Säilytä asemasi

”Pysykää siis valveilla koko aika anoen hartaasti, että teidän onnistuisi pelastua kaikesta tästä, minkä on määrä tapahtua, ja säilyttää asemanne ihmisen Pojan edessä.” – Luuk. 21:36, Um.

 1. Millä tavalla nykyiset olosuhteet ovat ainoalaatuiset, ja miten Jeesus kuvaili ne?

TOTISESTI nyt on vertaansa vailla olevan painostuksen ja jännityksen aika, jolloin mikään ei näytä pysyvän varmassa asemassa. Ihmiskunnan historia on tosin aina ollut kertomusta huonoista olosuhteista, epäoikeudenmukaisuuksista, ahdistuksista ja sodista, mutta milloinkaan ei ole ollut tällaista jatkuvaa ahdingon tilaa, mikä puhkeaa usein katkeraksi taisteluksi ja verenvuodatukseksi, kuten on koettu ensimmäisen maailmansodan puhkeamisesta lähtien, vuodesta 1914. Tähän on yhdistynyt suunnaton ihmisten ponnistelu uuden ja paremman järjestyksen perustamiseksi lujaan asemaan, ja kuitenkin tämän saman ajan tunnuksena on lisääntyvä rauhattomuus ja väkivalta sekä rikollisuuden ja pahantekojen hyökyaalto melkein joka maassa. Jos sanoisimme, että historia vain toistuu, niin se merkitsisi silmiemme sulkemista ankarilta tosiasioilta ja numerotiedoilta sekä väärää optimismia. On päinvastoin juuri niin kuin Jeesus sanoi esittäessään lopun aikaa koskevan suuren ennustuksensa, että oli oleva ”kansojen ahdistus, kun ne eivät tunne pääsytietä . . . samalla kun ihmiset tulevat voimattomiksi pelosta ja sen odotuksesta, mikä on kohtaamassa asuttua maata.” – Luuk. 21:25, 26, Um.

 2. Miten Jumalan sana koskee meidän aikaamme?

² Koska on täysi syy uskoa, että Raamattu kokonaisuudessaan on tosiaan ”syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta [ja] on myös hyödyllinen opetukseksi” mukaan lukien sen, mitä Jeesus itse sanoi ja opetti, niin eikö olisi viisasta kiinnittää tarkkaa huomiota niihin Raamatun asioihin, jotka koskevat suoranaisesti näitä päiviä, joita me elämme? Vielä viisaampaa se on, kun me huomaamme, että meidän tutkimisellamme on tärkeä merkitys asialle, joka koskee henkilökohtaisesti jokaista tämän lehden lukijaa. Sanoihan Jeesus, että kysymyksessä eivät ole ainoastaan hänen seuraajansa, vaan ”kaikki, jotka koko maan päällä asuvat”. Poikkeuksia ei ole missään. – 2. Tim. 3:16; Luuk. 21:35.

 3. a) Mikä huippukohta on tämän sukupolven edessä? b) Miten Jeesus varoitti meitä tästä?

³ Mikä tämä henkilökohtaisesti tärkeä asia on? Katso Jeesuksen antamaa ennustusta, niin näet. Lueteltuaan yksityiskohtaisesti monia asioita, mitkä muodostavat yhteismerkin, joka todistaa varmasti hänen ”läsnäolonsa ja [nykyisen] asiainjärjestelmän lopun” (Um), hän sanoi: ”Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät koskaan katoa.” Jeesus tiesi, että hänen paluunsa päättyy nykyisen asiainjärjestelmän täydelliseen poistamiseen. Hän ymmärsi täysin tapahtuvien asioitten valtavuuden. Tämä mielessään hän jatkoi sitten antaen Luukkaan kertoman ennustuksen huipuksi voimakassanaisen varoituksen siitä, että teidän tulee ennen kaikkea ’kiinnittää huomio itseenne’ ja ’pysyä siis valveilla koko aika anoen hartaasti, että teidän onnistuisi pelastua kaikesta tästä, minkä on määrä tapahtua, ja säilyttää asemanne ihmisen Pojan edessä’. Jeesus tiesi varmasti, että kun ”se päivä” tulee, jolloin Jehovan lopullinen tuomio toimeenpannaan nykyiselle ”taivaalle ja maalle”, niin on ainoastaan yksi seikka, millä on merkitystä sinuun nähden, ja se on: Osoittaudutko sinä kuuluvasi niiden joukkoon, jotka säilyttävät suosion ja hyväksymyksen aseman ihmisen Pojan edessä? Millään muulla ei ole mitään merkitystä. – Matt. 24:3, 35; Luuk. 21:34–36, Um.

 4. Mitkä kysymykset heräävät asemaa koskevan aiheen suhteen?

⁴ Kun huomiomme on nyt kohdistunut tähän tärkeään aiheeseen, asemaan, niin me huomaamme sen auttavan suuresti, jos me katselemme ensiksi raamatullista näkökantaa tästä asiasta, sikäli kuin toiset ovat kysymyksessä tänä samana ajanjaksona. Mikä on Jehovan asema tänä päivänä, ja miten hän säilyttää sen? Minkä aseman Jehova antaa Kristukselle Jeesukselle? Mitä voidaan sanoa ”tämän maailman jumalan”, Saatana Perkeleen, ja kaikkien niiden asemasta, jotka ovat hänen valvonnassaan? Oikean vastauksen saaminen näihin kysymyksiin auttaa meitä ymmärtämään oikean näkemyksen viimeisestä kysymyksestä, mitä tahdomme katsella, nimittäin: Mikä on Jumalan kansan asema tänä päivänä, ja miten sinä yksilönä voit ’säilyttää asemasi ihmisen Pojan edessä’? – 2. Kor. 4:4; Luuk. 21:36.

JEHOVAN ASEMA

 5. Miten Jumalan sana ja nimi auttavat meitä arvostamaan hänen asemaansa?

⁵ Jehova on tosi Jumalan persoonanimi. Ihminen ei ole keksinyt eikä valinnut tätä nimeä, vaan Jumala valitsi sen itse, ja se, mitä hän sanoo siitä, ilmaisee jo hänen asemansa. ”Minä olen Jehova. Se on minun nimeni, enkä minä anna omaa kunniaani kenellekään toiselle.” ”Sillä näin on se Korkea ja Ylhäinen sanonut, hän, joka on iankaikkisesti ja jonka nimi on pyhä: ’Minä asun korkeudessa ja pyhässä paikassa.’” (Jes. 42:8; 57:15, Um) Jehova on Luoja-Jumala, mutta se ei kuvaa täysin hänen ainoalaatuista asemaansa. Ihmiselle onkin mahdotonta antaa pätevää kuvausta, joten me käännymme jälleen Jumalan sanan puoleen, mistä löydämme monta raamatunkohtaa, mitkä kertovat hänen asemastaan kaikkeuden, tämän vähäpätöisen maankin ja siinä olevan ihmisen, Yksinvaltiaana Hallitsijana. Me luemme esimerkiksi: ”Näin sanoo Herra [Jehova, Um]: Taivas on minun valtaistuimeni, ja maa on minun jalkojeni astinlauta.” Hän on ’iankaikkinen kuningas, katoamaton, näkymätön, ainoa Jumala’. Hän on ”sotajoukkojen Jehova – loistoisa Kuningas”. – Jes. 66:1; 1. Tim. 1:17; Ps. 24:10, Um.

 6. Onko kapina koskaan uhannut Jehovan asemaa?

⁶ Mutta tämä ei merkitse sitä, että kaikki taivaassa ja maassa olevat luomukset tunnustaisivat hänen oikeutetun asemansa. Jumalan sana kertoo petoksesta ja kapinasta, mikä puhkesi ensin taivaassa ja sitten maan päällä. (Hes. 28:13–16) Tämä ei ole todellisuudessa koskaan heikentänyt eikä vakavasti uhannut Jehovan asemaa. Meidän täytyy päinvastoin sanoa, että hän salli sen tarkoin rajoitetuksi ajaksi ja tietyssä viisaassa tarkoituksessa, mikä hänellä oli silmämääränä. Kun tämä aikaraja on saavutettu, niin kuin me uskomme jo olevan, niin Jehovan ei tarvitse muuttaa asemaansa, vaan ainoastaan varmistaa sen auktoriteetti tavalla, mistä ei voida erehtyä, toteuttaessaan päätöksensä. Niin, Jehovalla on tietty päätös sekä tietty asema, ja teemme hyvin harkitessamme ytimekkäämpää kysymystä: Mikä on Jehovan erikoispäätös ja -asema tänä meidän aikanamme, ja miten hän säilyttää ne?

 7. a) Miksi ihminen ei koskaan saavuta ”ratkaisevaa asemaa”? b) Mikä näky Johannekselle annettiin tästä?

⁷ Saatamme kuitenkin huomauttaa ensin, että ihminen on hämmästyttävässä asemassa nykyään. Jättäen Jumalan suuressa määrin huomioon ottamatta kaikkien käytännöllisten päämääriensä rinnalla ja ylpeillen siitä, että hän on päässyt suuriin saavutuksiin valloittamalla avaruuden, niin kuin ihminen mielellään ajattelee, hän näkee mahdolliseksi niin sanotun ”ratkaisevan aseman” tavoittamisen, so. jossain avaruudessa olevan kohdan, mikä antaa sen omistajalle koko maan valvonnan, täydellisen valvonnan. Mutta älä pelkää! Kuten aikaisemmin on selitetty tässä lehdessä, yksin Jehovalla on tuo ”ratkaiseva asema” koko kaikkeuden Ylimpänä, kaukana, ihmisen saavuttamattomissa, ja apostoli Johannekselle annettiin sykähdyttävä kuvaannollinen näky tästä ”ratkaisevasta asemasta” ja Hänestä, joka sen omistaa. On hyvin merkityksellistä, että ensimmäinen, minkä Johannes näkee ja kuvailee tässä näyssä, on valtaistuin: ”Ja katso, taivaassa oli valtaistuin [asemassaan, Um], ja valtaistuimella oli istuja.” Tämä painaa syvälle mieleemme sen tosiasian, että oikeutetulle hallinnolle, mikä Jehovalla on Korkeimpana, täytyy antaa ensi sija kaiken muun yläpuolella. Voidaan sanoa myöskin, että tämän tosiasian tunnustaminen auttaa sinua ennen kaikkea muuta ”säilyttämään asemasi” lopullisen tuomion päivänä. – Ilm. 4:2; Ps. 47:3; katso vuoden 1959 Vartiotornista sivuja 20–22.

 8. Millä perusteella Jehova säilyttää asemansa, ja mitä väärää vertailua täytyy välttää?

⁸ Me voimme oppia tästä näystä myöskin jotakin sen suhteen, miten Jehova säilyttää asemansa. Älköön tehtäkö mitään väärää vertailua. Tämän maailman hallitsijat yrittävät säilyttää asemansa pääasiassa voiman, taisteluvoiman, avulla. Siihen liittyy viisaus, kierous ja diplomatia, kaikki nämä, mutta ennen kaikkea se on voimakysymys. ”Sotajoukkojen Jehova” on tosin voimakas, mutta meidän ei pidä luulla hänen säilyttävän asemaansa vain väkevyydellä. Huomaa syy, miksi nuo kuvaannolliset elävät luomukset ”antavat ylistyksen, kunnian ja kiitoksen hänelle, joka valtaistuimella istuu”, kiitollisesti palvoen yhdessä ”kahdenkymmenen neljän vanhimman” kanssa, jotka kuvaavat koko kristillistä seurakuntaa. He sanovat yhteen ääneen Jehova Jumalalle: ”Sinä, . . . olet arvollinen.” Ei lainkaan pakotusta. Heitä ei pelotella sanomaan siten. Tuossa kauniissa ja ylevässä kuvauksessa, missä esitetään Hän, joka on valtaistuimella, ei ole mitään kauhistavaa, vaan häntä verrataan runsaisiin ja kallisarvoisiin jalokiviin, mitkä ovat erittäin miellyttäviä ja viehättäviä ja aiheuttavat loputonta ihmetystä ja ihailua. Jehova on moraalisen hyveen Jumala, rakkauden Jumala, ja juuri rakkaus on se sitova voima, mikä yhdistää kaikki Jumalan luomukset, jotka elävät iankaikkisesti hänen maailmankaikkeudessaan antaen hänelle ylistyksen ja kunnian, mikä kuuluu hänen vertaansa vailla olevalle asemalleen kaiken luovana Keskuksena. Samaten rakkaus Jehovaan, se murtumaton kiintymys, mikä saa riemuiten tekemään hänen tahtonsa kokosydämisessä ja epäitsekkäässä antaumuksessa, auttaa, että sinut lasketaan arvolliseksi säilyttämään asemasi ratkaisevassa koetuksessa. – Ilm. 4:3, 9–11.

 9. Puhuuko Raamattu siitä, että Jumala ottaa kuninkaallisen valtansa, ja miten ainoastaan tämä voidaan ymmärtää?

⁹ Vaikka Jehovan asema ei muutakaan koskaan, niin Raamatussa on monta lausuntoa, mitkä kertovat hänen ottavan kuninkaallisen vallan tiettynä aikana. Johannes kuulee eräässä myöhemmässä näyssä esimerkiksi noiden kahdenkymmenen neljän juuri mainitun vanhimman sanovan: ”Me kiitämme sinua, Jehova Jumala, Kaikkivaltias, joka olet ja joka olit, koska sinä olet ottanut suuren valtasi ja alkanut hallita kuninkaana.” Ymmärtääksemme tämän oikein meidän täytyy ottaa huomioon se asema, minkä Jehova antaa rakkaalle Pojalleen, Jeesukselle Kristukselle. – Ilm. 11:17, Um; katso myös Ps. 93:1; 96:10; 97:1.

JEESUKSELLE KRISTUKSELLE ANNETTU ASEMA

10. Miten Raamattu auttaa meitä määrittelemään Kristuksen nykyisen aseman?

¹⁰ Jeesus sanoi aikaisemmin mainitsemamme yhteismerkin eräästä osasta: ”Ja silloin he näkevät Ihmisen Pojan tulevan pilvessä suurella voimalla ja kirkkaudella.” Tämän piti tapahtua sen Danielin ennustuksen täyttymykseksi, missä hän näki ”taivaan pilvissä tulevan Ihmisen Pojan kaltaisen”, jolle Jehova, valtaistuimella oleva ”Vanhaikäinen”, antaa ”vallan, kunnian ja valtakunnan”. Kuten usein on osoitettu Raamatusta näillä palstoilla, niin tämä täyttyi vuonna 1914, ”kansain määräaikojen” päättyessä, jolloin Kristus alkoi hallita kuninkaana. Tällä tavalla ja tämän Kristuksen alaisen valtakunnan välityksellä voidaan Jehovan sanoa ottavan kuninkaallisen valtansa, ja tällä tavalla hän varmistaa auktoriteettinsa niin, ettei siitä ole epäilystä. Maan päällä ollessaan Jeesus sanoi: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.” Mutta hän tiesi, että hänen piti ensin istuutua odottamaan Isän oikealle puolelle, kunnes oli tuleva aika hänen saada hallitus ja valtakunta ennen tuon vallan käyttämistä ja tuomion toimeenpanemista. – Luuk. 21:27; Dan. 7:13, 14; Joh. 5:22; Matt. 28:18; Ps. 110:1.

11. Millä perusteella Jeesus katsotaan arvolliseksi tällaiseen erinomaiseen asemaan?

¹¹ Miten kunniallinen ja vastuullinen asema! Ei ihme, että Jeesus lausui Jumalan asianmukaisesti määräämänä tuomarina ja kuninkaana niin voimakkaasti ja painavasti tarpeellisuuden ’säilyttää asemasi ihmisen Pojan edessä’. Miksi hänelle on annettu tämä asema? Kuuntele jälleen niitä, jotka ovat läheisesti palvelemassa Jehovan valtaistuimen luona, kun he näkevät hänen Karitsana ottavan kirjakäärön ”valtaistuimella-istuvan oikeasta kädestä”. Johannes kuulee heidän laulavan ”uutta virttä, sanoen: ’Sinä olet arvollinen’.” Miten hän on osoittautunut arvolliseksi? Siten, että hän teki rakkaudellisessa, epäitsekkäässä antaumuksessa mielellään Isänsä tahdon siinäkin, että tuli tänne maan päälle antamaan täydellisen ihmiselämänsä uhriksi kantaen synnit ja tullen siten ”Karitsaksi, joka on teurastettu”. Tästä oli seurauksena mm. se, että hän voi vuodattamansa veren ansiolla ostaa Jumalalle ihmiskunnasta kansan, jonka jäsenet tehdään ”Kristuksen kanssaperillisiksi”, ”Jumalallemme kuningaskunnaksi ja papeiksi”, ja jotka ”tulevat hallitsemaan maan päällä [maata, Um]” Kristuksen kanssa. – Ilm. 5:6–12; Room. 8:17; katso myös Jesajan 53:5–12.

12. a) Tarvitseeko meidän pelätä, että ihmisen Poika olisi ankara tuomari? b) Kuka muu on otettava huomioon tässä kysymyksessä?

¹² Ehkä sinä pelkäät, kun ajattelet niitä vaikeuksia, mitkä liittyvät asemasi säilyttämiseen ihmisen Pojan edessä, että hän saattaa osoittautua jossain määrin tylyksi ja ankaraksi tuomariksi, mutta niin ei kuitenkaan ole. Lue itse hänen oma kuvauksensa hänen tuomintatyönsä runsaista siunauksista ja suurenmoisesta tuloksesta, mikä on kerrottu Johanneksen 5:24–29:ssa, kuolemasta saadun voiton ja iankaikkisen elämän siunauksista. Pane sitten merkille, millä erinomaisella perusteella hän säilyttää asemansa tuomarina, kun hän sanoo: ”En minä itsestäni voi mitään tehdä. Niinkuin minä kuulen, niin minä tuomitsen; ja minun tuomioni on oikea, sillä minä en kysy omaa tahtoani, vaan hänen tahtoaan, joka on minut lähettänyt.” (Joh. 5:30) Todellinen vaikeuksien syy johtuu jostakin muusta, Saatanasta, Perkeleestä, ja myöskin niistä, jotka saadaan toimimaan hänen vaikutuksensa ja valvontansa alaisuudessa. Katsokaamme tätä puolta asiassa.

SAATANAN EI-KADEHDITTAVA ASEMA

13. Miten ja miksi Saatana menetti alkuperäisen asemansa, ja mihin kunnianhimoon se johti?

¹³ Mikä surullinen näytelmä! Pilkkalaulun aihe! Ei olisi oikein sanoa Saatanan olevan vallananastaja, mikä tarkoittaa sellaista, joka sieppaa aseman valtuuksitta. Hän päinvastoin oli uskoton sille pyhälle luottamustehtävälle, mikä liittyi hänen alkujaan Jumalan antamaan asemaansa ”kerubina, laajalti suojaavaisena”, so. Jehovan samoin kuin ihmisenkin etujen ylivalvojana ”Eedenissä, Jumalan puutarhassa”. Mutta, kuten kertomus sanoo syyttäen häntä: ”Sinä teit syntiä. . . . Sinun sydämesi ylpistyi sinun kauneudestasi.” Myöhemmin, vuonna 607 eKr., kun Nebukadnessar, Babylonian kuningas, autioitti täydelleen Jerusalemin ja sen maa-alueet, kun Jumalan esikuvallinen eli pienoisvaltakunta kukistettiin, silloin tuli Saatanasta täysimmässä merkityksessä kiistaton ”tämän maailman jumala”. Silloin hän ajatteli, että hän oli lopultakin hurjaa vauhtia kiipeämässä yhä ylemmä kaikkien muiden asemien yläpuolelle – mutta annetaan Jumalan sanan itsensä kuvailla tuo äärimmäisen jumalaton ja ylpeä kunnianhimo: ”Sinä sanoit sydämessäsi: ’Minä nousen taivaaseen, korkeammalle Jumalan tähtiä minä istuimeni korotan . . . Minä nousen pilvien kukkuloille, teen itseni Korkeimman vertaiseksi.’” – Hes. 28:13, 14, 16, 17; Jes. 14:13, 14; 2. Kor. 4:4.

14. a) Mikä alennus on ennustettu Saatanalle? b) Miten ja milloin tämä toteutuu?

¹⁴ Menestyisikö Saatana? Ei! Hän saattaa sokaista itsensä niin kuin hän tekee epäuskoisillekin, mutta samassa ennustuksen varmassa sanassa, Jesajan 14:12, 15–20:ssa, on myös eloisasti kuvattu hänen kauhistava kukistumisensa niin korkealta niin alhaiseen ja halpaan asemaan. Tämä alkoi täyttyä vuonna 1914, kun Kristus Jeesus taisteli Miikaelina taivaallisten sotajoukkojensa etunenässä tosi Jumalan Jehovan puolesta lohikäärmettä, Saatanaa, matkijajumalaa, ja hänen joukkojaan vastaan, mistä oli seurauksena, että ”suuri lohikäärme, . . . heitettiin maan päälle, ja hänen enkelinsä heitettiin hänen kanssansa”. Kun tämän näyn merkitys ilmoitettiin maan päällä oleville Jumalan palvelijoille, niin silloin alettiin laulaa ”pilkkalaulua” Saatanasta. – Ilm. 12:9; Jes. 14:4.

HALLINTO- JA PALVONTAKYSYMYS

15. a) Minkä kysymyksen Saatanan kunnianhimo herätti? b) Miten palvonta voidaan raamatullisesti määritellä?

¹⁵ Nämä eri asemat mielessämme me voimme saada selvän kuvan nykyiseen tilanteeseen liittyvästä kysymyksestä sekä siitä syystä, miksi Jeesus antoi niin voimakkaan varoituksen meidän hyväksemme. Huomasitko, että Saatanan ylpeänä kunnianhimona ei ollut ainoastaan kiivetä itse kiellettyihin korkeuksiin, vaan myöskin korottaa valtaistuimensa? Missä on valtaistuin, siellä täytyy välttämättä olla valtakunta alamaisineen, joita valtaistuimella oleva hallitsee. Ja vaikka aina ei olisikaan siten, niin tässä tapauksessa ei ole epäilystäkään siitä, että asiaan liittyy palvonta, mikä merkitsee kunnioittavan ihailun, arvonannon ja jumaloimisen osoittamista. Älä ajattele tämän rajoittuvan ainoastaan siihen, joka käy palvontapaikassa tai suorittaa joitakin uskonnonmenoja tai -harjoituksia. Jos joku suorittaa kuuliaista palvelusta jollekulle tai jollekin järjestölle joko halusta tai pakotuksesta ja pitää tätä sellaisena, joka on korkeamman hallinnan ja suuren valtuuden asemassa, niin hänen voidaan sanoa raamatullisesti olevan palvoja.

16. Mikä on ollut Saatanan ja hänen valvonnassaan olevien järjestöjen menettelytapa?

¹⁶ Vaikka emme pysähdykään nyt tarkastelemaan monia yksityiskohtia, niin mikään ei ilmene selvemmin kuin hallinto- ja palvontakysymys, mistä on kerrottu Ilmestyskirjan luvuissa 13–15. Pane ensinnäkin merkille, että koko maa saatetaan palvomaan Saatana-lohikäärmettä ja myöskin ”petoa”, mikä kuvaa Saatanan koko näkyvää hallitsevaa järjestöä. Tämän ”pedon” myönnetty toimintatapa on Jumalan, ”hänen nimensä ja hänen majansa” herjaaminen. Herjaaminen merkitsee ruokottoman maailmallisen ja halveksivan kielen käyttämistä Jumalasta ja pyhistä asioista. Herjaaminen on palvonnan vastakohta. (Ilm. 13:4–6) Huomaa sitten ”pedon kuva”, mikä kuvaa ihmisen kaiken kruunaavaa ponnistusta nykyisen asiainjärjestelmän pitämiseksi asemassaan, mikä ilmenee Yhdistyneissä Kansakunnissa (aikaisemmin Kansainliitossa). Tälläkin järjestöllä on sama menettelytapa: se vaatii pakollista palvontaa, ”panee pakonalaisuuteen kaikki ihmiset” tehden olemassaolon melkein mahdottomaksi, jolleivät he osoita kannattavansa ja palvovansa Saatanan järjestöä. – Ilm. 13:15–17, Um.

17. a) Miten Jehovan järjestö esiintyy huomattavasti päinvastaisena? b) Mikä on Ilmestyskirjan 14:6–12:ssa esitettyjen sanomien sisällys?

¹⁷ Sitten on Ilmestyskirjan 14:1–5:ssä jyrkkänä vastakohtana kuvailtu Jehovan järjestö, jonka valtaistuimelle asetettu kuningas Kristus on asemassaan ”Karitsana”, joka ”seisoo Siionin vuorella”, Jumalan kaupungissa, ja hänen kanssaan on tosi kirkko, jonka osoitetaan avoimesti palvovan Jehovaa, ja jonka ”otsaan oli kirjoitettu . . . hänen Isänsä nimi”. ”Eikä heidän suussaan ole valhetta [tai herjausta] havaittu.” Sitten seuraa ”evankeliumi [iloinen sanoma, Um]”, mikä muodostaa osan ”tästä valtakunnan evankeliumista [hyvästä uutisesta, Um]”, jota Jehovan todistajat julistavat nyt maailmanlaajuisesti ilmoittaen sen oikean menettelyn, mitä kaikkien täytyy noudattaa, mikäli he aikovat säilyttää asemansa: ”Peljätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia, sillä hänen tuomionsa hetki on tullut, ja kumartakaa häntä, joka on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja vetten lähteet.” Heti tämän jälkeen julistetaan tuomio ja mainitaan painotuksen vuoksi kahdesti sen kohtaavan niitä, jotka palvovat ”petoa ja sen kuvaa”, langenneessa Babylonissa, Saatanan kaupungissa eli järjestössä asuvia. Heillä ei ole mitään suosion eikä hyväksynnän asemaa. He huutavat sen sijaan omille horjuville järjestöilleen: ”Langetkaa meidän päällemme ja kätkekää meidät hänen kasvoiltansa, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsan vihalta! Sillä heidän vihansa suuri päivä on tullut, ja kuka voi kestää?” – Ilm. 14:6–12; 6:16, 17.

18. Miksi Jehova on arvollinen hallitsemaan ja saamaan palvonnan?

¹⁸ Lue loppunäytökseksi niiden laulama suurenmoinen laulu, ”jotka olivat saaneet voiton pedosta ja sen kuvasta”: ”Suuret ja ihmeelliset ovat sinun tekosi, Jehova Jumala, Kaikkivaltias. Vanhurskaat ja totiset ovat sinun tiesi, iankaikkisuuden Kuningas. Kuka ei tosiaan pelkäisi sinua, Jehova, ja ylistäisi sinun nimeäsi, [miksi?] koska sinä yksin olet uskollinen? Sillä kaikki kansat tulevat ja palvovat sinun edessäsi, koska sinun vanhurskaat säädöksesi on tuotu julki.” Jehova on totisesti arvollinen säilyttämään hallituksen ja saamaan palvonnan! – Ilm. 15:2–4, Um.