Miten historiaa kirjoitettiin satoja vuosia etukäteen

PIDÄTKÖ mahdollisena, että joku voisi kirjoittaa historiaa etukäteen? Jotkut väittävät, että sellainen on mahdotonta, ja heittävät kysymyksen mielestään sen enempää sitä tutkimatta.

Mutta ajattelehan sitä hetkinen: Todistaako pelkästään epäilevien ihmisten torjuva suhtautuminen, että aidot ennustukset eivät ole mahdollisia? Olisi totisesti epäviisasta tehdä sellaista johtopäätöstä hätäisesti. Ehkäpä sinulla on omassa kodissasi todistuskappale satoja vuosia etukäteen kirjoitetusta historiasta. Kuinka niin?

Mahdollisesti omistat Pyhän Raamatun, jota sadat miljoonat ihmiset kautta maailman pitävät Jumalan henkeytettynä sanana. (2. Tim. 3:16) Raamattu on täynnä ennustuksia tapahtumista, jotka sattuivat satoja vuosia niiden ennustamisen jälkeen. Tarkastelkaamme joitakin esimerkkejä.

’TYYRO TULEVA VERKKOJEN KUIVAUSPAIKAKSI’

Yksi esimerkki Raamatun profetian hämmästyttävästä tarkkuudesta koskee Foinikian muinaista satamakaupunkia Tyrosta eli Tyyroa. Tämä kaupunki kasvoi hyvin suureksi muiden kansojen kustannuksella. Siellä valmistettiin metalliesineitä, lasitavaroita ja purppuravärejä, se oli ulkomaisten karavaanien kauppakeskus ja suuri tuonti- ja vientisatama. Sen kauppiaat kerskuivat olevansa ruhtinaita ja ”maanmainioita”. (Jes. 23:8) Yhteen aikaan vallitsivat Tyroksen ja Israelin välillä ystävälliset suhteet. Mutta niin ei jatkunut, sillä lopulta Tyros liittoutui Israelin vihollisten kanssa. Koska Tyros menetteli petollisesti Israelia kohtaan, Jumala henkeytti profeettansa Jesajan, Jeremian, Hesekielin ja muut ennustamaan, että tätä foinikialaista satamakaupunkia kohtaisi onnettomuus. Me luemme esimerkiksi:

”Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä käyn sinun kimppuusi, Tyyro, ja nostatan monet kansat sinua vastaan, niinkuin meri nostaa aaltonsa. Ne hävittävät Tyyron muurit, repivät maahan sen tornit, ja minä lakaisen siitä pois sen tomutkin ja panen sen paljaaksi kallioksi. Siitä tulee verkkojen kuivauspaikka keskelle merta. . . . Katso, minä tuon Tyyron kimppuun Nebukadressarin, Baabelin kuninkaan pohjoisesta, kuninkaitten kuninkaan, hevosten ja vaunujen ja ratsumiesten ja suuren väenpaljouden kanssa. Minä panen sinut paljaaksi kallioksi, sinusta tulee verkkojen kuivauspaikka, eikä sinua enää rakenneta. Sillä minä, Herra, olen puhunut, sanoo Herra, Herra.” – Hes. 26:3–5, 7, 14.

Maallinen historia mainitsee, että Nebukadnessar alkoi piirittää Tyrosta jolloinkin sen jälkeen kun hän oli tuhonnut Jerusalemin ja Jehovan palvontatemppelin vuonna 607 eaa. Juutalainen historioitsija Josephus, joka on käyttänyt hyväkseen foinikialaisia aikakirjoja ja muuta aikaisemmin kirjoitettua historiaa, mainitsee, että Nebukadnessar piiritti Tyrosta kolmetoista vuotta. Raamattu ilmaisee, että Nebukadnessarin joukot aiheuttivat Tyrokselle melkoista vahinkoa. – Hes. 26:8–11.

Tyros toipui tästä Babylonian aiheuttamasta iskusta. Mutta satoja vuosia myöhemmin Aleksanteri Suuren johtamat kreikkalaiset sotajoukot lähtivät Tyrosta vastaan, joka siihen aikaan sijaitsi saarella vajaan kilometrin päässä mantereesta. Kun asukkaat kieltäytyivät antautumasta Aleksanterille, hän raivostui ja pani miehensä kaivamaan esiin mannerkaupungin rauniot ja heittämään ne mereen ja rakensi siten pengertien saarikaupunkiin. Sitten käytiin meritaistelu, jossa Aleksanterin joukot voittivat. Seitsemän kuukauden piirityksen jälkeen Aleksanterin miehet valloittivat saarikaupungin. Kun sen asukkaat ryhtyivät epätoivoiseen vastarintaan, kaupunki sytytettiin tuleen. Kävi niin kuin toinen profeetta, Sakarja, oli ennustanut: ”Se itse poltetaan tulella.” – Sak. 9:4.

Vaikka Tyros yritti jatkuvasti vuosisatojen kuluessa päästä takaisin voimiinsa, vihollisjoukot kukistivat sen toistuvasti aivan niin kuin Jumalan profeetta oli ennustanut. (Hes. 26:3) Millainen on nykyään Tyroksen, tuon vanhan ajan maailman suuren merimahdin, tila? Rauniot ja pieni satamakaupunki Sur ilmaisevat sen paikan. Nina Jidejian selittää kirjassaan Tyre Through the Ages (Tyros kautta aikojen, 1969): ”Satamasta on tullut nykyään kalastusvenesatama ja verkkojen kuivauspaikka”, juuri niin kuin Hesekielin kautta ennustettiin. – Hes. 26:5, 14.

MEEDO-PERSIA JA KREIKKA BABYLONIAN SEURAAJIKSI

Kuudennella vuosisadalla ennen ajanlaskumme alkua, jolloin Babylonia oli johtava maailmanvalta, profeetta Daniel sai unessa hämmästyttävän näyn, jossa esiintyi kaksi vertauskuvallista eläintä. Ensimmäinen oli oinas (pässi), jolla oli kaksi sarvea. ”Ja sarvet olivat korkeat, ja toinen oli toista korkeampi; ja korkeampi puhkesi esiin myöhemmin.” (Dan. 8:3) Mitä tämä oinas esitti? Enkeli selitti Danielille: ”Kaksisarvinen oinas, jonka sinä näit, on: Meedian ja Persian kuninkaat.” – Dan. 8:20.

Danielille ilmoitettiin tässä nimeltä se maailmanvalta, joka seuraisi Babyloniaa. Näiden yksityiskohtaisten tietojen mukaisesti Meedo-Persia kukisti Babylonian. Meedialaiset (pienempi sarvi) olivat ensin voimakkaampia, ja persialaiset saivat sen jälkeen valta-aseman (korkeampi sarvi, joka tuli esiin myöhemmin).

Entä tämän näyn toinen eläin? Daniel kertoo, että ”tuli kauris päivän laskun puolelta, kulki koko maan ylitse eikä maata koskettanut; ja kauriilla oli keskellä otsaa uhkea sarvi”. – Dan. 8:5.

Kauris eli vuohipukki (UM) taistelee oinaan kanssa ja voittaa sen. (Dan. 8:6, 7) Sitten tapahtuu jotakin epätavallista. Daniel sanoo edelleen: ”Mutta kun se [kauris] oli väkevimmillään, särkyi suuri sarvi, ja sen sijalle kasvoi neljä uhkeata sarvea, taivaan neljää tuulta kohti.” – Dan. 8:8.

Tiedusteltuaan enkeliltä vertauskuvia sisältävän näkynsä tämän osan merkitystä Daniel sai seuraavan vastauksen:

”Ja kauris on Jaavanin [Kreikan] kuningas, ja suuri sarvi, joka sillä oli keskellä otsaa, on ensimmäinen kuningas. Ja että se särkyi ja neljä nousi sen sijalle, se on: neljä valtakuntaa nousee siitä kansasta, ei kuitenkaan niin väkevää kuin hän.” – Dan. 8:21, 22.

Tässä on ennustettu, että Meedo-Persiaa seuraisi Kreikan maailmanvalta.

Miten sitten täyttyi se, että kauriin ”suuri sarvi” särkyi ja sen tilalle ilmaantui neljä muuta sarvea? Kuten enkelin selityksessä mainittiin, suuri sarvi esitti Kreikan ”ensimmäistä kuningasta” sen ollessa maailmanvalta. Hän oli Aleksanteri Suuri. On kiinnostavaa, että Aleksanterin kuoleman jälkeen hänen valtakuntansa aikanaan jaettiin hänen neljän kenraalinsa kesken, ”taivaan neljää tuulta kohti”, kuten oli ennustettu. – Dan. 8:8.

Josephuksen mukaan tämä profetia näytettiin Aleksanterille, kun hän tuli lähelle Jerusalemia. Me luemme: ”Kun hänelle näytettiin Danielin kirjaa, jossa hän [Daniel] oli selittänyt, että joku kreikkalainen hävittäisi Persian valtakunnan, hän otaksui sen tarkoittavan itseään, ja koska hän oli siitä iloinen, hän päästi joukon menemään toistaiseksi, mutta seuraavana päivänä hän kutsui sen luokseen ja kehotti sitä esittämään, mitä lahjoja se haluaisi.” – Antiquities of the Jews, XI kirja, VIII luku, kpl 5.

Näillä muutamilla profeetallisen näyn yksityiskohdilla Raamatun Danielin kirja siis esitti historiaa yli 200 vuotta etukäteen. Ja sama Raamatun kirja ulottuu vielä kauemmaksi tulevaisuuteen. Kuinka niin?

600 VUOTTA HISTORIAA ETUKÄTEEN

Danielin 9. luvussa oleva ainutlaatuinen profetia esittää historiallisia yksityiskohtia yli 600 vuotta etukäteen. Tämä ennustus mainitsee, että ”voideltu, ruhtinas” ilmaantuisi 69 ”vuosiviikkoa” ”siitä ajasta, jolloin tuli se sana, että Jerusalem on jälleen rakennettava” ja että pian sen jälkeen Jerusalem ja sen temppeli tuhottaisiin. (Dan. 9:24–27) Miten tämä täyttyi?

Säädöksen Jerusalemin entistämisestä ja uudelleen rakentamisesta antoi Persian kuningas Artakserkses Longimanus hallituskautensa 20. vuonna. Säädös astui voimaan saman vuoden syksyllä, ja silloin oli vuosi 455 eaa. Kun vuodesta 455 eaa. lasketaan eteenpäin 69 vuosiviikkoa (kukin ”viikko” on seitsemän vuoden pituinen) eli 483 vuotta, tullaan vuoteen 29 ya. Raamatun kertomuksen mukaan Jeesus Nasaretilainen juuri sinä vuonna esittäytyi Messiaana eli voideltuna, kun hänet kastettiin Jordanissa. – Luuk. 3:21–23; 4:16–21.

Sama ennustus mainitsee, että seitsemännenkymmenennen ”viikon puolivälissä” (UM) Messias ”tuhotaan”. (Dan. 9:26, 27) Täsmälleen tämän mukaisesti Jeesus kuoli pääsiäispäivänä vuoden 33 keväällä, täsmälleen puoli ”vuosiviikkoa” eli kolme ja puoli vuotta sen jälkeen, kun hänen messiaaninen uransa alkoi kasteessa. – Matt. 26:2; Joh. 13:1, 2.

Ja Jerusalemin tuhosta tämä profetia toteaa sen sukupolven yhteydessä, jonka aikana Messias ilmaantuisi ja tuhottaisiin kuolemaan: ”Ja kaupungin ja pyhäkön hävittää hyökkäävän ruhtinaan väki, mutta hän itse [se, UM] saa loppunsa tulvassa. Ja loppuun asti on oleva sota: hävitys on säädetty.” (Dan. 9:26) Viisi päivää ennen kuolemaansa Jeesus esitti lisää yksityiskohtia tästä, kuten seuraavasta ilmenee:

”Ja kun hän tuli lähelle [Jerusalemia], hän katsoi kaupunkia ja itki sitä sanoen: ’Jospa sinä, niin sinä, olisit havainnut tänä päivänä sen, mikä koskee rauhaa – mutta nyt se on kätketty sinun silmiltäsi. Sillä sinulle tulevat ne päivät, jolloin sinun vihollisesi rakentavat ympärillesi varustuksen teroitetuista paaluista ja piirittävät sinut ja ahdistavat sinua joka puolelta, ja he iskevät sinut ja sinun sisäpuolellasi olevat lapsesi maahan eivätkä jätä sinuun kiveä kiven päälle, koska sinä et havainnut sitä aikaa, jona sinua tarkastettiin.’” – Luuk. 19:41–44.

Tässä ennustettiin siis, että rakennettaisiin ”varustus teroitetuista paaluista”. Josephus kertoo, että juutalaiskapinan aikana roomalainen kenraali Titus käski rakentamaan vallituksen Jerusalemin ympärille. Hänen sotilaansa hakkasivat ympäröivän maaseudun paljaaksi puista ja pystyttivät vain kolmessa päivässä lähes kahdeksan kilometrin pituisen paaluaidan kaupungin ympärille. Seuranneessa suurtuhossa sai surmansa 1 100 000 Jerusalemin ”lasta”. Nämä ennustukset kaupungin tuhosta täyttyivät niin perusteellisesti, että vain kolme tornia ja osa länsimuurista jäivät pystyyn. Josephus kirjoittaa: ”Kaikki muut kaupunkia ympäröivät linnoitukset hajotettiin niin perusteellisesti maan tasalle, että kukaan paikalla käynyt ei olisi uskonut, että siinä oli kerran asuttu.”

Tämä Jerusalemin tuho sattui vuonna 70, noin 605 vuotta sen jälkeen, kun Daniel kirjoitti Raamatussa olevan kirjansa (noin 536 eaa.). Kuinka uskoa elähdyttävää onkaan tarkastella satoja vuosia etukäteen kirjoitettujen yksityiskohtaisten Raamatun profetioiden täyttymyksiä! Mutta Raamatun ennustukset eivät käsittele vain kaukaista menneisyyttä. Monet täyttyvät merkittävällä tavalla nykyään, ja ne ilmaisevat, miten sinä voit iloita valoisasta ja onnellisesta tulevaisuudesta. Seuraava kirjoitus käsittelee joitakin niistä.

[Kaavio s. 438]

(Ks. painettu julkaisu)

455 EAA. 33 70

(kevät)

29 36

69 vuosiviikkoa 70.

(= 483 vuotta) ”viikko”

Jeesus

Artakserkseen voidellaan

20. vuosi Jeesus Jerusalem

”tuhotaan” tuhotaan