Tarvitseeko kivien huutaa?

”Jos nämä olisivat vaiti, niin kivet huutaisivat.” – Luuk. 19:40.

 1. Miten Jehovan ylimmyys on osoitettu?

JEHOVA Jumalan ylimmyys on tehty hyvin selväksi sen kautta, miten hän toteuttaa päätöksensä. Jehova itse sanoi: ”Minkä olen puhunut, sen minä myös toteutan; mitä olen aivoitellut, sen minä myös teen.” (Jes. 46:11) Hän suorittaa aivan helposti ja varmasti kaiken, mitä hän on sanonut tekevänsä, ja täsmälleen edeltä määrättynä aikana. Eräs Jehovan ilmaisemista päätöksistä on Saatanan, tuon vanhan Käärmeen, täydellinen kukistaminen ja lopullinen tuhoaminen koko jälkeläisjärjestöineen, näkyvine niinkuin näkymättömineenkin. (1. Moos. 3:15; Jes. 14:24–27; 2. Piet. 2:9; Juud. 6, 7; Ilm. 20:2) Korkein on tehnyt selvästi tunnetuksi, miten ja minkä ajanjakson kuluessa hän suorittaa tämän. Kuka tämän maailman ihmisten ja kansojen johtaja paljastaisi viholliselle menettelytapansa ja hyökkäämisaikansa? Häntä pidettäisiin mielettömänä; hän asettuisi häviöllejoutumisvaaraan. Mutta tämä johtuu siitä, että yksikään johtaja tämän maan pinnalla ei voi olla varma ylimmyydestään. Jehova on erilainen: hänen ylimmyytensä on tosiasia. Mikään myrsky, vesitulva tai maanjäristys ei voi viivästyttää häntä, koska hän voi hallita kaiken sellaisen. Millään teoilla, joihin vihollinen, Saatana, ja hänen järjestönsä voi ryhtyä, ei voi olla vähintäkään mahdollisuutta onnistua sitä voimaa vastaan, minkä Jehova lähettää toimimaan. Halutkoonpa vihollinen hyökätä tai juosta pakoon ja kätkeytyä, niin mikään ei estä Jehovan tuomion Toimeenpanijaa, Kristusta Jeesusta, hävittämästä sitä. (Aam. 9:1–4) Vihollisen loppu on nyt hyvin lähellä.

 2. Millä tavalla Jehova on osoittanut armoa niitä kohtaan, jotka ovat vastustaneet häntä?

² Vaikka Jehova sinetöikin jumalattomien tuomion jo kapinan syttyessä, niin niiden, jotka Jehova tuomitsi tuhottaviksi, sallitaan kuljeskella siihen määräaikaan saakka, jolloin tämän tuomion toimeenpanohetki tulee, pettäen ja ottaen vangiksi monta luomusta, joilla ei ole tietoa Korkeimmasta ja hänen päätöksistään ja jotka ovat niin ollen tehneet väärin. Jehova on ollut koko ajan kärsivällinen niiden suhteen, jotka ovat vastustaneet häntä. Hän on sallinut ansaitsemattomassa laupeudessaan Saatanan jumalattoman järjestön uhrikseen ottamien saada tietoa Kaikkivaltiaan Jumalan päätöksistä ja siten tilaisuuden pelastua tuhoutumasta Perkeleen maailman kanssa. (2. Piet. 3:9) Jehova on tosiaankin antanut aina pahantekijöille asiaankuuluvan varoituksen, ennenkuin hän on ryhtynyt rangaistustoimenpiteisiin. Jeesus ilmaisi sen tällä tavalla: ”Sentähden Jumalan viisaus sanookin: ’Minä lähetän heille profeettoja ja apostoleja’.” (Luuk. 11:49) Tähän voidaan lisätä Jeremian 35:14, 15:nnessä kerrotut Jumalan selvät sanat: ”Minä olen puhunut teille varhaisesta alkaen, ja te ette ole kuulleet minua. Ja minä olen lähettänyt teidän tykönne kaikki palvelijani, profeetat, varhaisesta alkaen, sanoen: Kääntykää kukin pahalta tieltänne ja parantakaa tekonne, älkää seuratko muita jumalia älkääkä niitä palvelko, niin te saatte asua siinä maassa, jonka minä olen antanut teille ja teidän isillenne.” Kuinka armollinen Jumala onkaan ollut!

 3. Mitä erikoista huomaavaisuutta osoitettiin Israelin luonnollisille jälkeläisille lähettämällä Jeesus maan päälle?

³ Eräs armollinen teko, minkä Jumala suoritti, oli suurimman profeetan, Jeesuksen, lähettäminen maan päälle. Siitä jäi sellaiset muistiinpanot, joita Perkeleen maailma ei ole pystynyt hävittämään. Jeesus omisti noin kolme ja puoli vuotta kaiken aikansa ja tarmonsa ilmoittaakseen ihmisille Jehovan valtakunnasta ja sitä koskevista päätöksistä. Hän meni kaupunkeihin ja kyliin, merenrannalle ja vuorille ja kertoi kaikkialla taivaan Isänsä ylimmyytensä. Hän työskenteli Israelin jälkeläisten keskuudessa, kansan, jonka olisi pitänyt tuntea Jehova ja palvella häntä, mutta joka oli langennut saastaiseen palvontaan. Jumala oli antanut näille israelilaisille monta ennustusta, mitkä ilmaisivat Jeesuksen ja sen, mitä hän oli tekevä, mutta enemmistö ei halunnut ottaa vastaan Jumalan Poikaa. Oli kuitenkin monta, jotka rakastivat oikeintekemistä ja jotka ottivat huomioon sentähden Jeesuksen kehoituksen arvostaen niiden ennustusten täyttymistä, mitkä oli kirjoitettu hänen tulostaan. Nämä, jotka kääntyivät pois pahalta tieltään ja seurasivat Poikaa, saivat suuren hyödyn: he asettuivat sellaiseen asemaan, että voivat saavuttaa iankaikkisen elämän. – Joh. 3:16, 17.

 4, 5. Miten Jeesuksen toiminta oli koetus Jumalan liittokansalle, ja mikä siitä oli heille seurauksena?

⁴ Se oli aikaa, jolloin Korkein pani liittokansansa Israelin sen suurimmalle koetukselle. Mitä kukin teki, se tuomitsi hänet itsensä henkilökohtaisesti; hän joko kuunteli Jumalan sanomaa tai hylkäsi sen. Jeesus sanoi: ”Joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen. Mutta tämä on [tuomion peruste], että valkeus on tullut maailmaan, ja ihmiset rakastivat pimeyttä enemmän kuin valkeutta; sillä heidän tekonsa olivat pahat.” (Joh. 3:18, 19) Eikä siitä ollut mitään epäilystä. Monille langetettiin lopullinen tuhotuomio heidän jumalattomien tekojensa perusteella, niinkuin Jeesus esitti asian suoraan: ”Te käärmeet, te kyykäärmeitten sikiöt, kuinka te pääsisitte [Gehennan] tuomiota pakoon?” (Matt. 23:33) Nämä eivät noudattaneet sitä sanomaa, minkä Jeesus toi Jumalalta, joten siitä tuli heille lopullinen todistus.

⁵ Toisaalta taas jotkut, jotka uskoivat Jumalan Pojan saarnan, valitsivat Opettajan seuraamisen ja ryhtyivät levittämään hänen opettamaansa sanomaa kaikkialla. Jeesus lähetti opetuslapsensa saarnaamaan sitä. (Matt. 10:5; Luuk. 10:1) Monet seurasivat Jeesusta hänen kiertäessään ja opettaessaan ja nauttivat erikoisedusta saada olla lihassa olevan Kristuksen Jeesuksen kanssa.

 6, 7. a) Mitkä ennustukset Jeesus täytti kaiken kansan nähden maallisen palveluksensa lopulla? b) Olisiko kukaan pystynyt ehkäisemään niiden täyttymistä?

⁶ Jeesuksen ei pitänyt Jumalan profeetallisesti lausuman päätöksen mukaan jatkaa palvelustaan maan päällä määräämättömästi. Esimerkiksi profeetta Daniel kirjoitti 9. luvun loppuosaan tarkalleen sen ajan, jolloin Messias ”tuhotaan” kuolemassa, ja Jeesus tiesi tämän. Jeesus vaelsi maallisen palveluksensa lopulla idästäpäin kohti Jerusalemia. Hän tiesi, että hänestä oli lausuttu vielä eräitä ennustuksia, joiden piti täyttyä, ja kertomus sanoo: ”Ja kun hän tuli lähelle Beetfagea ja Betaniaa sen vuoren luo, mitä sanotaan Öljymäeksi, niin hän lähetti kaksi opetuslastaan sanoen: ’Menkää kylään, joka on näkyvissänne, ja tultuanne sinne te löydätte sieltä varsan sidottuna, jonka selässä ei kukaan ihminen ole koskaan istunut. Irrottakaa se ja tuokaa se.’ . . . Niin ne, jotka lähetettiin, menivät ja löysivät sen juuri niinkuin hän sanoi heille. . . . Ja he johdattivat sen Jeesuksen luo, ja he heittivät päällysvaatteensa varsan päälle ja asettivat Jeesuksen sen selkään. Kun hän ratsasti eteenpäin, niin he levittivät jatkuvasti päällysvaatteitaan tielle. Niin pian kuin hän pääsi lähelle Öljymäkeä alas menevää tietä koko opetuslasten joukko alkoi riemuita ja ylistää Jumalaa kovalla äänellä kaikista niistä voimatöistä, mitkä he olivat nähneet, sanoen: ’Siunattu on Hän, joka tulee Kuninkaana Jehovan nimessä! Rauha taivaassa ja kunnia ylhäällä olevissa korkeuksissa!’” – Luuk. 19:29–38, Um.

⁷ Kaikki maan ihmiset saivat tästä voimakkaasta julkisesta todistuksesta kuulla, kuka oli Jehovan Kuningas. Matteuksen kertomus osoittaa, että hän meni aivan Jerusalemin kaupunkiin; ihmiset puhuivat siitä tapahtumasta kaikkialla. Niin täytyi olla, koska Jehovan ennustus oli annettu: ”Iloitse suuresti, tytär Siion, riemuitse, tytär Jerusalem, sillä sinun kuninkaasi tulee sinulle! Vanhurskas ja auttaja hän on, on nöyrä ja ratsastaa aasilla, aasintamman varsalla.” (Sak. 9:9; katso myös Ps. 118:22–26) Tämän tapauksen olisi pitänyt saada kaikki Juudean ihmiset riemuitsemaan niinkuin ei koskaan ennemmin. Heidän kuninkaansa oli heidän keskellään! Mutta oliko heillä iloa? Useimmilla ei; jotkut vastustivat sellaista julkista ylistyksen antamista Jehovalle: ”Ja muutamat fariseukset kansanjoukosta sanoivat [Jeesukselle]: ’Opettaja, nuhtele opetuslapsiasi’. Mutta hän vastasi ja sanoi: ’Minä sanon teille: jos nämä olisivat vaiti, niin kivet huutaisivat’.” (Luuk. 19:39, 40) Ja Jeesus oli oikeassa: kivetkin olisivat huutaneet. Se oli Jehovan tahto. Kuka voi muuttaa tai ehkäistä sen ilmoituksen tekemistä? Nuo uskonnolliset johtajat, fariseukset, vastustivat kuitenkin Jehovan Kuningasta ja valtakuntaa ja toivoivat vain, että heidän hallintonsa, mistä he lihoivat yleensä kansan kustannuksella, olisi jatkunut. Jehova oli ennustanut senkin.

TUOMIOVAROITUS

 8. Minkä ennustuksen Jeesus esitti kansan enemmistön asenteen vuoksi, ja miten se täyttyi?

⁸ Jeesuksen maanpäällinen palvelus oli päättymässä, mutta ennenkuin hän kuoli, niin kaikkien täytyi tietää hänen sanomastaan ja rakkaudentöistään. Vaikka suuri joukko Jeesuksen opetuslapsia tervehtikin häntä Kuninkaana, niin suurin osa israelilaisia hylkäsi hänet ja sen pelastussanoman, minkä hän oli tuonut. He sallivat Saatanan pitää heidät pimeydessä erityisesti uskonnollisten paimenten, sellaisten kuin fariseusten, välityksellä. Jos he eivät uskoneet niin voimakasta todistusta, mikä silloin annettiin, vaan pysyivät omassa itsekkäässä pahassa elämistavassaan vastoin Jumalan tahtoa, niin mitä piti jäädä heille perinnöksi? Heidän väärintekonsa hedelmät näkyvät siinä ennustuksessa, minkä Jeesus esitti siihen aikaan: ”Ja kun hän tuli lähemmäksi ja näki kaupungin, itki hän sitä ja sanoi: ’Jospa tietäisit sinäkin tänä päivänä, mikä rauhaasi sopii! Mutta nyt se on sinun silmiltäsi salattu. Sillä sinulle tulevat ne päivät, jolloin sinun vihollisesi sinut vallilla saartavat ja piirittävät sinut ja ahdistavat sinua joka puolelta; ja he kukistavat sinut maan tasalle ja surmaavat lapsesi, jotka sinussa ovat, eivätkä jätä sinuun kiveä kiven päälle, sentähden ettet etsikkoaikaasi tuntenut.’” (Luuk. 19:41–44) Jeesuksen opetuslapsia, jotka jäivät hänen kuolemansa jälkeen julistamaan jatkuvasti elämän sanomaa, pahoinpideltiin, vainottiin ja tapettiin, mikä oli lisätodistus siitä, että tuo kaupunki oli toivottoman jumalaton. (Matt. 23:33–36) Ja ennen kuin silloin elänyt sukupolvi kuoli luonnollisella tavalla, niin Rooman armeijat tulivat Jerusalemia vastaan (70 jKr.) ja tuhosivat sen perusteellisesti suuren kärsimyksen ja elämänmenetyksen aikana.

 9. Mitkä ovat eräitä esimerkkejä siitä, miten Jehova varoitti pahantekijöitä?

⁹ Se ei ollut ensimmäinen kerta, jolloin Jehova oli antanut varoitustodistuksen. Nooan aikana annettiin runsaasti varoitusta ja ilmoitusta ihmisille ennen vedenpaisumuksen tuloa. Egyptissä kertoivat Jehovan todistajat Mooses ja Aaron, mitä Jumala aikoi tehdä kansalle, niinkuin hän sitten tekikin; ja lopuksi Egyptin sotajoukot kohtasivat tuhonsa Punaisessa meressä. Jehovan voimallisten tekojen maine levisi laajalti ennen Jumalan kansan astumista Luvattuun maahan, ja sen asukkaat saivat varoituksen siitä, mitä oli tulossa. Jerusalem hävitettiin v. 607 eKr. Jehovan profeettojen annettua monta julkista julistusta sitä ennen.

10. Hyötyikö kukaan annetuista varoituksista?

¹⁰ Ne, jotka menivät arkkiin Nooan aikana, varjeltuivat elossa uuteen maailmaan sillä perusteella, että he noudattivat Jehovan Sanaa, mutta niitä oli harvoja. (1. Moos. 9:18) Jotkut ei-israelilaisetkin uskoivat Jehovaan ja lähtivät Israelin kanssa pois Egyptistä, ja niin heidät pelastettiin hengissä palvomaan Korkeinta. Raahab ja gibeonilaiskansa asennoituivat Luvatussa maassa Jehovan palvonnan puolelle, ja he pelastivat henkensä. (Joos. 6:25; 9:26) Ne, jotka pakenivat Jerusalemista profeettojen arvovaltaisen neuvon kuultuaan, varjeltuivat tuhoutumasta Jerusalemin kanssa, mutta he muodostivat pienen vähemmistön. Nämä ovat todisteita siitä, että Jehovan antamat varoitukset auttavat niitä, jotka uskovat, mitä hän sanoo pelastaakseen heidän henkensä; ilmoitusta ei anneta hukkaan.

11. Mihin aikaan me olemme nyt tulleet, ja mitä varoitusta annetaan?

¹¹ Jälleen on aika kulunut loppuun niiltä pahoilta, jotka seisovat Jehovan päätöksen toimeenpanon tiellä. On tullut aika uuden maailman tarttua ohjiin; Jehovan Kuningas Kristus Jeesus on asetettu valtaistuimelle, ja maa täytyy puhdistaa kaikesta epävanhurskaudesta ja jumalattomuudesta. Ja Jehova julistuttaa päätöksiään, niinkuin muinoinkin, julkisesti varoitukseksi kaikille maan asukkaille ja niiden hyväksi, jotka haluavat pelastaa henkensä. Jeesus sanoi tästä ajasta: ”Ja tämä hyvä uutinen valtakunnasta saarnataan koko asutussa maassa todistustarkoituksessa kaikille kansoille, ja sitten tulee täydellistetty loppu.” (Matt. 24:14, Um) Niin, Jehovan todistajat kertovat nyt maan päällä hyvää uutista ja ilmoittavat kaikille, että Jehova toimii kohta Kristuksen kautta hävittääkseen jumalattomat maanpinnalta.

12. Miten ihmiset ottavat tämän varoitussanoman vastaan?

¹² Miten ne ihmiset suhtautuvat asiaan, jotka kuulevat tämän sanoman? Hyvin suuressa määrin samalla tavalla kuin kaikkien muidenkin Jehovan todistajain päivinä: suurin osa ihmisistä on välittämättä Jumalan sanoman esittämisestä tai suorastaan vastustaa sitä, kun taas vähemmistö kuuntelee, uskoo ja asennoituu turvallisuuteen ja vapautukseen johtavalle puolelle. Enemmistö halveksii Valtakunnan varoitussanomaa kuullessaan sen tai nauraa ajatellessaan jonkun ”olevan niin tyhmä”, että saarnaa sitä. Jotkut kuulevat sen useita kertoja, ja se on heille samaa kuin Hesekielin aikalaisillekin: ”Ja katso, sinä olet heille kuin sellaisen henkilön hyvin ihana laulu [reunam. rakkauslaulu], jolla on miellyttävä ääni ja joka osaa soittaa hyvin jotakin soitinta, sillä he kuulevat sinun sanasi, mutta eivät tee niiden mukaan. Ja kun tämä tulee tapahtumaan (katso, se tulee), silloin he tulevat tietämään, että profeetta on ollut heidän keskuudessaan.” (Hes. 33:32, 33, As) He ajattelevat tosiaan, että se ei ole sen tärkeämpää kuin ne rakkauslaulut, joita he kuulevat radiosta niin runsaasti ja toistamiseen. Ainoa keino, millä he tulevat vakuuttuneiksi Jehovan sanoman totuudenmukaisuudesta, on sentähden Harmagedonin taistelu, missä Jehova lyö kaikki vihollisensa, ja hän tekee sen varmasti. – Jer. 25:32, 33; Ilm. 16:16.

13. Miten sanoma julistettiin muinaisaikoina?

¹³ Kun luomme katseemme menneisyyteen tutkiaksemme, miten todistus annettiin, niin huomaamme Jehovan todistajain varusteitten olleen melko niukat, mutta kuitenkin ne vastasivat tarkoitustaan. Melkein kaikki suoritettiin suusanallisesti, mutta Jehova pani usein tapahtumaan jotakin vaikuttavaa, kuten Nooan arkin rakentamisen, Egyptin vitsaukset, Jordanin vesien pysähtymisen Israelin kansan ylimenoa varten tai Jeesuksen tekemät ihmetyöt. Oli myöskin kirjoitettuja sanomia, kuten ne kirjakääröt, jotka sisälsivät Jumalan Sanan ja joita luettiin kansalle ja joista erästä Jeesuskin luki julkisesti; mutta yleisöllä ei ollut niitä niinkuin kirjoja on nykyään. Jeremia antoi kirjoitetun sanoman kirjakäärössä. (Jer. 36:2) Mutta miten sanoma julistettiinkin, niin aina se toteutui. Jumalan Sana käy aina toteen. – 4. Moos. 23:19; Hepr. 6:18.

14, 15. Mitä etuja Jehovan todistajilla on nykyaikana sanoman julistamisessa maailmanlaajuisesti?

¹⁴ Miten on Jumalan todistajain laita nykyaikoina? Nykyään on paljon enemmän varusteita, joita kristityt käyttävät antaessaan julkista todistusta. Suullinen sana on yhä yksi vaikuttavimmista saarnaamiskeinoista. Sen ohella me ymmärrämme monia Raamatun ennustuksia, koska ne ovat nyt täyttymässä ja koska totuuden etsijäin on nyt aika ymmärtää ne. Useammat ihmiset kautta maailman osaavat nyt lukea kuin koskaan aikaisemmin historiassa, mikä sopii hyvin yhteen Valtakunnan sanomaa sisältävien Raamattujen, kirjojen, lehtien ja traktaattien massatuotannon kanssa. Jehovan todistajat levittävät miljoonia Raamattuja ja Raamatun tutkisteluun soveltuvia julkaisuja joka vuosi useammalla kuin sadalla kielellä. Tämä ei olisi ollut mahdollista Jeesuksen päivinä eikä sitä ennen.

¹⁵ Koska tämän sanoman täytyy Jeesuksen sanojen mukaan kulkeutua maailman kaikkiin osiin näinä ”viimeisinä päivinä”, niin joutuisa matkustus ja Valtakunnan sanomaa sisältävien painotuotteitten nopeat lähetyskeinot lisäävät näitä etuja. Sitäpaitsi on olemassa maailmanlaajuinen postijärjestelmä, jonka kautta Valtakunnan sanoma voi levitä. Jehovan todistajat käyttävät radiota ja televisiota vain rajoitetusti. Puhelimetkin näyttelevät osaansa hyvän uutisen levittämisessä.

16, 17. Miten Jehova on tehnyt näinä ”viimeisinä päivinä” mahdolliseksi sen, että tällainen suuri joukko ihmisiä voi olla hänen todistajinaan, ja mikä hyöty siitä on näille todistajille?

¹⁶ Samoin kuin Jeesuksen opetuslasten suuri joukko kohotti julkisesti ylistyshuutoja lähellä hänen maallisen palveluksensa loppua, ilmoittaen voidellun Kuninkaan olevan läsnä, niin on Jehova herättänyt nykyaikanakin, jolloin Valtakunnan julistamiseksi tehtävän työn huippukohta on tulossa, suuren joukon todistajia antaakseen tämän maailman ihmisten tietää Hänen päätöksensä. Näiden todistajain havaitaan saarnaavan suusanallisesti, missä he lienevätkin. He kulkevat talosta taloon, järjestävät yleisiä esitelmäkokouksia, levittävät lehtiä ja muita painotuotteita, kantavat mainoksia julkisesti ja pitävät Raamatun tutkisteluja ihmisten kodeissa. Vaikka jotkut ovat iäkkäitä ja heikkoja, niin he löytävät keinoja osallistuakseen hyvän uutisen julistamiseen puhumalla niille, jotka käyvät heidän kotonaan, kirjoittamalla kirjeitä ystäville ja tuttaville, soittamalla puhelimella ystäville ja vieraille, lähettämällä postitse painettua sanomaa tai lukemalla toisille sairaille, joiden kanssa he saattavat olla yhteydessä.

¹⁷ Jehova on tehnyt täten mahdolliseksi, että kaikki, jotka haluavat olla Kristuksen seuraajia, voivat osallistua Jehovan päätösten tunnetuksitekemistyöhön. Kutsu on annettu, tie on avoinna kaikille, jotka haluavat yhtyä kertomaan toivon sanomaa niille, jotka tahtovat varjeltua tämän Saatanan aikaansaaman maailman lopussa. Maailman ihmiset tarkkailevat yleensä kaikkea kristillistä toimintaa ja pitävät sitä typeryytenä, mutta se kuuluu todellisuudessa kuitenkin siihen, mitä vaaditaan iankaikkisen elämän saamiseksi uudessa vanhurskaassa maailmassa. (Room. 10:10; 1. Kor. 1:18, 21, 25; 1. Tim. 4:16) Kukapa ei siis haluaisi osallistua Valtakunnan sanoman julkiseen julistamiseen?

18, 19. Vaikka tehdäänkin suuria ponnisteluja Jehovan todistajain pysähdyttämiseksi varoitussanoman antamisessa, niin mikä tekee sen meille kuitenkin mahdolliseksi ja mikä rohkaisee meitä saarnaamaan jatkuvasti?

¹⁸ Kun suuri huippukohta lähestyy, niin vanha Käärme raivoaa ja vaivaa Jumalan palvelijoita häiriten ja vainoten. (Ilm. 12:17) Tämän maailman ihmiset yrittävät saada Jehovan todistajat lopettamaan saarnaamisensa; he koettavat peloitella Jumalan palvelijoita. Mutta kun Jehovan todistajat säilyttävät vahvan uskon, mikä perustuu Jumalan tuntemukselle, niin he voivat pysyä todistamistyössä. Ei ole mitään pelättävää. Jehova on antanut meille Johtajan ja Käskijän, Kristuksen Jeesuksen, ja hän opastaa nyt todistajia heidän työssään pyhän hengen kautta. Saatanan järjestö ja kiistakysymys on määritelty selvästi. Jehova on luvannut pitää huolen palvelijoistaan ja suojella heitä. Nyt on aika ajatella Jehovan majesteettisuutta ja kaikkia hänen suorittamiaan mahtavia tekoja ja puhua niistä. (Ps. 145) Taistelu kiihtyy. Kuinka ihmeellinen kokemus onkaan saada olla aivan sen keskellä ja nähdä Jehovan voitto! ”Joka asustaa Korkeimman kätköpaikassa, hän pysyy Kaikkivaltiaan varjossa. Minä sanon Jehovasta: ’Hän on minun pakopaikkani ja linnoitukseni, Jumalani, johon minä turvaan. Tuhat kaatuu sinun sivullasi ja kymmenentuhatta sinun oikealla puolellasi, mutta se ei lähesty sinua. Vain silmilläsi sinä saat katsella ja nähdä jumalattomien palkan.’” (Ps. 91:1, 2, 7, 8, As) Silloin sinä hämmästyt Jehovan antamaa voimaa.

¹⁹ Meidän täytyy uskoa aina Jehovan lupaukset. Meidän täytyy turvata häneen. Meillä täytyy olla ehdoton luottamus hänen totuuden Sanaansa. Sitä vartenhan se varjeltiin meidän aikaamme asti. Ennustukset kirjoitettiin meidän hyväksemme: ”Sillä kaikki mikä ennen on kirjoitettu, on kirjoitettu meille opiksi, että meillä kärsivällisyyden ja Raamatun lohdutuksen kautta olisi toivo.” (Room. 15:4) Jos mielemme on Raamatun sisällyksen tuntemuksen täyttämä, niin me olemme vahvoja, me tiedämme, mitä tehdä.

JEREMIAN JA UURIAN VASTAKOHTA

20. a) Mitkä kaksi menetelmätapaa ovat meille nyt mahdolliset? b) Mitä Uuria teki, ja miten hänen menettelynsä esittävä kertomus hyödyttää meitä?

²⁰ Me näemme nyt, että meillä on kaksi menetelmätapaa valittavana: joko uskollisena tai uskottomana, pelottomana tai pelkäävänä oleminen. Meidän pitäisi hyötyä suunnattomasti Jeremian ennustuksesta tässä suhteessa. Kaksi profeettaa kertoi Jerusalemin tulevasta kukistumisesta kuningas Joojakimin hallituksen aikana, muutamia vuosia ennen Israelin Babylonian vankeutta. Toinen näistä oli Uuria, Semajan poika. Hän esitti Jehovan sanoman Jerusalemin jumalattomuutta vastaan julistaen varman tuomion. Kuningas ja Jerusalemin johtohenkilöt kuulivat hänen ennustavan kaupunkia ja maata vastaan, ja kuningas koetti löytää keinon Uurian surmaamiseksi. Huhut kuninkaan tarkoituksesta tulivat Uurian korviin. Se koitui hänelle koetukseksi, mistä nähtiin, rakastiko hän Jehovaa ja turvasiko häneen. Pelko täytti Uurian mielen, ja tuo pelästynyt profeetta pakeni kauhuissaan Egyptiin. Hän turvautui toiseen Perkeleen järjestön näkyvään osaan, mikä ei tarjonnut hänelle minkäänlaista suojaa. Kuningas Joojakim lähetti miehiä Egyptiin ja vaati Uuriaa luovutettavaksi. Kun tuo uskoton profeetta oli jälleen kotimaassaan, niin kuningas surmautti hänet miekalla ja heitätti hänen kuolleen ruumiinsa yhteisen kansan hautoihin. Uuria ei ollut kestänyt loppuun asti hänelle määrätyssä todistamistyössä, minkä vuoksi hän menetti Jehovan suojeluksen ja elämänsä. – Jer. 26:20–23.

21, 22. a) Kuka muukin esitti saman sanoman, ja miksi Uurian kuolema ei häirinnyt häntä? b) Miten Jeremia on esimerkki nykyisille Jehovan todistajille?

²¹ Toinen profeetta, joka julisti Jehovan tuomiosanoman siihen aikaan, oli Jeremia. Mikä vaikutus oli Uurian surmaamisella häneen? Tuliko Jeremiakin pelokkaaksi? Jeremia oli alkanut saarnata aivan nuorena, ja hän sai kestää monta koetusta, ennen kuin hänen nelikymmenvuotinen saarnaamisaikansa päättyi Jerusalemin hävityksessä. Hänen tietonsa lisääntyi vuosien mittaan samoin kuin hänen uskonsa Jehovaan. Hän saarnasi vankilassa ja sen ulkopuolella. Häntä piestiin ja hänet pantiin jalkapuuhun. Häntä uhattiin kaupunkia vastaan kapinoitsevana kuolemalla ja hänet haastettiin oikeuteen. Kaikki tämä tapahtui hänen saarnaamisensa takia. Hän saarnasi ruhtinaille, papeille, yhteiselle kansalle ja kuninkaalle. Jeremia oli nähnyt Jehovan suojeluksen niin monissa kokemuksissaan, että hänellä ei ollut lainkaan pelkoa, kun Uuria surmattiin. Jehova varjeli Jeremian silloin hengissä, koska tuota jumalatonta kaupunkia vastaan piti saarnata vieläkin. – Jer. 26:24.

²² Vaikka Jerusalemin loppu ei tullutkaan vuotta tai kahta sen jälkeen, kun Jeremia alkoi saarnata, niin hän ei väsynyt. Hän julisti edelleen sitä, mitä Jehova antoi hänen sanottavakseen, niin että hän oli aina oikeassa. Jeremia pysyi kaikista häntä vastaan tehdyistä hyökkäyksistä huolimatta tehtävässään osoittaen täydellistä luottamusta siihen voimaan, mikä tuki häntä. Oli lukuisia pilkkaajia ja vääriä saarnaajia, jotka yrittivät vähentää Jeremian ennustusten luotettavuutta, samoin kuin väärät profeetat ja papit ovat tähän päivään asti pilkanneet sitä tuomiosanomaa, minkä Jehova julistaa Saatanan vanhaa maailmaa vastaan. (2. Piet. 3:3) Huomattava esimerkki tästä oli Hananja, joka eli kuningas Sidkian hallituksen neljäntenä vuonna.

23. a) Minkä sanoman Jeremia esitti Hananjan päivinä? b) Mitä Hananja saarnasi, ja miten Jehova rankaisi tuota väärää profeettaa?

²³ Jehova oli neuvonut Jeremiaa tekemään ikeen, panemaan sen niskalleen ja käyttämään sitä sitten osoittaakseen kansalle, miten Jehova käyttää Babylonian kuningasta tuomionsa toimeenpanijana tuon kansan orjuuttamiseksi. Jeremia esitti Sidkialle tämän sanoman Jehovalta: ”Älkää kuulko niiden profeettain sanoja, jotka sanovat teille näin: ’Ette te joudu palvelemaan Baabelin kuningasta’; sillä valhetta he ennustavat teille. Sillä minä en ole lähettänyt heitä.” (Jer. 27:14, 15) Mutta väärät profeetat jatkoivat ennustamistaan, Hananja niiden joukossa. Hän puhui aivan päinvastoin kuin Jeremia sanoen ihmisille, että ne maanpakolaiset, jotka olivat Babyloniassa, palaavat jo kahden vuoden kuluessa, ja Babylonian kuninkaan ies murretaan. Hananja meni niin pitkälle, että hän rikkoi sen puisen ikeen, minkä Jeremia oli tehnyt. Jehovan sana tuli sen jälkeen Jeremialle, ja Jumala sanoi, että vaikka puuies rikottiinkin, niin Jehova panee sen sijaan rautaikeen, ja kaikki saavat palvella Babylonian kuningasta, kedon eläimetkin. Jeremian piti sanoa sen lisäksi: ”Kuulehan, Hananja, Jehova ei ole lähettänyt sinua, vaan sinä saatat tämän kansan turvaamaan valheeseen. Näin sanoo sentähden Jehova: Katso, minä lähetän sinut pois maan päältä; tänä vuonna sinä kuolet, koska olet puhunut kapinaa Jehovaa vastaan.” (Jer. 28:15, 16, As) Jehova näytti sitten, kumpaa profeettaa hän tuki: Hananja kuoli sen vuoden seitsemännessä kuussa.

24. a) Miten Hananjaa koskeva profeetallinen kertomus täyttyy nykyään? b) Mitä Jehovan todistajat tekevät nykyään väärien profeettojen suhteen?

²⁴ Nuo väärät profeetat eivät turvanneet Jumalaan Jeremian aikana, vaan etsivät apua Egyptistä. Samoin eivät nykyisetkään väärät profeetat, joihin papit ja kansainväliset poliitikot kuuluvat, turvaa Jumalaan, vaan maalliseen valtaan, omaan voimaansa, toteuttaakseen omat itsekkäät halunsa. Samoin kuin Jerusalemin asukkaat eivät ymmärtäneet sitä syntiä, mikä pakotti Jehovan toimeenpanemaan tuomionsa tuolle kaupungille, niin eivät nytkään järjestäytynyttä, turmeltunutta uskontoa ja Yhdistyneitä Kansakuntia kannattavat ymmärrä tämän pahan asiainjärjestelmän syntejä eikä sitä, että kaikkien, jotka haluavat elää, täytyy Jumalan tahdon mukaan tulla vapaaehtoisesti Kristuksen Jeesuksen hallinnon alaisuuteen uudessa maailmassa. Hananja ennusti väärin ja sai kansan kannatuksen, ja se lankesi hänen viettelevien sanojensa tähden. Samoin ennustavat papit ja maailman poliitikot nykyään väärin, että kaikki jatkuu sellaisena kuin se on aina ollut, pitääkseen kansaa tietämättömänä Jumalan päätöksistä. Se merkitsee näin ollen Jehovan todistajille taistelua näitä vääriä profeettoja vastaan, kun he vievät jatkuvasti sanomaa ihmisille, jotta näillä olisi tilaisuus saada tieto asiasta. Heidän työnsä ei ole taistelua ihmisiä vastaan, vaan totuuden julistamista, mikä on taistelua Perkeleen järjestämiä ja ylläpitämiä jumalattomia järjestelmiä vastaan. Jehovan todistajat tietävät, että Jehova vaientaa kohta kuolemassa ne, jotka ennustavat nyt väärin Perkeleen asiainjärjestelmän pysyvän. Totuus on, että kukaan ei voi vastustaa Jehovaa menestyksellisesti.

25. Miten Jeremia suoritti kahdenlaista työtä saarnatessaan?

²⁵ Jehova oli sanonut Jeremialle hänen alkaessaan ennustaa: ”Katso, minä panen sanani sinun suuhusi. Katso, minä asetan sinut tänä päivänä yli kansojen ja valtakuntain, repimään maasta ja hajottamaan, hävittämään ja kukistamaan, rakentamaan ja istuttamaan.” (Jer. 1:9, 10) Sanoman piti siis tuhota väärät ennustukset ja kertoa jumalattomuuden tuhoamisesta, samalla kun se oli laadultaan rakentava toivon sytyttämiseksi niiden sydämessä, jotka rakastivat vanhurskautta. Jeremia kertoi uuden liiton tekemisestä ja Jehovan vanhurskaan hallinnon ennallistamisesta. Hän puhui siitä, kuinka Jehova hyväksyi reekabilaisten, Joonadabin ei-israelilaisten jälkeläisten, uskollisuuden. Hän antoi vakuutuksen uskollisen Ebed-Melekin, tuon etiopialaisen, pelastamisesta. Hän käski niitä, jotka halusivat pelastua, pakenemaan jumalattomasta Jerusalemista, ja Jehova pani Jerusalemin piirityksen keskeytymään lyhyeksi ajaksi, jolloin sanoman uskoville tarjoutui hyvä tilaisuus paeta. Jeremian saarna oli toivon sanoma niille, jotka inhosivat Jerusalemin pahoja tapoja ja turmeltuneita ihmisiä; se oli pelastussanoma heille.

26. Mitä kaksipuolista työtä tekevät Jehovan todistajat nyt samalla tavalla?

²⁶ Ja Jehovan todistajat suorittavat nyt tämän ennustuksen täyttymiseksi kaksipuolista työtä julistaen jumalattoman saatanallisen maailman repimistä juurineen pois ja kukistamista (Matt. 15:13) yhdessä sen kaikkine väärine oppeineen sekä suuren ihmisjoukon rakentamista elämään johtavassa uskossa. (Ilm. 7:9) Jehovan palvelijat istuttavat totuuden sanoman hyvätahtoisten ihmisten sydämeen tutkien Raamattua sellaisten kanssa, jotka haluavat oppia, ja tämä tuottaa hedelmää, kun heitä on kasvatettu. (Matt. 13:23) Nämä saavat täten pelastussanoman ja etsivät turvaa ja elämää Jehovan järjestön kautta.

POIKKEAMATTA ANNETTAVASTA SANOMASTA

27, 28. a) Mikä tapaus olisi voinut panna Jeremian epäilemään Jehovan sanoja, mutta miksi se ei tehnyt siten? b) Miten Jeremian ehdoton luottamus Jehovaan ja hänen sanaansa ilmeni kuninkaan kanssa käydyssä salaisessa keskustelussa?

²⁷ Kun Jerusalemin piiritys keskeytettiin tilapäisesti, ei Jeremia ajatellut, että Jehovan sana olisi rauennut tyhjiin. Hän jatkoi tuomioitten julistamista Jerusalemia vastaan sanoen: ”Kaldealaiset tulevat takaisin ja sotivat tätä kaupunkia vastaan, valloittavat sen ja polttavat tulella.” (Jer. 37:8) Hän jatkoi itsepintaisesti Jehovan sanan julistamista antaen monta varoitusta Sidkialle ja kansalle. Häntä syytettiin muiden väärien asiain joukossa vihollisen puolelle karkaamisesta ja hänet heitettiin kaivoon.

²⁸ Ollessaan Jerusalemia vastaan kohdistetun ennustamisensa loppupuolella vankilassa Jeremia sai kuningas Sidkian kutsun. ”Sitten kuningas Sidkia lähetti hakemaan hänet, ja kuningas kysyi häneltä salaa linnassansa ja sanoi: ’Onko sanaa Herralta?’” Mitähän Jeremia nyt sanoisi? Hän oli nyt täällä maan korkeimman hallitusmiehen edessä. Rupeaisiko hän äkkiä pelkäämään tätä hallitsijaa? Pelkäsikö hän, että kuninkaan vartijat ryntäävät sisään ja surmaavat hänet, jos hän sanoo totuuden niinkuin Jehova oli käskenyt häntä? Raamattu ei ilmaise pienintäkään epäröintiä Jeremian puolelta: ”Jeremia vastasi: ’On’. Ja hän sanoi: ’Sinut annetaan Baabelin kuninkaan käsiin’.” (Jer. 37:17) Miksi ei sanomaa sanottaisi rohkeasti? Jehova voi suojella Jeremiaa siellä yhtä hyvin kuin missä muualla tahansa. Kuningas Sidkia ei ollut muuttunut uskottomuudestaan, hän ei ollut puhdistanut pilkkaajia ja paholaisten palvontaa pois Jerusalemista, joten Jumalan tuomio pysyi samana häntä kohtaan. Jeremia ei peräytynyt vähääkään kuninkaan edessä. Hän sanoi rohkeasti sen, minkä sanoi. Hän puhui selvästi. Siitä ei jäänyt mitään epäilystä. Se oli Jehovan varma sanoma!

29. Mitä etuja ja siunauksia Jeremia sai Jehovalta uskonsa ja kuuliaisuutensa takia?

²⁹ Kuten Jehovan varma sana oli ennustanut, niin Jerusalemin hävitys tuli. Jeremia sai edun nähdä sen kaiken, säilyä siinä hengissä, koska hän oli uskollinen ja peloton ja todisti aivan loppuun asti. Miten ihmeellinen tilaisuus hänellä olikaan nähdä Jehovan tuomiot toimeenpantuina ja kaiken sen tosiaan tapahtuvan, mitä Jehova oli käyttänyt häntä julistamaan! Jehova varjeli hänet. Nebukadnessarin, Babylonian kuninkaan, valloittajan, erikoismääräyksestä Jeremiaa ei viety Babyloniaan palvelemaan vankina, vaan hänelle annettiin täysi vapaus jäädä asumaan kotimaahansa ja varattiin paikka, missä hän voi asua. – Jer. 39:12, 14; 40:6.

30. a) Miten Jeremian ennustus on täyttynyt Jehovan todistajissa nykyään? b) Mitä meidän tulee oppia Uuriaa ja Jeremiaa koskevasta profeetallisesta kertomuksesta?

³⁰ Jehova Jumala edeltäkertoi tässä Jeremian ennustuksessa monia kokemuksia, joiden läpi Jehovan todistajat saavat kulkea näinä viimeisinä päivinä. Se antaa erikoisen avun nykyään kristityille, joita syytetään Jehovan varman sanoman julistamisesta, koska se näyttää, miten he ottavat vastaan kaikenlaisen vastustuksen, miten heitä syytetään väärin kapinallisuudesta, heitetään vankiloihin ja miten he kärsivät paljon vainoa ja kuitenkin Jehova antaa aina riittävän avun tarvittaessa. Ja se vahvistaa meidän uskoamme, koska ennustus ilmaisee, että Jehova varjelee uskolliset todistajansa joukkona läpi Harmagedonin taistelun ja uuteen maailmaan. Tulee tosin olemaan joitakuita, jotka lähtevät kristityn tielle ja sitten rupeavat pelkäämään Jehovan tuntemuksen ja häneen turvaamisensa puutteellisuuden takia ja odottavat sen sijaan pelastusta nykyisestä Egyptistä, kuten nähdään Uurian profeetallisesta kertomuksesta; ja tämän tulee olla varoituksena meille. Olkaamme aina yhtä uskollisia kuin Jeremia. Jotkut uskolliset yksityiset todistajat saattavat tosin menehtyä taistelussa todistukseksi Jehovan kunniasta, mutta se koituu heidän voitokseen: heidän tuleva elämänsä on taattu, kuten on kirjoitettu Ilmestyskirjan 2:10:nnessä: (Um): ”Älä pelkää sitä, mitä sinut on määrätty kärsimään. Katso! Perkele heittää jatkuvasti joitakuita teistä vankilaan, jotta teidät pantaisiin täysin koetukselle ja jotta teillä olisi ahdistusta kymmenen päivää. Osoittaudu uskolliseksi kuoleman vaarassakin, niin minä annan sinulle elämän kruunun.”