18. luku
Ylösnousemus ykseyteen ”Eedenin puutarhassa”
1. Mitä muuta ylösnousemusta edeltää kuolleen kansan ylösnousemus elämään omalla alueellaan?
KUOLLEEN kansan ylösnousemus elämään omalla alueellaan edeltää miljardien kuolleitten ihmisten ylösnousemusta elämään paratiisimaassa.
2. Mitä Elia ja Elisa tekivät, mitä Hanna sanoi ja mitä Aabraham uskoi ottaessaan huomioon hänet, joka voi ihmeen avulla herättää kansan henkiin?
2 Kuka voi suorittaa sellaisen ihmeellisen teon, kansan henkiin herättämisen? On Yksi, joka voi tehdä sen, Yksi, joka käytti muinaista profeettaa Eliaa ja hänen seuraajaansa Elisaa herättämään kuolleita eloon. (1. Kun. 17:8–24; 2. Kun. 4:11–37; 8:4, 5; Hepr. 11:35) Se tapahtui kymmenennellä vuosisadalla ennen ajanlaskumme alkua ja siis satoja vuosia ennen kuin babylonialaiset tuhosivat Jerusalemin kaupungin vuonna 607 eaa. Hanna, profeetta Samuelin äiti, sanoi henkeytettynä sille Jumalolennolle, joka paransi hänen hedelmättömyytensä: ”Herra antaa kuoleman ja antaa elämän, hän vie alas tuonelaan ja tuo ylös jälleen.” (1. Sam. 2:1, 6) Satoja vuosia ennen Hannaa hänen esi-isänsä Aabraham uskoi Jehovan voimaan herättää kuolleita eloon, ja me luemme hänen uskostaan: ”Sen Jumalan edessä, johon hän uskoi ja joka kuolleet eläviksi tekee ja kutsuu olemattomat, ikäänkuin ne olisivat.” (Room. 4:17) Hän voi herättää kuolleista kansan yhtä helposti kuin yhden ihmisen.
3. Millaisessa tilassa olivat juutalaisten pakkosiirtolaisten toiveet, miksi Babylonian maa näytti muodostuvan heidän kansalleen, mutta mitä Jehovalla oli mielessään?
3 Kun eloon jääneet juutalaiset raahattiin Jerusalemin tuhon jälkeen Babyloniaan 70 vuoden pakkosiirtolaisuuteen, he olivat käytännöllisesti katsoen kuollut kansa. Koska he eivät uskoneet Jumalan sanan ennustuksiin, niin useimpien pakkosiirtolaisuudessa olleiden juutalaisten toiveet saada elää jälleen yksimielisenä kansana Jumalan heille antamassa kotimaassa olivat kuolleet. Babylonian maa näytti muodostuvan heidän kansansa hautapaikaksi. Niin on Babyloniakin voinut ajatella. Mutta Jehovalla, joka oli ennustanut silloin autiona olleen Israelin maan vuorten ja kukkuloiden ja laaksojen uudelleenkansoittamisen, oli mielessään ihme. Profeetta Hesekiel sai näyn siitä, ja hän hämmästyttää meitä kertoessaan siitä seuraavin sanoin:
4. Minne Jehova laski Hesekielin näyssä, ja mitä hän kysyi Hesekieliltä siitä, mitä tämä näki siellä?
4 ”Herran käsi tuli minun päälleni ja vei minut pois Herran hengessä ja laski minut keskelle laaksoa. Ja se oli täynnä luita. Ja hän kuljetti minua ympäri niitten ohitse; ja katso, niitä oli hyvin paljon laakson kamaralla, ja katso, ne olivat hyvin kuivia. Niin hän sanoi minulle: ’Ihmislapsi, voivatkohan nämä luut tulla eläviksi?’ Mutta minä sanoin: ’Herra, Herra, sinä sen tiedät’. Niin hän sanoi minulle: ’Ennusta näistä luista ja sano niille: Kuivat luut, kuulkaa Herran sana.’” – Hes. 37:1–4.
5. Mitä nykyajan ihminen voisi ajatella sellaisesta käskystä?
5 Nykyajan ihminen voisi ajatella: Mitä hyödyttää ennustaa laaksosta, joka on täynnä hajallaan olevia kuivia luita? Miten ne voisivat vastata pelkän ihmisen ennustukseen?
6. Kenen sanoja Hesekielin piti ennustaessaan puhua, ja millaista dynaamista voimaa tuo sana oli osoittanut paljon aikaisemmin?
6 Mutta älkäämme tehkö hätäisiä johtopäätöksiä tänä nykyisenä tieteellisenä aikana. Ennustettaessa tulee puhua Jehovan sanoja, ja hänen sanallaan on yli-inhimillinen, yliluonnollinen voima. Kuusituhatta vuotta sitten hän puhui, ja seurauksena oli maapallomme kaikkien elämänmuotojen luominen. Hänen puheensa voi luoda jälleen elämää autioitettuun maahan. (1. Moos. 1:11–25) Kuuntele siis hänen dynaamisia sanojaan:
7. Mitä Jehova sanoi Hesekielin kautta noille kuiville luille?
7 ”Näin sanoo Herra, Herra näille luille: Katso, minä annan tulla teihin hengen, ja te tulette eläviksi. Minä panen teihin jänteet, kasvatan teihin lihan, vedän yllenne nahan ja annan teihin hengen, ja te tulette eläviksi. Ja te tulette tietämään, että minä olen Herra [Jehova, Um].” – Hes. 37:5, 6.
8. Mistä ensimmäisen miehen ja naisen luomisvaiheista muistuttaa luiden varustaminen ruumiilla ja niiden tekeminen eläviksi hengittämällä niihin?
8 Tämä panee meidät pohtimaan, miten Luoja menetteli luodessaan vaimon Eedenin puutarhassa olleelle ensimmäiselle miehelle, mistä me luemme: ”Niin Herra Jumala vaivutti ihmisen raskaaseen uneen, ja kun hän nukkui, otti hän yhden hänen kylkiluistaan ja täytti sen paikan lihalla. Ja Herra Jumala rakensi vaimon siitä kylkiluusta, jonka hän oli ottanut miehestä, ja toi hänet miehen luo.” (1. Moos. 2:21, 22) Mutta voidakseen elää täytyi täysin valmiin ruumiinkin saada Jehovan hengittämä henki. Ihmisen luomiskertomus korostaa tätä ehdotonta edellytystä sanoessaan: ”Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieramiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu. Ja Herra Jumala istutti paratiisin Eedeniin, itään, ja asetti sinne ihmisen, jonka hän oli tehnyt.” (1. Moos. 2:7, 8) Kun siis tämä sama Luoja pani hengen ruumiisiin, jotka hän oli muodostanut laakson täyttäneistä kuivista luista, niin ne tulivat eläviksi.
9. Mitä kuivat luut tulivat tietämään, kun ne oli jälleen verhottu ja ennallistettu elämään?
9 Kun kuivat luut verhottiin jälleen jänteillä, lihalla ja nahalla ja ne saivat elämän hengityksen, niin niiden täytyi tietää jotakin. Ne tiesivät, etteivät ne olleet luoneet tai uudelleenluoneet itseään. Ne kokivat sen, minkä niiden Luoja ja Eloonherättäjä oli ennustanut: ”Ja te tulette tietämään, että minä olen Herra [Jehova, Um].” – Hes. 37:6.
10. Mitä kuiville luille tapahtui, kun Hesekiel profetoi Jumalan käskystä, ja mitä sellaista Jehova teki, mihin tiedemiehet eivät pysty?
10 Jehova on Kaikkivaltias Jumala, koska hän voi tehdä sellaista, mikä on meille 20. vuosisadan ihmisille mahdotonta. Älkäämme siis ajatelko katsovamme mahdotonta näkyä, kun Hesekiel nyt kertoo meille, mitä tapahtui, kun hän uskossa totteli Kaikkivaltiasta Jumalaa: ”Minä ennustin, niinkuin minua oli käsketty. Ja kävi humahdus, kun minä ennustin; ja katso, kuului kolina, ja luut lähenivät toisiaan, luu luutansa. Minä näin, ja katso: niihin tulivat jänteet ja kasvoi liha, ja päälle vetäytyi niihin nahka; mutta henkeä niissä ei ollut.” (Hes. 37:7, 8) Nykyajan tiedemiehet osaavat koota ihmisen luurangon, mutta he eivät osaa panna jänteitä ja lihaa noihin koottuihin luihin ja elintärkeitä elimiä niiden sisään. Mutta Jehova kuvaa tässä itsensä sellaiseksi, joka voi tehdä mahdottomia!
11. Mitä Hesekieliä käskettiin ennustaen sanomaan tuulelle?
11 ”Niin”, sanoo Hesekiel, ”hän sanoi minulle: ’Ennusta hengestä [tuulelle, Um], ennusta, ihmislapsi, ja sano hengelle [tuulelle, Um]: Näin sanoo Herra, Herra: Tule, henki [tuuli, Um], neljästä tuulesta ja puhalla näihin surmattuihin, että ne tulisivat eläviksi.’” – Hes. 37:9.
12. Mitä tapahtui Hesekielin täten ennustaessa tuulelle?
12 Hesekiel ei kutsunut mitään saasteista tuulta puhaltamaan noihin ennallistettuihin ihmisruumiisiin ja panemaan niiden keuhkot toimintaan, jotta ne voisivat virota eloon. Jehova odotti Hesekielin ennustamista, ennen kuin hän pani nuo ihmeen välityksellä muodostetut ruumiit toimimaan, sillä me luemme: ”Minä ennustin, niinkuin hän oli minua käskenyt, ja niihin tuli henki, ja ne tulivat eläviksi ja nousivat ylös jaloillensa: ylenmäärin suuri joukko [sotajoukko, Um].” – Hes. 37:10.
NE, JOITA JÄLLEEN HENKIIN HERÄTETYT KUVASIVAT
13. Mitä ilmaistaan sillä, että noista jälleen henkiin herätetyistä ruumiista käytetään nimitystä ”ylenmäärin suuri sotajoukko”?
13 Koska noista kaikista eläviksi tehdyistä ruumiista puhutaan ”sotajoukkona” eli armeijana, niin se osoittaa, etteivät he olleet mitään raukkoja, vaan voimakkaita, sotakuntoisia ihmisiä. Mutta keitä kaikki nuo ”surmatut”, joiden elvyttämisen Hesekiel näyssä näki, kuvasivat? Hesekiel kertoo meille Jumalan oman selityksen sanoen:
14. Keiksi Jehova tunnusti nuo ”surmatut”, ja mitä hän sanoi tekevänsä heidän hyväkseen?
14 ”Ja hän sanoi minulle: ’Ihmislapsi, nämä luut ovat koko Israelin heimo. Katso, he sanovat: ”Meidän luumme ovat kuivettuneet, toivomme on mennyttä, me olemme hukassa”. Sentähden ennusta ja sano heille: Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä avaan teidän hautanne ja nostan teidät, minun kansani, ylös haudoistanne ja vien teidät Israelin maahan. Ja siitä te tulette tietämään, että minä olen Herra, kun minä avaan teidän hautanne ja nostan teidät, minun kansani, ylös haudoistanne. Ja minä annan teihin henkeni, niin että te tulette eläviksi, ja sijoitan teidät omaan maahanne. Ja te tulette tietämään, että minä olen Herra: minä olen puhunut, ja minä sen teen, sanoo Herra.’” – Hes. 37:11–14.
15. Mikä oli Hesekielin osuus noiden toivottomien juutalaisten elvyttämisessä, mutta mikä oli Jehovan osuus heidän palauttamisessaan ”Israelin maahan”?
15 Täten nämä toivottomuuteen taipuvaiset pakkosiirtolaisuudessa olleet juutalaiset elvytettiin jälleen uudella toivolla, joka perustui Jehovan murtumattomaan sanaan. Hesekielin piti Jehovan puhetorvena ennustamisensa perusteella päästä osalliseksi noiden masentuneiden juutalaisten virkistämisestä toivolla, joka koski heidän ennallistamistaan rakkaaseen kotimaahansa satojen kilometrien päähän. Jehova oli kuitenkin Se, joka todella uudelleenjärjestäisi katuvat israelilaiset panemalla heihin pyhän henkensä ja elvyttäisi heidät innolla ja alttiudella tulla ennallistetuiksi omaan maahansa Jehovan määräaikana. Hän se avaisi ihmeen avulla heille tien, niin että he saisivat lähteä ”haudoistaan” Babylonian maasta ja palata ”Israelin maahan”.
16. Kuinka monien piti osallistua tähän tilaisuuteen palata isänmaahan, ja miten tämä kumoaa brittiläiset israelilaiset -nimisen lahkon väitteen?
16 ”Koko Israelin heimon” piti osallistua tähän tilaisuuteen palata isänmaahan. Koska tämä todella tarkoitti kaikkia Israelin sukukuntia, joihin sisältyivät nekin kymmenen sukukuntaa, jotka perustivat Israelin pohjoisen valtakunnan, niin tämä vie pohjan brittiläiset israelilaiset -nimisen uskonnon harjoittajien väitteeltä, jotka luulevat, että nuo ”kymmenen sukukuntaa” katosivat Assyrian alueille, joihin ne karkotettiin, ja että nämä brittiläiset israelilaiset ovat todellakin ne sukukunnat, jotka on jälleen löydetty.
17. Oliko noilla israelilaisilla myöhemmin aihetta tietää, että minkä Jehova oli puhunut, sen hän oli myös tehnyt, ja kenelle kuningas Kyyros antoi vastuun tästä teosta, kun hän antoi säädöksensä heidän puolestaan?
17 Jehova oli puhunut tämän profeettojensa, myös Hesekielin, kautta. Tulivatko israelilaiset myöhemmin tietämään, että Jehova oli todella tehnyt sen puhutun sanansa mukaisesti? Muistiinmerkitty historia vastaa myönteisesti. Hän käytti ennustettua persialaista Kyyrosta aikaansaamaan Babylonin yllättävän kukistumisen meedialaisten ja persialaisten edessä yhtenä yönä syksyllä vuonna 539 eaa. Toisena vuonna sen jälkeen eli vuonna 537 eaa. kuningas Kyyros Valloittaja julkaisi säädöksensä, joka vapautti israelilaiset lähtemään Babylonian pakkosiirtolaisuudestaan ja palaamaan Jerusalemiin jälleenrakentamaan Jumalansa temppeliä. Pankaamme nyt merkille, kenelle Kyyros antoi tästä vastuun seuraavan kertomuksen mukaan:
”Ja niin toteutui Herran sana, jonka hän oli puhunut Jeremian suun kautta, kunnes maa oli saanut hyvityksen sapateistaan – niin kauan kuin se oli autiona, se lepäsi – kunnes seitsemänkymmentä vuotta oli kulunut.
”Mutta Kooreksen, Persian kuninkaan, ensimmäisenä hallitusvuotena herätti Herra, että täyttyisi Herran sana, jonka hän oli puhunut Jeremian suun kautta, Kooreksen, Persian kuninkaan, hengen, niin että tämä koko valtakunnassansa kuulutti ja myös käskykirjassa julistutti näin: ’Näin sanoo Koores, Persian kuningas: Kaikki maan valtakunnat on Herra, taivaan Jumala, antanut minulle, ja hän on käskenyt minun rakentaa itsellensä temppelin Jerusalemiin, joka on Juudassa. Kuka vain teidän joukossanne on hänen kansaansa, sen kanssa olkoon Herra, hänen Jumalansa, ja hän menköön sinne.’”
Nämä sanat, jotka 2. Aikak. 36:21–23 esittää, eivät sano, miksi hänen piti mennä sinne. Mutta Esra 1:1–4 täydentää Kyyroksen säädöstä sanoessaan:
”Hän menköön Jerusalemiin, joka on Juudassa, rakentamaan Herran [Jehovan, Um], Israelin Jumalan, temppeliä. Hän on se Jumala, joka asuu Jerusalemissa. Kuka vain on jäljellä, se saakoon, missä asuukin muukalaisena, paikkakuntansa miehiltä kannatukseksi hopeata ja kultaa, tavaraa ja karjaa ynnä vapaaehtoisia lahjoja Jumalan temppelin rakentamiseksi Jerusalemiin.”
18. Mitä israelilaiset tiesivät Jumalastaan Kyyroksen säädöksen sanamuodon perusteella, ja miten monet vastasivat tähän tilaisuuteen kansoittaa uudelleen autioitettu kotimaa?
18 Kun Persian kuningas Kyyros Suuri yhdisti tällä tavalla Jehovan tähän odottamattomaan, epätavalliseen tapahtumaan, niin miten israelilaiset olisivat voineet olla tietämättömiä siitä, että Jehova oli avannut heidän Babyloniassa olevat hautansa ja tuonut heidät esiin elävinä, jotta he voisivat jatkaa toimintaansa hänen palveluksessaan ja palvonnassaan autioitetussa kotimaassaan! Niiden myötämielisten israelilaisten avustamina, jotka eivät voineet silloin helposti lähteä Babyloniasta, 42360 israelilaista ilmaisi vastakaikua Jehovan vuodatetulle hengelle ja tuli eläviksi tilaisuudelle kansoittaa uudelleen Israelin maan kukkulat, vuoret ja laaksot, rakentaa Jerusalem ja sen temppeli ja ennallistaa sinne Jehovan puhdas palvonta hänen nimensä kansainväliseksi kunniaksi. Yli 7500 ei-israelilaista orjaa ja ammattilaulajaa omaksui edun lähteä heidän kanssaan Jehovan yksimielisen palvonnan vuoksi. (Esra 2:64–67) Kyseessä oli todellakin ”ylenmäärin suuri joukko [sotajoukko, Um]”. – Hes. 37:10.
19. Mikä muu oli varsinaisen näyn ohella profeetallista, ja miten tämä kuvattiin Raamatun viimeisessä kirjassa?
19 Hesekielin kuivien luiden täyttämästä laaksosta saaman näyn historiallinen täyttymys oli yhtä profeetallinen kuin itse näky. Sillä on ollut lisätäyttymyksensä 20. vuosisadallamme. Tämän täyttymyksen tulevaan toteutumiseen viitataan Raamatun viimeisessä kirjassa, joka kirjoitettiin noin vuonna 96 eli yli 700 vuotta Hesekielin näyn jälkeen. Pankaamme merkille, millä tavalla siinä kuvataan hengellisten israelilaisten herättämistä jälleen henkiin:
”Ja kun he ovat lopettaneet todistamisensa, on peto, se, joka nousee syvyydestä [tämän seitsenpäisen pedon kolmannen pään kuvatessa Babylonian maailmanvaltaa], käyvä sotaa heitä vastaan ja voittava heidät ja tappava heidät. Ja heidän ruumiinsa viruvat sen suuren kaupungin kadulla, jota hengellisesti puhuen kutsutaan Sodomaksi ja Egyptiksi ja jossa myös heidän Herransa ristiinnaulittiin. Ja ihmiset eri kansoista ja sukukunnista ja kielistä ja kansanheimoista näkevät heidän ruumiinsa kolme ja puoli päivää, eivätkä salli, että heidän ruumiinsa pannaan hautaan. Ja ne, jotka maan päällä asuvat, iloitsevat heidän kohtalostaan ja riemuitsevat ja lähettävät lahjoja toisilleen; sillä nämä kaksi profeettaa olivat vaivanneet niitä, jotka maan päällä asuvat.
”Ja niiden kolmen ja puolen päivän kuluttua meni heihin Jumalasta elämän henki, ja he nousivat jaloilleen, ja suuri pelko valtasi ne, jotka näkivät heidät. Ja he kuulivat suuren äänen taivaasta sanovan heille: ’Nouskaa tänne!’ Niin he nousivat taivaaseen pilvessä, ja heidän vihollisensa näkivät heidät.” – Ilm. 11:7–12.
20. Miten ja milloin tämä Ilmestyskirjan kuvaus täyttyi, ja miten ne ’kaksi todistajaa’ nousivat ikään kuin taivaaseen?
20 Tämän profeetallisen kuvauksen nykyisessä täyttymyksessä kristittyjen hengellisten israelilaisten jäännös tapettiin heidän vapaan ja julkisen ennustamis- ja todistamistyönsä kannalta katsoen silloin, kun kansainvälinen vaino saavutti huippukohtansa heitä vastaan ensimmäisen maailmansodan viimeisenä vuonna. He joutuivat täsmälleen samanlaiseen hengelliseen tilaan kuin kuivat luut, jotka Hesekiel näki laaksossa Babyloniassa. (1. Moos. 11:2–9) He eivät olleet tässä tilassa 70 vuotta, kuten muinaiset israelilaiset olivat Babylonian pakkosiirtolaisuudessa, vaan tuon tilan kuvattiin kestävän kolme ja puoli päivää, mikä on kyllin pitkä aika kuolonkankeuden ilmaantumiselle ruumiiseen. Näin ollen jo seuraavan vuoden (1919) keväällä ”meni heihin Jumalasta elämän henki” ja herätti heidät jälleen kuolleista tarmokkaaseen julkiseen toimintaan: saarnaamaan kansainvälisesti ”tätä valtakunnan hyvää uutista”. (Matt. 24:14, Um) Se, että he ”nousivat taivaaseen pilvessä”, osoitti varmasti heidän olevan uskonnollisesti erossa siitä ’suuresta kaupungista, jota hengellisesti puhuen kutsutaan Sodomaksi ja Egyptiksi’ ja joka on vastakuvallinen Jerusalem eli kristikunta, Suuren Babylonin huomattavin uskonnollinen jäsen. He lähtivät pois tuosta väärän uskonnon maailmanmahdista.
21. Kenet hengellisen Israelin jäännös tuli tuntemaan Sinä, joka vapautti heidät heidän Suuressa Babylonissa olevista haudoistaan, ja miten heidän oli jäljiteltävä muinaisia israelilaisia saattaakseen tilansa hengelliseksi paratiisiksi?
21 Hengellisten israelilaisten vapautettu jäännös tuli tietämään hyvin täsmällisesti, että Jehova avasi heidän Suuressa Babylonissa olevat ’hautansa’ ja toi heidät esiin hengellisesti elävinä ennallistaakseen heidät oikeaan hengelliseen tilaansa tässä sodan raastamassa maailmassa. Heidän muinaisten perikuviensa tapauksessa ennallistettujen israelilaisten täytyi työskennellä kovasti viljellessään kauan autiona ollutta Israelin maata, niin että sen tila panisi tarkkailevat ihmiset sanomaan: ”Tästä maasta, joka oli autiona, on tullut kuin Eedenin puutarha.” (Hes. 36:35) Aivan samalla tavalla täytyi hengellisten israelilaisten ennallistetun jäännöksenkin työskennellä kovasti kasvattaessaan ”Hengen hedelmää” ja tuottaessaan Jumalan valtakunnan ”hedelmiä”, kunnes heidän sodanjälkeisestä tilastaan oli ”tullut kuin Eedenin puutarha”, hengellinen paratiisi. (Gal. 5:22, 23; Matt. 21:43) Se vaati heiltä yhteisponnistuksia. Jehova neuvoi seuraavalla tavalla Hesekieliä kuvaamaan oivallisen valaisevan esimerkin avulla, että tällainen sisäinen järjestöykseys tulisi vallitsemaan:
22. Mikä valaiseva esimerkki Hesekielin käskettiin näytellä Israelin jäännöksen yhdistymisen esittämiseksi, ja minkä selityksen Jehova antoi sille?
22 ”Ja minulle tuli tämä Herran sana: ’Sinä, ihmislapsi, ota puusauva ja kirjoita siihen: ”Juudalle ja häneen liittyneille israelilaisille”. Ota sitten toinen puusauva ja kirjoita siihen: ”Joosefille, Efraimin ja kaiken häneen liittyneen Israelin heimon sauva”. Ja pane ne lähekkäin, pääksytysten, niin että ne tulevat yhdeksi sinun kädessäsi. Kun sitten kansasi lapset sanovat sinulle näin: ”Etkö selitä meille, mitä sinä tällä tarkoitat?” niin puhu heille: Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä otan Joosefin sauvan, joka on Efraimin kädessä, ja häneen liittyneet Israelin sukukunnat, ja minä asetan ne yhteen Juudan sauvan kanssa ja teen niistä yhden sauvan, niin että ne tulevat yhdeksi minun kädessäni. Ja . . . sauvat, joihin olet kirjoittanut, ovat sinun kädessäsi, heidän silmäinsä edessä.’” – Hes. 37:15–20.
SISÄISEN JÄRJESTÖYKSEYDEN ENNALLISTAMINEN
23. Miksi kahden puusauvan merkinnät olivat sopivia ja historian mukaisia?
23 Efraimin sukukunta polveutui Jaakobin (Israelin) pojasta Joosefista. Efraimin sukukunta oli voimakkain niistä kymmenestä sukukunnasta, jotka kapinoivat Daavidin kuningashuonetta vastaan kuningas Salomon kuoleman jälkeen. Kymmenen sukukunnan muodostaman uuden Israelin valtakunnan ensimmäinen kuningas kuului tähän sukukuntaan. Hän oli ”Jerobeam, Nebatin poika, efraimilainen”. (1. Kun. 11:26–12:25) Oli siis sopivaa, että Hesekiel toiseen puusauvaan kirjoittaessaan osoitti sen edustavan tuon kukistuneen valtakunnan pakkosiirtolaisia. Juudan sukukunta yhdessä Benjaminin sukukunnan ja pappien ja leeviläisten kanssa pysyi uskollisena Daavidin kuninkaalliselle suvulle. Hesekiel kirjoittikin toiseen puusauvaan, että se edusti tämän äsken kukistuneen Juudan valtakunnan pakkosiirtolaisia. Nuo kaksi sauvaa yhdistettiin profeetallisesti Hesekielin kädessä joko siten, että hän vain piti niitä yhdessä tai että ne ihmeen avulla sulautuivat yhdeksi. Mitä se ennusti?
24. Miten Jehova selitti Hesekielin kädessä olleiden puusauvojen yhdistämisen merkityksen?
24 Jehova kertoo Hesekielille, mitä hän tällä tarkoitti: ”Niin puhu heille: Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä otan israelilaiset pois pakanakansojen keskuudesta, minne vain he ovat kulkeutuneet, kokoan heidät joka taholta ja tuon heidät omaan maahansa. Minä teen heidät yhdeksi kansaksi siinä maassa, Israelin vuorilla, ja yksi kuningas on oleva kuninkaana heillä kaikilla. Eivätkä he enää ole kahtena kansana eivätkä enää jakautuneina kahdeksi valtakunnaksi. Eivät myöskään he enää saastuta itseänsä kivijumalillaan [lantaisilla epäjumalillaan, Um], iljetyksillään eivätkä millään rikkomuksillansa, vaan minä vapautan heidät kaikista asuinpaikoistaan, joissa ovat syntiä tehneet, ja puhdistan heidät. Ja he ovat minun kansani, ja minä olen heidän Jumalansa.” – Hes. 37:21–23.
25. Mikä todistus ilmaantui vuonna 2 eaa. todistamaan, ettei ollut olemassa ”Israelin kymmentä kadonnutta sukukuntaa”, ja kuka tunnistettiin silloin koko Israelia hallitsevaksi tulevaksi ”yhdeksi kuninkaaksi”?
25 Ei siis ollut olemassa mitään ”Israelin kymmentä kadonnutta sukukuntaa”, jotka olisivat jääneet kukistuneen Babylonian alueille toisten lähdettyä. Israelin kaikkien alkuperäisten kahdentoista sukukunnan jäseniä palasi Israelin maahan sen jälkeen, kun kuningas Kyyros oli antanut vapautussäädöksensä vuonna 537 eaa. Kun esimerkiksi 40 päivän ikäinen Jeesus-lapsi tuotiin vuonna 2 eaa. jälleenrakennettuun Jerusalemin temppeliin, niin siellä oli eräs kerran kapinallisen Asserin sukukunnan jäsen, ja Jumala näki hyväksi käyttää häntäkin naisprofeettana. Kuka hän oli? Hanna, Fanuelin tytär. (Luuk. 2:36–38) Se, josta Hanna silloin profetoi, nimittäin Jeesus, oli se tuleva ”yksi kuningas”, joka oli hallitseva kaikkia uudelleen yhtyneitä Israelin kahtatoista sukukuntaa.
26. Keiden apostoli Pietari sanoi helluntaina pitävän tietää, että Jumala oli tehnyt Jeesuksen ”Herraksi ja Kristukseksi”?
26 Kristitty apostoli Simon Pietari sanoi siis aivan oikein helluntaina, kolmekymmentäkolme ja puoli vuotta myöhemmin, Jerusalemissa olleelle tuhansien israelilaisten joukolle kuolleista herätetystä Jeesuksesta, joka oli noussut taivaaseen: ”Varmasti tietäköön siis koko Israelin huone, että Jumala on hänet Herraksi ja Kristukseksi tehnyt, tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte.” (Apt. 2:36) Hänen kauttansa he saattoivat tulla sovitetuiksi Jehovan, heidän Jumalansa, edessä.
27. Milloin Jehova asetti virkaan tämän yhden kuninkaan, jolla oli ”laillinen oikeus”?
27 ”Pakanain aikojen” päättyessä vuonna 1914 Jehova asetti Jeesuksen Kristuksen taivaissa kuninkaaksi hallitsemaan Daavidin jälkeläisenä, jolla oli ”laillinen oikeus” kuninkaalliseen kruunuun. – Hes. 21:25–27, Um; Luuk. 21:24.
28. Miten hengellisen Israelin jäännöksen ykseyttä koetettiin murtaa, ja kenen alaisuuteen se yhdistyi vuonna 1919 tunnustaen hänet Jehovan sille asettamaksi ”yhdeksi kuninkaaksi”?
28 Hengellisen Israelin voidellun jäännöksen piti yhdistyä hänen, Jehovan sille asettaman ”yhden kuninkaan”, alaisuuteen. Kun Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran ensimmäinen presidentti oli kuollut 31. lokakuuta 1916, niin eräät kunnianhimoiset Kansainvälisen Raamatuntutkijain Seuran jäsenet yrittivät ensimmäisen maailmansodan aikana rikkoa jäännöksen ykseyden ja jakaa sen moniin uskonnollisiin lahkoihin. Mutta jäännöksen uskolliset jäsenet vastustivat monenlaista painostusta sellaiseen eripuraisuuteen ja lahkolaisuuteen kuin vallitsee kristikunnassa. Vapautumisensa vuonna 1919 ensimmäisessä maailmansodassa varjeltuneet uskolliset yhdistyivät uudelleen omaten ainoana tavoitteenaan olla uskollisia Jehovan hallitsevalle Kuninkaalle, Jeesukselle Kristukselle, ja saarnata maailmanlaajuisesti ”tätä valtakunnan hyvää uutista”. Jehova antoi anteeksi heidän rikkomuksensa ja puhdisti heidät maailmallisen kansallismielisyyden ”lantaisista epäjumalista” ja muista uskonnollisista iljettävyyksistä.
29. Miten Jeesus rukoili ennen kuolemaansa apostoliensa kanssa hengellisen Israelin ykseyden puolesta, ja onko tämä nyt toteutunut?
29 Ennen kuin Jeesus Kristus kärsi uhrikuoleman hän rukoili uskollisten apostoleittensa kanssa kaikkien tosi hengellisten israelilaisten ykseyden puolesta sanoen: ”Mutta en minä rukoile ainoastaan näiden edestä, vaan myös niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun, että he kaikki olisivat yhtä, niinkuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä olisivat, niin että maailma uskoisi, että sinä olet minut lähettänyt. Ja sen kirkkauden, jonka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille, että he olisivat yhtä, niinkuin me olemme yhtä.” (Joh. 17:20–22) Se, minkä puolesta Jeesus silloin rukoili, on nyt toteutunut hengellisen Israelin keskuudessa.
30. Ketkä ovat yhdistyneet voideltuun jäännökseen vuodesta 1935 lähtien ”yhden kuninkaan” alaisuuteen, ja mikä heistä kaikista on tullut yhdessä?
30 Eikä siinä kaikki, vaan vuodesta 1935 lähtien Jeesuksen mainitsemien ”muiden lampaitten” ”suuri joukko” on voittanut rotu-, kansallis-, heimo- ja kieliesteet ja erot, ja he ovat niiden yli 7500 ei-israelilaisen tavoin, jotka lähtivät Babyloniasta kotiinsa matkaavan jäännöksen kanssa, yhdistyneet hengellisen Israelin voideltuun jäännökseen palvelemaan Jehovan ”yhtä kuningasta”, Jeesusta Kristusta. Heistä kaikista, jäännöksestä ja ”muista lampaista”, on nykyään tullut ”yksi lauma” ”yhden paimenen” alaisuudessa. – Ilm. 7:9–17; Esra 2:64, 65; Joh. 10:11–16.
31. Kenet Jehova sanoi antavansa kuninkaaksi ennallistetulle kansalleen, ja missä kansan piti asua?
31 Jehova ennusti, että tämä ykseyden tila ”yhden kuninkaan” ja ”yhden paimenen” alaisuudessa johtaisi rauhaan hengellisessä ”Eedenin puutarhassa” vuodesta 1919 lähtien. Hän sanoikin profeetalleen Hesekielille: ”Minun palvelijani Daavid on oleva heidän kuninkaansa, ja heillä kaikilla on oleva yksi paimen. Ja he vaeltavat minun oikeuksieni mukaan ja noudattavat minun käskyjäni ja pitävät ne. He saavat asua maassa, jonka minä annoin palvelijalleni Jaakobille ja jossa teidän isänne ovat asuneet. Siinä saavat asua he, heidän lapsensa ja lastensa lapset iankaikkisesti, ja minun palvelijani Daavid on oleva heidän ruhtinaansa iankaikkisesti [päämiehensä määräämättömään aikaan asti, Um].
32. Millaisen liiton Jehova oli tekevä ennallistetun kansansa kanssa, ja mitä hän oli sijoittava sen keskelle, jotta kansat tulisivat tietämään, että hän oli pyhittävä ennallistetun kansansa?
32 ”Minä teen heidän kanssansa rauhan liiton – se on oleva iankaikkinen liitto heidän kanssansa – istutan ja runsaasti kartutan heidät ja asetan pyhäkköni olemaan heidän keskellänsä iankaikkisesti. Minun asumukseni [tabernaakkelini, Um] on oleva heidän yllänsä, ja minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani. Ja pakanakansat tulevat tietämään, että minä olen Herra, joka pyhitän Israelin, kun minun pyhäkköni on heidän keskellänsä iankaikkisesti.” – Hes. 37:24–28.
33. Miten Jehovan liiton rauha on toteutunut hänen ennallistetun kansansa keskuudessa? Mikä todistaa, että hänen pyhäkkönsä sijoitettiin sen keskelle, ja missä mielessä hänen asumuksensa eli tabernaakkelinsa on sen yllä?
33 Jehova on antanut hallitsevan Kuninkaansa Jeesuksen Kristuksen ”liitoksi” eli sen rauhan lupauksen juhlalliseksi vakuudeksi, joka tulee kaikille hänen kuuliaisille alamaisilleen. Jehova on henkensä avulla, joka tuottaa hedelmänä rakkautta, iloa, rauhaa, pitkämielisyyttä, ystävällisyyttä, hyvyyttä, uskoa, lempeyttä ja itsehillintää, poistanut kaiken petomaisen pahuuden ennallistetun kansansa persoonallisuudesta. Hänen pyhäkkönsä, jotka kuvaa puhdasta kristillistä palvontaa, on näiden hänen kirjoitetun Sanansa, Pyhän Raamatun, järkkymättömien kannattajien keskellä. Hänen jumalallisen suojeluksensa ja perhesuhteittensa asumus eli tabernaakkeli on heidän yllään. Kaikille rehellisille tarkkailijoille on varsin ilmeistä, että noista hallitsevan Kuninkaan antautuneista, kastetuista alamaisista on tullut Jehovan kansa, sillä he ovat todella hylänneet kaikki maailmalliset epäjumalanpalveluksen muodot ja ovat tehneet Jehovasta ainoan Jumalan, jota he palvovat. – Jes. 42:6; 49:8; Hoos. 2:18–20; Miika 4:1–5.
34. Mitä kansat tulevat tietämään näistä Jehovan kristityistä todistajista sen perusteella, että Jehovan tabernaakkeli eli asumus osoittautuu olevan Hänen hallitsevan Kuninkaansa alamaisten keskellä?
34 Vaikka nämä Jehovan hallitsevan Kuninkaan uskolliset alamaiset eivät olekaan osa tästä rauhattomasta maailmasta, he ovat kuitenkin ruumiillisesti siinä. (Joh. 17:14–16; 15:19) Tästä syystä nykyiset maailmalliset kansat havaitsevat jotakin, he tulevat tietämään jotakin näistä kristityistä Jehovan todistajista. Mitä? Sen, että heidän Jumalansa on elävä Jumala, kaikkia ihmiskunnan kansoja ylempi ja että hänen täytyy asua tabernaakkelissa eli majailla heidän keskellään, koska hän tekee heidän hyväkseen sen, mitä Hänen Raamattunsa on edeltä kertonut, ja että Hän huomattavalla tavalla pyhittää heidät, tekee heidät pyhiksi, puhtaiksi, moraalisesti ja uskonnollisesti erilaiseksi kuin muu ihmiskunta. Ainoa, joka voisi tehdä tämän, on elävä ja tosi Jumala, Hän, joka kutsuu itseään nimellä Jehova. – Ps. 83:19, Um.