voimansa ei ainoastaan puolustaessaan maan päällä olevia tosi palvojiaan, vaan myöskin erikoistilaisuuksissa, niinkuin esimerkiksi vedenpaisumuksessa, missä Jumala pyyhkäisi vaikeudetta pois Saatanan enkeleitten avulla aikaansaaman sivistyksen maan päältä; Baabelissa, missä Jumala hämmensi Saatanan ensimmäisen maallisen valtakunnan kielen; ja Egyptissä, missä Jehova pani ensimmäisen maailmanvallan polvilleen vapauttaakseen israelilaiset voimakkaalla kädellä. (1. Moos. 7:21–24; 11:7–9; 2. Moos. 14:8) Jehova asetti lopuksi rajan sille, miten pitkälle Saatana voi mennä koetellessaan Jobin nuhteettomuutta. (Job 1:12) Huomaa myös, että Saatana osoitti asiaankuuluvaa kunnioitusta Jehovan voimaa kohtaan mukautumalla tähän käskyyn. Hän ei uskaltautunut mihinkään vaaraan herättääkseen tarpeettomasti Jehovan paljon valtavampia voimia. Kaikki tämä painoi tuon matkijayksinvaltiaan avuttomaksi ja alhaisemmaksi ja osoitti, ettei hänen valtansa maan päällä ollutkaan kaikenkäsittävä. Hän vallitsi todellisuudessa vain niitä osia, missä hän oli sokaissut asukkaat väärillä uskonnoillaan ja pitänyt heidät ohjissaan erilaisilla hätävarahallituksillaan. Hän ei ole saanut koskaan iloita koko ihmiskunnan kiistattomasta valvonnasta ja vallassapidosta, koska aina on ollut sellaisia, jotka ovat pysyneet Jehova Jumalan tosi palvonnassa ja odottaneet Jumalan yksinvaltaisen mahdin omaavan hallituksen ennallistamista koko maailmaan. – Hepr. 11:10.

Vuoden selvillesaaminen tosiasiain ja Raamatun avulla

 1, 2. (a) Mille alueelle Jehova rajoitti hallintoa koskevan kiistan? (b) Minkä esikuvallisen hallituksen Jehova järjesti, miten se aikaansaatiin, ja mitä sille tapahtui lopulta?

KUTEN olemme nähneet, niin Jehova varasi noin 2 500 vuoden aikana, Aabelista Moosekseen, enkelien suojeluksen yksityisille tosi palvojilleen. Nyt tuli hänen aikansa osoittaa pienessä mitassa, mitä hänellä oli mielessä varata lopulta maan asukkaille koko maapallon laajuisesti: oikeudenmukaisen yksinvaltaisen valvontansa ennallistaminen uskollisen teokraattisen hallituksen kautta. Asian kehittämisessä maailmanlaajuisen hallinnon hyväksi Jumala valitsi mallialueen Palestiinasta asettaen sille neljä rajaa, ja sitä ruvettiin sanomaan ”Luvatuksi maaksi”. (Hepr. 10:1; 1. Moos. 15:18–21; 2. Moos. 23:31; 5. Moos. 34:1–4; Hepr. 11:9) Jehova osti lunastajana v. 1513 eKr. Israelin kansakseen, vapautti sen Egyptistä ja järjesti sen esikuvallisen teokraattisen hallituksen alaisuuteen, mille hän antoi vallan yksinvaltiudellaan, ja hänestä tuli myös Israelin näkymätön hallitsija. (2. Moos. 6:6; 19:6; 5. Moos. 33:2–5; Jes. 33:22) Hän vei kansansa Luvattuun maahan omistamaan sitä v. 1473 eKr. Tuo kansa oli karkoittanut ja kukistanut kuuden vuoden kuluttua suureksi osaksi aikaisemmat asukkaat, joilla ei ollut laillista oikeutta maahan, vaan jotka olivat vain luvattomia uudisasukkaita. Jehovan yksinvaltias valvonta vahvistettiin laillisesti ja todellisuudessa tällä tavalla kiistanalaisella alueella.

² Sama teokraattinen hallitusmuoto käytti 866 vuotta kestäneen kauden aikana lakiliiton perustuslain alaisuudessa ylintä valtaa Luvatun maan kansan keskuudessa. Se oli monta vuotta pitempi kuin useimmat alkuperäishallitukset, mitkä olivat olleet olemassa täällä maan päällä Saatanan valtuuttamina. Koska Juudan voidellut kuninkaat olivat uskottomia samoin kuin voideltu kerubikin Eedenissä, niin Jehova otti lopulta vallan tältä esikuvalliselta teokraattiselta hallitukselta ja lopetti joksikin ajaksi yksinvaltaisen valvontansa Palestiinassa. Hän riisti viimeiseltä jumalattomalta Juudan kuninkaalta, jonka nimi oli Sidkia, hallitusvallan v. 607 eKr. ja lähetti hänet vankina Babyloniaan hänen pakanallisen voittajansa Nebukadnessarin, Babylonian kuninkaan, toimesta. – 2. Kun. 25:1–7.

 3. Minkä lausunnon Jumala antoi tämän esikuvallisen hallituksen päättymisestä?

³ Raamattu kertoo tästä esikuvallisen hallituksen päättymisestä v. 607 eKr. näin: ”Ja sinä, sinä konna, surmattava Israelin ruhtinas, jolle synnin täyden rangaistuksen hetki tuo tuomion – ’Pois otsaripa, pois kruunu!’ sanoo Herra, Iankaikkinen [Jehova, As]; ’käännä kaikki ylösalaisin, ylös alhainen, alas ylhäinen! Minä panen kaiken raunioiksi, raunioiksi, raunioiksi; kaikki kukistetaan, kunnes oikea mies saapuu – ja minä annan hänelle kaiken.’” (Hes. 21:25–27, Mo) Huomaa, että tämä lausunto osoittaa laillisen oikeuden kruunuun keskeytyvän pitkäksi ajaksi, ”kunnes oikea mies saapuu”. Kun tuo ”ihmisen poika” saapuu, niin se merkitsee sitä, että Jumalan yksinvaltaisen voiman omaava hallitus ennallistetaan, mutta tällä kertaa kautta koko maailman, kuten sanotaan: ”Minä annan hänelle kaiken.”

 4, 5. (a) Miten Jehova valaisi asemaansa yksinvaltiaana? (b) Missä määrin Israelin ja Juudan kansat tunnustivat Jehovan yksinvaltiuden?

⁴ Jehova Jumala antoi maan päällä olevien uskollisten, kuuliaisten alamaistensa hyväksi valaisua lailliseen ylimmyysasemaansa Yksinvaltiaana, joka voi oikeutetusti panna valtakuntia valtaan maan päällä ja kaikkeudessa. Jumala valaisi tätä asiaa merkitsevästi profeetta Jeremialle vähää ennen kuin Jumalan yksinvaltius poistettiin valtuuttamasta Daavidin sukuhaaran viimeistä kuningasta, Sidkiaa, hallitsemaan. Huomaa, mitä Jehova, tuo savenvalajaan verrattu Yksinvaltias, sanoo siitä, miten hän perustaa ja murskaa savimaisia hallituksia:

⁵ ”’Mene savenvalajan taloon, ja siellä minä annan sinun kuulla, mitä minulla on sanottavaa.’ Niin minä menin savenvalajan taloon. Hän teki työtä pyörällään; ja milloin jokin astia, jota hän oli tekemässä, meni