Tapahtuiko Tyroksen hävitys sattumalta?

OLETKO koskaan kuullut Surista? Kenties et, sillä tämä Libanonin rannikolla sijaitseva satamakaupunki ei ole kovin tunnettu. Siellä asuu vajaat 20000 ihmistä. Asukkaat elävät etupäässä kalastuksesta ja pienten veneitten rakentamisesta. Sur ja sen lähistöllä olevat rauniot eivät anna paljonkaan viitteitä kaupungin entisestä loistosta. Niin, vanhasta Tyroksen kaupungista ei ole muuta jäljellä.

Jo 1000-luvulla eaa. Juudean kuninkaitten Daavidin ja Salomon hallitessa Tyros oli Foinikian tärkein satama. (Vrt. 1. Kun. 9:11, 26–28.) Sen laivasto kynti Välimeren vesiä Espanjaan asti. Tyros vaurastui kauppatoimintansa ja myös orjakauppansa ansiosta.

Mutta miksi Tyros on lakannut olemasta merkittävä kaupunki? Johtuiko se pelkästä sattumasta?

On selviä todisteita siitä, ettei Tyroksen tuho tullut sattumalta. Heprealaiset profeetat olivat ennustaneet sen satoja vuosia etukäteen. Miksi? Koska tyroslaiset, jotka yhteen aikaan ylläpitivät ystävällisiä suhteita Juudean kuninkaisiin, muuttuivat myöhemmin kavaliksi ja myivät entisiä ystäviään orjiksi.

Tyrosta vastaan julistettiin profeetallisesti esimerkiksi seuraavaa: ”Minä [Jehova] annan koston kohdata teidän päätänne . . . te, jotka olette . . . myyneet Juudan ja Jerusalemin lapsia jaavanilaisille.” (Jooel 3:4–6) ”Näin sanoo Herra: ’Tyyron kolmen rikoksen, neljän rikoksen tähden minun päätökseni on peruuttamaton. Koska he ovat luovuttaneet kaiken väen pakkosiirtolaisina Edomille eivätkä ole muistaneet veljesliittoa, sentähden minä lähetän tulen Tyyron muuria vastaan, ja se kuluttaa sen palatsit!” – Aam. 1:9, 10.

Korkein Suvereeni Jehova Jumala ei aikonut sietää loputtomiin tällaista kavalaa toimintaa. Historian tosiasiat vahvistavat kiistattomasti sen, että Tyrosta koskevat ennustukset toteutuivat asteittain.

Nebukadnessarin piiritys

Ensimmäisen ankaran iskun kaupunki sai Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin käsistä 500-luvulla eaa. Ensimmäisellä vuosisadalla eläneen juutalaisen historioitsijan Josephuksen mukaan Tyroksen piiritys kesti kolmetoista vuotta. (Against Apion, I kirja, kpl 21) Ihmisiä on täytynyt kuolla ja omaisuutta tuhoutua valtavasti.

Myös Nebukadnessarin sotilaat joutuivat koville. Kypärät hankasivat heidän päänsä ”kaljuiksi” ja heidän olkapäänsä hiertyivät piirityslaitteitten rakentamiseen tarvittujen aineitten kantamisesta. Kuitenkaan piirittäjät eivät saaneet kaikkia Tyroksen rikkauksia. Profeetta Hesekiel, Nebukadnessarin aikalainen, kirjoitti: ”Mutta palkkaa ei Tyyrosta ole tullut hänelle [Nebukadnessarille] eikä hänen sotajoukoilleen työstä, jota ovat tehneet sitä vastaan.” (Hes. 29:18) Miksi kävi näin?

Tyroksen kaupunki rakennettiin mantereelle ja saarelle, joka sijaitsee vajaan kilometrin päässä mantereesta. Näyttää siltä, että vain mannerkaupunki kukistui, kun taas saarikaupunki säilyi. Tämä selittää sen, miksi Tyros toipui hyvin nopeasti kärsimästään iskusta. Kun israelilaiset palasivat Babylonian pakkosiirtolaisuudesta, tyroslaiset pystyivät jo toimittamaan puutavaraa temppelin uudelleen rakentamiseksi. (Esra 3:7) Myöhemmin tyroslaiset kauppiaat kävivät kukoistavaa kauppaa Jerusalemissa. – Neh. 13:16.

Ennustus Tyroksen täydellisestä hävityksestä

Joka tapauksessa Jehovan sana oli Tyrosta vastaan. Sen täydellinen tuho oli vielä edessäpäin.

Heprealaiset profeetat Sakarja ja Hesekiel julistivat: ”Herra köyhdyttää sen [Tyroksen] ja syöksee mereen sen voiman, ja se itse poltetaan tulella.” (Sak. 9:4) ”Minä [Jehova] käyn sinun kimppuusi, Tyyro, ja nostatan monet kansat sinua vastaan, niinkuin meri nostaa aaltonsa. Ne hävittävät Tyyron muurit, repivät maahan sen tornit, ja minä lakaisen siitä pois sen tomutkin ja panen sen paljaaksi kallioksi. Siitä tulee verkkojen kuivauspaikka keskelle merta.” – Hes. 26:3–5.

Aleksanteri Suuren piiritys

Nämä ja aiemmat Tyrosta koskevat ennustukset täyttyivät vuonna 332 eaa. Aleksanteri Suuri oli aloittanut valloitusretkensä Lähi-idässä.

Sidonin antauduttua hänelle Aleksanteri johti armeijansa kohti Tyrosta. Johtavien tyroslaisten muodostama valtuuskunta, jossa oli mukana heidän kuninkaansa Azemilkuksen poika, tapasi hänet ja selitti, että kaupunki oli halukas myöntymään hänen vaatimuksiinsa. Aleksanteri sanoi, että hän haluaa päästä kaupunkiin uhraamaan Herakleelle (ei Herkulekselle, kreikkalaisten mahtavalle tarusankarille, vaan Melkart- eli Baal-jumalalle). Kun valtuuskunta kertoi tästä tyroslaisille, he järkkymättömästi tyrmäsivät pyynnön.

Koska Aleksanterin ja Persian kuninkaan Dareioksen välisen sodan lopputulos oli vielä epäselvä, tyroslaiset ajattelivat, että kaupunkiin pääsyn evääminen kaikilta makedonialaisilta tai persialaisilta olisi heidän parhaitten etujensa mukaista.a Tämä sai Aleksanterin toimimaan viipymättä.

Hän puhui miehilleen: ”Ystävät ja soturitoverit, en näe, miten me voimme edetä turvallisesti Egyptiin niin kauan kuin Persia valvoo merta; ja olisi vaarallista ajaa takaa Dareiosta, jos takanamme on puolueeton Tyroksen kaupunki ja Egypti ja Kypros ovat yhä vihollisen hallussa, varsinkin kun tilanne Kreikassa on sellainen kuin se on. . . . Mutta kun Tyros on hävitetty, koko Foinikia olisi meidän, ja Foinikian laivasto, joka on sekä lukumääräisesti että laadullisesti Persian merimahdin tärkein osa, siirtyisi hyvin todennäköisesti meidän puolellemme.” – Arrian, The Campaigns of Alexander, Penguin Classics, s. 131, 132.

Aleksanterin upseerit olivat vakuuttuneita asiasta, ja Tyrosta ruvettiin piirittämään. Piirityksen alkuvaiheessa tapahtui juuri niin kuin Raamattu oli ennustanut. Hesekiel oli kirjoittanut: ”Minä lakaisen siitä pois sen tomutkin ja panen sen paljaaksi kallioksi.” (Hes. 26:4) Aleksanteri päätti rakentaa maapenkereen saarikaupunkiin. Tähän tarkoitukseen hän käytti vanhan mannerkaupungin kivet ja jätteet.

Penkereen rakentamisen edistyessä tyroslaiset tekivät laivojensa avulla voitavansa koko hankkeen pysäyttämiseksi. Torjuakseen heidän hyökkäyksensä Aleksanteri pystytti kaksi tornia penkereen kärkeen. Mutta tyroslaisten onnistui sytyttää ne tuleen. Sen jälkeen Aleksanteri käski leventää maapengertä niin että saatiin lisää tilaa torneille. Hän alkoi myös koota Sidonista, Rhodokselta, Malluksesta, Lykiasta, Makedoniasta ja muualta valtavaa laivastoa, jolla hän sitten esti Tyroksen vapaan pääsyn merelle.

Penkereen rakentaminen täytti ennustuksen, kun sitä vastoin merisotatoimet aiheuttivat Tyroksen kukistumisen seitsemän kuukauden piirityksen jälkeen. Arrianoksen mukaan piirityksessä kuoli 8000 ihmistä ja 30000 myytiin orjiksi.

Tyroksen kukistumista ei tosiaankaan voida lukea pelkän sattuman tiliin. Niin tapahtui Jehova Jumalan ilmaiseman tarkoituksen mukaisesti Tyroksen oman huonon käytöksen vuoksi. Tämä tosi ennustusten Jumala saattoi puhua itsestään seuraavasti: ”Niinkuin sade ja lumi, joka taivaasta tulee, ei sinne palaja, vaan kostuttaa maan, tekee sen hedelmälliseksi ja kasvavaksi, antaa kylväjälle siemenen ja syöjälle leivän, niin on myös minun sanani, joka minun suustani lähtee: ei se minun tyköni tyhjänä palaja, vaan tekee sen, mikä minulle otollista on, ja saa menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin.” – Jes. 55:10, 11.

Tyroksen hävitys ei ole vain yksi ammoisista tapahtumista. Se on muuttumattomana takeena siitä, että kaikki Korkeimman tuomiot toteutuvat. Jehova Jumala on Sanassaan määrännyt lopun koko jumalattomalle asiainjärjestelmälle, jossa kukoistaa samanlainen kavaluus kuin Tyroksessa. (2. Piet. 3:9–12) Me kehotamme sinua tutustumaan siihen, mitä Raamattu sanoo tästä ja miten sinä voit paeta tätä nopeasti lähestyvää suurta onnettomuutta.

[Alaviitteet]

”Sillä te tiedätte ensiksi sen, että yksikään Raamatun profetia ei ole lähtöisin mistään yksityisestä tulkinnasta. Sillä profetiaa ei milloinkaan tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan ihmiset puhuivat Jumalalta saamaansa pyhän hengen johtamina.” – 2. Piet. 1:20, 21.