Jumalaa vastustava kansa ei voi kestää
1. Mikä on saanut monet kansat tarpeettomasti menettämään suvereenisuutensa tuhoisalla tavalla?
MIKÄÄN kansa ei halua luopua kansallisesta suvereenisuudestaan. Mikään kansa ei halua joutua rappiolle ja häviöön, vielä vähemmän viholliskansan tuhoaviin käsiin. Kuitenkin on kansat ja hallitukset tarpeettomasti typerien aatteitten, sellaisten kuin valtion tai hallitsijan jumalaksi tekemisen, takia johdettu vastustamaan Jumalaa ja hänen Kristuksen hallitsemaa valtakuntaansa, ja ne ovat menettäneet suvereenisuutensa. Totea Hitlerin ja Mussolinin hallitusten tuho. Tällaiset hallitukset saattavat kestää jonkin aikaa, mutta ne tulevat ehdottomasti tuhoisaan loppuunsa, koska ne kieltäytyvät tunnustamasta, että maailman suvereenisuus on loppujen lopuksi kaikkivaltiaan Jumalan käsissä. – Dan. 4:31, 32.
2. a) Miten kansat osoittavat nykyään vastustavansa Jumalaa? b) Vaarantaako Jehovan todistajien suorittama Valtakunnan saarnaaminen hallitsijoitten suvereenisuutta?
2 Maan päällä on nykyään kansoja, muutamia ns. kristittyjäkin kansoja, jotka vastustavat Jehova Jumalaa ja kieltäytyvät sallimasta rajojensa sisällä Kristuksen hallitseman Jumalan valtakunnan hyvän uutisen saarnaamista ainoana hallituksena, joka voi tuoda ratkaisun maailman pulmiin. Ne menevät niin pitkälle, että pidättävät ja vangitsevat Jehovan todistajia, jotka käyvät ihmisten kodeissa esittämässä tätä Raamatun sanomaa. Tämä saarnaaminen ei ole vastoin kansojen etuja, sillä se edistää rauhaa ja moraalista voimaa. Jumala perustaa hallituksensa lujasti maan päälle. Jehovan todistajat vain julistavat tätä totuutta. Jos Luojalla on ihmiskunnalle taivaallinen hallitus, jonka hän itse perustaa, niin eikö olisi ihmisille parhaaksi, että hallitsijat olisivat tunnustaneet tämän hallituksen ja luopuneet suvereenisuudestaan, kun tuli sen aika ottaa maan asioitten ylin hoito käsiinsä?
3. Miksi Raamatussa kerrotun muinaisen Babylonin historian tutkiminen koituu hyödyksemme?
3 Miksi kansat omaksuvat tyhmän menettelyn ja vastustavat Jumalaa ja lyhentävät tarpeettomasti olemassaolonsa? (Ps. 2:1, 2) Kuinka se voidaan välttää? Babylonian – tuon mahtavan maailmanvallan, joka piti voimassa lyhytaikaista maailmanhallintoa vähemmän kuin sata vuotta – kukistumiseen vaikuttaneiden syiden tutkiminen auttaa meitä näkemään, miksi on näin. Tämä kirjoitussarja tutkii huolellisesti muinaista Babylonia esittääkseen täydellisen taustan, mikä on välttämätön ymmärtääksemme Babylonin nykyistä vastinetta, Ilmestyskirjan Suurta Babylonia, mitä käsittelemme myöhemmin.
KANSAT OVAT NOUDATTANEET BABYLONIN MALLIA
4. Minkä varoituksen Jehova antaa kansoille? ihmisille?
4 Ottamalla Babylonin kukistumisen syyt vakavasti harkittaviksi kansat voivat välttyä samalta huonolta menettelyltä, jos haluavat. Raamattu kertoo, että hallitsijoitten täytyy nyt, tänä tuomioaikana, kiirehtiä tekemään rauha Jehova Jumalan valtaistuimelle nousseen kuninkaan Jeesuksen Kristuksen kanssa eikä taistella häntä ja Valtakunnan hyvän uutisen saarnaamista vastaan, jos he haluavat säilyä elossa. Ja vaikka kansat kieltäytyisivätkin ottamasta tästä vaarin, niin kansojen yksilöt voivat erottautua sellaisesta menettelytavasta ja pelastua. – Ps. 2:10–12; Ilm. 18:4.
5. a) Miten Babylon alkoi vastustaa Jumalaa? b) Millä tavalla kristikunta on saastuttanut itsensä?
5 Babylonhan ennen kaikkea alkoi vastustaa Jumalaa perustajansa Nimrodin takia, joka kapinoi Jumalaa vastaan. Hän johti ihmisiä valloitussotiin ja aiheutti paljon verenvuodatusta. (1. Moos. 10:8–12) Häntä palvottiin kuolemansa jälkeen jumalana. Tämä väärä palvonta levisi kautta maan, ja havaitsemme, että kaikkien pakanakansojen uskonnot harjoittavat Nimrodin palvontaa eri nimillä. Kristikuntakin on saastuttanut itsensä omaksumalla babylonilaisia oppeja, kuten kolminaisuuden, neitsyt Marian palvomisen ja ihmissielun kuolemattomuuden.a
6. a) Mitä nimeä Jehova käytti Babylonin asukkaista, ja mitä se merkitsee? b) Mitä Jer. 51:2 sanoo hänen tekevän Babylonille sen vastustuksen takia?
6 Babylon oli täynnä epäjumalankuvia ja vastusti katkerasti Jumalaa. Jumala oli puolestaan sitä vastaan. Hän kutsui sen väestöä ”Leeb-Kaamain asukkaiksi”, mikä merkitsee ’niiden sydämen asukkaita, jotka nousevat minua vastaan’, eli erään Jer. 51:1:stä tehdyn juutalaisen (Leeserin) käännöksen mukaan ’niitä, jotka asuvat minun vastustajieni keskellä’. Jumala lupasi sen tähden nostattaa tuhotuulen sitä vastaan. Hän oli lähettävä elonkorjaajansa ja seulojansa, Kyyroksen sotajoukot, ikään kuin heittämään Babylonin asukkaat ilmaan, niin että tuuli sieppaa heidät ja puhaltaa pois kuin akanat. (Jer. 51:2; vrt. Matt. 3:11, 12:een) Jer. 51. luku, johon nyt etupäässä viittaamme, jatkaa kuvaillen Babylonin syntejä ja tuomioita.
7. a) Minkä Jer. 51:5:ssä mainitun Jehovan suhteen kansaansa Babylon jätti huomioon ottamatta? b) Miten Jehova käski kohdella Babylonia sen myötätunnon puutteen takia, ja miksi kansojen on hyvä tietää tämä meidän aikanamme?
7 Babylon ajatteli jumaliensa olevan voimakkaita, varsinkin jumalansa Merodakin (joka edusti Nimrodia), ja sotajoukkonsa olevan voittamaton. Toisaalta se päätteli, että Israelilla, Jehovan kansalla, ei ollut todellista Jumalaa suojanaan, ei aviomiestä, vaan että se oli kuin leski. Mutta Israelin Jumala osoittikin erittäin selvästi pystyvänsä yhä olemaan kansansa Aviomies ja Suojelija. Koska Babylon ei tajunnut tätä, se ei ollut osoittanut lainkaan myötätuntoa Jehovan kansaa kohtaan hävittäessään Jerusalemin ja sen temppelin vuonna 607 eaa. Siksi ei sillekään pitänyt osoittaa myötätuntoa, kun Jehova kosti sille kansansa murskaamisen. (Jer. 51:3–5; Jes. 54:5–7) Tämä tosiasia olisi niiden kansojen hyvä tietää, jotka kohtelevat maan päällä olevaa Jehovan kansaa aivan mielensä mukaan, ikään kuin sillä ei olisi Suojelijaa eikä Huoltajaa ylhäällä taivaissa.
8. a) Miten voimakas Babylon oli ollut, ja mikä erehdys teki sen heikoksi? b) Mitä israelilaisvankeja käskettiin tekemään ja miksi, kuten on ilmaistu Jer. 51:6, 7:ssä?
8 Jotkut hallitusmiehet saattavat nyt tulla kyllin voimakkaiksi pannakseen maailman hoipertelemaan. Heidän tulisi muistaa, että Babylonia oli mahtava kansa, kyllin voimakas juovuttaakseen kaikki muut kansat mielettömiksi niiden päästyä sen tuhoavan voiman makuun. Se piti Jumalan kansaakin vankeudessa. Se luuli kestävänsä ikuisesti. Mutta se oli väärän uskonnon erehdysten täyttämä. Tämä virhe teki sen heikoksi ja lopulta hengettömäksi. Israelilaisvankeja vaadittiin sillä välin pysymään erossa sen erehdyksestä eikä sekaantumaan sen väärään uskontoon ja ahneeseen materialismiin ja siten osallistumaan sen syyllisyyteen ja tulemaan hengettömiksi sen mukana, kun se piti tehtämän elottomaksi onnettomuuspäivänään. Heidän täytyi olla valmiit Babylonin kukistuessa lähtemään nopeasti, palaamaan ennallistaakseen tosi palvonnan Jerusalemiin eli Siioniin. – Jer. 51:6, 7.
SUVEREENI JUMALA KOSTAA VÄÄRYYDET
9. a) Miten epäjumalia palveleva Babylon joutui pitämään Jehovan kansaa vankeudessa? b) Suorittiko Babylon tekonsa Jerusalemille, koska se halusi täyttää Jehovan päätöksen, vai miten?
9 Joku voi ihmetellä, miksi epäjumalia palveleva Babylon joutui pitämään Jehovan kansaa vankeudessa. Tämä tapahtui sen synnin takia, mihin Juudan valtakunta oli langennut. Juudaa varoitettiin yhä uudelleen. Israelin kymmenen sukukunnan muodostaman naapurivaltakunnan kukistumisen Assyrian hyökkäykseen vuonna 740 eaa. olisi pitänyt herättää se järkiinsä, mutta Juuda kapinoi Jumalan suvereenisuutta vastaan ja turmeltui siinä määrin, että Jehovan oli kuritettava kansaa. Babylonia seurasi Assyriaa kolmantena maailmanvaltana. Jumala salli tämän. Hän olisi siitä huolimatta suojellut kansaansa joutumasta sen nielemäksi, mutta Juudan syntien vuoksi hän käytti Babyloniaa sopivana rangaistusvälineenä. Babylonian näkökulmasta katsoen se suoritti kuitenkin tekonsa toteuttaakseen itsekkään suunnitelmansa täydellisen maailmanherruuden saavuttamiseksi ja harjoitti jumalattomuutta, pahuutta, julmuutta ja ahneutta sekä oli erittäin pöyhkeä Jehovaa vastaan ja ylisti jumalaansa Merodakia ja halusi kostoa Jehovan kansalle. Sen oli vuorostaan juotava Jehovan vihan viinimalja.
10. a) Miten Jehova pilkkaa Babylonia etukäteen Jer. 51:8, 9:ssä? b) Miten – niin kuin mainitaan Jer. 51:10:ssä – Jehova suoritti vanhurskaita tekoja kansansa kerrottavaksi?
10 Tässä Jer. 51. luvussa, vuonna 614 eaa., 75 vuotta ennen Babylonin kukistumista, annetussa ennustuksessa Jehova pilkkaa Babylonia etukäteen käskien kansoja yrittämään helpottaa sen tuskaa jollain balsamilla, mutta hän sanoo, ettei sitä voida parantaa. Miksi ei? Sen jumalattomuus oli ollut suuri jo sen epäjumalanpalvonnan takia, mutta nyt, sen Jehovan kansaan ja temppeliin kohdistaman kohtelun ynnä tahallisen temppelin astioitten häpäisemisen vuoksi, sen synnit olivat kasaantuneet siihen määrään, että sen tuomio ulottui taivaisiin asti. Jehovan täytyi kutsua se tilille vanhurskautensa tähden. Siksi hän selvitellessään tilejä Babylonin kanssa toimi vanhurskaasti, niin että hänen kansansa voi myöhemmin kertoa niistä hänen ylistyksekseen. – Jer. 51:8–10.
11. Kenellä oli ajatus kukistaa Babylon, ja kuka antoi käskyn teroittaa nuolet ja täyttää kilvet, ja ymmärsivätkö meedialaiset ja persialaiset tämän?
11 Miten kerskailevia babylonialaiset olivatkaan olleet Jehovan edessä, kun he luulivat tehneensä häntä vastaan jotain suurta hävittämällä hänen temppelinsä Jerusalemissa! Babylonin saattaminen tomuun oli sen tähden Jumalalle oikeuden vaatimus. Tätä varten hän käytti toista välinettä, meedialaisten ja persialaisten sotajoukkoja. Toimenpide siirsi todellisuudessa maailmanvallan heille, mutta he eivät ymmärtäneet olevansa Hänen käytössään. He luulivat sitä omaksi ajatuksekseen. He eivät tienneet, että Jehovan käsky pani heidät ’teroittamaan nuolensa’ Babylonia vastaan, jotta he voisivat tunkeutua syvemmälle, ja ’täyttämään pyöreät kilpensä’ (Um) asettamalla tuhannet soturit näiden kilpien taakse suojaan ja etenemään hyökkäykseen. Se oli Jehovan muokkaama ja jo muinoin profeetta Jesajan aikana ilmaisema ajatus, ja se piti toteuttaa Babylonin asukkaihin nähden. Hänen raunioitetun temppelinsä puolesta piti kostaa. – Jer. 51:11, 12.
12. a) Voisiko Babylon ostaa pelastuksen itselleen väärin hankkimillaan rikkauksilla? b) Miten Jehova osoittaa Jer. 51:14–18:ssa, ettei Babylonilla eikä sen jumalilla ollut mahdollisuutta pelastua?
12 Babylon harjoitti monien epäjumalankuviensa harhaannuttamana paholaisuskontoa ja oli sen takia palvomansa Saatana Perkeleen kaltainen. Babylonin toiminta kansoja kukistaessaan johtui siis ahneudesta itsensä rikastuttamiseksi ja kansojen ryöstämiseksi omaksi itsekkääksi hyödykseen ja jumaliensa ylistykseksi. Antaisiko Jumala mahdollisesti sen olla, tai suosisiko hän sitä sen suuruuden ja rikkauden vuoksi? Sen aarteet eivät merkinneet mitään Jumalalle, eikä häntä voitu lahjoa niillä pidättämään sille tulevaa kostoa. Hän oli niin päättäväinen, että vannoi oman sielunsa (Um) kautta täyttävänsä Babylonin valloittajilla joita oli oleva paljon kuin heinäsirkkoja. Hänen oman sielunsa kautta vannominen ilmaisi, että hän, jolla oli voima luoda maa ja kaikki siinä elävä sekä kaikki valta kaikkeudessa aiheuttaa sateita, tuulia ja muita ilmiöitä, joita Babylonin jumalat olivat voimattomia tekemään vähimmässäkään määrässä, oli oleva täydelleen tämän Babylonin kukistamisen takana. Sillä ei todellakaan ollut mahdollisuutta pelastua. – Jer. 51:13–18.
”POLTETTU VUORI”
13. a) Mitä Jehova tarkoittaa Jer. 51:19:ssä olevalla lausunnollaan? b) Kuinka Jehova osoittaa Jer. 51:25:ssä, että Babylonin oli kukistuttava pysyvämmin kuin Jerusalemin?
13 Alusta lähtien Babylonilla ei ollut mitään osallisuutta Jehovaan, eikä se halunnut mitään enempää kuin nykyiset kansatkaan, jotka eivät halua mitään osallisuutta Jehovan palvontaan. Babylonin perustaja Nimrod ei halunnut perintöä hänessä. (1. Moos. 10:8–10) Uskollisen ystävänsä Aabrahamin ja hänen jälkeläistensä Iisakin ja Jaakobin takia Jehova Jumala valitsi Jaakobin kansan, ja hänen perintönään Jaakobin (Israelin) piti ylistää häntä ja olla hänen todistajanaan. Hän oli Israelin kansan tukisauva, ja se voi nojata häneen. (Jer. 51:19; 5. Moos. 7:7, 8; 2. Kun. 13:23; Jes. 43:1, 10–12, 21) Israelin ainoat toiveet varjeltua tai päästä entiselleen kansana riippuivat sen uskollisuudesta Jehovaa kohtaan. Kun israelilaiset kapinoivat, niin he eivät voineet kestääkään. Jer. 51:20–24:ssä oleva ennustus, joka esitettiin Nebukadnessarille, todistaa Babylonin olleen vain Jehovan ase Jerusalemin kukistamiseksi tämän syntien takia ja ase koston toteuttamiseksi muille kansoille, jotka vastustivat Jumalaa ja vihasivat hänen kansaansa. Mutta Babylonin oli vuorostaan kukistuttava vielä paljon pysyvämmin ilkeän pahuuden tähden, mitä se ilmaisi hävittäessään Siionin. Hän puhuu sille, kolmannelle maailmanvallalle, ja määrää, ettei se voi kestää jatkuvasti, koska se vastustaa häntä, sanoen: ”Katso, minä käyn sinun kimppuusi, sinä hävityksen vuori, joka hävitit koko maan, sanoo Herra. Ja minä ojennan käteni sinua vastaan ja vieritän sinut alas kalliolta ja teen sinusta poltetun vuoren.” (Jer. 51:25) Kaikkivaltiaan Jumalan tuomio tehdään tässä selväksi joko verraten Babylonia laavaa pursuavaan tulivuoreen tai vuoreen, joka vertauskuvaa poliittista hallitusta.
14. a) Selitä Jer. 51:25:n kuvaannollinen sovellutus. b) Ketkä olivat Jehovan ”pyhitettyjä”, jotka aloittivat Babylonin alaspäin luisumisen? c) Miten kauas Babylonin alaspäin meno oli vievä Jer. 51:29:n mukaan?
14 Kuvaannollisessa sovellutuksessa Ilm. 17:9, 10 puhuu seitsemästä vuoresta, joiden huipulla nainen istuu: ”Ne ovat . . . seitsemän kuningasta; heistä on viisi kaatunut, yksi on, viimeinen ei ole vielä tullut.” Babylonian valtakunta oli yksi noista viidestä kuninkaallisesta vuoresta, jotka olivat jo kaatuneet apostoli Johanneksen aikana, mutta se oli tuhoisampi kuin ne kaksi vuorta, Egypti ja Assyria, jotka olivat olleet sitä ennen, Raamatun historian kaksi ensimmäistä maailmanvaltaa. Mutta vaikka se kohosi kallionhuippujen yläpuolelle, niin Jehova voi kukistaa sen, sillä hän on ”puntarilla punninnut vuoret, vaa’alla kukkulat”, ja hänelle ”kansakunnat ovat kuin pisara vesisangon uurteessa”. (Jes. 40:12, 15) Niinpä hän oli vuonna 539 eaa. heittävä Babylonin alas sen ylhäisestä asemasta. Hänen tuomiotulensa oli atomitulen tavoin polttava sen läpeensä, niin ettei sillä alennetussa tilassaan ollut enää oleva korkealle kohoavan, syvälle ulottuvan vuoren vankkuutta eikä kiinteyttä. Se oli oleva loppuun palanut ja määrätty murentumaan tuhaksi. Sen polttamisen ensi vaiheena hän käskee Kyyroksen sotajoukkoja vihkiytymään sotaan silloisen tavan mukaan. Näihin kuuluivat ”Araratin, Minnin ja Askenaan valtakunnat”, ilmeisesti Kyyroksen valloittamat alueet. Ne kutsuttiin koko Kyyroksen valta-alueelta ja olivat ”kuin pörheitä heinäsirkkoja” ja suurilukuiset. Niiden piti toimia todella tietämättään Jehovan ”pyhittäminä”. Häviö näiden sotajoukkojen käsissä oli oleva vain Babylonin alaspäin luisumisen alku, kunnes se lopulta oli tuleva autiomaaksi määräämättömäksi ajaksi. (Jer. 51:26–29) Se on toteutunut, sillä nyt siitä on jäljellä ainoastaan raunioita, joita on kaivettu päivänvaloon viime aikoina, ja se on pelkästään matkailijoita houkutteleva paikka, missä juna pysähtyy joksikin aikaa.
BABYLONIN RAPPEUTUMINEN ALKAA
15. Millainen vaikutus Babylonin syntisellä menettelyllä oli, kuten ilmaistaan Jer. 51:3, 30:ssä?
15 Babylonin paha menettely oli aiheuttanut kansan heikkenemisen ja rappeutumisen. Babylonin kukistumisyönä monet soturit olivat niin juovuksissa, etteivät kyenneet taistelemaan, vaan heidät tapettiin, kun he makasivat täysissä varusteissaan. (Jer. 51:3, Um) Toiset olivat peloissaan ja tulivat naisten kaltaisiksi sekä pakenivat. (Jer. 51:30) Babylonin asukkaat saivat ennakkonäkemyksen tästä sotureittensa heikkoudesta ennen sen kukistumista, kuten luemme Amerikkalaisesta tietosanakirjasta (The Encyclopedia Americana):
16. Miten Amerikkalainen tietosanakirja kuvailee heikkouden, mikä valtasi Babylonian sotajoukot?
16 Nabunaid, Babylonian viimeinen kuningas, . . . kävi taistelun näkömatkan päässä Babylonista, joutui perusteellisesti häviölle, ja kun sitten suurin osa hänen sotajoukostaan pääsi turvaan korkeiden muurien sisäpuolelle, hän itse pienen joukon kanssa meni Borsippaan, lounaaseen Babylonista olevaan tärkeään kaupunkiin, toivoen mahdollisesti tällä liikkeellä pakottavansa Kyyroksen jakamaan Persian sotajoukon. Hänen poikapuolensa Belsassar (Bilšaruzur), . . . ilmeisesti hallitsijatoveri, johti Babylonin puolustusta. Pääkaupungin kukistuttua Nabunaid antautui, Kyyros kohteli häntä ystävällisesti ja teki hänestä Karmanian provinssin käskynhaltijankin.b
17. Miten Jer. 51:31, 32:ssa oleva ennustus kuvailee sen epätoivoisen tilan, mikä oli kohtaava kaupunkia ja kuningastakin?
17 Mutta eivät ainoastaan sotilaat olleet heikkoja ja paenneet pakokauhun vallassa luulonsa mukaan turvaan Babylonin muurien taakse, vaan myös kuningas Belsassar itse kauhistui kuultuaan seinällä olevan käsikirjoituksen selityksen, ja tämä kauhu muuttui epätoivoksi, kun juoksijat hetkistä myöhemmin tulivat kaupungin eri osista ilmoittamaan, että kaupunki oli valloitettu joka puolelta, kahlaamot oli vallattu ja papyrusveneet (Um) poltettu babylonilaisten paon estämiseksi. – Jer. 51:31, 32.
18. a) Selitä Jer. 51:33. b) Miksi Nebukadnessaria verrattiin suureen käärmeeseen? c) Minkä rukouksen Siion esitti, ja miten siihen piti vastata? d) Osallistuivatko israelilaisvangit mitenkään puimiseen, ja mitä tämä esikuvaa?
18 Jehova vertasi Nebukadnessaria suureen käärmeeseen siinä, että hän ’nieli’ Hänen kansansa. Hän oli toiminut kuin lohikäärme sirruš, joka oli heidän palvomansa jumalan Mardukin eli Merodakin vertauskuva. Hän täytti itsensä sillä, mikä Juudan kansalle oli mieluista, erityisesti Jehovan pyhän temppelin kallisarvoisilla astioilla. Hän kiskoi kansan pois kotiseudultaan, ikään kuin se olisi ollut saastainen. Tämä teki hänen kansansa vikapääksi vereen, ja sen täytyi maksaa se joutumalla poljetuksi kuin katujen loka ja saatetuksi syvimpään häpeään, murskatuksi kuvaannollisesti puiden ja poljetuksi tiiviiksi kuin puimatanner. Siionin esittämään rukoukseen täytyi vastata, että Jehova kostaisi Babylonille samankaltaisella kohtelulla, mitä se oli osoittanut Siionille, ja sen asukasten veri täytyi vuodattaa tilien selvittämiseksi. Huomattakoon kuitenkin, etteivät israelilaisvangit itse puineet lainkaan, enempää kuin kukaan Jumalan kansasta osallistuu taistelemaan kansoja vastaan. Jumala käytti Kyyroksen sotajoukkoja, samoin kuin hän käyttää Suuremman Kyyroksen, Jeesuksen Kristuksen, taivaallisia enkeliarmeijoita toimittaakseen kostonsa Suurelle Babylonille ja kaikille sen vaikutusvaltaan jääneille. – Jer. 51:33–35.
MITÄ SE MERKITSEE MEILLE
19. a) Miten Suuri Babylon on noudattanut muinaisen vastineensa mallia? b) Missä järjestyksessä puinti tapahtuu, ja miksi sitä ei voi välttää?
19 Suuri Babylon, väärän uskonnon maailmanmahti, on johtanut meidän aikanamme kansat harhaan ja tulee Ilmestyskirjan ennustuksen mukaan johtamaan ne taisteluun Jumalaa vastaan. (Ilm. 17:5, 9, 14) Vastustaessaan Jumalaa ne tekevät itsensä vereen vikapäiksi, joten ne täytyy puida: kaikkein ensiksi Suuri Babylon, väärän uskonnon voimakas maailmanmahti, kuten on ennustettu Miikan ja Ilmestyskirjan ennustuksissa, ja sitten poliittiset kansat, jotka ovat sallineet Suuren Babylonin vaikutuksen käännyttää ne Jehovan suvereenisuutta ja hänen todistajiensa siitä antamaa julistusta vastaan. Jumalan säätämä periaate on, että ”vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä”. Tällaisen häpeän itselleen tuottava kansanryhmä joutuu varmasti tuhoon, sillä ”jumalattomat peräytyvät tuonelaan [Šeoliin, Um], kaikki pakanat, jotka unhottavat Jumalan”. – Sananl. 14:34; Ps. 9:18.
20. Mitä yksilöiden on viisasta tehdä siitä huolimatta, mitä kansat tekevät?
20 Miten kansat menetellevätkin, niin yksilöt voivat pelastua nyt Suuresta Babylonista, niin kuin juutalaiset pelastuivat vuonna 537 eaa., kun harkitsevat vakavasti, mitä Jumalan sana sanoo siitä. He voivat erottautua – paeta sen keskeltä henkensä edestä välttyäkseen osallistumasta sen synteihin ja saamasta kärsiä sen vitsauksista. Tämä nopea toiminta on ainoa keino vapautua iankaikkisesta tuhosta. – Ilm. 18:4.
[Alaviitteet]
a Ks. s. 32–45 kirjasta ”Babylon the Great Has Fallen!” God’s Kingdom Rules!, minkä on julkaissut Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseura, Brooklyn, New York.
b V:n 1929 painos, 19. osa, s. 677.