Tapaus joka ansaitsee maailmanlaajuista huomiota

 1. Mikä tapaus sattui 2 500 vuotta sitten, joka ansaitsi erittäin suurta huomiota, ja onko tällä tapauksella mitään merkitystä meille nykyään?

MAAILMAN rauhaa ja vapautta rakastaville ihmisille olisi mitä tervetullein sellainen uutisotsikko, joka kertoisi suuren, sortavan valtakunnan kukistamisesta, joka olisi pitänyt muita kansoja vankeudessa ja valtansa alaisuudessa. Tämä pitäisi erityisesti paikkansa, jos tuo maailmanvalta olisi hyvin julma ja olisi mennyt niin pitkälle, että olisi siirtänyt koko kansan pois kotimaastaan ja yrittäisi pakottaa sille pakanallisen uskonnon epäjumalanpalvontaa. Voitto tällaisesta sortajakansasta ansaitsisi todella erittäin suurta huomiota. Juuri tällainen tapaus sattui 2 500 vuotta sitten, ja senaikaisen maailman huomio kiinnitettiin siihen voimakkaasti. Se oli niin suuri mullistus, että se muutti historian kulun ja on vaikuttanut perinpohjaisesti nykyisen maailman kansoihin ja ihmisiin.a

 2. a) Mikä tämän tapauksen tunnetuksi tekemisessä on poikkeuksellisen kiinnostavaa? b) Miksi ja miten tapaus tehtiin tunnetuksi ennakolta?

² Tämä historiallinen tapaus on sikäli epätavallinen, että se ilmoitettiin 75 vuotta ennen sen tapahtumista vuonna 539 eaa. sekä sille kansalle, joka oli joutuva sorretuksi, että sortajakansalle. Tämä johtui siitä, että vangittuna oli siihen aikaan Jehovan valittu kansa ja sortajakansana Jumalan ikivanha vihollinen Babylon. Jeremia oli se profeetta, jota Jumala käytti antamaan etukäteen eloisasti kuvaillun uutisen Babylonin kukistamisesta. Sanoma julistettiin sekä Juudalle että Babylonissa vuonna 614 eaa., seitsemän vuotta ennen kuin Babylonian kuningas Nebukadnessar hävitti Jerusalemin. (Jer. 51:59–64) Tarkastelemme nyt tätä ennustusta, mikä esittää lisää valaisevia yksityiskohtia profeetta Jesajan aikaisemmin Babylonin kukistamisesta esittämään ennustukseen. Se on Jeremian 50. ja 51. luvussa.

 3. Miten Jehova korosti Babylonin kukistumisen kansainvälistä merkitystä?

³ Jehova Jumala, joka ”istuu korkealla maan piirin päällä”, jonka asukkaat ovat kuin heinäsirkkoja, ja joka ottaa huomioon kaikki maan tapahtumat niiden tärkeyden mukaan, korosti Babylonin kukistumisen kansainvälistä merkitystä ja vaikutusta sanoessaan Babylonille Jeremian kautta: ”Julistakaa kansojen keskuudessa ja kuuluttakaa, nostakaa lippu [merkki, Um]; kuuluttakaa, älkää salatko. Sanokaa: Baabel on valloitettu, Beel on joutunut häpeään, kauhistunut on Merodak; sen jumalankuvat ovat joutuneet häpeään, kauhistuneet ovat sen kivijumalat [lantaepäjumalat, Um].” – Jer. 50:2; Jes. 40:22.

 4. Miksi muinaisen Babylonin kukistuminen tulee nykyään tehdä tunnetuksi?

⁴ Koska Jehova on kirjoittanut sen Sanassaan ja koska eräs Jeesuksen apostoleista sanoi: ”Koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä ja hyödyllinen”, niin se kannattaa nykyäänkin ottaa huomioon ja tehdä laajalti tunnetuksi, sillä se on ennakkoilmoitus ja -varoitus nykyisen sortavan mahdin kukistamisesta ja siitä, miten sen kukistumisen seuraukset voidaan välttää. – 2. Tim. 3:16, Um; 1. Kor. 10:11.

 5. a) Kuka oli Merodak? b) Miten Merodak oli kauhistuva, ja miten hänen kuviensa piti joutua häpeään?

⁵ Merodak on Mardukin, kuningas Nebukadnessarin ja hänen hallitsijasukunsa aikaisen Babylonin pääjumalan, heprealainen vastine. Babylonin teologia väitti hänen olleen pääkaupungin ja heidän kuuluisien temppeleittensä perustaja. Merodak (Marduk eli Beel) näyttää sen tähden olevan jälleen yksi Nimrodin vertauskuva, hänen, joka kapinoi Jehova Jumalaa vastaan ja todellisuudessa rakensi Babylonin. (1. Moos. 10:9, 10) Koska Babylon oli aikaisemmin saavuttanut voittoja kukistaessaan kansoja ja tullut kolmanneksi maailmanvallaksi, Merodak oli tullut pelottavaksi kansoille. Mutta nyt oli hänen vuoronsa kauhistua. Hänet tultaisiin osoittamaan heikoksi raukaksi, arvottomaksi jumalaksi, jonka edustajina oli mykkiä epäjumalia, yhtä arvottomia kuin lanta. Hän oli oleva voimaton, pelkkä väärä jumala. Merodak Babylonissa olevine jumalatovereineen tulisi pettämään kolmannen maailmanvallan ja sikäläiset palvojansa. Silloin näiden palvojien kohtalo olisi epävarma, sillä Merodak menettäisi arvonsa voimatta suojella palvojiaan heidän valloittajiensa vainolta, jotka olivat Zoroasterin ja muiden jumalien palvojia.

 6. a) Miten Jehova ilmaisi Babylonin valloittajat? b) Mitä Jehova sääti Babylonista?

⁶ Jehova ilmaisee, keitä nuo valloittajat olisivat, kun hän sanoo: ”Sillä sen kimppuun käy kansa pohjoisesta ja tekee sen maan autioksi, niin ettei siellä asukasta ole: niin ihmiset kuin eläimet pakenevat, menevät pois.” (Jer. 50:3) Meedialaiset, jotka muodostivat persialaisen kenraalin Kyyroksen joukkojen enemmistön, olivat pohjoisesta. Babylonin jumalat olisivat aivan voimattomat vastustamaan heidän etenemistään tai sotataitoaan. Näin Jehova sääti tämän mahtavan kaupungin sortumisen, niin että siitä oli tuleva hämmästyksen kohde, autio paikka, jonka niin ihmiset kuin kotieläimetkin jättävät ja josta ne pysyvät poissa.

 7. Mitä Jehova sanoi tapahtuvan israelilaisvangeille, kun Babylon kukistuisi?

⁷ Mutta miten oli vankina Babylonissa olevan Jehovan kansan laita sen kukistuessa? Jeremia jatkaa: ”Niinä päivinä ja siihen aikaan, sanoo Herra, tulevat israelilaiset yhdessä Juudan miesten kanssa; he kulkevat itkien lakkaamatta ja etsivät Herraa, Jumalaansa. Siionia he kysyvät, sitä kohden ovat heidän kasvonsa käännetyt. Tulkaa! He liittyvät Herran kanssa iankaikkiseen liittoon, jota ei pidä unhotettaman.” – Jer. 50:4, 5.

 8. Kun Babylon kukistui v. 539 eaa., niin mikä vaikutus sillä oli Babylonin uskollisiin juutalaisiin?

⁸ Kun Babylon kukistui vuonna 539 eaa., niin oli enää kaksi vuotta jäljellä siihen, jolloin Jeremian aikaisemmin ennustamat 70 autionaolovuotta päättyisivät. (Jer. 25:11) Sen tähden Daniel ja muut juutalaisten pakkosiirtolaisten joukossa olevat uskolliset Jehovan palvojat alkoivat rukoilla, että Jehova täyttäisi lupauksensa vapauttamalla heidät pian, mikä toteutuikin, kun Kyyros julkaisi määräyksensä hallituksensa ensimmäisenä vuonna 537 eaa. Kymmenettuhannet juutalaisvangit käyttivät hyväkseen tätä määräystä palata Siioniin.

 9. a) Millainen olisi uskollisten vapautettujen asenne ja tunne? b) Mikä oli heidän Siioniin palaamisensa tarkoitus ja mikä se ei ollut?

⁹ Siioniin oli pitkä matka, ja nämä vapautetut tulisivat kyselemään sinne tietä. He itkisivät ilosta, koska Jehova oli vapauttanut heidät, ohjannut heitä ja pitänyt heistä huolen matkalla erämaan halki Jerusalemiin, ja tulisivat ilmaisemaan arvostuksensa siitä, että hän antoi heille anteeksi. Ennen vankeuttaan he unohtivat Jehovan ja rikkoivat hänen liittonsa. Kun he olisivat vapautuneet Jumalan armosta, he tunnustaisivat tämän liiton uudelleen. Heidän paluunsa tarkoituksessa ei olisi lainkaan poliittista vivahdusta. Heidän vaikuttimenaan ei voinut olla valtakunnan ennallistaminen, sillä he tunnustivat olevansa Persian alamaisia, sen kansan, jota Jehova käytti heidän vapauttajanaan. Miksi he sitten kestivät tuon pitkän matkan ja sen vaikeudet? Ennallistaakseen tosi palvonnan rakentamalla Jerusalemiin uudelleen Jehovan temppelin, jonka Nebukadnessar oli hävittänyt 70 vuotta aikaisemmin, vuonna 607 eaa. Syynä heidän vankeuteensa oli tosi palvontaa koskeva kysymys, kuten Jehova muistutti heitä:

10. Millä sanoilla Jehova muistutti juutalaisia siitä, miksi he joutuivat vankeuteen?

¹⁰ ”Kadonnut lammaslauma oli minun kansani. Heidän paimenensa olivat vieneet heidät harhaan eksyttäville vuorille; he kulkivat vuorelta kukkulalle, unhottivat lepopaikkansa. Kaikki, jotka heitä tapasivat, söivät heitä, ja heidän vihollisensa sanoivat: ’Emme joudu syynalaisiksi’. Sillä he olivat tehneet syntiä Herraa vastaan, vanhurskauden asumusta, Herraa, heidän isiensä toivoa, vastaan.” – Jer. 50:6, 7.

11. a) Missä tilassa juutalaiset olivat, kun babylonialaiset tulivat heidän kimppuunsa, ja miten babylonialaiset suhtautuivat heihin? b) Koska babylonialaiset toimivat Jehovan tuomion toimeenpanijoina, niin antoiko Jehova heille anteeksi heidän menettelynsä?

¹¹ He olivat siis olleet väärässä seuratessaan kuninkaitaan ja pappejaan johtajina huonolla tiellä, poissa Jehovassa ja hänen puhtaassa palvonnassaan omaamastaan lepopaikasta. Kun babylonialaiset valloittajat hyökkäsivät, he tapasivat juutalaiset eksyksissä ja eripuraisina ja menettelivät kuin sudet, karhut ja leijonat syöden heitä kuin lampaita. Babylonialaiset eivät tunteneet henkilökohtaista syyllisyyttä hävittäessään heitä tai toimiessaan heitä vastaan, sillä he sanoivat, että koska israelilaiset olivat tehneet syntiä Jehovaa vastaan, niin heillä oli oikeus kostaa, ja he käyttivät tilaisuutta purkaakseen kiukkuaan täysin määrin. Mutta Jehova piti babylonialaisia syyllisinä, koska heidän menettelyssään hänen kansaansa vastaan oli epävanhurskas, ilkeä vaikutin. Jehova puhuu rohkaisevasti kansalleen ja lupaa, ettei sen tarvitse jäädä tuohon vihattavaan ikeeseen iäksi:

12. Minkä vankeja suuresti rohkaisevan käskyn Jehova antoi heille?

¹² ”Paetkaa Baabelista, lähtekää pois kaldealaisten maasta, ja käykää kuin johtokauriit lauman edellä. Sillä katso, minä herätän ja tuon Baabelia vastaan suurten kansojen joukon pohjoisesta maasta, ja ne asettuvat sotarintaan sitä vastaan. Sieltäkäsin se valloitetaan; heidän nuolensa ovat kuin voitollisen sankarin [ja aiheuttavat lasten menetyksen, Um], joka ei tyhjänä palaja. Ja Kaldea joutuu ryöstettäväksi, kaikki sen ryöstäjät saavat yltäkyllin, sanoo Herra.” – Jer. 50:8–10.

13. a) Milloin pako Babylonista saattoi tapahtua, ja lähtisivätkö vapautetut sieltä nopeasti? b) Keitä Jumala oli käyttävä vapautuksen toimeenpanijoina, ja miten heidän piti riistää Babylonia ja ryöstää se?

¹³ Vasta Babylonin kukistumisen jälkeen voi Jehovan kansa paeta sieltä. Tämän paluun piti tapahtua sen jälkeen, kun Juudan 70-vuotista autioitusta koskeva Jehovan määräys oli täyttynyt. Mutta kun Babylonin piti kukistua, kaksi vuotta ennen 70 vuoden päättymistä, niin Babylonissa olevat uskolliset juutalaiset voivat ryhtyä lähtövalmisteluihin, sillä kun lähtöaika oli tuleva, heidän piti lähteä nopeasti, ikään kuin olisivat lähteneet pakoon, vaikkei se tapahtunutkaan pakokauhun vallassa vaan järjestyksellisesti. He olisivat kuin johtokauriit, jotka yrittävät ensimmäisinä päästä ulos, kun tarha avataan. Heidän vapauttajiensa piti koostua useitten suurten kansojen joukoista, joiden kaikkien pyrkimyksenä olisi Babylonin valloittaminen. Heidän kuuluisien jousimiestensä nuolien piti riistää äitijärjestöltä Babylonilta sen lapset. Persialaisten nuolten ei pitänyt palata tuloksettomina. Kansojen ryöstäjällä Babylonilla oli niin paljon saalista, että vallattu saalis tyydytti persialaiset yltäkylläisesti. Jehova lausuu tuomionsa Juudan valtakunnan babylonialaisille ryöstäjille:

14. Millä tavalla Jumala ilmaisee tuomionsa etukäteen Juudaa ryöstäville babylonialaisille?

¹⁴ ”Iloitkaa vain, riemuitkaa vain, te minun perintöosani riistäjät, hypelkää kuin puiva [pehmeässä ruohikossa oleva] hieho, ja hirnukaa kuin orhit: kuitenkin joutuu äitinne suureen häpeään, synnyttäjänne saa hävetä. Katso, pakanakansoista vihoviimeinen! Erämaa, kuiva maa ja aromaa! Herran vihan tähden se on oleva asumaton, aivan autio. Jokainen, joka kulkee Baabelin ohitse, kauhistuu ja viheltää kaikille sen haavoille.” – Jer. 50:11–13.

15. a) Miksi Jumala ilmaisi vihansa babylonialaisille, kun he toimivat hänen välikappaleinaan tuomion toimeenpanossa Juudalle? b) Missä määrin Jumala oli toteuttava tuomionsa Babylonille?

¹⁵ Mikä katkera, ilkeä asenne babylonialaisilla olikaan, kun he kostivat Juudalle sen Jumalaa vastaan tekemän synnin! Se oli todella heidän Jehovaan ja hänen kansaansa kohdistuvan vihansa ilmaus. He ilakoivat kuin hyvin ruokittu hieho, kun he hävittivät Jerusalemin kaupungin ja sen temppelin, kuljettivat sitten mukanaan kallisarvoiset temppeliastiat ja panivat ne Babylonin väärän jumalan Mardukin temppeliin. He menettelivät kuin hirnuvat oriit uhkuen tarmoa. Se ei ollut oikea henki, vaan synti Jumalan edessä. Äitikaupunki Babylon joutuisi tämän vuoksi häpeämään lastensa, kaupunkilaistensa eli asukkaittensa takia, sillä se tulisi suistumaan alas maailman valtijattaren asemastaan. Sen ylpeät toiveet lastensa suhteen pettäisivät. Ja Jumalan närkästys oli ilmenevä vielä enemmän sitä vastaan, kunnes siitä oli tuleva vihoviimeinen kansoista, se joutuisi karuksi, vedettömäksi, autioksi hylkymaaksi. Sen autioitus tulisi hämmästyttämään ne ihmiset, jotka tunsivat sen entisen loiston. He viheltäisivät ohi mennessään saadakseen rohkeutta ikään kuin kummitusten olinpaikassa. Meedialaisille ja persialaisille ei anneta suurinta kunniaa Babylonin sortumisesta, koska se johtuu todellisuudessa Jehova Jumalasta, joka oli määrännyt sen kukistumaan Meedo-Persian välityksellä. Siksi hän sanoo ikään kuin hän olisi Meedo-Persian armeijan ylipäällikkö:

16. Miten Jehova ilmaisee olevansa meedialaisten ja persialaisten armeijoiden ylipäällikkö?

¹⁶ ”Asettukaa sotarintaan Baabelia vastaan, yltympäri, kaikki jousenjännittäjät. Ampukaa sitä, älkää nuolia säästäkö; sillä se on tehnyt syntiä Herraa vastaan. Nostakaa sotahuuto sitä vastaan joka taholta. Se antautuu, sen pylväät kaatuvat, sen muurit sortuvat. Sillä tämä on Herran kosto. Kostakaa sille, tehkää sille, niinkuin sekin on tehnyt. Tuhotkaa kylväjät Baabelista ja ne, jotka elonaikana sirppiin tarttuvat. Hävittäjän miekkaa pakoon he kääntyvät kukin oman kansansa tykö, pakenevat kukin omaan maahansa.” – Jer. 50:14–16.

17. a) Millä tavalla Babylon oli suuri syntinen Jehovan edessä Juudalle suorittamiensa tekojen vuoksi? b) Selitä, mitä Jer. 50:14, 15:n ennustuksessa ilmoitetaan.

¹⁷ Babylonin synti oli suuri Jehovan edessä. Se hävitti Juudan valtakunnan ja oli Jerusalemissa olevan Jehovan temppelin ensimmäinen hävittäjä. Sitten se meni pitemmälle synninteossaan häpäisemällä temppelin pyhät astiat pakanajumalan huoneessa ja kuningas Belsassarin viimeisessä juhlassa. (Dan. 1:1, 2; 5:1–4, 22, 23) Jumalalla oli oikeus kostaa sille. Ennustus ilmaisee, että tuomion toimeenpanevat sotajoukot ovat taitavia jousiammunnassa kuten meedialaiset ja persialaiset. Babylonin vastustus oli oleva turhaa. Sen olisi antauduttava, luovuttava vallastaan ja alistuttava. Vaikka hyökkäävät jousimiehet tulivatkin Eufrat-virran uomaa pitkin, se olisi vain samaa kuin Babylonia kannattavat pylväät ja sen suojamuurit olisivat kaatuneet.

18. Miten Jer. 50:16:ssa oleva Jehovan sana toteutuisi?

¹⁸ Vaikka Babylon olikin hyvin hedelmällinen jokiensa ja rakennettujen kanaviensa ansiosta, niin sen tuottoisan maan piti muuttua autioksi. Maanviljelijät tuhottaisiin. Miekkaa käytettäisiin sitä vastaan säälimättömästi, ja ne, jotka olivat sen kanssa liitossa ja tukivat sitä kolmantena maailmanvaltana, jättäisivät sen ansaitsemaansa tuomioon kääntyen kukin oman maansa ja kansansa puoleen. Ne, jotka kävivät tuottoisaa kauppaa sen kanssa, hajaantuisivat. Mutta oman kansansa puoleen Jehova kääntyy lohduttavin sanoin:

19, 20. Miten Jumala sitten lohduttaa kansaansa?

¹⁹ ”Eksynyt lammas on Israel, leijonat ovat sen eksyksiin ajaneet. Ensiksi Assurin kuningas söi sen, ja nyt viimeksi Nebukadressar, Baabelin kuningas, kalusi sen luut. Sentähden, näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Katso, minä rankaisen Baabelin kuningasta ja hänen maatansa, niinkuin minä rankaisin Assurin kuningasta. Ja minä tuon Israelin takaisin sen omille laidunmaille, ja se on käyvä laitumella Karmelilla ja Baasanissa ja tyydyttävä nälkänsä Efraimin vuorilla ja Gileadissa.

²⁰ ”Niinä päivinä ja siihen aikaan, sanoo Herra, etsitään Israelin rikkomusta, eikä sitä enää ole, ja Juudan syntiä, eikä sitä löydetä; sillä minä annan anteeksi niille, jotka minä jäännökseksi jätän.” – Jer. 50:17–20.

21. Miten toteutui, että ’Assyrian kuningas söi ensiksi Israelin’, mutta miten tämä kuningas meni liian pitkälle hyökätessään Jehovan kansan kimppuun?

²¹ Tässä oli ilmaus Jehovan muuttumattomasta rakkaudesta kansaansa kohtaan. Kun assyrialaiset valloittivat ja veivät pois Israelin kymmenen sukukunnan valtakunnan, se murehdutti hänen sydäntään. Mutta Israel oli tehnyt syntiä Jumalaa vastaan. Assyria meni kumminkin liian pitkälle, kun se uhkasi pyhää kaupunkia Siionia. Jehova hävitti yhtenä yönä 185 000 Assyrian sotilasta ja kosti myöhemmin Assyrialle toteuttamalla sen pääkaupungille Niinivelle määräämänsä tuomion vuonna 633 eaa. (2. Kun. 18:9–19:36; Naah. 1:1–3:19) Hän jätti kuitenkin silloin pakkosiirtolaisisraelilaiset vieraalle alueelle.

22. a) Millä tavalla Nebukadnessar ”kalusi [Israelin] luut”? b) Miksi Babylonian synti oli pahempi kuin Assyrian?

²² Babyloniasta tuli sitten päähyökkääjä Juudan valtakuntaa vastaan. Tämä pieni valtakunta oli kuin suuremmasta, väekkäämmästä Israelin kansasta jäljelle jäänyt luuranko. Kuningas Nebukadnessar halusi saada Israelin ruumiin mehevimmän osan, jossa kuningas istui ”Jehovan valtaistuimella” ja jossa Jehovan temppeli sijaitsi. Nebukadnessar palvoi väärää jumalaa Mardukia, jonka vertauskuva oli leijona. Ja leijonan tavoin hän hävitti Jerusalemin ja sen temppelin murskaten ne hampaittensa välissä kuin lampaan luut saadakseen niiden sisältä makean ytimen. Hänen toimeenpanemansa Jerusalemin ja sen temppelin hävitys oli paljon huomattavampi ja häpäisevämpi kuin Israelin pakanallistuneen pääkaupungin Samarian ja sen väärälle jumalalle Baalille pyhitetyn temppelin hävitys, jonka Assyria suoritti. Jos siis Assyria ja sen pääkaupunki saivat maistaa Jumalan suuttumusta, niin Babylon ansaitsi vielä suuremman koston.

23. Mitä tässä ennustuksessa tarkoitetaan, kun mainitaan Karmel ja Baasan sekä Efraimin ja Gileadin vuoristot?

²³ Babylonin kukistuminen raivasi Jehovalle tien hänen lampaittensa palauttamiseksi laidunmaalleen Luvattuun maahan. Tässä ennustuksessa mainitut paikat, nimittäin Karmel, Baasan sekä Efraimin ja Gileadin vuoristo, olivat Israelin entisellä alueella Juudan maan ulkopuolella. Näiden seutujen maininta ilmaisi sen tähden kaikkiin sukukuntiin kuuluvien israelilaisten ennallistamisen kotimaahansa, mikä tapahtuikin makkabealaiskautena, kun israelilaiset pitivät noita alueita jälleen hallussaan.

24. a) Mihin aikaan viittaavat Jer. 50:20:ssä olevat Jehovan sanat: ”Niinä päivinä ja siihen aikaan”? b) Miten Jumala osoitti, muistiko hän vielä ennallistettujen israelilaisten tekemän synnin, johon he olivat syyllistyneet ennen vankeuttaan, vai ei?

²⁴ Niin tapahtui, että Jehova antoi määräaikanaan, 70 vuoden kuluttua, valitun kansansa – niiden, jotka halusivat nähdä tosi palvonnan ennallistettuna – synnit ja hairahduksen anteeksi. Hän pyyhki pois noiden syntien luettelon. Sen tähden ei israelilaisia ja juudealaisia vastaan voitu löytää mitään moitetta, vaikka ahkerasti etsittiin. Hän ennallisti heidät Siioniin ja Juudan maahan yhtenä yksimielisenä kansana.

25. a) Miksi Babylonin kukistuminen ja Jehovan kansan ennallistus ansaitsivat tulla tunnetuiksi erittäin laajalti? b) Miten se on tehty tunnetuksi?

²⁵ Tämä Jehovan katuvaa kansaansa kohtaan osoittama hämmästyttävä rakkaus ja armo ja hänen voimansa sen vapauttamiseksi ja ennallistamiseksi ansaitsivat todella tulla erittäin laajalti tunnetuiksi. Asiaa on tehnyt tunnetuksi ja korostanut se tosiseikka, että Babylon on nykyään täsmälleen sellainen kuin Jehova sanoi sen tulevan olemaan: täysin autio ja vailla asukkaita. Jehovan todistajat julistavat sitä nykyään miljoonille ihmisille 194:ssä maailman maassa, ei ainoastaan esimerkkinä Jehovan rakkaudesta palvojiaan kohtaan ja hänen kyvystään varjella heitä, vaan vielä enemmän sen takia, mitä tämä virstanpylvääseen verrattava tapaus ihmisen historiassa kuvaa meidän aikanamme. Jumalan Jeremian kautta puhumaa sanaa tarkastellaan edelleen lukijoittemme hyödyksi Vartiotornin seuraavassa numerossa perustellaksemme edelleen tämän kuvauksen täysin selvää ymmärtämistä.

[Alaviitteet]