios Ptolemaios oli toisella vuosisadalla elänyt kreikkalainen oppinut, jota usein pidetään vanhan ajan suurimpana tähtitieteilijänä.

Mutta uudessa kirjassaan ”The Crime of Claudius Ptolemy” (Klaudios Ptolemaioksen rikos) tunnettu fyysikko Robert Newton Yhdysvaltain Johns Hopkinsin yliopistosta esittää todisteita siitä, että monet Ptolemaioksen astronomisista havainnoista olivat ”tahallisesti väärennettyjä” yhtäpitäviksi hänen ennakkoteorioittensa kanssa, ”jotta hän olisi voinut väittää, että hänen havaintonsa todistavat hänen teorioittensa paikkansapitävyyden”.

Selostaessaan Newtonin kirjaa ”Scientific American” -lehti huomauttaa: ”Ptolemaioksen väärennökset ovat voineet ulottua Babylonian kuninkaiden hallitusaikojen pituuden keksimiseenkin. Koska suuri osa Babylonian ajanlaskun nykyisestä ennallistuksesta on perustettu kuningasluetteloon, jota Ptolemaios käytti määrittääkseen väitettyjen babylonialaisten havaintojen tarkan ajankohdan, Newtonin mukaan ’kaikki merkityksellinen ajanlasku täytyy nyt tarkistaa uudelleen eikä Ptolemaioksen [kuningas]luetteloon voida missään määrin luottaa’.” – Lokakuu 1977, s. 80.

Nämä huomiot valaisevat, miksi maalliseen historiaan ja aikalaskelmiin ei voida luottaa silloin, kun ne ovat ristiriidassa Raamatun kanssa. Toisin kuin maalliset historioitsijat, Raamatun kirjoittajat eivät hyötyneet mitään tosiasioitten väärin esittämisestä. Lisäksi se, mitä he kirjoittivat, tuli osaksi ”koko Raamattua”, joka ”on Jumalan henkeyttämä”. – 2. Tim. 3:16.

Oliko Jeremia väärässä?

● ”Amman on yhä pystyssä – Jeremia oli väärässä” sanottiin Yhdysvaltain Georgiassa ilmestyvän ”Atlanta Journal and Constitution” – lehden erään kirjoituksen otsikossa. Kirjoituksessa mainittiin edelleen, että ”Jeremia ennusti muinaisen Ammanin [nykyisen Jordanian pääkaupungin] tulevan ’rauniokummuksi’. Hesekiel sanoi, että siitä tehtäisiin kamelien laidun ja paimentolaisten leiripaikka.” – Ks. Jer. 49:2; Hes. 25:4, 5.

Oliko Jeremia väärässä? Nykyajan Amman Jordaniassa ei ole autio, huomautti tämä atlantalainen lehti, joten Jeremian täytyi olla väärässä. Mutta nämä kärkkäät kriitikot ovat jättäneet huomioon ottamatta, että Jeremia ei missään sanonut muinaisen Ammonin autioituksen olevan PYSYVÄ, kuten profeetat olivat sanoneet joissakin tapauksissa, esimerkiksi Babylonista, joka on ollut autiona tähän päivään saakka. – Jes. 13:19, 20.

Todellisuudessa se, mitä Jeremian profetiassa sanotaan, jätti mahdollisuuden Ammonin asuttamiseen myöhemmin, sillä muutamaa jaetta autioitusennustuksen jälkeen sanotaan: ”Mutta sen jälkeen minä käännän ammonilaisten kohtalon, sanoo Herra.” – 49:6.

Mutta ennen kuin tämä tapahtui, autioitusennustus täyttyi tosiaan yksityiskohtia myöten, kuten ”The Biblical Archaeologist Reader” huomauttaa: ”Arkeologiset kaivaukset ovat osoittaneet, että pysyvä asutus Ammonin maassa lakkasi varsinaisesti ennen kuudennen vuosisadan puoliväliä eKr. . . . autiomaasta tulleet paimentolaisheimot . . . tekivät lopun puoliksi itsenäisestä ammonilaisvaltiosta.” – II osa, s. 87, 88.